bi -nainen suhteessa miehen kanssa..

EpätoivoinenNainen

Hei!

Olen yläasteesta asti tiennyt olevani bi. Ikinä en kuitenkaan ole ollut naisen kanssa, jos nyt pussailua ja pientä juttua ei lasketa mukaan. Pari vuotta sitten tapasin nykyisen poikaystäväni, jonka kanssa menee todella hyvin. Kuitenkin kiihotun ajatellessani naista, tai seksiä naisen kanssa. Se jopa hieman häiritsee meidän seksielämäämme, koska tunnen niin paljon vetoa naisiin, enkä paljoakaan miehiin.

Olemme mieheni kanssa onnellisesti seurustelleet nyt 4 vuotta, ja tuntuu ettei loppua näy. Pelottaa siis, että en ikinä pysty olemaan naisen kanssa, kokemaan millaista on seurustella naisen kanssa, vaikka se on monet vuodet kiinnostanut minua suuresti. En kuitenkaan halua jättää/pettää miestäni..

Täytyykö minun siis vain sulkea nuo ajatukset mielestäni, elää kuin hetero? Vai mikä tähän neuvoksi?

45

5545

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • xz

      jos nainen on naisen kanssa niin silloin pettää miestä. Ei. se ei mahdu mun päähän.

      Se, että jos on suhde miehen kanssa niin silloin pettää miestä olemalla toisen miehen kanssa tai jos on suhde naisen kansa ja on toisen naisen kanssa niin silloin voi katsoa että pettää sitä naista, jonka kanssa on suhde.
      Mutat, että heterosuhteesa ei voi olla naisen kanssa niin on erikoista. Pettääkö homomies miestä, jos on välillä naisen kanssa? Mites on?

      • Pettäminen??

        väsi tai miehesi sanoo, kun kuulee, että olet peuhannut jonkun naisen kanssa. Ei ainakaan ilahdu.


      • _Minde_

        Pettää kyllä, jos on sovittu yhdessä ettei toisten _ihmisten_ kanssa harrasteta seksiä. Jokaisellahan on lupa sopia parisuhteessa keskenään haluamansa säännöt, mutta luulen että useimmilla pettämistä olisi myös sellainen, joka tapahtuu oman kumppanin kanssa eri sukupuolta olevan kanssa.


    • Cel

      Itse ihan samassa tilanteessa kiinni! Poikaystävä on ihana tyyppi ja näyttää siltä että voitaisiin olla yhdessä vaikka kuinka kauan, mutta harmittaa kun tiedän etten ole hetero ja ajatus siitä ettei tulevaisuudessa ole muuta tiedossa pelottaa. En kuitenkaan haluaisi satuttaa poikaystävää, hän merkkaa mulle paljon. Mutta aika pattitilanne tämä on...

    • insanegirly

      Itse olin 12 v suhteessa - exäni om mies - ja nyt sinkkuna olisin valmis kokeilemaan miltä seikkailu naisen kanssa tuntuu...olen kai aina tiennyt olevani bi, mutta kuten sinäkin en halunnut pettää tai jättää exää...ja nyt harmittaa kaikki ne kerrat kun olisi ollut mahdollisuus kokeilla...

    • myös...

      itselläni on vähän sama tilanne: olen kihloissa miehen kanssa, ollaan seurusteltu 5 vuotta. viime aikoina olen kuitenkin yhä enemmän alkanut olla kiinnostunut naisista ja helposti myös ihastun naisiin. olen myös vähän aikaa sitten kertonut miehelleni, että minulla on näitä tunteita. hänestä se oli tietenkin vaikeaa kuultavaa, eikä hän sitä täysin ymmärrä, mutta ei halua kuitenkaan minua "pakottaa" olemaan hänen kanssaan, jos se ei ole mitä itse haluan. en vain tiedä mitä pitäisi tehdä. en haluaisi kuitenkaan jättää tai pettää miestäni, mutta tunteeni naisia kohtaan ovat niin vahvat, että se haittaa suhdetta mieheni kanssa, ja välillä jopa olisin valmis heittämään kaiken pois, jotta voisin kokea asioita naisen kanssa... samalla en kuitenkaan tiedä pystyisinkö elämään ilman miestäni...:( olen tällä hetkellä täysin hukassa näiden ajatusten kanssa, ja asiaa ei auta, että olen ihastunut parhaillaan erääseen naiseen...

      • voi ei...

        Menin ihastumaan erääseen naiseen, enkä nyt tiedä enää mitä teen.. Ajattelin ensin että se on vain kokeilunhalua, mutta nyt kun en saa naiselta enää mitään yhteydenottoja, huomasin itkeväni saatuani ikään kuin pakit.. Eikö sekin jo kerro, että jotain tunteita tässä on pelissä... Olen avoimesti saanut poikaystävältäni luvan harrastaa seksiä naisen kanssa, ehkä koska hänkin luuli ettei kyse olisi tunteista, vaan fyysisestä kokeilunhalusta, mutta nyt meni vaikeammaksi...


      • ns. vertaistukea??
        voi ei... kirjoitti:

        Menin ihastumaan erääseen naiseen, enkä nyt tiedä enää mitä teen.. Ajattelin ensin että se on vain kokeilunhalua, mutta nyt kun en saa naiselta enää mitään yhteydenottoja, huomasin itkeväni saatuani ikään kuin pakit.. Eikö sekin jo kerro, että jotain tunteita tässä on pelissä... Olen avoimesti saanut poikaystävältäni luvan harrastaa seksiä naisen kanssa, ehkä koska hänkin luuli ettei kyse olisi tunteista, vaan fyysisestä kokeilunhalusta, mutta nyt meni vaikeammaksi...

        Olisko halukkaita puimaan tätä ongelmaa yhdessä es. sähköpostin välityksellä... Tuntuu kauhealta salailulta, ja voisi ehkä helpottaa jos saisi keskusteltua täysin tuntemattoman, samassa tilanteessa olevan kanssa ??
        Pistäkää viestiä: [email protected]


    • bi tyttö hukassa..

      .. Olen ollut mieheni kanssa 7 vuotta yhdessä..
      Teininä huomasin itsekin olevani kiinnostunut naispuolisista.. Mutta aina olen ollut vain miesten kanssa..
      Meidän suhdetta on myös alkanut paljon häiritsemään se, että tunnun kiihotttuvan enemmän ajatuksista naisista, kuin seksistä mieheni kanssa..
      Nautin enemmän ns. Alkuleikistä, suuseksistä ja sormeilusta, mutta itse seksi miehen kanssa tuntuu olevan inhottavan vaikeaa välillä. Haluaisin miestäni normaalisti, ja nautin olla hänen kanssaan, mutta itse on vähän vaikeaa.. Vaikka olen paljon halunnut kiihottua, ei se ole kunnolla aina onnistunut.. Joskus ihan rehellisesti lukitsen itseni jonnekin "aloittelemaan " itse, että seksi olisi helpompaa.. Aina ajattelen naisia, ja nyt olen ottanut vielä erotiikan apuvälineeksi, aina naisten keskeistä seksiä..
      Ja se tuntuu kauhealta. Onko tämä itsensä huijaamista?
      Pahinta on että olen hyvin nuori, reilusti alle 25 ja meillä on jo lapsia, jotka siis sekoittavat pakkaa niin että vaikka haluaisin kuinka ajatella että ajattelisin joskus itseäni ja kävisin ajatukset niin selvästi läpi että tiedän mitä todella haluan, mutta en vain voi. Lapset ensin..
      On kuitenkin edes jotenkin lohduttavaa, etten selvästikään ole painimassa yksin näiden ajatusten kanssa ja jotenkin outo ja kummallinen sen takia..

      Pitää vielä se sanoa, että mies on minulle todella todella tärkeä ihminen, enkä haluaisi mitään joka satuttaa häntä ja myös se on saanut minut yrittämään vain olla ja unohtamaan "omat halut" jos me joskus erotaan mä olisin varmasti ihan rikki, koska olisin menettänyt hyvin tärkeän ihmisen. Ja varmaan teistä tuntuu samalta..

      • :(

        Hei.

        Sun teksti on kuin suoraan minun kynästä. Olen ihan tuskissaan kun en tiedä mitä pitäis tehdä, teinistä asti on kiinnostanut naiset, mutta koskaan ei oo päässyt kaveruutta lähemmäksi, nyt sitten on lapset ja mies ja kaikki ja en tiiä mitä tehdä kun kaikki onkin niin paljon monimutkaisempaa.


    • Avril_

      Tuli tästä ketjusta mieleen, että miten te muut oikein määrittelette biseksuaalisuuden? Siis jos nainen kiihottuu enemmän naisista eikä seksi miehen kanssa oikein sytytä, niin eikö silloin kyseessä ole lesbo? Eikö biseksuaalin pitäisi haluta molempia sukupuolia yhtä paljon ja samalla tavalla?

      Olen itse näitä juttuja joutunut pohtimaan todella paljon nykyisessä suhteessani. Seksi on fyysisesti ihan ok, minulla ei ole vaikeuksia laueta mieheni kanssa. Toisaalta seksistä puuttuu jokin suuri tunne, jota kaipaan. En ole ikinä sitä kenenkään kanssa kokenut - johtunee ehkä siitä, että olen ollut naisen kanssa sängyssä vain kerran ja muuten olen ollut miesten kanssa. Jossain takaraivossa kuitenkin kytee ajatus, että seksin pitäisi olla paljon enemmän, sen pitäisi olla itkettävän ihanaa rakastelua. Jos se ei tunnu sellaiselta nykyisen kumppanini kanssa, joka on mies, pitäisikö minun lopetta suhde ja etsiä nainen? Mitä jos voinkin kokea intohimoa ja syviä tunteita vain toisen naisen kanssa? Pelottaa ajatus siitä, että pitäisi romuttaa nykyinen suhde. Toisaalta häiritsee ajatus myös siitä, että jään jostain hyvin oleellisesta paitsi.

      • ollako vaiko eikö

        Minusta bi on henkilö, joka ennenkaikkea ihastuu ihmisiin eikä sukupuoleen...ja voi kokea seksuaalista mielihyvää molempien sukupuolien kanssa. mutta nämä 'puntit' eivät välttämättä suinkaan ole aina tasan.


      • __lootus__
        ollako vaiko eikö kirjoitti:

        Minusta bi on henkilö, joka ennenkaikkea ihastuu ihmisiin eikä sukupuoleen...ja voi kokea seksuaalista mielihyvää molempien sukupuolien kanssa. mutta nämä 'puntit' eivät välttämättä suinkaan ole aina tasan.

        Samaa mieltä!
        Mitenkäs niiden punttien kanssa on...
        Jos on joskus tuntenut olevansa Bi, voiko siitä kääntäytyä takaisin täysin heteroksi? Tai muuttua Bi seksuaalista täysin homoksi/lesboksi.... Kokemuksia tällaisesta?!
        Vai onko niin että kerran bi, aina bi!!??


      • 23+43
        __lootus__ kirjoitti:

        Samaa mieltä!
        Mitenkäs niiden punttien kanssa on...
        Jos on joskus tuntenut olevansa Bi, voiko siitä kääntäytyä takaisin täysin heteroksi? Tai muuttua Bi seksuaalista täysin homoksi/lesboksi.... Kokemuksia tällaisesta?!
        Vai onko niin että kerran bi, aina bi!!??

        älä huuda:)


      • Marissea

        Sukupuolet on erilaisia, miten joku voisi tuntea täsmälleen samoja juttuja täsmälleen yhtä paljon kumpaakin sukupuolta kohtaan? Eihän heteromieskään ajattele samoista naisista täsmälleen samalla tavalla kuin toinen heteromies. Minusta bi on se joka tuntee seksuaalista / eroottista / romanttista kiinnostusta ainakin joskus miehiin ja ainakin joskus naisiin. Se miten, milloin ja kuinka usein riippuu ihmisestä!


    • PXXX

      Löytyyhän niitä kohtalotovereita, kun uskaltautuu etsimään...
      Itselläni on hyvin saman tyyppinen tarina kuin näköjään monella muullakin.

      Olen miehen kanssa avoliitossa elävä, yhden lapsen äiti. Ikää hieman alle 30 vuotta.
      Lukioaikana tuli erään ystävän kanssa harrastettua seksiäkin ja siinä sitten viimeistään tajusi olevansa Bi.
      Lukuunottamatta tätä yhtä tapausta, olen seurustellut ja harrastanut seksiä vain miesten kanssa.

      Alle parikymppisenä tapasin nykyisen mieheni ja rakastuin. Aloimme seurustelemaan, muutimme yhteen, hankimme ensimmäisen yhteisen asunnon, saimme lapsen jne. Tavallaan "unohdin" kiinnostukseni naisiin. Ainakin siirsin sen taka-alalle, koska halusin "normaalin" parisuhteen, "normaalin" perheeen ja kaikkea sitä "normaalia" ja turvallista.

      Taustalla on aina kytenyt kiinnostus naisiin. Ei niinkään kehenkään tiettyyn naiseen, enemmänkin tyylin "ihastun elokuvien naishahmoihin..."
      Muutaman vuoden yhdessäolon jälkeen kerroin miehelleni suhteestani naiseen. Olen myös puolihuolimattomasti tuonut kantani selväksi, että mielestäni ihmiseen ihastutaan, ei sukupuoleen. Periaatteen tasolla siis mieheni tietää minun olevan bi. Tästä kaikesta, kuten arvata saattaa, mieheni on innostunut mieheisellä tavalla. Tiedätte hyvinkin mitä tarkoitan. =)

      Viime aikoina, sanotaanko että parin viime vuoden aikana, olen alkanut ajatella asioista tyyliin "tässäkö tämä nyt sitten on?!" Farmariauto, rivitalonpätkä, lapsi... "Olenko onnellinen?!"
      Pitäisihän minun olla. Ainakin minulla on kaikki se mitä "normaalilta" parisuhteelta halusin!

      Todellisuudessa löydän itseni yhä useammin haaveilemasta läheisyydestä naisen kanssa. Kiihkeästä seksistä naisen kanssa. Iltaisin nukkumaan mennessä suljen silmäni ja käyn mielessäni läpi kuinka rakastelen naisen kanssa.

      Viimeisin ihastukseni on naapuritalon nainen, jonka kanssa toisinaan ajaudun juttusille puutarhan hoidosta. =) Tätä "haaveilua" on jatkunut parisen viikkoa ja olenkin miettinyt että jos tilaisuus tulisi, tämän tai jonkun toisen ihastuttavan naisen kanssa, tarttuisinko tilaisuuteen. Olisinko valmis pettämään miestäni naisen kanssa. Saisiko hän koskaan tietää suhteestani naiseen. Pystyisinkö elämään asian kanssa...

      Rakastan miestäni todella paljon, enkä ole valmis häntä jättämään ja rikkomaan perhettämme. Pidän siis pettämistä ainoana vaihtoehtona, mikäli antaisin periksi ja antaisin mennä...

      Harrastamme toki mieheni kanssa seksiä, mutta omalta puoleltani se on useasti teennäistä. Ei aina. Lesboksi en itseäni koe, sillä katselen miehiä ja flirttailen heidän kanssaan. En kuitenkaan olisi valmis pettämään miestäni toisen miehen kanssa. Naisen kanssa kylläkin...KAI!?

      Omaa tekstiäni lukien mietin että mitä varten ylipäätään kirjoitin. Alunperin piti suoltaa aivan toisenlaista tekstiä, mutta tähän sitä tultiin. Kai tämä oli jonkinlainen purkaus "paperille".

      Summa summarum: Olen bi, haluan seksiä naisen kanssa!! Seuraava kysymys: Miten saan tietää onko naapurin kaunis, miehen kanssa parisuhteessa elävä nainen, kiinnostunut myös naisista...=)

    • pitkatukka85

      Itsekkin vasta parikymppisenä ja pitkässä parisuhteessa ollessani tajusin kiinnostuvani myös naisista. Sulattelin asiaa ensin omassa mielessäni pitkän aikaa ennenkun kerroin asiasta mitään poikaystävälleni. Kertominen oli vaikeaa, joten kerroin asiasta pikkuhiljaa, pienissä erissä. Lopputulos oli se että poikaystäväni kiinnoistui asiasta nimim. PXXX:nkin kertomalla "miehisellä tavalla" ja antoi luvan suudella ja jopa harrastaa seksiä naisen kanssa jos vain siihen saisin tilaisuuden. Suutelemaan olenkin päässy mutta vain niin että molemmat oltiin vähän humalassa. Ja ihastuksia on myös ollu... mutta miten sitten kävisi jos saisinkin tilaisuuden päästä pidemmälle? miten sitten tämän ns luvan kanssa kävisi? entä jos poikaystäväni olisikin sitten mustasukkainen tai jopa suuttuisi asiasta kun tulisikin oikeasti "tosi paikka"? tuntuu niin vaikealta... eikä asiaa helpota se että asun pienessä kaupungissa jossa tilaisuuksia ei niin vain pääse tulemaan.

      Kaipaan naisen läheisyyttä ja hellyyttä. Haluaisin silitää hiuksia, pitää hyvänä, suudella... Ja haluaisin päästä myös kokeilemaan miltä tuntuisi oikeasti rakastella naisen kanssa. Mutta onko jollekkin käyny niin että tosi paikan tullen huomaa ettei haluakkaan ja että parempi vain unelmoida?

      Joskus pystyn siirtämään nämä ajatukset muualle mutta ei siinä yleensä kauaa mene kun mietin taas näitä asioita... Mutta joka tapauksessa, rakastan poikaystävääni enkä halua menettää häntä tämän asian takia.

      Mutta, jos joku on vielä vailla kohtalotoverin tukea, niin mailia voi laittaa osotteeseen; [email protected] :)

      • kerran täälä eletään

        eikö se ole se ensimmäinen asia!

        Ei ne monetkaan miehet ole mustasukkaisia naisesta. Ja jos kyse on vain seksistä.

        Meillä ainakin nainen saa toteuttaa bi-puoltaan, itse asiassa minä hänet ekakerran
        johdattelin kokeilemaan, meillä oli nainen kolmantena.

        Tosin nykyään pidämme tietyn parin kanssa "kivaa", on parempi vaihtoehto kuin
        nainen kolmantena.


      • aina ei onnistu
        kerran täälä eletään kirjoitti:

        eikö se ole se ensimmäinen asia!

        Ei ne monetkaan miehet ole mustasukkaisia naisesta. Ja jos kyse on vain seksistä.

        Meillä ainakin nainen saa toteuttaa bi-puoltaan, itse asiassa minä hänet ekakerran
        johdattelin kokeilemaan, meillä oli nainen kolmantena.

        Tosin nykyään pidämme tietyn parin kanssa "kivaa", on parempi vaihtoehto kuin
        nainen kolmantena.

        Joten se siitä....

        Itse en pidä pahana jos mies haluaa mennä miehen kanssa mutta naisen kanssa on jo pettämistä...sittenhän minussa naisena on vikaa...


      • nimessä....
        aina ei onnistu kirjoitti:

        Joten se siitä....

        Itse en pidä pahana jos mies haluaa mennä miehen kanssa mutta naisen kanssa on jo pettämistä...sittenhän minussa naisena on vikaa...

        Jos elää miehen kanssa parisuhteessa niin onko sekin mahdollisuus pois suljettua, että otatte toisen naisen mukaan touhuun? Kolmas persoona sänkyyn tai parhaimmillaan kummankin elämään?

        Itse olen miettinyt näitä vaihtoehtoja hyvinkin paljon ja puhunut jonkin verran avokkini kanssa,.... Asiat vaan tuntuu kokoajan mutkistuvan ja mutkistuvan. Aina löytyy joku "mutta",... en oikeastaan enään edes jaksamiettiä, ihan tarpeeksi monta vuotta on tullut vaan mietittyä ja mietittyä.

        Itse olen huomannut sen, että jos olen kiinnostunut miehestä ja siinä alkumetreillä jo kerron tästä että olen bi ja mahdollisesti haluan myös naisen kehiin niin miehet vaan nyökyttelee ja nyökyttelee, mutta sitten kun on vähän vakavempaa ja otan uudelleen esille tämän asian hieman vakavemmin niin sitten ollan mustasukkaisia ja sitä mieltä että ei missään nimessä...


      • bi tyttönen
        nimessä.... kirjoitti:

        Jos elää miehen kanssa parisuhteessa niin onko sekin mahdollisuus pois suljettua, että otatte toisen naisen mukaan touhuun? Kolmas persoona sänkyyn tai parhaimmillaan kummankin elämään?

        Itse olen miettinyt näitä vaihtoehtoja hyvinkin paljon ja puhunut jonkin verran avokkini kanssa,.... Asiat vaan tuntuu kokoajan mutkistuvan ja mutkistuvan. Aina löytyy joku "mutta",... en oikeastaan enään edes jaksamiettiä, ihan tarpeeksi monta vuotta on tullut vaan mietittyä ja mietittyä.

        Itse olen huomannut sen, että jos olen kiinnostunut miehestä ja siinä alkumetreillä jo kerron tästä että olen bi ja mahdollisesti haluan myös naisen kehiin niin miehet vaan nyökyttelee ja nyökyttelee, mutta sitten kun on vähän vakavempaa ja otan uudelleen esille tämän asian hieman vakavemmin niin sitten ollan mustasukkaisia ja sitä mieltä että ei missään nimessä...

        mieheni on mustasukkainen aikä missään nimessä hyväksyisi suhteita muiden naisten kanssa. Pitäisi sitä pettämisenä, ja kyllä oikeastaan ymmärrän sen täysin. Asiasta ollaan joskus vakavasti puhuttu..

        On kylläkin välillä heittänyt ehdotusta kolmen kimpasta, mut siihen mä en pystyisi.. Näkee että taidan osaltani olla myös mustasukkaista luonnetta..

        Toisaalta oloni on erityinen, koska ollaan pitkään oltu miehen kanssa yhdessä ja olen aina ollut eka ja ainut tyttöystävä, eka suudelma ja no, ainut nainen..


    • SSSalainenNNN

      Miestäni kiihottaa ajatus, että olisin naisen kanssa, mutta tuskin ajaudun sellaiseen tilanteeseen koskaan. Minä näin tänään pienen, vaalean ja kiharapäisen naisen rapussa. Oih. Mutta tulisin vain torjutuksi. En ole koskaan ollut naisen kanssa, suudellut vain. Hekin olivat niin humalassa, etteivät oikein tienneet, mitä tekivät...

      Minäkin haluaisin. Oih. Niin tahtoisin.

      En tiedä, kallistunko lopulta lesbon puolelle. Pidän kyllä miehistä, mutta haluan, että hekin ovat pieniä ja pehmeitä. Miehet, joiden perään muut naiset kuolaavat, ovat minusta ällöttäviä.

      Haaveilen salasuhteesta naiseen. Voi, en tahtoisi luolua miehestä, koska hän on minulle rakas, mutta tahtoisin naisenkin.

      Olisikin tilanne, että kaksi biseksuaalia naista ja kaksi miestä voisivat olla neljästään yhdessä... Polyamoriaa. :D Kaikki saisivat, mitä haluavat, mutta mikä todennäköisyys on, että neljä ihmistä rakastuvat kaikki toisiinsa?

      • BlööBB

        Mun tilanne kanssa aika samanlainen. Ollaan miehen kans seurusteltu yli 6-vuotta, ja erityisesti noin kolmen viime vuoden aikana mulle on tullut ihan valtava seksuaali-identiteettikriisi. Olen toki kyseenalaistanut suuntautumistani jo aiemminkin, noin 18-vuotiaasta asti, mutta nykyään tunteet tulevat pintaan paljon useammin ja vahvempina. Useinkaan en koe halua ketään tiettyä naista kohtaan, vaan mulla fantasiat kohdistuu aina kasvottomaan naiseen, mikä mun mielestä viittaa juuri siihen, ettei kyse ole mun kohdalla pelkästään seksistä, vaan syvemmästä halusta, rakkaudesta ja intohimosta naista kohtaan. En kans tiedä mitä mun pitäis tehdä...miehen kans tulee nykyään harrastettua seksiä tosi harvoin, koska mua ei vaan kiinnosta se...ja toisaalta käytän huolellisesti hyväkseni kaiken sen ajan, kun mies sattuu olemaan poissa kotoa, vahtaamalla tyttöpornoa netistä ja hoitelemalla itse itseni. Saa nähdä mikä tässä on lopputulos, en millään haluaisi jättää poikaystävääni, koska kuitenkin rakastan häntä ihmisenä ihan suunnattomasti!:(


    • Marie203

      Onpa täällä paljon kohtalotovereita!
      Itsekin olen bi, tiesin sen jo kun seurustelin edellisen kerran.. mutta en ole koskaan kunnolla ollut naisen kanssa, vain jotain pussailua ja jotain pientä.
      Haluaisin myös kokemuksia naisten kanssa. Miehelleni tämä on ok, hän on alusta asti tiennyt suuntautumisestani. En vain tiedä mistä löytäisin sellaisen naisen, joka olisi kuitenkin kuin ystävä, mutta häntä voisi vaikka suukotella.. tai jotain, kyllä te samassa tilanteessa olevat ymmärrätte!

      • Sabriel90

        Oma stoori lyhyesti

        Olen 20 v. suhteessa miehen kanssa ja keväällä menimme kihloihin vahva ajatus avioliitosta mielessä.
        Mutta toisaalta
        Huomasin lukiossa olevani kiinnostunut myös naisista ja sen jälkeen perinteisesti koko aikaisempi historia kävi järkeen. Esim. "pahat unet" parhaaseen kaveriin ihastumisesta aivan pikkuisena ala-aste ikäisenä kun heräsin itkien ja seuraavana päivänä oli vaikea olla tämän tytön lähettyvillä kävivät yhtäkkiä järkeen.
        Lukion jälkeen tämä puoli minussa on voimistunut voimistumistaan. Rakastan miestäni ja haluan viettää elämän pituisen matkan hänen kanssaan mutta tiedän että jos tiemme eroavat valitsen naisen seuraavaksi kumppanikseni. Kuitenkin koen bi seksualiksi itseni sillä ihastun kyllä joskus -tosin harvemmin- myös miehiin ja esim. seksielämä on kunnossa.
        Olen päässyt pohdinnoissani siihen pisteeseen että kaikkein paras järjestely kaltaisilleni on se että puoliso hyväksyy asian ja on tarvittaessa valmis joustamaan. Itse haaveilen karkeasti ilmaistuna suhteen ulkopuolisesta "rakastajattaresta" vanhanaikaisesti ilmaistuna. Vielä en kyllä tiedä miten se olisi käytännössä mahdollista, aika näyttää ja olen toiveikas sillä mieheni on suhteellisen avoin asialle :) Parasta olisi juuri löytää ystävä joka vielä sattuisi hieman ihastumaan ja olemaan samalla kannalla että haluaa pysyvän suhteen miehen kanssa.. Parhaimmillaanhan miehet voisivat hyväksyä asian vaikkapa tutustuessaan toisiinsa jne.
        Mutta! Bi seksuaalinen osa minua on upea rikkaus persoonallisuudestani jota en koskaan vaihtaisi. On helpompaa ymmärtää myös vastakkaista sukupuolta ja olla sukupuolisesti avoin. Kaveriporukkaani valitsen mielellään enemmän miehiä kuin "tylsiä heteronaisia" jotka saavat riitoja aikaiseksi tuon tuosta.

        Jos jotakuta kiinnostaa laittaa viestiä niin s-posti osoite on [email protected] ja paikkakuntanani Kuopio


      • Sabriel90
        Sabriel90 kirjoitti:

        Oma stoori lyhyesti

        Olen 20 v. suhteessa miehen kanssa ja keväällä menimme kihloihin vahva ajatus avioliitosta mielessä.
        Mutta toisaalta
        Huomasin lukiossa olevani kiinnostunut myös naisista ja sen jälkeen perinteisesti koko aikaisempi historia kävi järkeen. Esim. "pahat unet" parhaaseen kaveriin ihastumisesta aivan pikkuisena ala-aste ikäisenä kun heräsin itkien ja seuraavana päivänä oli vaikea olla tämän tytön lähettyvillä kävivät yhtäkkiä järkeen.
        Lukion jälkeen tämä puoli minussa on voimistunut voimistumistaan. Rakastan miestäni ja haluan viettää elämän pituisen matkan hänen kanssaan mutta tiedän että jos tiemme eroavat valitsen naisen seuraavaksi kumppanikseni. Kuitenkin koen bi seksualiksi itseni sillä ihastun kyllä joskus -tosin harvemmin- myös miehiin ja esim. seksielämä on kunnossa.
        Olen päässyt pohdinnoissani siihen pisteeseen että kaikkein paras järjestely kaltaisilleni on se että puoliso hyväksyy asian ja on tarvittaessa valmis joustamaan. Itse haaveilen karkeasti ilmaistuna suhteen ulkopuolisesta "rakastajattaresta" vanhanaikaisesti ilmaistuna. Vielä en kyllä tiedä miten se olisi käytännössä mahdollista, aika näyttää ja olen toiveikas sillä mieheni on suhteellisen avoin asialle :) Parasta olisi juuri löytää ystävä joka vielä sattuisi hieman ihastumaan ja olemaan samalla kannalla että haluaa pysyvän suhteen miehen kanssa.. Parhaimmillaanhan miehet voisivat hyväksyä asian vaikkapa tutustuessaan toisiinsa jne.
        Mutta! Bi seksuaalinen osa minua on upea rikkaus persoonallisuudestani jota en koskaan vaihtaisi. On helpompaa ymmärtää myös vastakkaista sukupuolta ja olla sukupuolisesti avoin. Kaveriporukkaani valitsen mielellään enemmän miehiä kuin "tylsiä heteronaisia" jotka saavat riitoja aikaiseksi tuon tuosta.

        Jos jotakuta kiinnostaa laittaa viestiä niin s-posti osoite on [email protected] ja paikkakuntanani Kuopio

        Todellakin jatkossa esim kahville lähteminen ja asioiden puiminen bi asian suhteen olisi mahtavaa ja lottovoitto! En kuitenkaan tarkoita tätä seuranhaku pyynnöksi siinä mielessä :)


      • ollako-vaiko-eikö-ol
        Sabriel90 kirjoitti:

        Todellakin jatkossa esim kahville lähteminen ja asioiden puiminen bi asian suhteen olisi mahtavaa ja lottovoitto! En kuitenkaan tarkoita tätä seuranhaku pyynnöksi siinä mielessä :)

        Ehkä kannattaisi keskustella, vaikka kautta rantain, sen miehen kanssa, että mitä mieltä hän olisi siitä, että jos sinulla olisi suhde myös toisen naisen kanssa, seksiä, tai seurustelua peräti, kai hänellä joku mielipide siihen olisi, mut jos aihe on arka, niin varovasti ehkä, vaikka leikin varjolla ? Siis jos miehesi mielipide kiinnostaa !


    • MK

      .. kun löytää kohtalontovereita kun jaksaa vähän penkoa nettiä. Olen parikymppinen nuori nainen, parisuhteessa miehen kanssa ja asumme yhteisessä asunnossa jo lähemmäs toista vuotta. Tajusin myös jo lukiossa olevani bi-seksuaali - ihastuin tyttöihin ja ajatus seksistä naisen kanssa kiehtoi. Silloin laskin kaiken murrosiän piikkiin, unohdin asian ja aloin jo nuorena seurustelemaan nykyisen avopuolisoni kanssa. Vuosi sitten muutimme uuteen kaupunkiin, jossa tutustuin lesboon josta tuli hyvä ystäväni. Hänen kauttaan tutustuin mukaviin ja virkistävän erilaisiin ihmisiin, jotka herättivät taas bi-puoleni. Ihastuin järjettömästi yhteen tyttöön, pari kertaa suukoteltiinkin hänen kanssaa mutta se jäi siihen. En halunnut loukata poikaystävääni, joka on kuitenkin tärkeä minulle. Asia unohtui taas vähäksi aikaa, kunnes aloitin työt uudessa työpaikassa ja ihastuin taas kerran naiseen, työkaveriini.
      Maustetta koko tarinaan antaa se, että olen koko elämäni mieltänyt olevani aseksuaali. En pidä seksistä, emmekä sitä myöskään harrasta poikaystäväni kanssa. Kunnioitan häntä todella paljon tämän takia, onhan hän jaksanut katsella kiukunpuuskani, masennukseni ja ahdistukseni jo neljän vuoden ajan ja olemaan samalla ilman seksiä. Ja kyllä, tiedän että se ei ole hänelle helppoa, asiasta on keskusteltu.
      Silti, pieni ääni takaraivossa sanoo, että millaistakohan seksi olisi naisen kanssa? Olisinko onnellisempi parisuhteessa, joka olisi ns. kokonainen? Kuinka hienoa oliskaan jos voisi rakastaa jotain ihmistä ja samalla nauttia seksistä "normaalin" ihmisen tapaan. Olen monta kertaa myös miettinyt, seurustelenko oikean sukupuolen kanssa. En uskalla kysyä poikakaveriltani, mitä mieltä hän olisi siitä jos harrastaisin seksiä naisen kanssa. Pelkään, että hän suuttuisi koska on "joutunut" olemaan ilman seksiä minun takiani ja yhtäkkiä haluaisinkin tarjota sitä jollekkin toiselle.

      Niin, olikohan täällä vielä joku jolle saisi lähetellä sähköpostia? Asiaa olisi vielä vaikka kuinka paljon. :D

      • ryhtiä peliin

        Kannattaa pitää mielessä, että tälläinen suotaminen ja huopaaminen on hyvin väärin miehiänne kohtaan. Ei ole reilua, että toinen osapuoli tuhlaa vuosia elämästään parisuhteeseen vain huomatakseen, että kumppani on ollut koko suhteen ajan pihalla omasta suuntautumisestaan ja häipyy perävalot vilkkuen kun on nähnyt seksualisen valon. Osa miehistänne joutuu tyytymään seksin suhteen armopaloihin, kun teidän ajatuksenne juoksevat ihan jossain muualla. Samaan voisi vielä lisätä sen, että miksi suurin osa pareista ei osaa näistä asioista keskustella avoimesti ja rakentavasti? Ihmisistä on tullut niin pelkureita, että kipeiden ja vaikeiden asioiden edessä vaietaan ja salaillaan ja sitten mielummin ruikutetaan ymmärrystä anonyymeinä foorumeilla sen sijaan, että asiat selvitettäisiin suoraselkäisesti sillä foorumilla, millä se ensisijaisesti tulisi keskustella eli kotona.

        Jos haluatte kokeilla jotain..fine. Tehkää se avoimesti. Minua hämmetää kommentit, että samaa sukupuolta olevan kanssa seksi ei ole pettämistä, koska mies ei voi tarjota samaa kuin toinen nainen toiselle. Yhtälailla voitaneen perustella, että "Piti saada rikasta miestä sänkyyn, kun omalla ei ole rahaa!" tai " Oli pakko käydä pettämässä vaimoa isorintaisen naisen kanssa, koska omalla kumppanilla on tosi pienet rinnat.".

        Eikö kannata päästää jo miespoloiset vapauteen moisesta? Ehdotan, että selvitätte päänne, seksualisen suuntautumisenne ja sen mitä elämältä haluatte. Sen jälkeen annatte itsestänne sen 100% kumppaninnelle, jonka he ansaitsevat olivatpa he sitten jatkossa miehiä tai naisia. Kaikkea ei voi elämässä saada eikä pidäkään. Elämä on suurelta osin valintojen tekemistä ja niiden kanssa elämistä. Jos joku muuta kuvittelee, ei omaa kummoista elämänkokemusta.


      • Valintakysymys
        ryhtiä peliin kirjoitti:

        Kannattaa pitää mielessä, että tälläinen suotaminen ja huopaaminen on hyvin väärin miehiänne kohtaan. Ei ole reilua, että toinen osapuoli tuhlaa vuosia elämästään parisuhteeseen vain huomatakseen, että kumppani on ollut koko suhteen ajan pihalla omasta suuntautumisestaan ja häipyy perävalot vilkkuen kun on nähnyt seksualisen valon. Osa miehistänne joutuu tyytymään seksin suhteen armopaloihin, kun teidän ajatuksenne juoksevat ihan jossain muualla. Samaan voisi vielä lisätä sen, että miksi suurin osa pareista ei osaa näistä asioista keskustella avoimesti ja rakentavasti? Ihmisistä on tullut niin pelkureita, että kipeiden ja vaikeiden asioiden edessä vaietaan ja salaillaan ja sitten mielummin ruikutetaan ymmärrystä anonyymeinä foorumeilla sen sijaan, että asiat selvitettäisiin suoraselkäisesti sillä foorumilla, millä se ensisijaisesti tulisi keskustella eli kotona.

        Jos haluatte kokeilla jotain..fine. Tehkää se avoimesti. Minua hämmetää kommentit, että samaa sukupuolta olevan kanssa seksi ei ole pettämistä, koska mies ei voi tarjota samaa kuin toinen nainen toiselle. Yhtälailla voitaneen perustella, että "Piti saada rikasta miestä sänkyyn, kun omalla ei ole rahaa!" tai " Oli pakko käydä pettämässä vaimoa isorintaisen naisen kanssa, koska omalla kumppanilla on tosi pienet rinnat.".

        Eikö kannata päästää jo miespoloiset vapauteen moisesta? Ehdotan, että selvitätte päänne, seksualisen suuntautumisenne ja sen mitä elämältä haluatte. Sen jälkeen annatte itsestänne sen 100% kumppaninnelle, jonka he ansaitsevat olivatpa he sitten jatkossa miehiä tai naisia. Kaikkea ei voi elämässä saada eikä pidäkään. Elämä on suurelta osin valintojen tekemistä ja niiden kanssa elämistä. Jos joku muuta kuvittelee, ei omaa kummoista elämänkokemusta.

        ... liikaa toivottu, joten päätöksiä on kunkin tehtävä elämänsä aikana. Itse olen tienristeyksessä jossa olisi päätettävä mihin suuntaan mennä. Paljon on pelissä, joten siksi olen asiaa tarkkaan harkinnut. Ilokseni löysin tämän palstan ja siksi nyt tänne myös oman juttuni päätin kirjoitella ja kuulostella josko jotain kommenttia tulisi (siis asiallista sellaista).

        Olen hetero mies ja haaste koskeekin voimakasta seksuaalista viettiäni sekä vieläkin suurempaa kiinnostusta ffm seksiin. Nykyinen naisystäväni asiaa palloteltuaan ja avoimesti keskusteltuamme on nyt tullut siihen johtopäätökseen, että hänen kanssaan ei kimppaseksiä tulla harrastamaan. Hän on erinomanen nainen isolla N:llä, rakastettava ja varmasti suuremmoinen perheenäiti sekä aviovaimo. Edellinen naisystäväni oli taas seksuaalisesti vilkas ja hänen kanssaan tulikin kokeiltua ffm ja fffm juttuja. Kokemukset olivat erinomaisen positiivisia ja siksi nyt tiedän pystyväni nauttimaan ffm seksistä ilman tunteiden sekoittamista ja parisuhteen rikkomista. Perhe-elämä hänen kanssaan olikin sitten yhtä ongelmaa, joten se siitä.

        Olen siis tienhaarassa, päättääkkö
        a) luopua ffm haaveista ja perustaa perhe nykyisen naisystäväni kanssa ja elää normaalia arkea
        b) jatkaa etsimistä ja uskoa löytävänsä bi-nainen joka haluaa sen normaalin perheen ja sen lisäksi toteuttaa myös toista puoltaan kanssani.

        Asian pohdintaan sain vahvistusta kommentista "Olet onnellinen kun sinulla on tuollainen mies" jonka sanoi yksi fffm kumppanimme naisystävälleni.

        Voi myös kirjoitella mailiin rentojareipas(at)suomi24.fi


      • mitenkähän on
        Valintakysymys kirjoitti:

        ... liikaa toivottu, joten päätöksiä on kunkin tehtävä elämänsä aikana. Itse olen tienristeyksessä jossa olisi päätettävä mihin suuntaan mennä. Paljon on pelissä, joten siksi olen asiaa tarkkaan harkinnut. Ilokseni löysin tämän palstan ja siksi nyt tänne myös oman juttuni päätin kirjoitella ja kuulostella josko jotain kommenttia tulisi (siis asiallista sellaista).

        Olen hetero mies ja haaste koskeekin voimakasta seksuaalista viettiäni sekä vieläkin suurempaa kiinnostusta ffm seksiin. Nykyinen naisystäväni asiaa palloteltuaan ja avoimesti keskusteltuamme on nyt tullut siihen johtopäätökseen, että hänen kanssaan ei kimppaseksiä tulla harrastamaan. Hän on erinomanen nainen isolla N:llä, rakastettava ja varmasti suuremmoinen perheenäiti sekä aviovaimo. Edellinen naisystäväni oli taas seksuaalisesti vilkas ja hänen kanssaan tulikin kokeiltua ffm ja fffm juttuja. Kokemukset olivat erinomaisen positiivisia ja siksi nyt tiedän pystyväni nauttimaan ffm seksistä ilman tunteiden sekoittamista ja parisuhteen rikkomista. Perhe-elämä hänen kanssaan olikin sitten yhtä ongelmaa, joten se siitä.

        Olen siis tienhaarassa, päättääkkö
        a) luopua ffm haaveista ja perustaa perhe nykyisen naisystäväni kanssa ja elää normaalia arkea
        b) jatkaa etsimistä ja uskoa löytävänsä bi-nainen joka haluaa sen normaalin perheen ja sen lisäksi toteuttaa myös toista puoltaan kanssani.

        Asian pohdintaan sain vahvistusta kommentista "Olet onnellinen kun sinulla on tuollainen mies" jonka sanoi yksi fffm kumppanimme naisystävälleni.

        Voi myös kirjoitella mailiin rentojareipas(at)suomi24.fi

        Itse en laittasi moista asiaa listan kärkipäähän kumppania valitessani. Itsellä joskus ollut samalaiset haaveet mielessä, mutta tiedän myös, että se ei tule koskaan suhteessani onnistumaan. Silti suhde on onnellinen. En usko, että sellaista suhdetta on olemassakaan, jossa kaikki menee kaikilta osin niinkuin toinen osapuoli toivoo. Jää sitä elämässä monta muutakin asiaa haaveiden tasolle.


      • mies 23v
        mitenkähän on kirjoitti:

        Itse en laittasi moista asiaa listan kärkipäähän kumppania valitessani. Itsellä joskus ollut samalaiset haaveet mielessä, mutta tiedän myös, että se ei tule koskaan suhteessani onnistumaan. Silti suhde on onnellinen. En usko, että sellaista suhdetta on olemassakaan, jossa kaikki menee kaikilta osin niinkuin toinen osapuoli toivoo. Jää sitä elämässä monta muutakin asiaa haaveiden tasolle.

        Tyttöystäväni on kertonut minulle olevansa bi-seksuaali.
        Jollain tavalla ajatus kiihottaa minua suuresti, ja monesti katselemme yhdessä naistenvälistä seksiä.
        Tämä sytyttää tyttöystäväni, jonka jälkeen seksi on paljon intohimoisempaa.

        Olen myös huomannut tietokoneen sivuhistoriasta, että poissaollessani hän katselee aina lesboseksiä tietokoneelta.

        Vaikka tämä ei ole minulle ongelma eikä tuota vaikeuksia, tunnen kuitenkin hieman mustasukkaisuutta. Eniten pelkään sitä, että en hän ei koe minua viehättävänä seksuaalisesti. Hän on joskus sanonut, että miehen vartalo ei ole hänen mielestään kovinkaan seksikäs. Minun varalossani ei pitäisi olla mitään vikaa, joten mielelläni olisin kuullut, että myös hän kokee sen seksikkäänä - kuten aiemmat tyttöystäväni ovat kertoneet.

        Seksielämämme on hieman laantunut alkuajoista, joka tietenkin on normaalia.
        Itse haluaisin harrastaa useammin seksiä, mutta hän jarruttelee melko usein. Seksimme on kuitenkin hienoa ja hän myös nauttii siitä suuresti. Hän saa tyydytyksen ja seksi päättyy lähes aina onnelliseen loppuun myös hänen kohdallaan. Mielessä on kuitenkin, että ehkä hän seksin aikana ajattelee naisia?

        Olen käytännössä antanut hänelle luvan kokeilla seksiä naisen kanssa, mutta tietenkin se minua satuttaisi. Mutta jos hän sen tekee, haluan ehdottomasti kuulla siitä. Mihinkään kolmen kimppaan en ikinä suostuisi.

        Seksuaalisuus on kuitenkin sellainen asia, että sen tukahduttaminen tekee elämästä vain yhtä helvettiä. Ja haluan, että tyttöystäväni olisi onnellinen.


      • hetiavoin

        Olen oppinut aiemmista suhteista hankaluudet joita halujen salaaminen/tukahduttaminen tuo ja nykyisen kumppanini kanssa puhuttu asia heti alussa selväksi. Häntä ei haitta Bi puoleni jos olen siitä avoin enkä salaa harrasta mitää suhteen ulkopuolisia juttuja. Nyt ollaankin päädytty siihen että etsimme Bi naista joka tulisi kanssamme toteuttamaan näitä unelmia eli että myös mieheni saa nauttia. Tietyt rajat siihenkin kuuluu ja riskit mutta silti se on meille parempi vaihtoehto kuin tunteiden tukahduttaminen. Ja meidän tapauksessa mennään minun (naisen) ehdoilla ;)

        Postia saa laittaa jos tahtoo asiasta keskustella [email protected]


      • Marisela

        Oletko varma, että olet aseksuaali? Jos kuitenkin toivot salaa seksiä naisten kanssa? Mtä jos oletkin lesbo? Saatat tuntea lämpimiä ystävyyden ja kumppanuuden tunteita miestäsi kohtaan, mutta et halua häntä. Mitä jos haluatkin olla hänelle hyvä ystävä ja seurustella ja rakastella naisen kanssa? En väitä että olisin välttämättä oikeassa, mutta sinun kannattaa tutkia tunteitasi.


      • Marisela
        Valintakysymys kirjoitti:

        ... liikaa toivottu, joten päätöksiä on kunkin tehtävä elämänsä aikana. Itse olen tienristeyksessä jossa olisi päätettävä mihin suuntaan mennä. Paljon on pelissä, joten siksi olen asiaa tarkkaan harkinnut. Ilokseni löysin tämän palstan ja siksi nyt tänne myös oman juttuni päätin kirjoitella ja kuulostella josko jotain kommenttia tulisi (siis asiallista sellaista).

        Olen hetero mies ja haaste koskeekin voimakasta seksuaalista viettiäni sekä vieläkin suurempaa kiinnostusta ffm seksiin. Nykyinen naisystäväni asiaa palloteltuaan ja avoimesti keskusteltuamme on nyt tullut siihen johtopäätökseen, että hänen kanssaan ei kimppaseksiä tulla harrastamaan. Hän on erinomanen nainen isolla N:llä, rakastettava ja varmasti suuremmoinen perheenäiti sekä aviovaimo. Edellinen naisystäväni oli taas seksuaalisesti vilkas ja hänen kanssaan tulikin kokeiltua ffm ja fffm juttuja. Kokemukset olivat erinomaisen positiivisia ja siksi nyt tiedän pystyväni nauttimaan ffm seksistä ilman tunteiden sekoittamista ja parisuhteen rikkomista. Perhe-elämä hänen kanssaan olikin sitten yhtä ongelmaa, joten se siitä.

        Olen siis tienhaarassa, päättääkkö
        a) luopua ffm haaveista ja perustaa perhe nykyisen naisystäväni kanssa ja elää normaalia arkea
        b) jatkaa etsimistä ja uskoa löytävänsä bi-nainen joka haluaa sen normaalin perheen ja sen lisäksi toteuttaa myös toista puoltaan kanssani.

        Asian pohdintaan sain vahvistusta kommentista "Olet onnellinen kun sinulla on tuollainen mies" jonka sanoi yksi fffm kumppanimme naisystävälleni.

        Voi myös kirjoitella mailiin rentojareipas(at)suomi24.fi

        Kai siinä on lopulta kyse siitä, että tuleeko sinusta onneton ja katkera jos et saa toteuttaa seksuaalisia kokeilujasi? Tyydyttävä sukupuolielämä parisuhteeessa on tärkeää, vaikka toisaalta täydellisesti yhteensopivaa kumppania ei olekaan. Pystytkö elämään onnellisena ja kunnioittamaan anistasi, vaikka hän ei antaisi sinulle asiaa, joka on seksuaalisesti sinulle hyvin tärkeä?


      • _Cinnamon_
        ryhtiä peliin kirjoitti:

        Kannattaa pitää mielessä, että tälläinen suotaminen ja huopaaminen on hyvin väärin miehiänne kohtaan. Ei ole reilua, että toinen osapuoli tuhlaa vuosia elämästään parisuhteeseen vain huomatakseen, että kumppani on ollut koko suhteen ajan pihalla omasta suuntautumisestaan ja häipyy perävalot vilkkuen kun on nähnyt seksualisen valon. Osa miehistänne joutuu tyytymään seksin suhteen armopaloihin, kun teidän ajatuksenne juoksevat ihan jossain muualla. Samaan voisi vielä lisätä sen, että miksi suurin osa pareista ei osaa näistä asioista keskustella avoimesti ja rakentavasti? Ihmisistä on tullut niin pelkureita, että kipeiden ja vaikeiden asioiden edessä vaietaan ja salaillaan ja sitten mielummin ruikutetaan ymmärrystä anonyymeinä foorumeilla sen sijaan, että asiat selvitettäisiin suoraselkäisesti sillä foorumilla, millä se ensisijaisesti tulisi keskustella eli kotona.

        Jos haluatte kokeilla jotain..fine. Tehkää se avoimesti. Minua hämmetää kommentit, että samaa sukupuolta olevan kanssa seksi ei ole pettämistä, koska mies ei voi tarjota samaa kuin toinen nainen toiselle. Yhtälailla voitaneen perustella, että "Piti saada rikasta miestä sänkyyn, kun omalla ei ole rahaa!" tai " Oli pakko käydä pettämässä vaimoa isorintaisen naisen kanssa, koska omalla kumppanilla on tosi pienet rinnat.".

        Eikö kannata päästää jo miespoloiset vapauteen moisesta? Ehdotan, että selvitätte päänne, seksualisen suuntautumisenne ja sen mitä elämältä haluatte. Sen jälkeen annatte itsestänne sen 100% kumppaninnelle, jonka he ansaitsevat olivatpa he sitten jatkossa miehiä tai naisia. Kaikkea ei voi elämässä saada eikä pidäkään. Elämä on suurelta osin valintojen tekemistä ja niiden kanssa elämistä. Jos joku muuta kuvittelee, ei omaa kummoista elämänkokemusta.

        "Ei ole reilua, että toinen osapuoli tuhlaa vuosia elämästään parisuhteeseen vain huomatakseen, että kumppani on ollut koko suhteen ajan pihalla omasta suuntautumisestaan ja häipyy perävalot vilkkuen kun on nähnyt seksualisen valon."

        Ai että miehellä ei itsellään ole mitään vastuuta siinä, jos hän jää vuosiksi roikkumaan epätyydyttävään suhteeseen? Yhtä laillahan se mies voi siitä suhteesta lähteä. Ei varmaan kukaan pakota seurustelemaan ns. epävarman tapauksen kanssa. Myöskään kukaan ei pakota elämään suhteessa, jossa seksiä on vähän tai se on huonoa. Jos nainen on kertonut epäselvästä identiteetistään miehelleen ja mies on silti päättänyt jäädä suhteeseen, niin kyllähän hän on ihan tietoisesti itse ottanut sen riskin, että nainen voi jättää hänet toisen naisen vuoksi. Eri asia tietenkin, jos aktiivisesti salaa seksuaalisen suuntautumisensa kumppaniltaan.

        Oman identiteetin hahmottaminen voi olla ihan oikeasti vaikeaa. Turha syyllistää siitä, koska tuskinpa kukaan kumppaniaan tahallaan sillä asialla kiusaa. Lisäksi seksuaalisuus ja halun kohteet voivat muuttua. Lesbo voi esimerkiksi havaita olevansa biseksuaali ja päinvastoin. Myös heteroille käy välillä niin, että tunteet kuolevat ja/tai fyysinen kiinnostus omaa kumppania kohtaan lopahtaa, minkä seurauksena tulee sitten ero. Voiko mielestäsi silloin syyttää kyllästynyttä osapuolta siitä, että hän on "tuhlannut" kumppaninsa aikaa? Minusta asiat eivät ole ihan noin mustavalkoisia.


    • m1m0s2

      Olen nyt jo yhdeksättä vuotta avoliitossa miehen kanssa, joka on erittäin herttainen suurimman osan ajasta. Olen jopa sanonut hänelle viimeisen kolmen vuoden sisällä useaan otteeseen, että sydämeni sykkii naisille ja kiihotun ainoastaan naisista. Se on ollut ilmeisesti hänelle niin kova pala, että ei osaa sulatella sitä. Ilmeisesti tuosta tunnuksesta johtuen on tapahtunut yhtä sun toista joita en halua edes mainita tässä... Sanottakoon, että musta silmä on ollut monesti ja ovi takalukossa, kun mies on lähtenyt töihin. En ole päässyt mihinkään lähtemään kotoa ja ystävät kaikki ovat kaikonneet, koska hehän eivät siis mieheni mielestä sovi minulle. Itse olen ollut työttömänä kohta jo tuon kolmen vuoden ajanm, jos edes riittää, mutta nyt itselleni alkaa vihdoin riittää tällainen touhu. En mä tällaista elämää halunnut, että mun pitäisi perheeni sekä miehen takia alkaa salailemaan todellista itseäni sekä istua toimettomana lukkojen takana "kaapissa sisällä" lopunelämääni. Tai no, mies sen tietää mikä olen ja sitä aika usein jaksaa toitottaa, että "lesbo mikä lesbo" jne. mikä loukkaa useimmiten todella paljon, mutta se mä olen enkä sille mitään voi. Vanhemmat sekä suku ovat taas niin perinteisiin kangistuineita, että eivät ikinä ymmärtäisi jos kertoisin mikä tilanne on. He ovat niin kiinni omassa uskossaan ja pitävät seksuaalivähemmistöjä (sekä muita vähemmistöjä - ulkomaalaisia jne.) paheksuttavina ryhminä, kun taas mun mielestä kaikki erilaisuus on hyvästä ja jokainen ihminen saa olla just sitä mitä on muista piittaamatta. Itse en vaan pysty siihen sattuneesta syystä. Enpä tiedä. Olen aika kyllästynyt tähän enkä tiedä mikä neuvoksi. Lisäksi olen muutaman kerran yrittänyt lähteä pois omille teilleni, mutta mies on antanut ymmärtää etten mä pärjää omillani. Hän on ainoa jolla on meistä tuloja ja hän on kuulemma se, joka pitää kaiken kasassa koska mä en osaa pitää kasassa yhtään mitään. Joka kerta olen ratkennut sitten samaan hölönpöppööseen ja unohtanut lähtöni omille teilleni. Tjaa-a... Tätäkö se sitten on koko loppuelämä, pelkkää pakoilua? Haluaisin vaan, että edes joku kuulisi mun hätähuutoni et nyt riittää tää paska. Mä haluan tunteeni kokonaisiksi ilman pelkoja ja salailuja, koska ne ovat aitoja toisin kuin tunteeni tuota miestä kohtaan, joka ei ole edes moneen vuoteen koskenut mua verbaalisesti saati sitten seksuaalisesti ja hyvä niin. Tjaa-a... Auttakaa joku, please, mitä mä teen. Jos lähden, niin mistä mä saan apua. Tuloja kun ei ole. Sossusta vai mistä? Perheeltä on turha pyytää, koska ovat mitä ovat ja ystäviä ei ole sellaisia, joilla olisi varaa edes lainata, hyvä jos tulevat omillaan toimeen.

      • mies 25

        Miksi jäät tuohon tilanteeseen?
        Oli suhde mikä tahansa, homo- tai heterosuhde, väkivaltaa ja alistamista ei tarvitse sietää.

        Apua saat kaupungin tai kunnan sosiaalihuollosta. Järjestele asiat rauhassa.
        Jonain aamuna pakkaat laukut ja lähdet pois. Pohdi asia siltä kannalta, että nyt alkaa sinun elämäsi. Elämä, jossa saat elää miten huvittaa ja tehdä mitä haluat. Et ole kenellekkään tilivelvollinen tai riippuvainen kenestäkään.

        Etsi työtä. Soita esimerkiksi Itellaan. Saat vakituisen tulon, jolla elät mukavasti. Voi rahaa jäädä jopa säästöön. Lähde lomalla ulkomaille, ehkä tapaat siellä uusia ihmisiä, ehkä koet jopa lomaromanssin.

        Kun muutat omaan asuntoon, käy hakemassa Alkosta. Poksauta se auki ja juhlista uutta elämääsi.


      • LUOTA ITTEES

        en sinuna jäisi. koet sen vankilana. sun mies haluaa selvästi henkisesti lytätä sut ja korostaa omaa tärkeyttään painamalla sun itsetuntoa.sä oot herkillä mm sen vuoksi et oot työttömänä.sellainen syö kenen tahan itsetuntoa.mut kun sä pääsisit elämään itsekses ja saisit työn tai harrastuksen tai molemmat niin sä huomaisit miten pystysit hengittään vapaasti ja kuin ihanaa elämä ilman pelkoa, ahdistusta ja henkistä väkivaltaa on!sun pitää vaan saada ittees otettua niskasta kiinni.kukaan ei voi sua tulla nostaa sieltä kotoo,se eka nytkäsy irti pitää lähtee susta itestäs.muu tulee sitte peräs. ja tiedäksä nainen, sä pystyt itekses paljon enempään ja parempaan kun ikinä uskot.sun pitää luottaa siihen.sä pohdit jo itsekkin haluastko elää näin loppuelämän? jos et niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin valita toinen tie ja sen sä avaat itse. mä toivon sulle hirveesti voimia ja onnee elämässäs1tee kuin sydämmes sanoo ja pelasta ittes takasin elämälle.se on liian arvokas hukattavaksi itse valitussa vankilassa!


      • 19+10

        nyt vaikka sossuun ensiksi ja sieltä neuvotaan eteenpäin jos tarvii. Ei sua yhteiskunta tyhjän päälle jätä.Ja sitten vielä että jos voit noin huonosti ja haluat pois nykyisestä tilanteesta niin ei kai sun tarvihe varsinaista syytä lähtöön sukulaisille kertoo,et ole heille tilivelvollinen.


      • en tajua
        19+10 kirjoitti:

        nyt vaikka sossuun ensiksi ja sieltä neuvotaan eteenpäin jos tarvii. Ei sua yhteiskunta tyhjän päälle jätä.Ja sitten vielä että jos voit noin huonosti ja haluat pois nykyisestä tilanteesta niin ei kai sun tarvihe varsinaista syytä lähtöön sukulaisille kertoo,et ole heille tilivelvollinen.

        On selvää, että tällä hetkellä mies toimii väärin (lukitsemiset sun muut), mutta yhtä lailla mielestäni tässä tilanteessa väärin on toiminut m1m0s2. Jos on ollut vuosia jonkun kanssa yhdessä, kuinka voi arvostaa häntä niin vähän, että tekee täysin selväksi hänen olevan (tässä tapauksessa seksuaalisesti) riittämätön, teki hän mitä tahansa?
        Miksi jäit suhteeseen miehen kanssa, jos tiedät olevasi lesbo? Ansaitseeko miehesi sen, että tuntee jatkuvasti olevansa riittämätön ja epäkelpo? Jos olet päättänyt jäädä suhteeseen miehen kanssa vaikka et tunne häneen seksuaalista vetoa, ei kai se tämän miehen vika ole - miksi olet halunnut häntä tarkoituksellisesti loukata? ("Olen jopa sanonut hänelle viimeisen kolmen vuoden sisällä useaan otteeseen, että sydämeni sykkii naisille ja kiihotun ainoastaan naisista. Se on ollut ilmeisesti hänelle niin kova pala, että ei osaa sulatella sitä.")

        Kenelle tuo ei olisi kova pala?


    • biikissi

      kerro miehellesi haluistasi!!?niin minäkin tein ja nyt etsimme minulle yhdessä tyttökaveria...;-)pettää ei kannata vaan sanoa suoraan mitä haluaa!?

    • kvaak:D

      Heips,

      Erehdyin surffaamaan lesbopalstalle, vaikka täällähän se ajankohtainen keskustelu on. No, olen mies ja minulla on putkiaivot. :D (En myönnä eksyneeni, löysinhän perille.) Mutta asiaan.

      Omassa parisuhteessani tämä aihe on erittäin ajankohtainen. Tyttöystäväni haluaa seksiä naisten kanssa, ehkä pysyvämpääkin ystävyyttä, seuralaista naisten väliseen seikkailuun. Ihastuksia, tunteita, pettymyksiä, jännitystä, nautintoa ja kaikkea muuta on tulossa vastaan.
      Avopuolisoni ei ole kokenut vielä seksiä naisen kanssa, joten tuumasin että hänen pitäisi saada elää niin kuin hänen seksuaalisuutensa määrittelee hänet.
      Vihamieliset tahot eivät millään tahdo ymmärtää, etten ole mustasukkainen tai tunkemassa mukaan kaluni kanssa. Minusta olisi järjetöntä pyrkiä naiseni ensimmäisten kokemusten joukkoon, voi olla etten ole koskaan ns. kolmenkimpassa naiseni ja toisen naisen kanssa. Ja sen olen tehnyt itselleni selväksi, että kokemus on hänen, joten olkoon se intiimi ja antoisa.

      Parisuhde ei ole vankila, eikä toisen toisen seksuaalinen suuntautuminen este onnistuneelle suhteelle. Miksi kahlitsisin tyttöystäväni? En minä omista häntä ja hänen tunteitaan?
      Hän ei ole minulle yhdentekevä, suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta, viihdymme yhdessä, ymmärrämme toisiamme. En myöskään ole alistumassa, koska ihmisen ei pidä tehdä mitään, mikä tuntuu pahalta.
      Välitän hänestä ja haluan hänet sellaisena kuin hän on. Siksi tuen häntä tässä fantasiassa.
      Totta kai haluan tietää enemmän tästä maailmasta, mutta naiseksi en voi muuttua. Haluan että hän on turvassa, onnellinen, seksuaalisesti vapaa.

      Ja sama suhtautuminen pätisi silloinkin, mikäli hän haluaisi toista penistä. Pointti on siinä, että olemme keskustelleet tästä aiheesta, määritelleet sen mikä tuntuu toisesta pettämisestä ja kunnioitamme näitä rajoja. Se vaatii rohkeutta, ymmärrystä ja omien demonien kohtaamista.
      Pelko on pahinta minkä voi tuoda parisuhteeseen!

      Kaikille tällainen ajattelumalli ei sovi. Toiset kokevat sen järjettömän uhkaavaksi, epäilevät motiivejani, naiseni motiiveja, parisuhteemme kestoa yms. Tuntuu kuin kaikilla olisi kristallipallo, joka poimii signaalia toisesta ulottuvuudesta. Saan niskaani oletuksia, haukkuja, syytöksiä, eikä se ole kivaa.
      Toisaalta tämä on meidän elämäämme ja valitsemme itse miten suhtaudumme asioihin, joten mielipiteet voi jättää omaan arvoonsa.
      Joskus tulee vastaan aiheellisia pelkoja, mutta sitä varten meillä on suu, että voimme puhua (tai tehdä muita kivoja juttuja... kuten syödä... Heh).

      Ratkaisu hetero / bi-suhteisiin, en tiedä onko sellaista. Jokainen meistä määrittelee oman elämänsä. Itse totesin aikoja sitten, että on olemassa asioita joihin en voi vaikuttaa, joten miksi helvetissä eläisin murehtien sellaista? Tyttöystäväni pitää naisista, vau! Rakastan häntä tuon ominaisuuden vuoksi entistä enemmän, mutta enpä olisi tiennyt sitä, ellei hän olisi ottanut asiaa puheeksi.

      Tämän kaiken toteutuminen on edessä. Se ei ole helppoa. Kuten sanoin, motiivejamme epäillään kaikin mahdollisin tavoin, eivätkä kaikki Helsingin lesbot ole ilahtuneita bi-naisista, jotka eivät etsi parisuhdetta.

      Ja kuten sanottua, mistä sen tietää, minkälaisia suhteita tästä syntyy.
      Ihannetilanteessa tyttöystäväni tutustuu naiseen, jonka kanssa harrastaa seksiä ja jakaa naisten välistä maailmaa. Tämä nainen voisi aivan hyvin olla ystäväni.

      Vastaavassa tilanteessa oleviin on vain helkkarin vaikea tutustua. Tyttöystäväni ei tunne Helsinkiä, enkä minä bi- tai lesbokulttuuria.
      Olisi todella hienoa jakaa ajatuksia ja kokemuksia niin naisten kuin miesten kanssa tästä aiheesta.
      Täällä se taitaa jopa onnistua! :D

      • disa__

        Nyt puhuu edellinen asiaa, ja tuntuu että voiko maailmassa noin avarakatseisia ja kypsiä miehiä ollakaan? "Parisuhde ei ole vankila" ja "pelko on pahinta, mitä voi tuoda parisuhteeseen" olivat ainakin minulle tässä asiassa silmän avaajia.

        Juurikin näin! Jos ajattelemme parisuhdetta, niin mikä on sen perimmäinen, romanttinen ns. "vaaleanpunainen saippuakupla" maailma ja olettamus? Rakkaus, toisen ihmisen todellinen ja syvä kunnioittaminen ja rakkaus, luottamus, joka ei herky. Jos nainen tulee miehen luokse - tai mies naisen luokse - kertomaan jotakin itsestään, luotettavaa, syvää, jonka haluaa jakaa toisen kanssa, ja kaipaa toiselta apua, tukea, "ongelman" ratkaisuun, niin vain ja ainoastaan parisuhteessa, jossa on kunnon luottamus, pystyy siihen, jota edellinen kirjoittaja kuvailee. Kun on kunnon luottamus ja todellinen toisen kunnioitus ja rakkaus, niin ei ajattele enää itsekkäästi että minä minä minä ja minun tunteeni ja minun pettäminen ja minä minä minä, vaan ajattelee toisen parasta, ajattelee, mitä toinen haluaa, ja haluaa auttaa toista.

        En todellakaan väitä, että se olisi helppoa, kuten edellinenkin kirjoittaja jo mainitsi, se vaatii rohkeutta, luottoa ja ymmärrystä.

        Täytyy vain todeta, että hienoa tekstiä ja erittäin kadehdittava ajatusmaailma. Toivon todella, että naisesi saa erittäin positiivisen ja mukavan kokemuksen toisen naisen kanssa. Ja hei, ei sitä aina tiedä, mihin maailma menee, ehkä joku päivä olettekin kolmen kimpassa yhdessä toteuttamassa yhteisiä fantasioitanne!


    • Anonyymi

      keskustele kaverisi kanssa voi olla hyväkin ratkaisu hänellä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      100
      2896
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      104
      2450
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      91
      2220
    4. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      19
      2049
    5. 171
      1862
    6. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      42
      1856
    7. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      45
      1807
    8. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1746
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      134
      1546
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1314
    Aihe