"Jos evankelisluterilainen kirkko kieltäytyy murtamasta rippisalaisuutta lasten seksuaalisen hyväksikäytön paljastuessa, se pakotetaan siihen.
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) jyrähtää lauantain HS:ssa, että kirkolle on annettu mahdollisuus itse muuttaa kirkkolakia lasten suojelemiseksi.
"Kun lastensuojelulakia tehtiin, kuviteltiin, että kirkko itse hoitaa muutoksen kirkkolakiin. Jollei kirkko sitä nyt tee, muutos tehdään lastensuojelulakiin", Risikko ilmoittaa.
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden 2008 alussa, ja kirkko oli ministerin mukaan mukana muutaman vuoden kestäneessä lainvalmistelussa.
"Laki oli kirkossa arvioitava", Risikko sanoo.
Tähän asti kirkko on lähinnä Mikkelin piispan Seppo Häkkisen suulla pitänyt kiinni kannasta, että papin tai lehtorin salassapitovelvollisuus murtuu vain törkeimmissä hyväksikäyttötapauksissa. Tässä kirkkolaki nojaa rikoslain yleiseen ilmoitusvelvollisuuspykälään.
Rippisalaisuus poikkeaa viranomaisten yleisestä ilmoitusvelvollisuudesta: myös lääkäreiltä on poistettu sataprosenttinen salassapito-oikeus jo vuonna 1994.
"Lääkärit vastustivat ankarasti salassapidon murtumista, mutta näistä erityislainsäädännöistä voi poiketa lastensuojelulain normein. Jos muutos tehdään lastensuojelulakiin, kirkon on pakko huomioida, että tässä on kirkkolakia uudempi lainsäädäntö, joka on ristiriidassa kirkkolain kanssa", huomauttaa lapsioikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Sami Mahkonen.
Kirkossa piispatkaan eivät tosin ole yksimielisiä siitä, että rippipapin tulisi vaieta pedofiilin tunnustuksista. Oulun piispa Samuel Salmi pitää lapsen suojelemista tärkeimpänä.
"Lasta ei voi jättää yksin, koska hän ei voi puhua puolestaan. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on lisättävä [ilmoitettavien rikosten joukkoon]", Salmi esittää."
http://tinyurl.com/32lfu45
- Miksi ei kaikissa rikostapauksissa? On omituista, että kirkko on ollut mukana lastensuojelulain valmistelussa!
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) jyrähtää lauantain HS:ssa, että kirkolle on annettu mahdollisuus itse muuttaa kirkkolakia lasten suojelemiseksi.
"Kun lastensuojelulakia tehtiin, kuviteltiin, että kirkko itse hoitaa muutoksen kirkkolakiin. Jollei kirkko sitä nyt tee, muutos tehdään lastensuojelulakiin", Risikko ilmoittaa.
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden 2008 alussa, ja kirkko oli ministerin mukaan mukana muutaman vuoden kestäneessä lainvalmistelussa.
"Laki oli kirkossa arvioitava", Risikko sanoo.
Tähän asti kirkko on lähinnä Mikkelin piispan Seppo Häkkisen suulla pitänyt kiinni kannasta, että papin tai lehtorin salassapitovelvollisuus murtuu vain törkeimmissä hyväksikäyttötapauksissa. Tässä kirkkolaki nojaa rikoslain yleiseen ilmoitusvelvollisuuspykälään.
Rippisalaisuus poikkeaa viranomaisten yleisestä ilmoitusvelvollisuudesta: myös lääkäreiltä on poistettu sataprosenttinen salassapito-oikeus jo vuonna 1994.
"Lääkärit vastustivat ankarasti salassapidon murtumista, mutta näistä erityislainsäädännöistä voi poiketa lastensuojelulain normein. Jos muutos tehdään lastensuojelulakiin, kirkon on pakko huomioida, että tässä on kirkkolakia uudempi lainsäädäntö, joka on ristiriidassa kirkkolain kanssa", huomauttaa lapsioikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori Sami Mahkonen.
Kirkossa piispatkaan eivät tosin ole yksimielisiä siitä, että rippipapin tulisi vaieta pedofiilin tunnustuksista. Oulun piispa Samuel Salmi pitää lapsen suojelemista tärkeimpänä.
"Lasta ei voi jättää yksin, koska hän ei voi puhua puolestaan. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on lisättävä [ilmoitettavien rikosten joukkoon]", Salmi esittää."
http://tinyurl.com/32lfu45
- Miksi ei kaikissa rikostapauksissa? On omituista, että kirkko on ollut mukana lastensuojelulain valmistelussa!
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kuten niin moni kirkon palvelija on sanonut, on ko. ongelmaan yksinkertainen ratkaisu: Muutetaan laki ja oikeuskäytäntömme niin, että pedofilia ja muu lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on aina erittäin törkeä rikos. Silloin ei tarvitse tehdä muuta, ei painostaa ketään ryhmää, kuten esim. lääkärien kohdalla kävi eikä lastensuojelulakiin tarvitse tehdä mitään klausuuleja tai poikkeamia.
Miksi yhteiskuntamme ei ole valmis määrittelemään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä AINA erityisen törkeäksi rikokseksi???? Miksi lainlaatijoiden liberaaliudesta sitten syyllistetään pappeja ja aiemmin lääkäreitäkin. Lainlaatijoilla siis eduskunnallamme on avaimet ratkaisuun. Miksi eduskuntamme ei toimi?????? Miksi poikkeus pitää tehdä kirkkolakiin?? Miksi tehdä risaista tilkkutäkkiä, kun voidaan tehdä ehjä peite?
kirkkolaki Suomen säädöskokoelmasta. Sama laki kaikille. Eikä tuossa rippisalaisuudessa ole kyse vain lapsista. Rikos se on aikuisenkin raiskaaminen.
No nyt et vastannut kysymyksiin!!!!!
"Miksi yhteiskuntamme ei ole valmis määrittelemään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä AINA erityisen törkeäksi rikokseksi????" ->Yhteiskuntahan antaa liberaaliudellaan viestin, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on oikeastaan pienen pieni paha, paitsi jos sen tekee kirkon suojiin soluttautunut pedofiili.
"Miksi eduskuntamme ei toimi??????" ->Eikö se halua myöntää, että maailmassa on pahoja ihmisiä ja pahuutta ja yhteiskunnan on suojeltava heikoimpiaan tältä pahuudelta?
"Miksi poikkeus pitää tehdä kirkkolakiin?? Miksi tehdä risaista tilkkutäkkiä, kun voidaan tehdä ehjä peite?" -> Pedofillit voivat jatkaa toimiaan aivan rauhassa, kun eivät mene ripittämytymään. Eli ajatuksella ja toimella ei ole mitään vaikutusta, tuloksena on täyttä nollaa. Kirkon rippisalaisuus siis on sijaiskärsijänä ja syntipukkina. Mutta totuus on, että jos totuutta ei tunnusteta ja tunnisteta, ei totuutta osaa nähdä. Tässä suhteessa Risikko on ihan metsässä, kaukana asian ydintä, populisti. Eli edelleenkin, vain tekemällä pedofiliasta ( ja myös raiskauksesta) erityisen törkeä rikos, sen "lainsuoja" rippitilanteessa poistuu automaattisesti. Raiskauksen yhteydessä ei saa esiintyä lieventäviä asianhaaroja, koska raiskaus on aina raiskaus, törkeä ihmisen koskemattomuutta rikkova rikos. Nykytilanne on se, että aina oikeudessa löytyy joitakin lienetäviä asianhaaroja, jolloin raiskaaja pääsee vähällä ja jatkaa yököttävää toimintaansa.
Pedofiilit jatkavat toimiaan, koska yhteiskunta ei tuomitse heitä riittävän ankarasti. Tuomiona on ehdotettu kemiallista kastraatiota, nimien julkistamista, julkista häpeää sekä eristämistä (=vankilaa, työsiirtolaa), mutta eihän näille liberaaleille tuollaiset ihmisoikuksien rikkomiset sovi. Pedofiliahan ei parane koskaan, vaan pedo jatkaa harrastustaan tuomioiden jälkeenkin.
Pedofiileista on Keski-Euroopassa tehty profilointia ja kummasti vain siellä hyvin usein esiintyy älykkäitä, yläkerrosten väkeä, eikä siis kössön esittämiä vajaaälyisiä uskovaisia. Pedoringeistä on paljastunut paljon johtajia, tiedemiehiä yms yläkerroksen väkeä.
"Pedofiileista on Keski-Euroopassa tehty profilointia ja kummasti vain siellä hyvin usein esiintyy älykkäitä, yläkerrosten väkeä, eikä siis kössön esittämiä vajaaälyisiä uskovaisia. Pedoringeistä on paljastunut paljon johtajia, tiedemiehiä yms yläkerroksen väkeä."
- Miten tuo liittyi kirkkolakiin j siihen sisällytettyyn rippisalaisuuteen?
Rikoksia on paljon muitakin, kuin lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sen tulisi olla törkeä rikos lainsäädännössämme.
Sen sijaan eri mieltä olen kanssasi siitä, että tämä muutos ratkaisisi rippisalaisuuden ongelman. Miksi tosiaan tehdä risaista tilkkutäkkiä ja yksi toisensa jälkeen säätää muita lakeja ylittämään rippisalaisuus, jotta pappien ym. velvollisuus suojella rikollisia päättyisi, kun voidaan poistaa tämä velvoite?
Miksi on 'painostamista' poistaa velvoite suojella rikollisia? Eikö se olekaan vapautus; saada sama oikeus kuin muillakin suojella uhreja ja antaa ilmi rikolliset? En taida ihan ymmärtää ajatusmaailmaasi.
Miksi meillä muuten on kirkkolaki? Miksi uskonnot ovat keskenään eriarvoisessa asemassa?
"Sen sijaan eri mieltä olen kanssasi siitä, että tämä muutos ratkaisisi rippisalaisuuden ongelman." Perustelin jo tuon väitteen, mutta teen sen tooisin sanoin. Nykyisinkin papin pitää paljastaa ripissä saamansa tieto törkeästä rikoksesta lakiemme mukaan. Koska lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö=pedofilia ei jostain kummasta syystä ole lakiemme mukaan törkeä rikos, niin sitä ei lakiemme mukaan saa paljastaa viranomaisille. Ratkaisu on siis hyvin helppo, muutetaan nimikettä ja sisältöä määrittelemään aina lapsen hyväksikäyttö törkeäksi rikokseksi, niin sen saa paljastaa! Miksi yhteiskuntamme ei sitä tee, on selkeä: yhteiskunta suojaa pedofiileja. Miksi? Pedofiilit ovat usein yhteiskuntamme kermaa ja yläluokan harrastusta, keskieurooppalaisen profiloinnin mukaan.
Järjenjuoksu on siinä, että rippi on kirkon pyhä toimitus ja sen merkitys on ripittäytyjälle suuri. Ihmisten pitää saada luottaa rippisalaisuuteen täydellisesti, poislukien törkeät rikokset, jotka taas yhteiskuntamme määrittää. Kirkko ei voi erikseen laatia lakeja, joissa rikollisuuden lajit ovat eri kuin yhteiskunnassa. Yhteiskunta siis vastaa rikoksien määrittelystä ja kansalaisten koskemattomuudesta. Jos siis pedofilia määritellään törkeäksi rikokseksi,asia on selvä ja heti valmis käyhttöön puuttumatta mitenkään rippisalaisuuteen. Ymmärsitkö? Yhteiskunnan ei tarvitse siten mitenkään puuttua kirkon suvereeniin oikeuteen määritellä oma järjestyssääntönsä.
Kirkkolaki taas on kirkkomme järjestyssääntö, mikä on jokaisella yhdistyksellä, järjestöllä, siis myös julkisoikeudellisella kirkollamme, koska kirkkomme tekee paljon yhteiskunnallistya vastuutyötä, joko omaa tai ostopalveluina tuottaen. Jokaisella uskonnollisella yhdistyksellä on oma "kirkkolakinsa", järjestyssääntönsä, myös ei-kristillisillä, esim. islamistit. Tässä suhteessa mikään uskonto ei ole eriarvoisessa asemassa. Tosin ei-kristillisllä uskonnoilla ei ole yhteiskuntavelvoitetta eikä myöskään -vastuuta kuten kirkoillamme.
Lapsen törkeä seksualinen hyväksikäyttö on jo nykyisin ilmoitusvelvollisuuden alainen rikos,joten rippisalaisuus ei sitä koske. Tätähän eivät kirjoita rippisalaisuutta vastaan hyökkäävät, vaan antavat väärää tietoa eli valehtelevat. Siispä rippiä vastaanottava pappi joutuu usein tulkitsemaan ja punnitsemaan lakia ja lainlaatijien ajatuksia. Tästä nousee juuri se kysymys, miksi yhteiskunta ei määritä jokaista lapsen hyväksikäyttöä törkeäksi rikokseksi, mikä olisi oikein. Samalla poistuisi kiista.
" Nykyisinkin papin pitää paljastaa ripissä saamansa tieto törkeästä rikoksesta lakiemme mukaan. "
- Mikä lakipykälä?
"Kirkkolaki taas on kirkkomme järjestyssääntö, mikä on jokaisella yhdistyksellä, järjestöllä, siis myös julkisoikeudellisella kirkollamme, koska kirkkomme tekee paljon yhteiskunnallistya vastuutyötä, joko omaa tai ostopalveluina tuottaen."
- Ei se noin ole. Kirkkolaki on ainoa, joka on perustuslaissa. Yhdistyslainsäädäntöä ei perustuslaissa ole,
vaan se on määritelty tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä.
Kiitos toistamisesta.
Asiaa se tosin ei mihinkään muuta. Miksi papin tulee arvioida, onko rikos törkeä ja ilmoittaa vain, jos hänen mielestään törkeyden raja ylittyy? En oikein usko, että papeilla on riittävästi koulutusta lakiasioista pystyäkseen tekemään tällaisia päätöksiä. Eikö luonnollisempaa olisi antaa papeille oikeus ilmoittaa kuulemistaan rikoksista? Jopa velvoite. Edelleen kun niitä rikoksia on muitakin kuin lasten seksuaalinen hyväksikäyttö.
Miksi rikollisella tulee olla oikeus ajatella, että kertoessaan rikoksestaan papille, hän ei joudu rikoksestaan lain edessä vastuuseen? En edelleen ymmärrä ko. ajatusmallia.
Ei, en myöskään ymmärrä, miksi yhteiskunnan olisi säädettävä rikos toisensa jälkeen törkeäksi vain siksi, että papit eivät olisi velvoitettuja rikollisia suojelemaan.
Enpä tosiaan ollut tietoinen, että maamme lainsäädännössä on kirkkolakia vastaava laki jokaiselle yhdistykselle. Mielenkiintoista; kaikki yhdistykset esim. saavat siis itse esittää lakeihinsa muutokset, jotka eduskunta joko hylkää tai hyväksyy. Ettet nyt pikkuisen puijaa? Olisiko sitä eriarvoisuutta kuitenkin?
Uskiksen mielestä kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia. Toiset niistä ovat vain tasa-arvoisempia kuin toiset.
Onko asia noin yksioikoinen? Jos viisikymppinen pakottaa 8-vuotiaan seksuaaliseen kanssakäymiseen, niin kyllä varmaankin.
Entä jos kaksi teiniä seurustelee? Toinen täyttää juuri 18 ja toinen ei vielä 16 kun ensimmäistä kertaa harrastavat seksiä. Onko se edottoman ja absoluuttisen törkeä rikos?
Vai mihinkä se raja tulisi vetää?
Tavallaan osittain ymmärränkin sen. Jos on itse etuoikeutetun asemassa, on varmasti paljon vaikeampaa nähdä sitä omaa 'suurempaa tasa-arvoaan' kuin jos olisi siinä vähemmän tasa-arvoisessa ryhmässä.
Siksi asioista on tärkeää puhua. Silmät voivat avautua itse kullakin jos on valmis ne avaamaan.
Tietysti valitettavasti toisinaan se oma parempi asema tuntuu niin kovin perustellulta ja oikeutetulta...
Nykyinen lastesuojelulaki määrittelee lapseksi alle 18-vuotiaan henkilön. Lasten seksuaalinen suojaikäraja on kuitenkin 16 v, mikä taas oli liberaalien vaatimus lakiin. Lainlaatijat eivät itsekään tienneet, mitä mieltä lasten suojelusta ovat. Miten pappi sitten voi tietää, mitä pitää ilmoittaa, kun ei hänellä ole juristin kokemusta? Ai niin, poistamalla koko rippi!!!! Eli koko tarkoituksesi on hyökätä vain uskonnollisiin pyhiä toimituksia vastaan, oli asiassa perää tai ei. Jätät vastaamatta omista puheistasi, kun asiallisesti kysytään, mutta toisaalta täysin asiattomasti hyökkät niitä vastaan, jotka toimivat täysin oikein ja ketään vahingoittamatta ripittäytymällä tai vastaanottamalla rippiä vain siksi, että se kuuluu uskonnoliseen elämään.
Onko siten seksuaalinen hyväksikäyttö erittäin törkeä rikos???? Onko siten papin ripissä saama tieto todella aina ilmoitusvelvollisuudenalainen? Mitä mieltä todella itse olet? Toisaalta olet sallimassa seksuaalisen kanssakäymisen lapsille (alle 18v) ja toisaalta hyökkäät rippisalaisuutta vastaan, jos siitä ei ilmoiteta aina.
Ensiksi pyytäisin vähän rauhoittumaan. Asiallinen keskustelu on mielekkäämpää.
Tätä juuri tarkoitan; miten pappi voisi tietää, mikä rikos on törkeä? Kun en oikein usko, että heillä on kaikilla kattavaa juristin koulutusta ja kokemusta. Poistaisiko ongelmaa siis luokitteleminen rikos toisensa jälkeen absoluuttisesti törkeäksi? Miten se suhteutuisi oikeuskäytäntöön kun eroja todella on? On eri asia, suunnitteletko kuukausia murhaa ja toteutat sen mahdollisimman julmalla tavalla vai puolustatko lastasi jonkun hyökätessä puukon kanssa kimppuun ja hyökkääjä kuolee kamppailutilanteessa, vai eikö? Toinen teko on mielestäni huomattavasti toista törkeämpi.
En kai minä ole rippiä kieltämässä? Hyökkäämässä pyhiä toimituksia vastaan... Mistähän tuo väite tuli..? Eihän minulla mitään rippiä vastaan ole. Ihmettelen vain, miksi oikeus, jopa velvollisuus ilmoittaa kuulemastaan rikoksesta on niin ehdottomasti kiellettävä asia. Miksi? Ei se nähdäkseni ole ripin tärkein ja ainoa pointti, että rikollinen saa rauhallisin mielin tunnustaa rikoksensa joutumatta edesvastuuseen. Ehkä olen väärässä?
Mielestäni papilla tulisi olla oikeus kertoa kuulemistaan rikoksista tietämättä, onko tämä nyt varmasti törkeä rikos vai ei. Papin tulisi saada suojella uhreja siinä missä me muutkin saamme. Miksi hänellä ei saisi olla tätä oikeutta? Jos sinä kuulet naapurista kovaäänistä huutoa, tavaroiden paiskimista ja lapsen äkillistä, kipeää itkua, kuinka toimit? Varmaan ainakin soitat apua sinne, vaikka et oikeasti tiedä, onko lasta kohdeltu kaltoin vai ei. Sinä saat jättää sen arvioinnin ammattilaiselle. Miksi pappi ei saisi tehdä niin? Jos hän kuulee, että lasta on käytetty hyväksi, eikö hän voi tehdä ilmoitusta ja jättää arvioinnin ammattilaisille?
Ei mielestäni papin tarvitse aina ilmoittaa, miksi pitäisi? Jos pappi kuulee, että joku 50-vuotias kokee omantunnontuskia lapsena näpistämästään tikkarista, niin en minä nyt näkisi papin joutuvan tätä ilmoittamaan. Tai jos henkilö kertoo ajatelleensa pahasti rakkaasta vaimostaan tai olleensa ilkeä isälleen.
Sen sijaan, jos pappi kuulee jonkun käyttäneen toista seksuaalisesti hyväkseen, vaikkapa pakottaneen tavalla tai toisella seksuaaliseen kanssakäymiseen, miksi ihmeessä pappi ei saisi tästä kertoa?
En vain ymmärrä, miksi ripin keskeinen asia olisi rikollisten suojelu, kuten joskus vaikuttaa kun juuri sitä osiota halutaan kiihkeästi suojella ja sen kyseenalaistaminen on näemmä hyökkäys koko rippiä vastaan. Hämmentävää. Ripin merkitys tuntuu jotenkin olevan hukassa täysin. Ihan kuin sen merkitys olisi vain saada vuodattaa salassa asiansa jollekin ilman joutumista vastuuseen. Eihän se ole ripin pointti ollenkaan. Siinähän ennemmin pitäisi tunnustaa syntinsä, katua niitä, pyytää armoa. Myös kantaa seuraukset. Papinhan tulee esim. kehottaa syyllistä menemään itse tunnustamaan tekonsa. Tarkoituksena ei siis ole vältellä joutumista vastuuseen lain edessä vaan juurikin kohtaamaan tekonsa seuraukset. Miten ihmeessä papin oikeus ja velvollisuus kertoa rikoksista poistaisi siis ripin tarkoituksen?
"En vain ymmärrä, miksi ripin keskeinen asia olisi rikollisten suojelu, kuten joskus vaikuttaa kun juuri sitä osiota halutaan kiihkeästi suojella ja sen kyseenalaistaminen on näemmä hyökkäys koko rippiä vastaan. Hämmentävää." Tämä on todellakin hämmentävää ulkopuoliselle, voin ymmärtää, vaikka itsekään en ole kirkon työntekijä, vaan lastensuojelun ammattilainen.
Rippisalaisuuden rikkominen ja siitä luopuminen antaa viestin, että näin on pedofiilia ratkaistu ja poispyyhitty ja rikolliset saatetaan edesvastuuseen. Mutta näin se ei mene. Ensinnäkin, juuri koskaan pedofiili ei käy ripillä ja toiseksi ripille ei enää mennä, koska ei voi olla varma, että joskus nuo ripissä puhutut asiat voivatkin vuotaa muualle kuin vain Jumalalle. Kirkon toimintoja vastaan hyökätään joka tasolla syyllistäen nyt rippisalaisuus. Nyt keppihevoseksi on otettu lastensuojelulaki ja kohteeksi rippisalaisuus. Kuitenkaan kirjoittajat eivät edes tunne lastensuojelulakia eikä kirkon rippiä eikä heillä tosiasiassa ole mitään todellista vastausta pedofilian kitkemiseksi, kunhan saavat mitätöityä rippiä, nyt lastensuojelulain avulla.
Toinen kirkonvihaajien viesti on, että kirkossa olisi erityinen pedofiilien keskittymä. Mutta sitä ei kerrota, että pedofiili nimenomaan etsii ammatteja ja tehtäviä, joissa voi olla lasten parissa ja suojassa luotettavan organisaation jäsenenä. Yhteiskunnan tehtävä olisi suojella kansalaisia pedofiileiltä, mutta se ei tee sitä, vaan nyt Risikonkin suulla vieritetään omaa epäonnistumista toisten niskaan. Pedofiilien nimiä ei saa julkaista, heitä ei saa rangaista kovasti, heidän kuviaan ei saa julkaista. MIKSI YHTEISKUNTA ei tuomitse omaa epäonnistumistaan, vaan sijaiskärsijäksi otetaan rippisalaisuus????
Lastensuojelun näkökulmasta taas lasten seksuaalinen hyväksikäyttö pitäisi olla aina erittäin törkeä rikos. Lapsen fyysinen ja psyykkinen tasapaino raiskataan ikiajoiksi, kun useimmiten oma sukulainen on se hyväksikäyttäjä. Toinen ryhmä on pedofiiliryhmät, joita ei vielä ole monta Suomessa. Rippisalaisuudenko murtamalla saadaan ne soluttautuneet pedofiilit sekä enot, isät, veljet, isoisät yms sukulaismiehet lopettamaan hyväksikäytön??? Jos yhteiskuntakin viestittäisi, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö olisi AINA törkeä rikos, ei olisi mitään tulkintoja eikä lieventäviä asianhaaroja. Mutta ei, liberaaliudessaan ollaan niin fiksuija, mutta sitten taas epä-älykkäästi sammutetaan samaa paloa väärillä menetelmillä kaataen oma epäonnistuminen väärien ihmisten niskaan. Pedofiilia on aina huolestuttava ilmiö, joka pitäisi estää aivan erilaisella viestillä ja erilaisilla tukitoimilla. Ei sitä estä tai vähennä rippisalaisuuden poistaminen.
Risikko on mennyt pahasti lankaan, jos jatkaa valitsemallaan tavalla poistaa lastenhyväksikäyttö.
Koska monikaan ei ole edes lukenut lastensuojelulakia eikä siis sen sisällöstä mitään tiedä, liitän kopion lastensuojelulain perusteistä ja tarkoituksesta tähän luettavaksi. Tietämättömyys paljastuu vain ja ainoastaan kirjoittajien viestien sisällöstä, koska kuvitellaan lain sisältävän asioita, mitä siinä ei ole. Lastensuojelulaki ei mitenkään määrittele lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, ei puutu rippiin, ei määrittele lasten seksuaalista suojaikärajaa, vaikka sen niin monen kirjoittajan viesteissä voi lukea ikäänkuin rivien väleistä. Lastensuojelulaki on todella keskittynyt lasten kasvatukseen ja huoltoon, sijaishuoltoon ja huostaanottoon ja niihin liittyviin viranomaistoimiin.
"Lastensuojelulaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Lain tarkoitus
Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.
2 §
Vastuu lapsen hyvinvoinnista
Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään.
Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.
Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi.
3 §
Lastensuojelu
Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua.
Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. (Tähän asiaan lastensuojelulaki kskittyy ja määrittelee monia viranomaistoimia ja -vastuita eli suurelta osin lastensuojelulaki on nimenomaan laki lastensuojeluviranomaisten puuttumisoikeudesta perheen sisäisiin asioihin ja tarjoamalla tukitoimia sekä puuttumalla perheiden suvereniteettiin ottamalla lapsia huostaan siten tarjoten lapsille turvallisen kasvuympäristön. Kirjoittajan lisäys)
Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
4 §
Lastensuojelun keskeiset periaatteet
Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle:
1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet;
2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon;
3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen;
4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden;
5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen;
6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä
7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
Lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti ja käytettävä ensisijaisesti avohuollon tukitoimia, jollei lapsen etu muuta vaadi. Kun sijaishuolto on lapsen edun kannalta tarpeen, se on järjestettävä viivytyksettä. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä."
Lähde:
finlex, lastensuojelulaki
Vaihtoehtoja mietiskelyyn:
- Risikko ei ole ollut ollenkaan selvillä lastensuojelulaista ja sen tarkoituksesta, tuskin on sitä edes lukenut
- hyökätessään tietoisesti kirkkoa ja sen rippisalaisuutta vastaan Risikko hämää ihmisiä vedoten lastensuojelulakiin, jota kansa ei ole lukenut eli toimii populistisesti keräten sympatioita ja luomalla toivomiaan mielikuvia
- rippisalaisuus on vaarallisin vaitiolovelvollisuuden muoto, koska vain sen poistamalla poistuu myös lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Tosiasiaasa rippi on erittäin harvoin käytetty uskonnollinen etuoikeus! Nyt on siten kysymys kirkossamme äärimmäisen margionaalista tapahtumasta, mikä ei Suomen pedofiliaa poista eikä juurikaan suojaa!
- yhteiskunta ei todellisuudessa halua estää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, koska mukana on liian paljon silmäätekeviä yläluokan edustajia, vrt profilointi Keski-Euroopassa.
- yhteiskunta on liian liberaali eli salliva pervertikoille, koska ei halua laatia lakeja ja rangaistuskäytäntöä, jotka todella rajoittaisivat lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Lainlaatijat eivät halua määritellä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä erityisen törkeäksi rikokseksi ja vaatia ankaria seuraamuksia tekijöille, esim. henkilön nimen ja kuvan julkistus (tunnetaan ja varotaan), eristys loppuiäksi (pedofiili ei parane), uhrille elinikäinen korvaus (uhrille elinikäinen kärsimys) tai kemiallinen kastraatio. Pedofilian tuottamat kärsimykset ovat yhteiskunnan toimien seurausta, ei kirkon rippisalaisuuden.
- pedofiilit ovat ovelia soluttautuessaan lapsi- ja nuorisotyöhön ja arvostettuihin instansseihin, kirkon lapsi- ja nuorisotyö, lasten sijaishuolto, kuntien ja järjestöjen nuosrisotyö, perheet ja sukulaiset yms yms. Pedofiilit ovat tutkitusti ovelia mahdollistaakseen perversionsa!!!!
Kirkon työntekijöistä ehdoton vaitiolovelvollisuus koskee pappeja ja lehtoreita silloin, kun he ovat saaneet tietonsa yksityisen ripin tai sielunhoidon kautta5. Tällöin he eivät voi antaa tietoa salassa pidettävästä asiasta edes silloin, kun laissa on tiedon saantiin oikeuttava säännös. He eivät myöskään ole oikeutettuja antamaan tietoa, vaikka heillä olisi suostumus asiakkaalta, jonka suojaksi salassapito on säädetty.
Poikkeuksena pappien ja lehtoreiden ehdottomaan rippisalaisuuteen on tilanne, jossa joku yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa ilmaisee yleisen lain mukaan ilmiannettavan rikoksen olevan suunnitteilla. Vaikka siis papin ja lehtorin rippisalaisuutta ei voi murtaa, se väistyy rikoslain 15 luvun 10 §:n 1 momentissa mainituissa tilanteissa. Pykälässä tulee esille lukuisa joukko rikoksia, joita ilmiantovelvollisuus koskee. Lastensuojelun näkökulmasta olennaisimmat ovat raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, panttivangin ottaminen. Jotta papin tai lehtorin ilmoitusvelvollisuus voi tulla sovellettavaksi, on otettava huomioon seuraavat näkökohdat:
- rikos on vielä estettävissä
- kyse on luettelossa mainitusta rikoksesta
- kehotettava ensisijaisesti ripittäytynyttä kertomaan
- toissijaisesti toimittava itse kertomalla viranomaiselle
- henkilöä ei saa tällöinkään paljastaa
- papilla ei ole oikeutta tai velvollisuutta ilmiantaa jo tapahtuneita rikoksia
- väärä ilmianto on rangaistavaa.
Ainoastaan papin ja lehtorin ilmiantovelvollisuutta leimaa sen luonne varoitusvelvollisuutena.
Muut kirkon työntekijät ovat samalla tavalla ilmiantovelvollisia kuin kuka tahansa henkilö.
Esimerkkitapaus: rippikoululainen uskoutuu rippipapille ja kertoo, että isä käyttää häntä
seksuaalisesti hyväksi. Koska kyse on rikoslain mukaan ilmiannettavasta rikoksesta ja koska on oletettavissa, että hyväksikäyttö jatkuu tulevaisuudessakin, papin tulee pyytää
rippikoululaista itse tekemään lastensuojeluilmoitus tai kertomaan asiasta muille työntekijöille tai viranomaisille, joilla on yksiselitteinen velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Mikäli 5 ”Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä
henkilöä, joka papille on uskoutunut.” Kirkkolaki 5 luku 2 § 1 mom.
19 rippikoululainen ei halua tai kykene näin toimimaan, papin on ilmoitettava
lastensuojeluviranomaisille riittävän yksilöidysti (esimerkiksi nimi ja osoite), että nuori on
vaarassa joutua rikoksen (tässä esimerkkitapauksessa lapsen törkeän seksuaalisen
hyväksikäytön) uhriksi. Muuta ei tarvitse eikä saa kertoa. Luonnollisesti hyvään sielunhoitoon kuuluu, että nuorta ei jätetä tämänkään jälkeen yksin, vaan pyritään auttamaan häntä kaikin tavoin.
http://www.evl.fi/KirkkojaLastensuojelutyo.pdf
että pedofiilejä on muuallakin, kuin vain kirkkojen piireissä.
luopuisi. joillain on työsuhdeautot, joillain pitkäksi venähtäneitä liikelounaita ... papeilla satunnaiset pullakahvit, irstaita tarinoita perversseiltä, ja velvollisuus olla niistä hiljaa. varmaan ennemmin luopuisivat niistä pullakahveista.
on muuten jo aikakin, että joku ministeri ottaa kantaa noin epäinhimilliseen epäkohtaan. missukat pissukat eivät tietysti tätä niele, mutta saavat sitten suppona kun ei näytä yläteitse uppoavan.
minua ihmetyttää kirkon erityisasema lainsäädännössä. Kirkko ei perustu mihinkään muuhun kuin kuvitteelliseen jumalolentoon, jonka ympärille on sitten ympätty mahtava hallintokoneisto.
Mutta hyvä juttu, jos sen asemaa lopultakin aletaan murtaa.
Mitä sinä siitä "aseman murtamisesta" hyötyisit?
Varsinaisesta lakimuutoksesta olen samaa mieltä kuin edellä: muutetaan luokitusta.
sinä ensisijaisesti mitä SINÄ jostain hyötyisit?
Nyt on kyse taikauskon asemasta yhteiskunnassa. Siihen liittyy monia epäkohtia, jotka ovat ihmisoikeuksien vastaisia. Mutta eikö sinua kiinnosta muiden ihmisoikeuksien loukkaukset?
Tuossa samaisessa Hesarin jutussa oli myös tämä kohta:
"Kirkkohallituksen perheasiain johtaja Martti Esko kävi tiiviit neuvottelut kirkon johdon kanssa ja
jyrähti uuden ajan koittavan. Tässä on myös kirkon johdon vastuu. Ei ole vain herätysliikkeiden asia,
että pyhistä pyhimmät tekevät karkeimpia tekoja, mitä voi tehdä.
Kävi selväksi, että evankelisluterilaisessa kirkossa pedofiilien suojelu on nyt loppu."
Sellaistahan ei voi lopettaa, mitä ei ole koskaan tapahtunutkaan, joten tuostahan käy selväksi,
että kirkon piirissä on ollut pedofiliaa ja että pedofiilejä on suojeltu. Muutenhan sitä ei voitaisi
lopettaa, jos sellaista ei olisi koskaan ollutkaan.
Ja tuohon nähden on kuvottavaa, että piispa Seppo Häkkinen kaikesta huolimatta sinnikkäästi
edelleenkin puolustaa kirkon oikeutta suojella pedofiilejä, rippisalaisuutta hyväksi käyttäen.
Mutta löytyy se laki vielä pedofiilejä puolustelevalle Häkkisellekin.
Kaiken kaikkiaan tosiaankin vituttaa tuollaiset hyypiöt, jotka katsovat että heidän sairas ja
pimeä taikauskonsa oikeuttaa heidät maallisen lain yläpuolelle ja ulkopuolelle, eikä heidän
tarvitse mistään maallisista lakipykälistä piitata. Vuosi jalkapuussa kirkon pihalla tekisi
erittäin hyvää moisille hyypiöille.
"Kirkkohallituksen perheasiain johtaja Martti Esko kävi tiiviit neuvottelut kirkon johdon kanssa ja
jyrähti uuden ajan koittavan. Tässä on myös kirkon johdon vastuu. Ei ole vain herätysliikkeiden asia,
että pyhistä pyhimmät tekevät karkeimpia tekoja, mitä voi tehdä.
Kävi selväksi, että evankelisluterilaisessa kirkossa pedofiilien suojelu on nyt loppu."
- Nytkö se siis loppuu? Miksi ei aikaisemmin?
Entä: "pyhistä pyhimmät"???
-" Miksi ei kaikissa rikostapauksissa? On omituista, että kirkko on ollut mukana lastensuojelulain valmistelussa! "
Jos lähdetään sille tielle, että kirkonmiehen tulee ilmiantaa kaikki rikoslain määrittelemät rikokset, jotka hän havaitsee tapahtuvan, tämähän merkitsee myös papin huomaamien Jumalan pilkkaajien ilmiantamisvelvollisuutta.
10 § (24.7.1998/563) Uskonrauhan rikkominen.
"Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa ... on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. "
Vaikka siis papin ja lehtorin rippisalaisuutta ei voi murtaa, se väistyy rikoslain 15 luvun 10 §:n 1 momentissa mainituissa tilanteissa. Pykälässä tulee esille lukuisa joukko rikoksia, joita ilmiantovelvollisuus koskee. Lastensuojelun näkökulmasta olennaisimmat ovat raiskaus, törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, ihmiskauppa, törkeä ihmiskauppa, panttivangin ottaminen. Jotta papin tai lehtorin ilmoitusvelvollisuus voi tulla sovellettavaksi, on otettava huomioon seuraavat näkökohdat:
- rikos on vielä estettävissä
- kyse on luettelossa mainitusta rikoksesta
- kehotettava ensisijaisesti ripittäytynyttä kertomaan
- toissijaisesti toimittava itse kertomalla viranomaiselle
- henkilöä ei saa tällöinkään paljastaa
- papilla ei ole oikeutta tai velvollisuutta ilmiantaa jo tapahtuneita rikoksia
- väärä ilmianto on rangaistavaa.
Eli jo tapahtunutta Jumalan pilkkaa ei tarvitse ilmiantaa. Suunnitellun sellaisen (?) voi....?
Poliisi teki yllätyshyökkäyksen tamperelaiseen kerrostalohuoneistoon. Hyökkäys tehtiin naapureiden ilmoituksen perusteella.
Poliiseja kohtasi asunnossa yllättävä näky:
40 neliön kaksiossa oli alastomana pieni kaljupäinen mies. Lisäksi asunnossa oli 5 lammasta ja 2 kamelia. Eläimet huusivat poliisit nähdessään aivan selvällä suomen kielellä:
"belial RAKAS - älä jätä meitä!!"
Poliisien arvion mukaan asunnossa oli juuri alkamassa ryhmäseksiorgiot. belial-niminen mies vietiin kuulusteluihin Sorin poliisiasemalle. Eläimet saatettiin eläinsuojeluviranomaisten haltuun.
Päätän raporttini Tampereelta tähän.