EU on asettanut tavoitteekseen olla maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä.
Mitenkähän lienee?
Tarkastellaanpa asiaa vaikkapa väestörakenteen näkökulmasta.
Max Jacobson toteaa Helsingin Sanomissa 13.2.2004, että amerikkalaisnaisten hedelmällisyysluku on 2,1. Se riittää lisäämään väestöä ilman maahanmuuttoakin, joka sekin jatkuu vahvana virtana. USA:han muuttajat ovat etupäässä aasialaisia, joiden koulutustaso on korkea. 40% ulkomailla syntyneistä aasialaisista on akateeminen koulutus.
EU-maissa naisten hedelmällisyysluku on 1,5, eli väestö harmaantuu. EU:n alueelle on muuttanut ja muuttaa väkeä enimmäkseen islamilaisista maista ja tämä väestö ei todellakaan synnytä lisäarvoa taloudellisessa eikä muussakaan mielessä.
Lapsia he kyllä synnyttävät senkin edestä.
Aivan lohduton Tilanne on Euroopan kannalta verrattuna Kaukoidän ns taloustiikerimaihin.
Noissa maissa puolet väestöstä on alle 15 vuotiaita, kun Euroopassa kohta puolet on yli 65 vuotiaita.
Kun tähän pahasti vinoutuneeseen Euroopan ikärakenneongelmaan (ei johdu EU:sta) lisätään muutamia EU:sta johtuvia ongelmia, niin eipä kovin hyvältä näytä.
-Alati paisuva byrokratia tulee nielemään yhä suuremman määrän eurooppalaista verorahaa. Tulevaisuudessa myös elekkeellä olevien EU-byrokraattien massiiviset eläke-edut tulevat olemaan valtava rasite veronmaksajille.
Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan vuonna 2030 eläkkeellä olevien EU-byrokraattien eläkkeisiin voi mennä jopa 20% EU:n budjetista.
-Kun Romurauta-Eurooppa ja sen maatalous liittyy parin viikon kuluttua EU:hun, niin minua ainakin alkaa hallottamaan.
Tuossa maataloustukien uusjaossa Suomi tulee jäämään mopen osille. Suomalaisella maataloudella ei ole mitään selviämisen mahdollisuutta tällä kustannustasolla uudessa kilpailutilanteessa. No, onhan se suomalaisen maatalouden tuho tietenkin joidenkin mielestä iloinen asia, mutta sitäkin sopii pohtia, että mihin maatalous ja elintarvikeklusterista vapautuva työvoima sijoitetaan. Eikä vailla mielenkiintoa ole myöskään kysymys, että millä valuutalla tuontielintarvikkeet ostetaan.
Tämän Romurauta-Euroopan luhistuneen infrastruktuurin kuntoonsaattaminen on niin ikään oma lukunsa.
-Uusien jäsenmaiden epäterve verokilpailu tulee olemaan vanhan Euroopan maille tuhoisa.
Vanhoista EU-maista siirtyy tuottavaa työtä kiihtyvällä vauhdilla noihin maihin (Kiinan lisäksi) nauttimaan huomattavasti alhaisemmasta yritys ja henkilöverotuksesta.
-Päästökaupan turmiollisesta vaikutuksesta nimen omaan vanhojen EU-maiden ja aivan erityisesti Suomen teollisuudelle ei liene epäselvyyttä kenelläkään?
-Suomea koskee edellä kerrotun lisäksi aivan erityisesti EU:n mukanaan tuoma halvan viinan ongelma. En kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, että tällä surullisella asialla on täälläkin jotkut hehkuttaneet.
Voimme vain arvailla niitä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, joita yhä kiihtyvä läträäminen tuo tulevina vuosina tullessaan.
Näidenkin edellä kertomieni tulevaisuuden uhkien valossa on ainakin minulle melko turha yrittää vakuutella, että Norjan ja Sveitsin EU-ratkaisut olisinat olleet Suomen ratkaisua huonompia.
Pikemminkin uskoni Norjan ja Sveitsin EU-ratkaisujen järkevyyteen vain vuosi vuodelta vahvistuu.
Mitenkähän lienee?
Tarkastellaanpa asiaa vaikkapa väestörakenteen näkökulmasta.
Max Jacobson toteaa Helsingin Sanomissa 13.2.2004, että amerikkalaisnaisten hedelmällisyysluku on 2,1. Se riittää lisäämään väestöä ilman maahanmuuttoakin, joka sekin jatkuu vahvana virtana. USA:han muuttajat ovat etupäässä aasialaisia, joiden koulutustaso on korkea. 40% ulkomailla syntyneistä aasialaisista on akateeminen koulutus.
EU-maissa naisten hedelmällisyysluku on 1,5, eli väestö harmaantuu. EU:n alueelle on muuttanut ja muuttaa väkeä enimmäkseen islamilaisista maista ja tämä väestö ei todellakaan synnytä lisäarvoa taloudellisessa eikä muussakaan mielessä.
Lapsia he kyllä synnyttävät senkin edestä.
Aivan lohduton Tilanne on Euroopan kannalta verrattuna Kaukoidän ns taloustiikerimaihin.
Noissa maissa puolet väestöstä on alle 15 vuotiaita, kun Euroopassa kohta puolet on yli 65 vuotiaita.
Kun tähän pahasti vinoutuneeseen Euroopan ikärakenneongelmaan (ei johdu EU:sta) lisätään muutamia EU:sta johtuvia ongelmia, niin eipä kovin hyvältä näytä.
-Alati paisuva byrokratia tulee nielemään yhä suuremman määrän eurooppalaista verorahaa. Tulevaisuudessa myös elekkeellä olevien EU-byrokraattien massiiviset eläke-edut tulevat olemaan valtava rasite veronmaksajille.
Olen nähnyt laskelman, jonka mukaan vuonna 2030 eläkkeellä olevien EU-byrokraattien eläkkeisiin voi mennä jopa 20% EU:n budjetista.
-Kun Romurauta-Eurooppa ja sen maatalous liittyy parin viikon kuluttua EU:hun, niin minua ainakin alkaa hallottamaan.
Tuossa maataloustukien uusjaossa Suomi tulee jäämään mopen osille. Suomalaisella maataloudella ei ole mitään selviämisen mahdollisuutta tällä kustannustasolla uudessa kilpailutilanteessa. No, onhan se suomalaisen maatalouden tuho tietenkin joidenkin mielestä iloinen asia, mutta sitäkin sopii pohtia, että mihin maatalous ja elintarvikeklusterista vapautuva työvoima sijoitetaan. Eikä vailla mielenkiintoa ole myöskään kysymys, että millä valuutalla tuontielintarvikkeet ostetaan.
Tämän Romurauta-Euroopan luhistuneen infrastruktuurin kuntoonsaattaminen on niin ikään oma lukunsa.
-Uusien jäsenmaiden epäterve verokilpailu tulee olemaan vanhan Euroopan maille tuhoisa.
Vanhoista EU-maista siirtyy tuottavaa työtä kiihtyvällä vauhdilla noihin maihin (Kiinan lisäksi) nauttimaan huomattavasti alhaisemmasta yritys ja henkilöverotuksesta.
-Päästökaupan turmiollisesta vaikutuksesta nimen omaan vanhojen EU-maiden ja aivan erityisesti Suomen teollisuudelle ei liene epäselvyyttä kenelläkään?
-Suomea koskee edellä kerrotun lisäksi aivan erityisesti EU:n mukanaan tuoma halvan viinan ongelma. En kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, että tällä surullisella asialla on täälläkin jotkut hehkuttaneet.
Voimme vain arvailla niitä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, joita yhä kiihtyvä läträäminen tuo tulevina vuosina tullessaan.
Näidenkin edellä kertomieni tulevaisuuden uhkien valossa on ainakin minulle melko turha yrittää vakuutella, että Norjan ja Sveitsin EU-ratkaisut olisinat olleet Suomen ratkaisua huonompia.
Pikemminkin uskoni Norjan ja Sveitsin EU-ratkaisujen järkevyyteen vain vuosi vuodelta vahvistuu.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kun tuntuu olevan niin valmiit tiedot, niin kai on esittää vaihtoehto?
Olet perussuomalainen. Esittele puolueesi vaihtoehto. Kiinnostaisi.
www.vapaansuomenliitto.fi
..sen ohjelman sisällön. O% kannatus viittaa kyllä siihen ettei se ole edes vaihtoehto. Eristäytyminen ei auta ketään, vähiten meitä itseämme...
Vastatkaa kysymyksiini.
Vaihtoehto oli, mutta juna meni jo. Norja ja Sveitsi -jotka kyllä-puolen mukaan myöhästyivät junasta- ovatkin juuri siinä junassa, jossa meidänkin olisi viisainta olla.
Olinko minä pahastikin väärässä tuossa aloituskirjoituksessa? Jos olin, niin oikaise toki.
Niin se näyttää tämäkin viestiketju taas lähtevän harhapoluille.
Vastatkaa aloittajalle ja menkää jauhamaan sitä VSL-paskaanne muualle!!!
Jos ja kun mennään väärään suuntaan, se ei tarkoita, että mitään ei voida.
Suuntaa voidaan ja pitääkin muuttaa.
Suomen tapauksessa on mahdollista suunnata kohti itsenäisyyttä ja demokratiaa. Samalla mennään kohti oikeudenmukaisempaa ja turvallisempaa
yhteiskuntaa.
Jos alistumme vääryyteen, olemme valmiita orjiksi.
Uskon, että suomalaiset eivät pitkän päälle suostu alamaisuuteen.
En ole kaikesta samaa mieltä kanssasi. Mielestäni vertailukohteena olevat Norja Sveitsi eroavat ratkaisevasti Suomen tilanteesta. Norjalla on valtavat Öljykentät, joiden varassa se voi toimia itsenäisesti. Sveitsillä taas on valtaisat kulta- ja valuuttavarannot, joiden varassa se voi toimia itsenäisesti. Sveitsin ja Norjan näkökulmasta päätös jäädä Euroopan Unionin ulkopuolelle on järkevä. Kumpikin maakun olisi ollut todennäköisesti suurimpia nettomaksajia.
Mitä Suomen tilanteeseen tulee, niin uskon, että liittyminen Euroopan Unioniin oli ainoa järkevä vaihtoehto. Suomella ei olisi itsenäisenä kansallisvaltiona ollut kovinkaan paljon kilpailukykyä Aasian, Euroopan ja Amerikan talousalueisiin verrattuna.
Mielestäni olet monessa Euroopan Unionia koskevassa asiassa aivan oikeassa (byrokratian lisääntyminen, väestön ikääntyminen jne.), mutta väärässä siinä, että Suomen kannattaisi pyrkiä eroamaan Euroopan Unionista.
Olen ymmärtänyt, että Euroopan Unionin tarkoituksena on nimenomaisesti muodostaa yhtenäinen talousalue, liittovaltio, jonka sisällä tavarat, palvelut, informaatio ja ihmiset voivat siirtyä vapaasti maasta toiseen. Tämä tarkoittaa kansallisen lainsäädännön harmonisoimista, sillä vapaa liikkuvuus edellyttää yhtenäistä lainsäädäntöä.
Vapaalla liikkuvuudella puolestaan haetaan kilpailukyvyn paranemista, ja tällöin kilpailukykyä verrataan nimenomaisesti muihin suuriin talousalueisiin, kuten Aasiaan ja Amerikkaan.
Linkissä oleva ei riitä vastaukseksi. Pitää puhua asiaa tai turpa kiinni. Etkö, jukulauta, tunnusta väriäs???
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000002996884
Tuut tuut tuut...
valtyakunnan TV:stä juttua, haastattelua maan "isoisilta", eli useilta yritysjohtajilta, ja jokainen taisi tuumata, että bananivaltion tie on se "oikea" tie, elikä köyhät kyykkyyn, vaikka vieläkin vältivat sitä suoraan sanomasta, Tuut tuut tuut, banaanijuna kuljettaa väkeä kehitysmaatasolle. Tepolla valot eivät koskaan ole syttyneetkään.
"Suuntaa voidaan ja pitääkin muuttaa. "
Mutta Suomen päättäjät ja meininkin tuntien siihen menee liian kauan aikaa. Toisin sanoen yksi ihmiselämä on liian lyhyt aika siihen. Oikea juna menee Lännestä Itään. Keskustelun avaus oli aika karua luettavaa josta syystä muutan Uuteen-Seelantiin. Mutta en mene junalla. Lenskari on nopeampi joten menen sillä. Juna pysähtyy Kiinaan, koneella pääsee vielä pykälän pitemmälle itään päin (eli sinne Uuteen-Seelantiin jossa on myös aina paremmat kelit kuin Neuvostosuomessa), joten olen aina muita edellä.:)
Lähden pakkaamaan kamoja. Myynnissä olisi Auto ynnä kaikenmoista kodin irtaimistoa...nyt sais Halvalla.
Suomen suuntaa eivät muuta nykyiset vallanpitäjät.
Muutoksen tekijä on Suomen kansa.
Milloin kansa on tarpeeksi kypsä, sitä ei kukaan tiedä. On ikävää, että tarvitaan lisää
vaikeuksia ja turhaa murhetta EU-politiikan takia
jotta herääminen tapahtuu.
Jotkut lähtevät mutta useimmat jäävät.
Joskus tulevaisuudessa lähtijät voivat palata itsenäiseen Suomeen.
???
http://www.bryggare.net/tyoelama/UuSemalli.htm
miten norja estää tuottavan työn siirtymisen ?
voisiko maataloudesta vapautuvan työvoiman siirtää eläkkeelle lähtevien tilalle?
näyttäisitkö meillekin eu eläke laskelman?
kumi on muna ja kumpi on kana, päästökauppa/kioton sopimus.?
Noin se jäppispoju ratkaisi taas nämäkin pulmat. Oot sinä mahoton mies.
siinä oli kysymyksiä enemmän kuin vastauksia.
vastaa vain.
...vastata.
"miten norja estää tuottavan työn siirtymisen?"
En tiedä, ei varmaan mitenkään. Sikäläisistä työttömyysprosenteista voisi kyllä päätellä, että jonkinlainen viisastenkivi heillä taitaa olla.
"voisiko maataloudesta vapautuvan työvoiman siirtää eläkkeelle lähtevien tilalle?"
Tuota pitää varmaan kysyä joltain minua viisaammalta. Vapaassa markkinataloudessa sellainen "siirtäminen" tuntuisi kyllä jotenkin kummalta.
"näyttäisitkö meille eu eläke laskelman?"
Harmi kun ei tule aina tallennettua kaikkea kuulemaansa / lukemaansa. Näissä EU-asioissa kyllä pitäisi niin tehdä.
"kumi on muna ja kumpi kana, päästökauppa/kioton sopimus.?"
Minun tietämäni mukaan EU ryntäsi hurskaasti hyväksymään sopimuksen kolme vuotta etuajassa, välittämättä kilpailijamaiden ratkaisuista.
Viisasta?
luin kyllä artikkelin norjan suursta huolestumisesta juuri tästä asiasta.
paljon oli siirtynyt teollisuutta ja huoli oli suuri.
saattaa kylläkin öljyn ja öljytuotteiden osuudella kokonaisviennistä,(n64%), olla jotakin merkitystä työttömyysprosenttiin.
voisi noilla avuilla jopa suomen työttömyys laskea.
kioton sopimuksesta vielä että kylä kai se suomi hyväksyi omalta osaltaan sen,ja on siinä paljon hyvääkin,eikä asia ole edes vielä varma.
jossakin myös mainttiin maailman energiateknoligian huippumaaksi suomi? ja sen myötä loistavat mahdollisuudet jotka kioton sopimuksesta saadaan?
...onhan se Norja ollut aina korkeiden kustannusten maa, joten siinä työn siirtymisessä halvempiin maihin ei sinänsä ole ihmettelemistä.
Kyllä tätä minun aloitusta saa toki kommentoida laajemminkin.
Kerropa nyt, miten asia pitäisi olla?
vai etkö osaa muuta kuin yhden lauseen kysymyksiä. Mitä sinä teet näillä keskustelupalstoilla? Mene mieluummin sinne Brysseliin ja kuse kenkääs!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000002888650
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000002860124
Ilmeisesti ei, jos ei osata vastata :)
...niin, ettemme olisi EU:n jäseniä.
Tämän näkemyksen olen kyllä tainnut jo joskus kertoakin.
Sinänsä EU:lle olisi hyväksi, että sillä olisi naapurinaan halvan työvoiman maita. Se on ainoa keino kilpailla Kiinan kanssa.
Mutta mitä tekee EU? Se aikoo lyhyessä ajassa tasata tuloerot vanhojen ja uusien jäsenmaiden kesken massiivisilla tulonsiirroilla. Siinä käy kuten Saksojen yhdistymisessä. Länsi-Saksa sulattelee vieläkin yhdistymisen laskua ja koko Saksa on ollut lamassa aina yhdistymisestä saakka. Nyt tehdään samoin EU:n mittakaavassa ja lama tulee olemaan vieläkin syvempi.
Kaukoidässä tuloeroja on tasattu perinteisesti kovalla työnteolla. Niin pitäisi EU:nkin tehdä, mutta täällä on otettu toinen linja. Kaivakaa jo valmiiksi kuvettanne, sillä tulonsiirrot tulevat olemaan massiivisia. Palkkaerot EU:n sisällä tulevat vapun jälkeen olemaan 5-10 kertaisia joten sinunkin eurojasi tarvitaan köyhien jäsenmaiden auttamisen. Saksan laman syy on juuri se, että rahaa on siirretty kotimaisesta kulutuksesta entisen Itä-Saksan rakentamissen. Rakentaminen sinänsä tuo työtä ja toimeentuloa, mutta ne rakentamissen käytetyt rahat on otettu tavallisilta veronmaksajilta, jotka ovat joutuneet vähentämään kulutustaan vastaavalla summalla.
Millä tavalla tulonsiirrot näkyvät palkansaajan lompakossa? Käsittääkseni veroja on viime aikoina päin vastoin kevennetty ja lisäkevennyksistä puhutaan.
Ei Suomella ole mahdollisuutta ainakaan verotuksen kiristämiseen sen jälkeen kun Viro liittyy EU:hun toukokuussa.
Ainoa konsti on siis purkaa -70 luvun ns. hyvinvointivaltion rakenteita. Nyt se vaan tuntuu hurjalta kun ihmiset on ensin opetettu että valtio hoitaa kaiken, itse ei tarvitse ottaa mistään vastuuta. Etenkään omasta hyvinvoinnistaan.
on, hyvinvointia on purettava ja suuntaa otettava kohti Itä-Euroopan maita, jonkin aikaa tätä politiikka, niin saatetaan olla kuin Venäjä pienoiskoossa...
Entisen Itä-Saksan aluelle taas suunnitellaan halpapalkka-alueita, eikä enään edes yritetäkkään saada alueen elintasoa läntistä vastaavaksi, näin kauhuskenaariossa edetään,
"Miltei jokaiseen kehitysmaahan on perustettu ulkomaisille yrityksille erityisalue, missä kaupan "vapaus" on viety äärimmilleen: työntekijöillä ei ole minkäänlaisia oikeuksia, ympäristösäädöksiä ei tarvitse noudattaa, voitot saa kotiuttaa kokonaan . Näillä alueilla työskentelee noin 50 miljoonaa työntekijää, pääasiassa nuoria naisia ja lapsia."
"Maailma on "keskiaikaistumassa": rikkaat eristäytyvät tavalliselta kansalta omiin linnakkeisiinsa. Jo kolme miljoonaa ihmistä USA:ssa asuu tarkasti vartioiduilla, muurien eristämillä asuinalueilla - miltei yhtä monella on myös vastoin tahtoaan muuri ympärillään."
Taustaa nyt tapahtuvalle kehitykselle,
" Viimeisissä GATT neuvotteluissa vuonna 1994 perustettiin maailmankauppaa hallinnoimaan kokonaan uusi järjestö, Maailman kauppajärjestö WTO (World Trade Organisation).
WTO:ssa valtaa käyttävät USA, EU ja Japani sekä ylikansalliset yhtiöt. Kaikkien tutkimusten mukaan WTO:n politiikka on johtanut maailmanlaajuisten tuloerojen kasvuun ja ympäristöongelmien pahenemiseen.
WTO:n perustamisella "kolme suurta" halusivat myös lopullisesti kuopata YK:n kauppajärjestön (UNCTAD), jolla vielä parikymmentä vuotta sitten oli (tullikysymyksiä lukuun ottamatta) aktiivinen rooli maailmankaupassa. UNCTAD pyrki mm. maailmankaupan rakennevääristymien korjaamiseen.
Suurvallat onnistuivat myös lopettamaan ylikansallisten yritysten toimintaa valvovan YK-järjestön."
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Velkakriisi