Oletteko koskaan suunnitellut kirjoittaa muistelmat. Minua se kiinnostaa. En ole kuitenkaan niin kirjoitustaitoinen.Mistä saan sellaisen haamukirjoittajan. Mitä mahtaa maksaa.
Omat muistelmat?
elämän muisto
43
1678
Vastaukset
mittä haamukirjottaji,rupp it vaa muistelema taappäi omi asioitas. Pann ylös vaikk vihkoho ensi ja sittäs lue ain vähä ajan pääst ovak kaik suu miälestäs oikkias järjestykses. Siihe o hyvä tehd muutoksi ja sittäs vaa ala kirjottama pikkuhilja koneelles. Ja ko sitt viäl vois muutta teksti vaik kui ja lisät ,mitä puuttu. Ei siihe oikke mimmossika taidoi tarvit,kaeva vaan tualt takaraivost esill,ja ko meill viäll täll ijäll o semnenki etu pualellamm,ett muisteta niinko paremmi niit vanhoi asioi,nii ei muut ko kirjottama vaa.
Mul o semne vihko sänkyn viäres ja joskus ko valvoessan tule kaikki miäle,nii ota ja nouse istuma ja laita ylös. On kyll semssi ijankaikkissi päiväkirjoijakki mukulast ast,ett niit ko yhdistele,nii siinn se sitt o.Koitast ruvet toimeihi,se o hauska harrastus.- coffe ...
Olen tavallinen tallaaja, 71 vuotias mies, jonka aikuinen tyttö pyysi minua jo 10 vuotta sitten kirjoittamaan muistelmani menneiltä ajoilta: "Kun minä en tiedä sinusta juuri mitään." Nyt kolmena viime vuotena olen kirjoittanut muistelmiani silloin tällöin, milloin aikaa sattuu olemaan. Kirjoittaminen on hidasta, kun asiat kirjoittaa oikeassa aika järjestyksessä. Onneksi minulla on paljon kirjallista tietoa toimistani ja se auttaa minua erittäin paljon. Minulle on sattunut myös hyviä ja niin harvinaisia juttuja, että pelkään kirjoittavani romania.
Kysyjälle vastaan. Käy rohkeasti kirjoittamaan. Korjaa ja lisää kirjoitukseesi. Siitä sitä oppii!
Käyn jatkamaan kirjoitustani, 40 vuotta on vasta kirjoitettu ja 27 vuotta on jäljellä. Saa nähdä ehdinkö joulumarkkinoille? - kkllkk
Voin auttaa.
[email protected]
Ei maksa mitään, mutta rojaltit jaetaan. - Ylöskirjaava
Minä rupesin hommaan kymmenisen vuotta sitten. Isoihin vihkoihin olen kirjoittanut elämääni muistiin, varhaislapsuudesta asti, sieltä asti minne muistini yltää. Ja siksi rupesin kirjoittamaan, että saavat lapseni lukea minua sitten kun heitä kiinnostaa - kuollut äiti kiinnostaa varmasti jokaista lasta: millainen se äiti oikein olikaan.
Tietenkin kerron tekemiseni, mutta hyvin hyvin paljon myös tunnelmistani, tunteistani milloin minkäkin tapahtuman tiimoilta. Kerron epäonnistumisistani, suruistani, mokistani, myös suurista onnen ja riemun hetkistäni. Kerron miten olen kohdannut lapseni ja heidän tuomansa ilot ja surut, kerron avioliittomme kuopat ja vuoret. Heillä on oikeus tietää, mitä pilviä oli piilossa, mitkä myrskyt ja poudat ovat kodin ilmastoa värittäneet. Sen kodin happi heissä edelleen vaikuttaa. Pitänyt 20v eräänlaista päiväkirjaa. Jokaiselta päivältä merkintöjä mitä tein, miltä tuntui päivän meno, keitä tapasin jne. Niissä näkyy elämän ylä- ja alamäet.
Olen jo luopunut näiden puhtaaksi kirjoittamisesta. Ovat melkomoista salakieltä just sentakia, ettei kirjoitukset juuri avaudu ulkopuoliselle.
Asenteeni noihin hyvin ristiriitainen. Tekisi mieli polttaa koko roska. Näin tein jo työvuosien aikaiset henkilökohtaisten kriisiaikojen tekstit. Niitä oli monta laatikollista.
Käsittelivät myös henk. koht. ratkaisun aiheita. Päädyin aina kantaan, että itsis on pahimman luokan pelkuruutta niin kauan kuin fyysistä ja henkistä terveyttä on vielä jälellä.
Harrastuspohjainen kirjoittaminen selvittää päätä siinä missä vähäpätöiset terapiatkin. Niistäkin on kokemusta työnantajan ehdotuksesta aikanaan (lemput viinankäytöstä työmaalla)
Lopetin terapeutin uskontoon perustuvan maailmankuvan takia. Itse ne perustavat päätökset pitä tehä.
moipsis.- Ts **
on hyvää terapiaa, sen saa niinkuin itsestään ulos. Nuorena kun menin naimisiin liian nuorena kirjoitin päiväkirjoja kanssa, mutta jossain vaiheessa se jäi, en kait tarvinnut enää kun oli lapset ja kaikki.
Mutta tämä verotarkastajamieheni hän kirjoitti 1½ metriä suuria kirjoja, sanoikin herkkä taiteilija kun oli, että ihminen voi menettää siinä työssä sielunsa, kun on niin kavalia liikemiehiä, kun huomaa ihmisen raadollisuuden.
He palvelevat valtiota, ettei veroasioissa laistettaisi, kun ei se muuten toimi tää yhteiskunta. Valan joutuvat vannomaan käsi Raamatulla. Kyllä kunnioitin hänen lainkuuliaisuuttaan kaikessa. - susmorsio
kyllä sellainen homma, oman elämänsä takaisinpäin kelaaminen on turhaa tässä vaiheessa elämää.No, jos tavallista "pikkusievää" elämää elänyt, pienetkin kohahdukset tuntuneet suurilta, ni mikäs siinä sitten Onhan näitä ns. normaalejakin, jotka kulkeneet kovin kompastelematta ja kiviä potkislematta mielellään koöhuilta suojattua elämää mieluiten viivasuoraa katua, kuin mielenkiintoisempaa mutkikasta ja mäkistä, päämäärä näkymättömissä olevaa polkua. Harva pystyy sanomaan, kaiken olen kokenut ja olla aika valmis lähtöön, milloin vaan se tulee.
Rohkeat ihmiset, elämän sellaisenaan vastaanottaneet, ovat asia erikseen kuin toisiin aina turvautuneet. Elämämme teemme itse, itse on keksittävä vastaukset. Kirjoittaminen on, ja on aina ollut, ajattelevan ihmisen keino yrittää selviytyä, ei kukaan muu voi ymmärtää sinua itseäsi, minua itseäni, paremmin kuin minä itse.Toiset selviävät, toiset eivät, se on elämän laki.
Niin, tässäpä kirjoittelen minäkin, kun "sorruin" aamuyöstä lähimmäisteni rankkaa elämäntilannetta kuitenkin vielä miettimään, olen pystynyt tahdonvoimallani melko hyvin irrottautumaan niistä väliaikaisesti säilyttääkseni oman henkisen pärjäämiseni, mutta väillä kontrolli pettää.
Mutta en tuhlaa loppuelämääni erakkomaiseen elämänkerran kirjoitteluun, luulen jo irrottautuneeni menneistä, miksi niitä enää mukanani kuljettelisin. On minullakin kymmenen vuoden ajalta allakka olllut pieni päiväkirja, jonka merkintöjä ymmärrän vain minä itse.
Kevennykseksi taas tähän...tarpeen olleetkin, kun taas tuossa piti katella, mihin aikaan keväästä olen nuo kasvattamani kukkataimet ulos laittanut.Juu, vilkaisin allakkojani, viikko sitten laitoin ulos, aikataulu pitää!
Jaksamisiin capitain...otahan taas kurssi väljemmilöle vesille. - Ylöskirjaaja
susmorsio kirjoitti:
kyllä sellainen homma, oman elämänsä takaisinpäin kelaaminen on turhaa tässä vaiheessa elämää.No, jos tavallista "pikkusievää" elämää elänyt, pienetkin kohahdukset tuntuneet suurilta, ni mikäs siinä sitten Onhan näitä ns. normaalejakin, jotka kulkeneet kovin kompastelematta ja kiviä potkislematta mielellään koöhuilta suojattua elämää mieluiten viivasuoraa katua, kuin mielenkiintoisempaa mutkikasta ja mäkistä, päämäärä näkymättömissä olevaa polkua. Harva pystyy sanomaan, kaiken olen kokenut ja olla aika valmis lähtöön, milloin vaan se tulee.
Rohkeat ihmiset, elämän sellaisenaan vastaanottaneet, ovat asia erikseen kuin toisiin aina turvautuneet. Elämämme teemme itse, itse on keksittävä vastaukset. Kirjoittaminen on, ja on aina ollut, ajattelevan ihmisen keino yrittää selviytyä, ei kukaan muu voi ymmärtää sinua itseäsi, minua itseäni, paremmin kuin minä itse.Toiset selviävät, toiset eivät, se on elämän laki.
Niin, tässäpä kirjoittelen minäkin, kun "sorruin" aamuyöstä lähimmäisteni rankkaa elämäntilannetta kuitenkin vielä miettimään, olen pystynyt tahdonvoimallani melko hyvin irrottautumaan niistä väliaikaisesti säilyttääkseni oman henkisen pärjäämiseni, mutta väillä kontrolli pettää.
Mutta en tuhlaa loppuelämääni erakkomaiseen elämänkerran kirjoitteluun, luulen jo irrottautuneeni menneistä, miksi niitä enää mukanani kuljettelisin. On minullakin kymmenen vuoden ajalta allakka olllut pieni päiväkirja, jonka merkintöjä ymmärrän vain minä itse.
Kevennykseksi taas tähän...tarpeen olleetkin, kun taas tuossa piti katella, mihin aikaan keväästä olen nuo kasvattamani kukkataimet ulos laittanut.Juu, vilkaisin allakkojani, viikko sitten laitoin ulos, aikataulu pitää!
Jaksamisiin capitain...otahan taas kurssi väljemmilöle vesille.Katohan kun Sus taas luulee omiaan. Ei se ole mitään erakkomaisuutta jos jälkipolvilleen elämäänsä selittää. Ei se ole mitään eilispäivään pakenemista. Katsohan sie, ei siinä kynän varressa koko päivää istuta - kirjoittaminen on vain pikkuinen palanen muuta päivien rientoa. Voi sun kanssas.
Jos kerron käyväni lenkillä, niin Sus varmaankin puuskahtaisi, ettei hän nyt viitsisi vain juoksennella yksikseen pitkin maita ja mantuja. Jos kertoisin kuorolauluharrastuksestani, johan ois Sus halveeraamassa, ettei hän nyt sentäs vain laulellen elon tietään kulje jne jne.
Minun vihkoon tallentamani asiat voivat olla jollekin jälkeläiselleni hyvinkin arvokkaita, rakkaitakin. Tai sitten ei. Mutta kaiken varalta puhun. Olisipa todella ihanaa, jos olisi minun äitini jotain myös kirjallisesti kertoillut.
- oscaro.
parasta jos alkaisit kirjoittaa itse ja sen jälkeen joku paremman kirjallisen esitystaidon omaava paikkailisi tekstiäsi.
Kun nykymaailmassa on olemassa tekstikäsittelylaitteita ja yleensäkin elektroniikkaa, luulisi olevan helppoa saada kirja painokuntoon. Tässsä tietysti ajatellaan helposti kirjan näkymistä kirjakaupan pöydillä. Miksi asettaa niin suuret vaatimukset?
Aikaansaatu teksti pitäisi voida painaa muutaman kymmenen kappaleen painoksena vaatimattomissa kansissa ja tällöin sitä voisi vaikkaa jakaa tuttaville ja sukulaisille. Tä'llöin sen kustantaminen pitäisi maksaa itse, mutta eihän sekään mikään kohtuuton kuluerä liene. Varmaan kolmella tuhannella eurolla saa jo ihan mukavan kirjan painetuksi.
Omat muistelmat ovat tavallisesti kaunistelevia siinä mielessä, ettei itselle epämiellyttävistä asioista mielellään kerrota. Kuka on valmis esim. kertomaan salaisista suhteistaan joko menneisyydessä tai nykyhetkessä?muistelma o,misä vaa kaikki hyvi ja kaunei asioi muistelis. Muu miälestän se olis hyvinki valheelline,ittiäs linssi fiilamist. Ja se,et vaivais päätäs,jos siit sais jottalai tiänisti. ei semsist ol kukkan kiinnostun meijä aikanam. Kyll ne kiinnostukse mahtava tull vast sitt kypsemmäl ijäl,ko ruveta paremmi ajattelema,ett mimne ihmne se meijä äit tai isä mahdoika oll. Ja sitt viäl edeltäväkki sukupolve tuleva kiinnostavaks. Eikä ne edellisekkä ol iha pyhimyksi ollu,mutt miälenkiintost on tiättä heistäkki. Vappu Taipale "Isoäiti" kirjassas kehot kirjama ylös tulevi sukupolvei varte,mitä on kuullu ja mitä it muista,millai on kaikki kokennu j.n.e. Eik se ol hulluve harrastus se,vaikkei täsä ny päivä pääksytyksinnes tull naputelttukka.
- Tähtisilmä **
FlikklapsRaumalt kirjoitti:
muistelma o,misä vaa kaikki hyvi ja kaunei asioi muistelis. Muu miälestän se olis hyvinki valheelline,ittiäs linssi fiilamist. Ja se,et vaivais päätäs,jos siit sais jottalai tiänisti. ei semsist ol kukkan kiinnostun meijä aikanam. Kyll ne kiinnostukse mahtava tull vast sitt kypsemmäl ijäl,ko ruveta paremmi ajattelema,ett mimne ihmne se meijä äit tai isä mahdoika oll. Ja sitt viäl edeltäväkki sukupolve tuleva kiinnostavaks. Eikä ne edellisekkä ol iha pyhimyksi ollu,mutt miälenkiintost on tiättä heistäkki. Vappu Taipale "Isoäiti" kirjassas kehot kirjama ylös tulevi sukupolvei varte,mitä on kuullu ja mitä it muista,millai on kaikki kokennu j.n.e. Eik se ol hulluve harrastus se,vaikkei täsä ny päivä pääksytyksinnes tull naputelttukka.
jotka olivat häissä eilen mukana,tuli muisteltua menneitä aikoja. Kuinka olimme nähneet morsiamen taapertelevan ja sanovan ensi sanojaan.
Muuten olen kyllä tässä ja nyt elävä ihminen, en tiedä tuleeko tuo myöhemmin muistelmien aika. En haikaile enää mennyttä avioliittoanikaan, sen kauniit muistot ovat tiedossa muutenkin. Kirjallisesti en halua tilittää mitään, elän todella tätä päivää vielä. Ei minkäänlaista tarvetta ole palata menneisyyteen, tulevassa on ihan tarpeeksi mielenkiintoa tällä hetkellä.
Oma elämä on täynnä asioita, jotka vaativat huomionsa, ja seuraan mielenkiinnolla jälkipolvien edesottamuksia, ilman, että ne olisivat ainoa mielenkiinnon kohde. Elämä itsessään on niin rikas, että siitä riittää ammennettavaa päiviini.
Viihdyn itseni kanssa myöskin, joten päiväkirjojen kirjoittelu on taakse jäännyttä elämää. Tulevaisuudesta en silti tiedä :) - jjoutava
FlikklapsRaumalt kirjoitti:
muistelma o,misä vaa kaikki hyvi ja kaunei asioi muistelis. Muu miälestän se olis hyvinki valheelline,ittiäs linssi fiilamist. Ja se,et vaivais päätäs,jos siit sais jottalai tiänisti. ei semsist ol kukkan kiinnostun meijä aikanam. Kyll ne kiinnostukse mahtava tull vast sitt kypsemmäl ijäl,ko ruveta paremmi ajattelema,ett mimne ihmne se meijä äit tai isä mahdoika oll. Ja sitt viäl edeltäväkki sukupolve tuleva kiinnostavaks. Eikä ne edellisekkä ol iha pyhimyksi ollu,mutt miälenkiintost on tiättä heistäkki. Vappu Taipale "Isoäiti" kirjassas kehot kirjama ylös tulevi sukupolvei varte,mitä on kuullu ja mitä it muista,millai on kaikki kokennu j.n.e. Eik se ol hulluve harrastus se,vaikkei täsä ny päivä pääksytyksinnes tull naputelttukka.
Niin minullakin kulkee ajatus ettei kannata kirjoitella niistä menneistä.
Arvostan tietenki omaa erikoislaatuani mutta muistelen mieluummin Vappu Taipaletta siellä Pikkukosken ulkoilu tiellä, vettä satoi ja Vappu käveli vastaan sadetakissa ja punaisissa kumi saappaissa ja oli niin viehättävän näköinen, että.
Ja entäs silloin kesäisenä lauantaina kun Vappu Taipale nousi bussiin pärekori kainalossaan ja jäi Hakaniemen torin luona bussista pois.
Onhan tapahtumista kymmeniä vuosia mutta hyvin minä hänet muistan. - Tähtisilmä **
jjoutava kirjoitti:
Niin minullakin kulkee ajatus ettei kannata kirjoitella niistä menneistä.
Arvostan tietenki omaa erikoislaatuani mutta muistelen mieluummin Vappu Taipaletta siellä Pikkukosken ulkoilu tiellä, vettä satoi ja Vappu käveli vastaan sadetakissa ja punaisissa kumi saappaissa ja oli niin viehättävän näköinen, että.
Ja entäs silloin kesäisenä lauantaina kun Vappu Taipale nousi bussiin pärekori kainalossaan ja jäi Hakaniemen torin luona bussista pois.
Onhan tapahtumista kymmeniä vuosia mutta hyvin minä hänet muistan.Tänään vielä lounaalla kaukaisien sukulaisten kanssa, ennenkuin lähtevät takaisin keskisuomeen. Juttua on riittänyt, ja nyt saan palata taas takaisin omaan olooni. Olen oppinut arvostamaan vapauttani, mennä ja tehdä ilman aikatauluja mikä milloinkin sopii itselleni. Kun katson taaksepäin ei pitkän elämäni varrella ole milloinkaan ollut samanlaista aikaa.
Silti en tajunut silloin kun elin parisuhteessa toisen huomioonottamista milloinkaan rasitteena, ei vaan ollut tuttua tämä olomuoto.Hyvä näin,---- ei niin pahaa, etteikö siinäkin löytyisi jotakin hyvää.
Uusi tuttavuuskin on tullut elämääni, ihan vain henkisellä tasolla, mikä antaa mielenkiintoa elämään.
Ps. Että nautin sadesäästä, kaikki siitepöly huuhtoutuu pois ja on raikas hengittää. Koristeomenapuu on kauneimmillaan täynnä punaisia suuria kukkia pihallani ja villiviini viherjöi jo lankkuaidassa:D - susmorsio
Tähtisilmä ** kirjoitti:
Tänään vielä lounaalla kaukaisien sukulaisten kanssa, ennenkuin lähtevät takaisin keskisuomeen. Juttua on riittänyt, ja nyt saan palata taas takaisin omaan olooni. Olen oppinut arvostamaan vapauttani, mennä ja tehdä ilman aikatauluja mikä milloinkin sopii itselleni. Kun katson taaksepäin ei pitkän elämäni varrella ole milloinkaan ollut samanlaista aikaa.
Silti en tajunut silloin kun elin parisuhteessa toisen huomioonottamista milloinkaan rasitteena, ei vaan ollut tuttua tämä olomuoto.Hyvä näin,---- ei niin pahaa, etteikö siinäkin löytyisi jotakin hyvää.
Uusi tuttavuuskin on tullut elämääni, ihan vain henkisellä tasolla, mikä antaa mielenkiintoa elämään.
Ps. Että nautin sadesäästä, kaikki siitepöly huuhtoutuu pois ja on raikas hengittää. Koristeomenapuu on kauneimmillaan täynnä punaisia suuria kukkia pihallani ja villiviini viherjöi jo lankkuaidassa:Dsanot, vapaa ja itsenäinen olevasi. Päiväkirjaa et siis tarvitse, eihän se ihmekään, edelleen pidät tätä kirjoituskanavaa päiväkirjanasi. Sanotko ottavasi toiset huomioon, enpä oikein usko, kun ehkä sadatkin ihmiset "pakotat" osallistumaan elämääsi luetuttamalla omia asioitasi täällä.
Tätä omaa huomautustani ei varmasti voi taaskaan sanoa ilkeilyksi eikä mikään muutu miksikään.
Jos esimerkiksi minä kertoisin samalla tavalla, mitä elämäni piiriin tälläkin hetkellä kuuluu, niin siinä totisesti olisi asiaa hämmästykseksi saakka. Mutta niin avuton ja naiivi en sentään ainakaan vielä ole.
Odotammeko nyt mielenkiinnolla, milloin kerrot tuttavuutenne edistyneen fyysisyyteen, voi herranen isä.
Kateellisuuden syyksi ei tätäkään "purkaustani" voine laittaa, meillä tuntuu olevan kuvailuistasi päätellen täysin erilainen miesmaku....hehheh. - Ts **
susmorsio kirjoitti:
sanot, vapaa ja itsenäinen olevasi. Päiväkirjaa et siis tarvitse, eihän se ihmekään, edelleen pidät tätä kirjoituskanavaa päiväkirjanasi. Sanotko ottavasi toiset huomioon, enpä oikein usko, kun ehkä sadatkin ihmiset "pakotat" osallistumaan elämääsi luetuttamalla omia asioitasi täällä.
Tätä omaa huomautustani ei varmasti voi taaskaan sanoa ilkeilyksi eikä mikään muutu miksikään.
Jos esimerkiksi minä kertoisin samalla tavalla, mitä elämäni piiriin tälläkin hetkellä kuuluu, niin siinä totisesti olisi asiaa hämmästykseksi saakka. Mutta niin avuton ja naiivi en sentään ainakaan vielä ole.
Odotammeko nyt mielenkiinnolla, milloin kerrot tuttavuutenne edistyneen fyysisyyteen, voi herranen isä.
Kateellisuuden syyksi ei tätäkään "purkaustani" voine laittaa, meillä tuntuu olevan kuvailuistasi päätellen täysin erilainen miesmaku....hehheh.Huomenta Susmorsio.
Jos nyt ei sentään kateutta, mutta ihmeen paljon puutut kirjoittamiseeni! Etkö itse tiedosta kuinka tarkkaan selostat omia tuntemuksiasi, kuinka koet ja millainen olet?
Milloin joku naapurimies lepäilee sängyssäsi ym.elämääsi liittyvää. Niinhän me useimmat kirjoitamme elämästämme, ihmettelen miksi et minulle soisi samaa!
Ei tulisi mieleenikään edetä mihinkään fyysisyyteen, jonkun uuden tuttavuuden kanssa. On toki paljon muuta, en ole edes ajatellut sellaista. Ihmiset voivat olla kiinnostavia henkisestikin.
Ole sinä ihan niinkuin itse haluat, minua ei häiritse sinun tapasi kirjoittaa, mutta jätä henkilökohtaisuudet, kummasti ne sinua kiinnostaa. - *Kukkahame*
Ts ** kirjoitti:
Huomenta Susmorsio.
Jos nyt ei sentään kateutta, mutta ihmeen paljon puutut kirjoittamiseeni! Etkö itse tiedosta kuinka tarkkaan selostat omia tuntemuksiasi, kuinka koet ja millainen olet?
Milloin joku naapurimies lepäilee sängyssäsi ym.elämääsi liittyvää. Niinhän me useimmat kirjoitamme elämästämme, ihmettelen miksi et minulle soisi samaa!
Ei tulisi mieleenikään edetä mihinkään fyysisyyteen, jonkun uuden tuttavuuden kanssa. On toki paljon muuta, en ole edes ajatellut sellaista. Ihmiset voivat olla kiinnostavia henkisestikin.
Ole sinä ihan niinkuin itse haluat, minua ei häiritse sinun tapasi kirjoittaa, mutta jätä henkilökohtaisuudet, kummasti ne sinua kiinnostaa.Eikös muistelmien kirjoittajalla ole päämääränä kuitenkin se että kirja menee kaupaksi ja sitä luetaan, siinä ne ovat asiat kaikkien saatavana kansien välissä.
Muistelmat tai elämänkerrat jollain on tarvetta kerätä ne kirjaksi, moni käyttää ammattiapua, ainakin kiireisemmät ihmiset.
Riitta Uosukainen taitaa olla ainut joka on kirjoittanut itse, ja niin ymmärrettävästi että sai valtavan suosion, media rummutti kummasti, muutaman lauseen takia, "rintaa reittä ja revää" ihan iskevä ja totuuden mukainen, ja peiton alla pelehtiminenkin mainittu.
Aina on ihmisiä jotka haluaa lukea millainen elämänkerta jollain on ja toisilla on halua kirjoittaa.
V-M Loiri taas ei välitä vaikka joku parasta aikaa kirjoittaa hänestä, hän vain ei jaksa väsymykseltä ja sairauksilta keskittyä asiaan.
Ihan tavallisella eläjälläkin voi olla annettavana vinkkejä monellekin kanssaeläjälle, selviytymisistä ja palkitsevista arkiaskareista, ja niihin 'tavallisiin' lasken entisen presidentin rouvan Tellervon, siinä oli tositilanteita joihin tietysti ei kaikki joudu, mutta hauskasti kerrottuna mielenkiintoista luettavaa.
Itse kelläkin meistä voisi olla aihetta jättää jälkipolville tietoa ja tapahtumia, tehdään se vielä kun tunnemme kirjaimet ja osaamme käyttää tekstinkäsittelyä. - susmorsio
Ts ** kirjoitti:
Huomenta Susmorsio.
Jos nyt ei sentään kateutta, mutta ihmeen paljon puutut kirjoittamiseeni! Etkö itse tiedosta kuinka tarkkaan selostat omia tuntemuksiasi, kuinka koet ja millainen olet?
Milloin joku naapurimies lepäilee sängyssäsi ym.elämääsi liittyvää. Niinhän me useimmat kirjoitamme elämästämme, ihmettelen miksi et minulle soisi samaa!
Ei tulisi mieleenikään edetä mihinkään fyysisyyteen, jonkun uuden tuttavuuden kanssa. On toki paljon muuta, en ole edes ajatellut sellaista. Ihmiset voivat olla kiinnostavia henkisestikin.
Ole sinä ihan niinkuin itse haluat, minua ei häiritse sinun tapasi kirjoittaa, mutta jätä henkilökohtaisuudet, kummasti ne sinua kiinnostaa.ettenpä melkein joka askeltani kerro, se ero ainakin. Tarkkaanpa olet lukenut sinäkin, en ite ees muista, että naapurinmiehen olisin kertonut sängyssäni makkailleen, kyllä kauempaa tullee sellanen väsynyt matkamies,D (aina olen ihmetellyt tätä isoa Deetä, että mitä se tarkoittaa, tarkoittaako se hymyä vai Isoa Deetä!) Ja luulenpa, ettei kukaan minua tällä palstalla "tunne", kirjoitukset välittävät vain hyvin vähäisen osan ihmisen persoonasta. Riittäähän se, jos yhden kirjoittajan henkilöllisyydessä joutuu väkisin roikkumaan mukana....jos erehtyy kaikkea lukemaan.
- :D
susmorsio kirjoitti:
ettenpä melkein joka askeltani kerro, se ero ainakin. Tarkkaanpa olet lukenut sinäkin, en ite ees muista, että naapurinmiehen olisin kertonut sängyssäni makkailleen, kyllä kauempaa tullee sellanen väsynyt matkamies,D (aina olen ihmetellyt tätä isoa Deetä, että mitä se tarkoittaa, tarkoittaako se hymyä vai Isoa Deetä!) Ja luulenpa, ettei kukaan minua tällä palstalla "tunne", kirjoitukset välittävät vain hyvin vähäisen osan ihmisen persoonasta. Riittäähän se, jos yhden kirjoittajan henkilöllisyydessä joutuu väkisin roikkumaan mukana....jos erehtyy kaikkea lukemaan.
:) hymy
:D nauru - objektiivinen
susmorsio kirjoitti:
ettenpä melkein joka askeltani kerro, se ero ainakin. Tarkkaanpa olet lukenut sinäkin, en ite ees muista, että naapurinmiehen olisin kertonut sängyssäni makkailleen, kyllä kauempaa tullee sellanen väsynyt matkamies,D (aina olen ihmetellyt tätä isoa Deetä, että mitä se tarkoittaa, tarkoittaako se hymyä vai Isoa Deetä!) Ja luulenpa, ettei kukaan minua tällä palstalla "tunne", kirjoitukset välittävät vain hyvin vähäisen osan ihmisen persoonasta. Riittäähän se, jos yhden kirjoittajan henkilöllisyydessä joutuu väkisin roikkumaan mukana....jos erehtyy kaikkea lukemaan.
tämä kirjoittaja, hyökkäävyydestä päätellen. Eipä kannata välittää,,,,,samassa ketjussa on jo ylimielisyydellään toisellekin aiheuttanu pahaa mieltä !
Sietäisi varoa tuota piirrettä itsesää vanhetessa voi tulla kitkeräksi akaksi ja riidan kylväjäksi.
- Reino´
Siitä koituisi monille turhanaikaista tuskaa. Luulen, että vaimoni lähtisi tiehensä yli 50´n vuoden avioliiton jälkeenkin. En ole ollut mikään humu koskaan, mutta nuorena sattuu aina jotakin. Olen sitä mieltä, että kaikille sattuu, niin miehille kuin naisille.
Nykyään ei enää satu mitään, koskee vain jalkaan kipeästi, jos yritän pidentää askelta.- *Kukkahame*
Totta puhuen, en kyllä minäkään voisi kaikkea paljastaa, pitää niitä tuttuja luurankoja piilotella!
Tuskinpa monellakaan on niin tarvetta kaikkea selostaa kirjan kirjaimelta, toisaalta, mitä elämä olisi ilman 'pieniä sivuraiteita', niitä vaan joskus on tullut tehtyä ja täytyy myöntää että ilman pienintäkään katumusta.
Kuitenkaan mitään selvittämättä ja miksi niitä tarvitaan jos ei lukijalla ole omaa huomiokykyä, voi olla hänen onnensa.
Kyllä perheessä ja yhtiössä tapahtuneet kommellukset ja kompuroinnit riittäisi melkoiseen sivumäärään, kyllä sitä 6 henkisessä perheessä on keksijää jos korjaajaa.
Reinon sanontaa lainatakseni, voisi sukulaisetkin haluta ventovieraiksi, (nauran!).
- Anonyymi
Pieniä virkkeitä teen. Tosi hauskaa puuhaa.
- Anonyymi
Taviksen elämä on liian tavanomaista, jotta siitä saisi mielenkiintoista luettavaa.
Omaa elettyä ovat muutamat panojutut, joista ei viitsi suureen ääneen huudella.
Tulisi monelle vain enempi pahamieli.- Anonyymi
Justiisa niin. Pitäis olla eturivin Elvis tai Elisapetti, että kehtais kertoa elämästään.
- Anonyymi
Uskomatonta, kuinka monet kirjoittavat merkityksettömiä, mielenkiinnottomia muistelmia. Kirjastot ja kirjakaupat ovat täynnä kirjoja, joiden seasta voi löytää jotain lukemisen arvoista.
Tavisten arkisia höpötyksiä palsta on täynnä ja harva niitäkään kai jaksaa kahlata. Itsekeskeisyydestä ja harkitsemattomuudesta kielivät usein nämä m-i-n-ä ja
m-e-i-d-ä-n sanoilla alkavien lauseiden kirjoittajat.
- Anonyymi
Minä teen muistelman ihan itselleni.
- Anonyymi
Eipä ole käynyt mielessä! Seurauksena olisi vain kaoottinen kokoelma erilaisia ja monelta osin vähemmän järkeviä sattumuksia ja elämän käänteitä joukossa toki jotain perinteisen järkevää ja tasaistakin.
Tuosta loppupään tasaisuudesta huolimatta vaimoni ei ole koskaan valittanut elämämme yksitoikkoisuutta tai tapahtumaköyhyyttä. - Anonyymi
Tekeekö joku näitä ammatikseen?
- Anonyymi
VANHA
- Anonyymi
Aika tylsät muistelmat , ehkä.-
Per-kel - Anonyymi
Elääköhän aloittaja vielä?
- Anonyymi
vanha alotus, mutta mielipide kuiteski asiaan:
Ei kiinosta kirjoittaa muistelmia,
liian paljon asiaa tulisi varmaan maailman paksuin mistelma teos,
se siltäisi liian paljon tuskaa, kauhua, sairautta, rakkautta
ihanaa elämää , unelmia ja niitten toteuttamista todeksi,
suomen kehitys vauraaksi sivistys maaksi, ym.
ei kukaan jaksasi edes avustettuna niin paksua muistelmateosta kirjoittaa eikä julkaista,,,
EI KIINOSTA
EI JAKSA
EIKÄ välttämättä osaisi kielellisesti niin hienoa teosta kirjoittaa, - Anonyymi
Vanha aloitus. mutta kirjoitan vähän toisesta näkökulmasta. Töissä yksi meni kirjoituskurssille ja lähetti meille sähköpostina juttunsa. Aloitin vähän matkaa, oli ihan älyttömän tylsää. Kiusallista, kun en voinut ottaa osaa keskusteluun, en jaksanut lukea vanhan ajan jaarituksia.
Nyt tapaan vanhoja työkavereita. Siellä muutama on mennyt kurssille ja joskus innoissaan lukevat kirjoituksiaan. Ei kiinnosta yhtään, ja taas on kiusallista.
Itsekin kirjoitan omasta elämästä lyhyitä juttuja, runoja tai mietelmiä laatikon pohjalle. Lähinnä itseäni varten, vielä nykyistä vanhempana voin lukea mitä on ollut milloinkin mielessä, pari punaviinipäissänikin laadittua. Juttuni eivät voi kiinnostaa tippaakaan edes lapsiani, siitä olen varma. - Anonyymi
Ei kiinnosta tippaakaan tavallisten tallaajien elämänkerrat.
- Anonyymi
Julkkisten vielä vähemmän.
- Anonyymi
" Onko ihmisen elämällä tarkoitusta, jos ei hänestä ole yhtään tarinaa? " (Kari Hotakainen)
" Se mitä on takanamme tai edessämme, on pientä verrattuna siihen, mitä on sisällämme. " (Ralph Waldo Emerson)
" Ei ihmistä voi tuntea, ellei hän ole saanut omin sanoin kertoa, mistä on tulossa, minne menossa ja mitä hän kantaa mukanaan. " (Martti Lindqvist)
Nm. Jotkut osaavat tehdä taidetta elämän näkemyksestään ja kokemuksestaan
Kirjoitan tarinoita,juttuja elämästäni,
en niinkään mitää varsinaisia muistelmia.
Mennyttä elämää on kiva joskus muistella
ja samalla ne kirjoittaa muistiin,
kun tietokoneella on niin helppoa hommoo.
Kaikki alkoi kun löysin vanhan lasipurkin ja kirjoitin sen tarinan...
ja sillä oli myös rooli omassa elämässäni.
Kaiken teen omaksi huviksi, kuvitankin omaksi ilokseni,
voihan se jälkipolvi niitä lueskella ja katella,
jos huvittaa tietää miten ja miksi tuokin on äidin elämässä tapahtunut.
Jo ja kun tämä muistikulta katoaa, voi niihin itsekin palata ja naureskella tai itkeskellä riippuen jutun aiheesta.
Ei kenenkään elämä ole ollut niin tyhjä,
ettei siitä voisi jotain muistiin kirjoittaa.sitä paitsi , se on kiva harrastus, kirjoittaminen,
Sillä voi purkaa traumojaan ja helpottaa yksinäisyyttään ja ennen kaikkea se on hyvää ajankulua.
- Anonyymi
Mielessä on,mutta ei taida uskaltaa,mielenkiintoisimmat jutut olisi painokelvottomoa tänä päivänä.
Kirjoittajanloput on Suomen suurin nettiyhteiso kirjailijoille, kirjailijoiksi haluaville, jo julkaistuille, yli 4000 jäsentä. Löytyy Facebookissa ja vaatii kirjautumisen. Sieltä löytyy varmasti joku halukas.
🕊️Tarkoitat varmaan ryhmää Kirjailijanloput.
Vai onko sellainen Kirjoittajanloput erikseen?
Terv. Oikolukijasi.Tellukka kirjoitti:
Tarkoitat varmaan ryhmää Kirjailijanloput.
Vai onko sellainen Kirjoittajanloput erikseen?
Terv. Oikolukijasi.Kirjailijanloput.
Kiitos oikolukijalle :)
- Anonyymi
Toteutimme muistelmien laatimisen.
Reilu 20 vuotta sitten näytti tilanne niin vakavalta, että laadimme kaikki mieleen tulleet muistelmat eli testamentit ja viimeiset tahdot.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2913197En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e821591- 431480
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan411321En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o261222Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471210Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61170Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(441136- 261107
Persut vajosivat pinnan alle
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps) tietämättömyys hallinnonalansa leikkauksista on pöyristyttänyt Suomen ka1561025