Tehottomat pyssyt on jenkkien harmina musulisodassa. Ne kun ampuu jopa kilometrin päästä vanhoilla paukkuraudoillaan. Ennen jenkeissä käytettiin 30.06 kaliberin panoksia pyssyissä. Se oli liiankin järeä patruuna kaksijalkaisille. Hirvimetsällä se on hyvä lataus. Se on vanhaa perua eli Ison Kapinan ajoilta.
http://guns.connect.fi/gow/lahiptr1.html
http://guns.connect.fi/gow/lahiptr2.html
http://guns.connect.fi/gow/lahiptr3.html
http://guns.connect.fi/gow/kapina.html
USA:n ongelma Afganistanissa: Tehottomat pyssyt
21.05.2010 12:05
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2156802
http://guns.connect.fi/gow/lahiptr1.html
http://guns.connect.fi/gow/lahiptr2.html
http://guns.connect.fi/gow/lahiptr3.html
http://guns.connect.fi/gow/kapina.html
USA:n ongelma Afganistanissa: Tehottomat pyssyt
21.05.2010 12:05
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2156802
Vastaukset 11
Vanhimmat
Onhan selvää että NATO-rivisotilaan aseet eivät ole sopivia vihollisen tarkka-ampujan hätyyttelemiseen. Ne on rakennettu niille matkoille joille rivisotilaan ampumataito riittää.
Kaliiperi .30-06 on suurriistapatruunana marginaalinen. Kyllä se on ihan kaksijalkaiselle maalille mitoitettu. Tuliannoksen massa vain nousee liian suureksi nykyaikaiseen sotaan.
Ja kaliiperilla .30-06 rekyyli on sarjatulella liian suuri siihen että jalkaväkisotilas pystyisi ampumaan tähdättyjä sarjoja.
....kaivettava varastostaan menneiden aikojen M-14 pyssyt, alkaisi jo 7,62 NATO :lla ulottumaan lähemmäs kilometriin Afghanistanin pitkillä taisteluetäisyyksillä.
7,62*51 NATO ei ole mikään erityispitkien matkojen patruuna. Samaa luokkaa kuin venäläinen 7,62*54R. Molemmilla voi ampua kauemmas kuin rynnäkkökiväärin patruunalla, mutta sitä kauemmas ampuakseen pitää käyttää järeämpää patruunaa.
Noihinkin kivääreihin tarvittaisiin lisäksi optiset tähtäimet että pitkän patruunan kantamasta saataisiin jotain irtikin. Jos taas tavoitteena on pelkkä kiusanteko räiskimällä sinne tänne taliban-tyyliin, niin sitten asia on toinen. Lisäksi tietysti jo ennestään ylikuormatut sotilaat saisivat entistäkin raskaamman ammustaakan riesakseen (210 patruunaa 5.56x45 = 3,5kg vs 200 patruunaa 7.62x51 = 7,0kg).
Paras keino tuohon "ongelmaan" on tosiaan lisätä itselataavien marksman-kivääreiden määräksi 1-2/ryhmä, niin saadaan sekä oikeaa kykyä ampua pitkälle että säilytetään ryhmän hyvä lähitaistelukyky.
"Paras keino tuohon "ongelmaan" on tosiaan lisätä itselataavien marksman-kivääreiden määräksi 1-2/ryhmä, niin saadaan sekä oikeaa kykyä ampua pitkälle että säilytetään ryhmän hyvä lähitaistelukyky"
Eikös muuten itäisen naapurimme doktriiniin ole jo pitkään kuulunutkin varsin yleisesti kivääriryhmän jäsenenä usein Dragunovilla varustettu sotilas, jonka avulla ryhmän tulen ulottuvuus on eri luokkaa kuin pelkällä AK-74 -normaalikalustolla.
Puhukkonä siitä ku Val Kilmer kivääreineen liitettiin vahvuuteen Sesseniassa?
http://www.military.cz/russia/weapons/guns/dragunov/soldier.jpg
Eikö vanha M14 muuten ole sekin jo palautettu vahvuuteen
Neukut tosiaan ihastuivat tulitukitarkka-ampujiin toisessa maailmansodassa ja yksiköstä riippuen heidän kivääriryhmiin/joukkueisiin kuului myös Dragunovilla varustettu taistelija tehtävänään ulottaa tähdätty kiväärituli aina 600m saakka (AK tyssää 300-400 metrissä). Dragun miinuspuolena on sen huono soveltuvuus lähitilanteisiin: kyseessä kun on tolkuttoman pitkä torrakko (125cm), lipaskapasiteetti vain 10 patruunaa ja piipun nousu hirmuinen, mikä tekee nopeasta ammunnasta todella haastavaa. Kyseistä asettahan käytettiin samassa roolissa myös Suomessa panssarijääkärijoukkueissa sekä panssaritiedusteluryhmissä, eli ollaan oltu ainakin jossakin asiassa kehityksen kärkipäässä.
Ehkäpä paremmin kivääriryhmän DM-kiväärin rooliin sopii kuitenkin uudemmat tuotokset, esim. M14-johdannainen M21, G3SG1, lukuisat 7.62x51 Armalite-mallit, kiikarilla varustettu FN FAL jne. Aseet ovat tasaisempia ampua, lyhyempiä eli helpompia käsitellä lähitilanteissa ja 20 patruunan lipaskapasiteetti riittää paremmin ihan peruskiväärimiestoimintaan.
"Dragunovilla varustettu taistelija tehtävänään ulottaa tähdätty kiväärituli aina 600m saakka (AK tyssää 300-400 metrissä). "
Minä taas olen lukenut että Dragunovin realistinen kantama on 500 metriä ja AK:la se jää siihen 150 -200 metriin johtuen suuresta hajonnasta. Kalastnikovin luotettavuutta on ylistetty syystäkin.
Muuten olisiko Kalastnikovien todellinen kilpailija luotettavuudessa ja yksinkertaisessa rakenteessa Saksalaista suunnittelua olevat rullalukkoiset G3 kiväärit. En muista koskaan lukeneeni että G3 kivääreitä olisi syytetty epäluotettaviksi. H&K tosin luopui rullalukosta tehdessään G36 kiväärin mutta oliko muutokseen syy halvemmat tuotantokustannukset?
Norsupyssy eli 20PsTKiv/39
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/20mm.jpg
Tehoakin löytyi riittävästi...
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/lapaisy.jpg
Käyttökohteitakin oli jatkoa ajatellen:
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/norsupyssy.gif
Joitakin mielipiteitä aiheesta:
http://www.res.fi/foorumi/index.php?topic=139.15
Asesuunnittelun maailmanennätyskö?
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/pstkiv.htm
http://guns.connect.fi/gow/tekniikka1.html
http://guns.connect.fi/gow/tekniikka4.html
"Asesuunnittelija Aimo Lahti Aloitti toukokuussa 1939 kaasutoimisen itselataavan panssarintorjunta-aseen suunnittelun 20 millimetrin patruunaa varten."
"...20PsTKiv/39 prototyyppi saatiin valmiiksi toukokuussa 1939 ja koeammunnoissa sen todettiin täyttävän asetetut vaatimukset."
"...panssarintorjuntakiväärillä ampuminen oli hankalaa, suuri rekyyli saattoi joskus jopa murtaa ampujan solisluun tai saada olkanivelen sijoiltaan."
Lahti ratkaisi kaksi ongelmaa samalla kertaa: Norsupyssyyn lisättiin massaa riittävästi laittamalla "sukset alle". Toki kuljettaminen lienee helpottunut ainakin talvella, vaikka suksien pohjasta pisti piikit esiin. Onkohan ne piikit poistettu tuosta yksilöstä?
http://gyokusaiclub.hp.infoseek.co.jp/img/lahti.jpg
Aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahti_L-39
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarintorjuntakivääri
"Minä taas olen lukenut että Dragunovin realistinen kantama on 500 metriä ja AK:la se jää siihen 150 -200 metriin johtuen suuresta hajonnasta"
Totta tuokin. AK47:n ja RK62:n 7.62x39 luodin lentorata on niin kaareva että osuminen 300m päähän muutenkin kuin tuurilla vaatii sellaista taitoa, mitä vm-ajan kouluammunnoilla ei realistisesti saavuteta. Näin varsinkin jos maalina ei ole tasaisella kentällä seisova kirkas taulu.
Pienempää 5.45x39 patruunaa käyttävällä AK74:llä osuminen 300 metriinkiin on helpompaa luodin suoremman lentoradan takia ja taitavat kaverit osuu kyllä ihan 400m matkoillekin. Luodin iskuvoima ei tosin ole enää parhaimmillaan pitkillä etäisyyksillä varsinkin lyhyestä 415mm piipusta ammuttuna. USA:n M16A2 yli 500mm piipulla varustettuna on hieman parempi tässä. M4-karbiinin piippu taas on 370mm, joka antaa käytännön kantamaksi 150-200m vaikka toki pidemmälläkin voi vielä pystyä vaikuttamaan.
Dragulla 400-500m on myös ihan realistinen todellinen kantama.