11 Laudaturia = ei osaa matikkaa

Monet niistä jotka ovat menestyneet älykkyystesteissa, eivät kuitenkaan ole menestyneet esim koulussa.


Älä sekoita koulutodistusta, joka mittaa TIETOA, älykkyystestiin joka mittaa tiettyjen aivojen osa-alueiden harjaantuneisuutta ja nopeutta

HomoSapiens2 kirjoitti:

Monet niistä jotka ovat menestyneet älykkyystesteissa, eivät kuitenkaan ole menestyneet esim koulussa.


Älä sekoita koulutodistusta, joka mittaa TIETOA, älykkyystestiin joka mittaa tiettyjen aivojen osa-alueiden harjaantuneisuutta ja nopeutta

Lue lisää

Mihin harjaantuneisuutta ja nopeutta käytetään? Luulisi että harjaantuneelle ja nopealle myös tiedon omaksuminen olisi vaivatonta. En oikein usko että älykäs ihminen ei menestyisi myös koulussa, ja älykkääksi tässä lasken myös kunnollisessä älykkyystestissä hyvin menestyvän. Poikkeuksen muodostavat tietysti esim. mieleltään sairaat, tai vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivät, yms. Ja ennenkuin joku vetää Einsteinin tähän - Einstein menestyi erittäin hyvin koulussa.

4+3 kirjoitti:

Mihin harjaantuneisuutta ja nopeutta käytetään? Luulisi että harjaantuneelle ja nopealle myös tiedon omaksuminen olisi vaivatonta. En oikein usko että älykäs ihminen ei menestyisi myös koulussa, ja älykkääksi tässä lasken myös kunnollisessä älykkyystestissä hyvin menestyvän. Poikkeuksen muodostavat tietysti esim. mieleltään sairaat, tai vaikeista sosiaalisista ongelmista kärsivät, yms. Ja ennenkuin joku vetää Einsteinin tähän - Einstein menestyi erittäin hyvin koulussa.

Lue lisää

Niin luulisi, mutta asia ei ole näin.
ÄÖ-testi ei mittaa esim muistia, kun taas koulutiedon opiskelu vaatii muistia.
Oppiminen ei ole vaivatonta sillekkään joka menestyy ÄÖ-testissä

niin luuisi, mutta kirjoitti:

Niin luulisi, mutta asia ei ole näin.
ÄÖ-testi ei mittaa esim muistia, kun taas koulutiedon opiskelu vaatii muistia.
Oppiminen ei ole vaivatonta sillekkään joka menestyy ÄÖ-testissä

Lue lisää

ÄO-testin visuo-spatiaalinen osa ei kerro mitään siitä mitä historian tunnilla opetetaan
Palikkatesti ei mittaa omaksuttua tietoa

ÄO testi ei anna pätevyyttä toimia missään tehtävässä

HomoSapiens2 kirjoitti:

Monet niistä jotka ovat menestyneet älykkyystesteissa, eivät kuitenkaan ole menestyneet esim koulussa.


Älä sekoita koulutodistusta, joka mittaa TIETOA, älykkyystestiin joka mittaa tiettyjen aivojen osa-alueiden harjaantuneisuutta ja nopeutta

Lue lisää

vaaditaan älykkyyttä. Lukion suorittaminen korreloi aika vahvasti ÄO-testien kanssa eli mitä korkeampi arvosana, sitä älykkäämpi henkilö yleensä on. Umpilaiska henkilö on tietenkin poikkeus säännöstä. Minä en pidä älykkäänä henkilöä, joka ei kykene omaksumaan uutta tietoa nopeasti ja soveltamaan sitä. Myönnetään sekin poikkeus, että lukihäiriöstä kärsivä voi olla hyvin älykäs. Jos on olemassa henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ÄO-testin poikkeuksellisen hyvin, mutta jotka eivät kykene tosielämässä ymmärtämään monimutkaisia asioita, tällaiset ihmiset ovat verrattavissa sademieheen eli ovat hyvin kapea-alaisia älyllisiltä toiminnoiltaan.

S.T. kirjoitti:

vaaditaan älykkyyttä. Lukion suorittaminen korreloi aika vahvasti ÄO-testien kanssa eli mitä korkeampi arvosana, sitä älykkäämpi henkilö yleensä on. Umpilaiska henkilö on tietenkin poikkeus säännöstä. Minä en pidä älykkäänä henkilöä, joka ei kykene omaksumaan uutta tietoa nopeasti ja soveltamaan sitä. Myönnetään sekin poikkeus, että lukihäiriöstä kärsivä voi olla hyvin älykäs. Jos on olemassa henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ÄO-testin poikkeuksellisen hyvin, mutta jotka eivät kykene tosielämässä ymmärtämään monimutkaisia asioita, tällaiset ihmiset ovat verrattavissa sademieheen eli ovat hyvin kapea-alaisia älyllisiltä toiminnoiltaan.

Lue lisää

Sinulla on pkkupojan käsitys älykkyydestä jossa Mensalaisilla on yli-ihmisen kyvyt. Älä lue kuitenkaan liikaa ihme-nelosia. Tosiasiasa Äo-älykkään täytyy opiskella ihan samalla tavalla kuin "tyhmänkin", ei se tieto sinne muuten mene. Jos Mensa-älykkäälle annetaa puhelinluettelo, ja sanotaan että "omaksu tämä", niin ei se opi sitä ulkoa ilman työtä. Sivujen pläräys ei riitä mensalaisellekkaan. Kestää vuosi ennenkuin edes muutama sivu on opiskeltu täsmälleen ulkoa. Eikä se historia-kirjojen tai yhteiskuntaopin kertaus mene ilman työtä nuppiin.

Tiedon siirtämine muistiin vaatii aina työtä ja harjoittelua. Tiedon soveltaminen puolestaan ei yleensä ole mitenkään älyllisesti raskasta.

Itsekinhäntuo tähti ylioppilas tunnusti olevansa tunnollinen ja ahkera. Työtä on siis tehty.

Homosapiens2 kirjoitti:

Sinulla on pkkupojan käsitys älykkyydestä jossa Mensalaisilla on yli-ihmisen kyvyt. Älä lue kuitenkaan liikaa ihme-nelosia. Tosiasiasa Äo-älykkään täytyy opiskella ihan samalla tavalla kuin "tyhmänkin", ei se tieto sinne muuten mene. Jos Mensa-älykkäälle annetaa puhelinluettelo, ja sanotaan että "omaksu tämä", niin ei se opi sitä ulkoa ilman työtä. Sivujen pläräys ei riitä mensalaisellekkaan. Kestää vuosi ennenkuin edes muutama sivu on opiskeltu täsmälleen ulkoa. Eikä se historia-kirjojen tai yhteiskuntaopin kertaus mene ilman työtä nuppiin.

Tiedon siirtämine muistiin vaatii aina työtä ja harjoittelua. Tiedon soveltaminen puolestaan ei yleensä ole mitenkään älyllisesti raskasta.

Itsekinhäntuo tähti ylioppilas tunnusti olevansa tunnollinen ja ahkera. Työtä on siis tehty.

Lue lisää

Tässä on lista ihmisistä jotka osaavat Piin likiarvon jopa tuhansien desimaalien tarkkuudella.

http://www.recordholders.org/en/list/memory.html

930 Nigel Hodges (Great Britain) 1973
1,111 Fred Graham (Canada) 1973
1,210 Timothy Pearson (Great Britain) 1973
1,505 Edward C. Berberich (USA) 1974
3,025 Michael John Poultney (Great Britain) 1974
4,096 Simon Plouffe (Canada) 1975
5,050 Michael John Poultney (Great Britain) 1977
6,350 David Sanker (USA) 1978
10,000 David Sanker (USA) 1978
10,625 David Fiore (USA) 1979
11,944 Hans Eberstark (Austria) 1979
15,151 Hideaki Tomoyori (Japan) 1979
15,186 Creighton Carvello (Great Britain) 1979
20,000 Hideaki Tomoyori (Japan) 1979
20,013 Creighton Carvello (Great Britain) 1980
31,811 Rajan Mahadevan (India) 1985
40,000 Hideaki Tomoyori (Japan) 1987
42,195 Hiroyuki Goto (Japan) 1995
67,890 Chao Lu (China) 2005


Nämä ihmiset eivät ole oppineet Piin likiarvoa ilman työtä. On mennyt vuosia ennenkuin kymmenien tuhansien mittaisia numerosarjoja on pystytty siirtämään muistiin. On niitäkin jotka todella ovat opiskelleet esimerkiksi puhelinluettelon sivuja ulkoa.

Nämä ihmiset eivät välttämättä menestyisi ÄO-testissa, sillä ÄO testi ei yleensä sisällä muistitestiä.

Mutta eittämättä muisti on kuitenkin osa älykkyyttä.

Homosapiens2 kirjoitti:

Tässä on lista ihmisistä jotka osaavat Piin likiarvon jopa tuhansien desimaalien tarkkuudella.

http://www.recordholders.org/en/list/memory.html

930 Nigel Hodges (Great Britain) 1973
1,111 Fred Graham (Canada) 1973
1,210 Timothy Pearson (Great Britain) 1973
1,505 Edward C. Berberich (USA) 1974
3,025 Michael John Poultney (Great Britain) 1974
4,096 Simon Plouffe (Canada) 1975
5,050 Michael John Poultney (Great Britain) 1977
6,350 David Sanker (USA) 1978
10,000 David Sanker (USA) 1978
10,625 David Fiore (USA) 1979
11,944 Hans Eberstark (Austria) 1979
15,151 Hideaki Tomoyori (Japan) 1979
15,186 Creighton Carvello (Great Britain) 1979
20,000 Hideaki Tomoyori (Japan) 1979
20,013 Creighton Carvello (Great Britain) 1980
31,811 Rajan Mahadevan (India) 1985
40,000 Hideaki Tomoyori (Japan) 1987
42,195 Hiroyuki Goto (Japan) 1995
67,890 Chao Lu (China) 2005


Nämä ihmiset eivät ole oppineet Piin likiarvoa ilman työtä. On mennyt vuosia ennenkuin kymmenien tuhansien mittaisia numerosarjoja on pystytty siirtämään muistiin. On niitäkin jotka todella ovat opiskelleet esimerkiksi puhelinluettelon sivuja ulkoa.

Nämä ihmiset eivät välttämättä menestyisi ÄO-testissa, sillä ÄO testi ei yleensä sisällä muistitestiä.

Mutta eittämättä muisti on kuitenkin osa älykkyyttä.

Lue lisää

Yhdelle A4:selle menee sellainen 10000 numeroa. Piin likiarvon osaa tuo kiinalainen siis noin kuuden A4:sen verran.

On ehkä algoritmeja jotka helpottavat piin likiarvon muistamista. Satunnaislukujen muistaminen on vaikeampaa kuin Piin.

Mutta kuuden puhelinluettelon sivun ulkoaoppiminen olisi erittäin työlästä koska numerot ovat satunnaisia. Toisaalta nimien muistaminen helpottaisi työtä suhteessa satunnaislukujen muistamiseen.

Voit ottaa kenenkä tahansa mensalaisen, ja antaa puhelinluettelon naaman eteen, niin eipä pysty mensalainen tuota opiskelemaan, ei edes kuutta sivua. Vaikka olisi viikko aikaa. Mensan ÄO testihan ei mittaa muistia joten muistinkaan osalta joukko ei olisi erinomaista.

Homosapiens2 kirjoitti:

Sinulla on pkkupojan käsitys älykkyydestä jossa Mensalaisilla on yli-ihmisen kyvyt. Älä lue kuitenkaan liikaa ihme-nelosia. Tosiasiasa Äo-älykkään täytyy opiskella ihan samalla tavalla kuin "tyhmänkin", ei se tieto sinne muuten mene. Jos Mensa-älykkäälle annetaa puhelinluettelo, ja sanotaan että "omaksu tämä", niin ei se opi sitä ulkoa ilman työtä. Sivujen pläräys ei riitä mensalaisellekkaan. Kestää vuosi ennenkuin edes muutama sivu on opiskeltu täsmälleen ulkoa. Eikä se historia-kirjojen tai yhteiskuntaopin kertaus mene ilman työtä nuppiin.

Tiedon siirtämine muistiin vaatii aina työtä ja harjoittelua. Tiedon soveltaminen puolestaan ei yleensä ole mitenkään älyllisesti raskasta.

Itsekinhäntuo tähti ylioppilas tunnusti olevansa tunnollinen ja ahkera. Työtä on siis tehty.

Lue lisää

kirjoittanut yhtään mitään mensalaisista. Oletan, että et kuulu heihin, siksi pahasti kommenttisi haukkaavat santaa. Ensinnäkin, älykkyystutkimuksissa on osoitettu selkeä korrelaatio lukiomenestyksen ja ÄO-testissä pärjäämisen välillä. Oletko itse eri mieltä tästä asiasta? Oletko kenties tutkinut asiaa? Toiseksi, missähän väitän, että älykkään ihmisen ei tarvitse tehdä työtä oppiakseen uusia asioita. Älykäs ihminen kuitenkin pystyy oppimaan nopeasti, koska hän näkee oppimassaan tiettyjä periaatteita, jotka hän jo ymmärtää. Tuntematonta sinulle? Sen kyllä ymmärrän. Kolmanneksi, en viitsisi itse tehdä mitään niin typerää kuin opiskella ulkoa puhelinluetteloa. Sellainen viittaa patologiseen käytökseen, jolla ei ole suoraa yhteyttä älykkyyteen. Neljänneksi, mitä enemmän siirrytään akateemisiin aineisiin ja niissä menestymiseen, ÄO:n merkitys vähenee ja esiin tulevat muut seikat, kuten ahkeruus, motivaatio ja muisti. Työelämässä menestymiseen aika harvassa työssä tarvitaan erityisen korkeata älykkyysosamäärää. Viidenneksi, tiedon soveltaminen ja uuden tiedon luominen vaatii älykkyyttä. Monet keksijät ovat hyvinkin älykkäitä ihmisiä, jotka kykenevät näkemään tutuissa asioissa periaatteita, joita muut eivät näe. Kuudenneksi, älykkyyttä on monta sortimenttia. Sitä ei kannata typistää pelkästään loogiseen päättelykykyyn liittyväksi. Henkilö, jonka G-tekijä on korkea, ei välttämättä kykene menestymään työtä tehdenkään mitenkään erityisesti esimerkiksi tieteessä tai taiteessa, koska häneltä puuttuu tiettyä lahjakkuutta ja näkemystä asioista. Mutta tällainen henkilö voi olla erinomainen virkamies. Seitsemänneksi, jätetäänpä nerot tämän tarkastelun ulkopuolelle ja samalla siis merkittävä osa huippuälykkäistä. Neroihin pätee myös tiettyjä ei-niin-inhimillisiä-ominaisuuksia, kuten vaikkapa poikkeuksellinen muisti yhdistettynä luovuuteen.

S.T. kirjoitti:

kirjoittanut yhtään mitään mensalaisista. Oletan, että et kuulu heihin, siksi pahasti kommenttisi haukkaavat santaa. Ensinnäkin, älykkyystutkimuksissa on osoitettu selkeä korrelaatio lukiomenestyksen ja ÄO-testissä pärjäämisen välillä. Oletko itse eri mieltä tästä asiasta? Oletko kenties tutkinut asiaa? Toiseksi, missähän väitän, että älykkään ihmisen ei tarvitse tehdä työtä oppiakseen uusia asioita. Älykäs ihminen kuitenkin pystyy oppimaan nopeasti, koska hän näkee oppimassaan tiettyjä periaatteita, jotka hän jo ymmärtää. Tuntematonta sinulle? Sen kyllä ymmärrän. Kolmanneksi, en viitsisi itse tehdä mitään niin typerää kuin opiskella ulkoa puhelinluetteloa. Sellainen viittaa patologiseen käytökseen, jolla ei ole suoraa yhteyttä älykkyyteen. Neljänneksi, mitä enemmän siirrytään akateemisiin aineisiin ja niissä menestymiseen, ÄO:n merkitys vähenee ja esiin tulevat muut seikat, kuten ahkeruus, motivaatio ja muisti. Työelämässä menestymiseen aika harvassa työssä tarvitaan erityisen korkeata älykkyysosamäärää. Viidenneksi, tiedon soveltaminen ja uuden tiedon luominen vaatii älykkyyttä. Monet keksijät ovat hyvinkin älykkäitä ihmisiä, jotka kykenevät näkemään tutuissa asioissa periaatteita, joita muut eivät näe. Kuudenneksi, älykkyyttä on monta sortimenttia. Sitä ei kannata typistää pelkästään loogiseen päättelykykyyn liittyväksi. Henkilö, jonka G-tekijä on korkea, ei välttämättä kykene menestymään työtä tehdenkään mitenkään erityisesti esimerkiksi tieteessä tai taiteessa, koska häneltä puuttuu tiettyä lahjakkuutta ja näkemystä asioista. Mutta tällainen henkilö voi olla erinomainen virkamies. Seitsemänneksi, jätetäänpä nerot tämän tarkastelun ulkopuolelle ja samalla siis merkittävä osa huippuälykkäistä. Neroihin pätee myös tiettyjä ei-niin-inhimillisiä-ominaisuuksia, kuten vaikkapa poikkeuksellinen muisti yhdistettynä luovuuteen.

Lue lisää

" Älykäs ihminen kuitenkin pystyy oppimaan nopeasti, koska hän näkee oppimassaan tiettyjä periaatteita, jotka hän jo ymmärtää"

Jos ajatellaan vaikkapa historian opiskelua niin eipä sielä ole mitään niin ihmeellisiä "periaatteita", jotka vaatisivat suurta älyllistä ponnistelua.

Yo-koe on pitkälti muistitesti mistä on osoituksena se ettei kirjoja saa pitää kokeessa, vaan asiat on muistettava ulkoa. Jos se olisi soveltamis testi niin materiaali olisi mukana kokeessa.

Mensalaiset eivät opi yhtään sen nopeammin puhelinluetteloa kuin muut. Ei heillä ole parempi muisti. Jos on hyvä 3-d hahmotuskyky, ihan hyvä asia, mutta ei siitä seuraa että on hyvä muisti. Muisti muuten on älykkyyden osaalue. Ja ei kukaan muukaan ole motivoitunut lukemaan puhelinluetteloa. Mutta ei välttämättä ole motivoitunut lukemaan historiaakaan. Motivaatiolla on merkitystä siinä mitä alkaa opiskelemaan. Osa älykkäistä oppilaista ei halua opiskella kaikkia niitä aineita joita lukiossa on. Se L-oppilasta älykkäämpi saattoikin saada E:n.

Ei ole ollenkaan varmaan että 9-L tai 11-L:n oppilaat olisivat erityisen älykkäitä. Voivat olla keskiverto kansalaisia ÄO-teisteissa. Lopeta turha L-oppilaiden palvominen, ja tunnusta että heistä tulee hyviä keskiverto palomiehiä, opettajia, ei sen kummempaa. Ei huipputiedemiehiä ole ennenkään ÄO-testeillä seulottu, eikä voida seuloa.

Homosapiens2 kirjoitti:

" Älykäs ihminen kuitenkin pystyy oppimaan nopeasti, koska hän näkee oppimassaan tiettyjä periaatteita, jotka hän jo ymmärtää"

Jos ajatellaan vaikkapa historian opiskelua niin eipä sielä ole mitään niin ihmeellisiä "periaatteita", jotka vaatisivat suurta älyllistä ponnistelua.

Yo-koe on pitkälti muistitesti mistä on osoituksena se ettei kirjoja saa pitää kokeessa, vaan asiat on muistettava ulkoa. Jos se olisi soveltamis testi niin materiaali olisi mukana kokeessa.

Mensalaiset eivät opi yhtään sen nopeammin puhelinluetteloa kuin muut. Ei heillä ole parempi muisti. Jos on hyvä 3-d hahmotuskyky, ihan hyvä asia, mutta ei siitä seuraa että on hyvä muisti. Muisti muuten on älykkyyden osaalue. Ja ei kukaan muukaan ole motivoitunut lukemaan puhelinluetteloa. Mutta ei välttämättä ole motivoitunut lukemaan historiaakaan. Motivaatiolla on merkitystä siinä mitä alkaa opiskelemaan. Osa älykkäistä oppilaista ei halua opiskella kaikkia niitä aineita joita lukiossa on. Se L-oppilasta älykkäämpi saattoikin saada E:n.

Ei ole ollenkaan varmaan että 9-L tai 11-L:n oppilaat olisivat erityisen älykkäitä. Voivat olla keskiverto kansalaisia ÄO-teisteissa. Lopeta turha L-oppilaiden palvominen, ja tunnusta että heistä tulee hyviä keskiverto palomiehiä, opettajia, ei sen kummempaa. Ei huipputiedemiehiä ole ennenkään ÄO-testeillä seulottu, eikä voida seuloa.

Lue lisää

Michael Faradaylla oli surkea muisti, mutta siitäkin huolimatta hänen älynsä ja saavutukset ovat kiistattomia.

http://www.scienceshorts.com/mfarada.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Michael_Faraday

Homosapiens2 kirjoitti:

" Älykäs ihminen kuitenkin pystyy oppimaan nopeasti, koska hän näkee oppimassaan tiettyjä periaatteita, jotka hän jo ymmärtää"

Jos ajatellaan vaikkapa historian opiskelua niin eipä sielä ole mitään niin ihmeellisiä "periaatteita", jotka vaatisivat suurta älyllistä ponnistelua.

Yo-koe on pitkälti muistitesti mistä on osoituksena se ettei kirjoja saa pitää kokeessa, vaan asiat on muistettava ulkoa. Jos se olisi soveltamis testi niin materiaali olisi mukana kokeessa.

Mensalaiset eivät opi yhtään sen nopeammin puhelinluetteloa kuin muut. Ei heillä ole parempi muisti. Jos on hyvä 3-d hahmotuskyky, ihan hyvä asia, mutta ei siitä seuraa että on hyvä muisti. Muisti muuten on älykkyyden osaalue. Ja ei kukaan muukaan ole motivoitunut lukemaan puhelinluetteloa. Mutta ei välttämättä ole motivoitunut lukemaan historiaakaan. Motivaatiolla on merkitystä siinä mitä alkaa opiskelemaan. Osa älykkäistä oppilaista ei halua opiskella kaikkia niitä aineita joita lukiossa on. Se L-oppilasta älykkäämpi saattoikin saada E:n.

Ei ole ollenkaan varmaan että 9-L tai 11-L:n oppilaat olisivat erityisen älykkäitä. Voivat olla keskiverto kansalaisia ÄO-teisteissa. Lopeta turha L-oppilaiden palvominen, ja tunnusta että heistä tulee hyviä keskiverto palomiehiä, opettajia, ei sen kummempaa. Ei huipputiedemiehiä ole ennenkään ÄO-testeillä seulottu, eikä voida seuloa.

Lue lisää

suurin osa oppii asiat kuin asiat jos vaan ahkeroi mutta tietysti hiffaus-nopeus-eroja on. Älykkäimmät on vikkelimpiä. Jotkut ihmiset sitten taas eivät opi tiettyä asiaa ikinä, esim. matikkaa tai uutta kieltä vaikka kuinka opetus olisi huipputasoa. Oppimiseen vaikuttaa myös keskittyminen, mikä vaihtelee ihmisittäin. Älykkäät pärjäävät nopeiten jos keskittyminen onnistuu.
11 laudaturia kirjoittanut oli sitkeä, lukio kesti 5 vuotta. Käsittääkseni kirjoitti myös pitkän matematiikan. Kaiken eteen on täytynyt raataa mutta kenties hän on nopea oppimaan.

Kyllä muutes looginen päättelykyky on hyvin tärkeä seikka älykkyydessä, sillä sitä voi soveltaa asiaan kuin asiaan. Se on heleppoa kun sen ossaa. Eri asia on sitten sitkeys ja määrätietoisuus, ne on avaimia menestykseen :/

Homosapiens2 kirjoitti:

" Älykäs ihminen kuitenkin pystyy oppimaan nopeasti, koska hän näkee oppimassaan tiettyjä periaatteita, jotka hän jo ymmärtää"

Jos ajatellaan vaikkapa historian opiskelua niin eipä sielä ole mitään niin ihmeellisiä "periaatteita", jotka vaatisivat suurta älyllistä ponnistelua.

Yo-koe on pitkälti muistitesti mistä on osoituksena se ettei kirjoja saa pitää kokeessa, vaan asiat on muistettava ulkoa. Jos se olisi soveltamis testi niin materiaali olisi mukana kokeessa.

Mensalaiset eivät opi yhtään sen nopeammin puhelinluetteloa kuin muut. Ei heillä ole parempi muisti. Jos on hyvä 3-d hahmotuskyky, ihan hyvä asia, mutta ei siitä seuraa että on hyvä muisti. Muisti muuten on älykkyyden osaalue. Ja ei kukaan muukaan ole motivoitunut lukemaan puhelinluetteloa. Mutta ei välttämättä ole motivoitunut lukemaan historiaakaan. Motivaatiolla on merkitystä siinä mitä alkaa opiskelemaan. Osa älykkäistä oppilaista ei halua opiskella kaikkia niitä aineita joita lukiossa on. Se L-oppilasta älykkäämpi saattoikin saada E:n.

Ei ole ollenkaan varmaan että 9-L tai 11-L:n oppilaat olisivat erityisen älykkäitä. Voivat olla keskiverto kansalaisia ÄO-teisteissa. Lopeta turha L-oppilaiden palvominen, ja tunnusta että heistä tulee hyviä keskiverto palomiehiä, opettajia, ei sen kummempaa. Ei huipputiedemiehiä ole ennenkään ÄO-testeillä seulottu, eikä voida seuloa.

Lue lisää

mutta toki ihmettelen intoasi dissata yo-kirjoitusten saavutuksia. Minusta älykkyys on tyhjä sana, jos henkilö ei käytä älyään mihinkään. Joskus tosin lukiokin voi aiheuttaa patologian alaan kuuluvaa käytöstä, kuten Rick Rosner, (iq 190 ) joka tiettävästi suoritti high schoolin useita kertoja saadakseen täsmälleen saman kokemuksen koulun päättäjäisissä.

Kaikki tiede koostuu periaatteista ja kun ne oppii, on huomattavasti helpompi operoida tieteen alueella ilman että tarvitsee välttämättä omaksua detaljeja joka alueelta. Esim. fraktaalit jne.

Muisti on sinun mukaasi a) "älykkyyden osa-alue" mutta b) "mensalaisilla ei ole muita parempi muisti" ja c) "yo-testi on pitkälti muistitesti" ja kuitenkin d) "9 L oppilaat eivät ole erityisen älykkäitä". Toisin sanoen, mielestäsi 9L ylioppilailla täytyy siis olla erityisen hyvä muisti, joka on älykkyyden osa-alue, mutta he eivät ole erityisen älykkäitä. Näin ollen, on pakko todeta, että aika pahveja ovat nuo 9L -oppilaat ovat sinun mukaasi muilla älykkyyden alueilla.

Ja kuitenkin, kuten voimme lukea esim. Wikipediasta (engl.), korkeamman ÄO:n omaavat oppivat paremmin kuin alhaisemman. Joten olettamuksesi mukaan noilla parhaiten kirjoitukset suorittaneilla täytyy olla todella vaikeaa, kun pitää yrittää oppia asioita aika tyhjän pään kanssa.

ÄO-testien ennustavuus suhteessa lukion jälkeiseen aikaan ei ole kovin hyvä. Siksi on ihan viisasta, että Suomessa ei ÄO ole psykogologisessa tutkimuksessa kovin keskeisessä asemassa.

S.T. kirjoitti:

mutta toki ihmettelen intoasi dissata yo-kirjoitusten saavutuksia. Minusta älykkyys on tyhjä sana, jos henkilö ei käytä älyään mihinkään. Joskus tosin lukiokin voi aiheuttaa patologian alaan kuuluvaa käytöstä, kuten Rick Rosner, (iq 190 ) joka tiettävästi suoritti high schoolin useita kertoja saadakseen täsmälleen saman kokemuksen koulun päättäjäisissä.

Kaikki tiede koostuu periaatteista ja kun ne oppii, on huomattavasti helpompi operoida tieteen alueella ilman että tarvitsee välttämättä omaksua detaljeja joka alueelta. Esim. fraktaalit jne.

Muisti on sinun mukaasi a) "älykkyyden osa-alue" mutta b) "mensalaisilla ei ole muita parempi muisti" ja c) "yo-testi on pitkälti muistitesti" ja kuitenkin d) "9 L oppilaat eivät ole erityisen älykkäitä". Toisin sanoen, mielestäsi 9L ylioppilailla täytyy siis olla erityisen hyvä muisti, joka on älykkyyden osa-alue, mutta he eivät ole erityisen älykkäitä. Näin ollen, on pakko todeta, että aika pahveja ovat nuo 9L -oppilaat ovat sinun mukaasi muilla älykkyyden alueilla.

Ja kuitenkin, kuten voimme lukea esim. Wikipediasta (engl.), korkeamman ÄO:n omaavat oppivat paremmin kuin alhaisemman. Joten olettamuksesi mukaan noilla parhaiten kirjoitukset suorittaneilla täytyy olla todella vaikeaa, kun pitää yrittää oppia asioita aika tyhjän pään kanssa.

ÄO-testien ennustavuus suhteessa lukion jälkeiseen aikaan ei ole kovin hyvä. Siksi on ihan viisasta, että Suomessa ei ÄO ole psykogologisessa tutkimuksessa kovin keskeisessä asemassa.

Lue lisää

9-L oppilaat eivät välttämättä pärjää mensan testissä. Ihmettelisin jos kielien pänttäjät olisivat Mensa-älykkäitä.

Älykkyyttä ja älykkyyttä. Sinä itsehän et ilmeisesti pidä muistia älykkyytenä. Miksi muistitestiä ei ole mensan testissä?

Mutta puolestani voit palvoa näitä 6:den kielentaitajia. Itse näen tuossa jo saman ongelman kuin puhelinluettelon opiskelussa...

Homosapiens2 kirjoitti:

9-L oppilaat eivät välttämättä pärjää mensan testissä. Ihmettelisin jos kielien pänttäjät olisivat Mensa-älykkäitä.

Älykkyyttä ja älykkyyttä. Sinä itsehän et ilmeisesti pidä muistia älykkyytenä. Miksi muistitestiä ei ole mensan testissä?

Mutta puolestani voit palvoa näitä 6:den kielentaitajia. Itse näen tuossa jo saman ongelman kuin puhelinluettelon opiskelussa...

Lue lisää

mitään täysin ehdotonta sääntöä, jonka mukaan joku tiettyyn ryhmään kuuluva henkilö varmasti "pärjäisi Mensan testissä". Riippuu taas siitä, mitä pärjäämisellä tarkoitat. Todennäköisesti lahjakas henkilö on joka tapauksessa keskitasoa älykkäämpi. Tämä huomautus koskee yhtä lailla vaikkapa kielellisesti tai matemaattisesti lahjakkaita.

Muistitestiä ei ole Mensan testissä, koska muistin yhteys älykkyyteen ei ole yhtä selvä kuin esimerkiksi loogisen päättelykyvyn. Mutta jos tutkitaan tarkemmin henkilön kognitiivisia kykyjä, silloin muistitesti on niissä yleensä mukana. Minusta muisti on lähinnä älyllisten toimintojemme perusta. Sieltähän löytyvät myös esimerkiksi aikaisemmat ongelmanratkaisumme. Kuitenkin, jos henkilö ratkaisee ongelmia vain hyvän muistinsa kautta (on lukenut ratkaisut jostakin), en tällaista henkilöä kovin älykkäänä pidä.

Minä en palvo ketään ihmistä. On kuitenkin huomattavasti todennäköisempää löytää 1/50 tason älykköjä 9 laudaturin kuin 6 improbaturin oppilaiden joukosta. Älykkyystesteista suosin mieluimmin WAISia, joka on Mensan testiä monipuolisempi.

Homosapiens2 kirjoitti:

ÄO-testin visuo-spatiaalinen osa ei kerro mitään siitä mitä historian tunnilla opetetaan
Palikkatesti ei mittaa omaksuttua tietoa

ÄO testi ei anna pätevyyttä toimia missään tehtävässä

Lue lisää

Matematiikkaa ei ole suotta sanottu tieteiden kuningattareksi. Logiikka sitoo asiat, faktat, yhteen ja analyysi erottaa puolestaan eri tekijät toisistaan. Nämä ovat kummatkin matematiikan osa-alueita. Matematiikka kehittää "hahmontunnistusta", se auttaa mieltä selvittämään/näkemään/ymmärtämään tiettyjä malleja, joita voivat olla niin kielet, luonnontieteet kuin historialliset tapahtumatkin, joissa esiintyy tiettyjä jatkumoita ja kausaliteetteja.

Ranskassa pitkä matematiikka onkin pakollinen hait sitten opiskelemaan linkvistiikkaa, sosiologiaa tai taloushistoriaa. Eikö olekin ikävää? Suomalaisten nuivat asenteet matematiikkaa kohtaan lienevät sitä perua, että se on vähiten arvostettu oppiaine peruskoulussa ja lukiossa. Kannatan lämpimästi Ranskan mallia myös Suomeen. Sen jälkeen ei tarvitse enää pohtia jokakeväisiä pääsykokeita, sillä tämä testi karsii kyllä tarpeeksi populaa heti ensalkuun.

Homosapiens2 kirjoitti:

Yhdelle A4:selle menee sellainen 10000 numeroa. Piin likiarvon osaa tuo kiinalainen siis noin kuuden A4:sen verran.

On ehkä algoritmeja jotka helpottavat piin likiarvon muistamista. Satunnaislukujen muistaminen on vaikeampaa kuin Piin.

Mutta kuuden puhelinluettelon sivun ulkoaoppiminen olisi erittäin työlästä koska numerot ovat satunnaisia. Toisaalta nimien muistaminen helpottaisi työtä suhteessa satunnaislukujen muistamiseen.

Voit ottaa kenenkä tahansa mensalaisen, ja antaa puhelinluettelon naaman eteen, niin eipä pysty mensalainen tuota opiskelemaan, ei edes kuutta sivua. Vaikka olisi viikko aikaa. Mensan ÄO testihan ei mittaa muistia joten muistinkaan osalta joukko ei olisi erinomaista.

Lue lisää

"On ehkä algoritmeja jotka helpottavat piin likiarvon muistamista. Satunnaislukujen muistaminen on vaikeampaa kuin Piin. "

Ja viitsisitkö kertoa nuo algoritmit...

epäilevä yksilö kirjoitti:

Matematiikkaa ei ole suotta sanottu tieteiden kuningattareksi. Logiikka sitoo asiat, faktat, yhteen ja analyysi erottaa puolestaan eri tekijät toisistaan. Nämä ovat kummatkin matematiikan osa-alueita. Matematiikka kehittää "hahmontunnistusta", se auttaa mieltä selvittämään/näkemään/ymmärtämään tiettyjä malleja, joita voivat olla niin kielet, luonnontieteet kuin historialliset tapahtumatkin, joissa esiintyy tiettyjä jatkumoita ja kausaliteetteja.

Ranskassa pitkä matematiikka onkin pakollinen hait sitten opiskelemaan linkvistiikkaa, sosiologiaa tai taloushistoriaa. Eikö olekin ikävää? Suomalaisten nuivat asenteet matematiikkaa kohtaan lienevät sitä perua, että se on vähiten arvostettu oppiaine peruskoulussa ja lukiossa. Kannatan lämpimästi Ranskan mallia myös Suomeen. Sen jälkeen ei tarvitse enää pohtia jokakeväisiä pääsykokeita, sillä tämä testi karsii kyllä tarpeeksi populaa heti ensalkuun.

Lue lisää

Tämä oli kyllä helmi kommenttien joukossa. Olen täysin samaa mieltä! :)

"ei osaa matikkaa" Noin voisi sanoa, jos kyseinen tyyppi olisi saanut A:n. E on varsin mainio arvosana. Ei sitä ihan joka poika kirjoita. Itse kirjoitin aikoinani M:n pitkästä ja olen Mensan jäsen.

Onko tämä pätevä testi ??? http://ao-testi.iq-test.eu/#55142923

Aivan. Henkilö, joka väittää, että kielistä saa laudaturin vain pänttäämällä, ei ole ajatellut asiaa riittävän pitkälle. Kaikkein vähiten pänttääminen auttaa äidinkielen kokeessa. L:n arvoisen aineen kirjoittaminen vaatii kielellistä älyä, jota Gardnerin teoriassa kuvataan näin:

"Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta."

Ei tuota opi sillä, että lukee suomen kielen sanakirjoja tai kielioppisääntöjä. Taitoa voi kehittää, mutta vain synnynnäisten kielellisten lahjojen määräämissä rajoissa ja se tapahtuu ikään kuin itsestään, niitä asioita vain omaksuu.

Pertti Lam kirjoitti:

Aivan. Henkilö, joka väittää, että kielistä saa laudaturin vain pänttäämällä, ei ole ajatellut asiaa riittävän pitkälle. Kaikkein vähiten pänttääminen auttaa äidinkielen kokeessa. L:n arvoisen aineen kirjoittaminen vaatii kielellistä älyä, jota Gardnerin teoriassa kuvataan näin:

"Kielellisesti älykkäällä on taito tuottaa virheetöntä ja ymmärrettävää kieltä sujuvasti ja monimuotoisesti. Hän osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, ja hän ymmärtää muiden viesteistä kielellisiä vivahteita. Yleensä kielellisesti älykäs ihminen pitää sanoilla leikkimisestä ja vivahteikkaan kielen tuottamisesta."

Ei tuota opi sillä, että lukee suomen kielen sanakirjoja tai kielioppisääntöjä. Taitoa voi kehittää, mutta vain synnynnäisten kielellisten lahjojen määräämissä rajoissa ja se tapahtuu ikään kuin itsestään, niitä asioita vain omaksuu.

Lue lisää

Gardnerin teorian mukaan siis tekoäly, joka käyttää hyväkseen suurta tietokantaa erilaisista keskusteluista ja yhdistää niitä tiettyjen tilastollisten algoritmien mukaan olisi älykäs? Tällaisia muuten on olemassa ja monet niistä kykenevät huijaamaan ihmisiä jopa Turingin testissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_testi).

Itse asiassa nykyisten chättibottien muinainen prototyyppi, Eliza, vuodelta 1965 kykeni jo puijaamaan isohkoa joukkoa ihmisiä, jotka eivät uskoneet kyseessä olevan tietokoneohjelman, vaikka se heille paljastettiin. Ohjelma matki psykoterapistia varsin yksinkertaisella tasolla (http://en.wikipedia.org/wiki/ELIZA).

Näin päädymme siihen lopputulokseen, että älykkyys on jotain muuta kuin kielellistä taituruutta. Ehkäpä voisimme puhua kielellisestä lahjakkuudesta; onhan runous yksi lahjakkuuden laji aivan kuten musiikki ja kuvataide.

epäilevä yksilö kirjoitti:

Gardnerin teorian mukaan siis tekoäly, joka käyttää hyväkseen suurta tietokantaa erilaisista keskusteluista ja yhdistää niitä tiettyjen tilastollisten algoritmien mukaan olisi älykäs? Tällaisia muuten on olemassa ja monet niistä kykenevät huijaamaan ihmisiä jopa Turingin testissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_testi).

Itse asiassa nykyisten chättibottien muinainen prototyyppi, Eliza, vuodelta 1965 kykeni jo puijaamaan isohkoa joukkoa ihmisiä, jotka eivät uskoneet kyseessä olevan tietokoneohjelman, vaikka se heille paljastettiin. Ohjelma matki psykoterapistia varsin yksinkertaisella tasolla (http://en.wikipedia.org/wiki/ELIZA).

Näin päädymme siihen lopputulokseen, että älykkyys on jotain muuta kuin kielellistä taituruutta. Ehkäpä voisimme puhua kielellisestä lahjakkuudesta; onhan runous yksi lahjakkuuden laji aivan kuten musiikki ja kuvataide.

Lue lisää

argumenttiasi voidaan käyttää myös muissa lahjakkuuden muodoissa? Tietokoneethan operoivat jo sinänsä numeroilla eikä ole koneelle konsti eikä mikään voittaa ihminen matemaattisten tehtävien ratkonnassa. Entä shakki? Tietokoneohjelma on päihittänyt parhaan shakinpelaajankin, Kasparovin. Tietokoneohjelmat kykenevät myös tekemään musiikkia jne. Eli, jos noudatamme argumenttiasi, älykkyys on jotakin muuta kuin kielellistä, matemaattista tai vaikkapa musiikillista lahjakkuutta. Mennään vielä pidemmälle: pystyvätkö tietokoneohjelmat ratkomaan loogisia probleemeja ihmistä nopeammin? Varmasti. Eli siis älykkyys on jotakin muuta kuin loogista päättelykykyä jne.

Mitä älykkyys sitten on? Tai, on mahdollista, että argumenttisi on väärä.

S.T. kirjoitti:

argumenttiasi voidaan käyttää myös muissa lahjakkuuden muodoissa? Tietokoneethan operoivat jo sinänsä numeroilla eikä ole koneelle konsti eikä mikään voittaa ihminen matemaattisten tehtävien ratkonnassa. Entä shakki? Tietokoneohjelma on päihittänyt parhaan shakinpelaajankin, Kasparovin. Tietokoneohjelmat kykenevät myös tekemään musiikkia jne. Eli, jos noudatamme argumenttiasi, älykkyys on jotakin muuta kuin kielellistä, matemaattista tai vaikkapa musiikillista lahjakkuutta. Mennään vielä pidemmälle: pystyvätkö tietokoneohjelmat ratkomaan loogisia probleemeja ihmistä nopeammin? Varmasti. Eli siis älykkyys on jotakin muuta kuin loogista päättelykykyä jne.

Mitä älykkyys sitten on? Tai, on mahdollista, että argumenttisi on väärä.

Lue lisää

Hyvä kommentti. Tietokonehan jo alkeellisimmissa muodoissaan ohitti ihmisen laskutaidoissaan. Nykyisten koneiden tasolle ihmisellä tuskin tulee koskaan olemaankaan asiaa. Sen sijaan kielellisen lahjakkuuden tavoittaminen koneellisesti on ollut ja on edelleen vaikeaa. Vaikka kone voi tietyin määrin "huijata" ihmistä kommunikaation perustasolla, ei se kuitenkaan kykene edelleenkään mallinnettuna, koneoppimisen tms. kautta tavoittamaan sitä kielenulkoista tietoa, joka kielestä tekee kielen. Kielelle on ominaista joustavuus, mukautuvuus, sääntöjen rikkomisen mahdollisuus jne.
Jos annetaan koneelle yo-kokeen aihe ja odotetaan esseeainetta takaisin, saadaanko se? Tuskin ainakaan siinä mielessä, jona sen inhimillisenä tuotteena käsitämme. Siis saako kone aikaan ainutlaatuisen tekstin aiheesta kuin aiheesta. Syntyykö koneelta teksti, jossa on tehty synteeseja, osoitettu sivistyksen taso, esitetty omia mielipiteitä ja käytetty kieltä vivahteikkaasti ja uusintaen.

Jo esiin noussutta virkettä, "Happamia, sanoi...", voisi lainata tässäkin. Koko inhimillinen matematiikka tieteenä nojaa sekin symbolikieleen ja olisi vailla inhimillistä kieltä ja matematiikan kielellistä ilmiasua jäänyt syntymättä.

älä, ällä! kirjoitti:

Hyvä kommentti. Tietokonehan jo alkeellisimmissa muodoissaan ohitti ihmisen laskutaidoissaan. Nykyisten koneiden tasolle ihmisellä tuskin tulee koskaan olemaankaan asiaa. Sen sijaan kielellisen lahjakkuuden tavoittaminen koneellisesti on ollut ja on edelleen vaikeaa. Vaikka kone voi tietyin määrin "huijata" ihmistä kommunikaation perustasolla, ei se kuitenkaan kykene edelleenkään mallinnettuna, koneoppimisen tms. kautta tavoittamaan sitä kielenulkoista tietoa, joka kielestä tekee kielen. Kielelle on ominaista joustavuus, mukautuvuus, sääntöjen rikkomisen mahdollisuus jne.
Jos annetaan koneelle yo-kokeen aihe ja odotetaan esseeainetta takaisin, saadaanko se? Tuskin ainakaan siinä mielessä, jona sen inhimillisenä tuotteena käsitämme. Siis saako kone aikaan ainutlaatuisen tekstin aiheesta kuin aiheesta. Syntyykö koneelta teksti, jossa on tehty synteeseja, osoitettu sivistyksen taso, esitetty omia mielipiteitä ja käytetty kieltä vivahteikkaasti ja uusintaen.

Jo esiin noussutta virkettä, "Happamia, sanoi...", voisi lainata tässäkin. Koko inhimillinen matematiikka tieteenä nojaa sekin symbolikieleen ja olisi vailla inhimillistä kieltä ja matematiikan kielellistä ilmiasua jäänyt syntymättä.

Lue lisää

tuonkin asian testata: eli kannattaa vaikkapa seurata ohjelman tekemiä käännöksiä Suomen kieleen. Kieli ei ole täysin looginen järjestelmä, vaan kieliopin muodollisten sääntöjen lisäksi monet sanat ja ilmaisut ovat pikemminkin assosiatiivisia. Puhekielen luova tuottaminen on koneelle mahdotonta, vaikka yksinkertainen puhe siltä onnistuukin.

Loogiikkaan perustuva älykkyys on loppujen lopuksi sitä helpointa eli kaikkein konemaisinta älykkyyttä. Heti kun ryhdytään syvemmin analysoimaan maailmaa tietokoneohjelmat ovat vaikeuksissa. On kyseenalaista, tuottaisiko Syvä Miete hyvää luonnontieteellistä tutkimusta tai kykenisikö se edes formuloimaan jonkun uuden kiintoisan matemaattisen ongelman.

Syvemmällä tasolla voidaan myös huomauttaa, että monet tieteessä esitetyt päätelmäketjut eivät ole deduktiiviseen vaan induktiiviseen logiikkaan perustuvia. Tämäkin rajaa koneälyn toimintamahdollisuuksia. Toisin sanoen, missä tahansa tieteellisessä tutkielmassa esiintyy aina koko liuta todistamattomia väitteitä, jotka täytyy vain ottaa annettuna. Jos jokainen lause pitäisi erikseen todistaa ja liittyy katkeamattomaan päätelmäketjuun, tutkielmista tulisi aika lyhyitä. Eli vaikka tietyllä tavalla formuloitujen ja yhden oikean ratkaisun sisältämien väittämien ratkaisu käy koneelta kädenkäänteessä, monimutkaisimpien ongelmien ratkaisu ei siltä onnistukaan. Säänennustaminen on mainio esimerkki, koska viime kädessä ennusteet tekee ihminen, vaikka ohjelma antaa tietyt yleiset suuntaviivat, minkä sisällä sääilmiöiden pitäisi pysyä (ei tosin aina pysy).

S.T. kirjoitti:

tuonkin asian testata: eli kannattaa vaikkapa seurata ohjelman tekemiä käännöksiä Suomen kieleen. Kieli ei ole täysin looginen järjestelmä, vaan kieliopin muodollisten sääntöjen lisäksi monet sanat ja ilmaisut ovat pikemminkin assosiatiivisia. Puhekielen luova tuottaminen on koneelle mahdotonta, vaikka yksinkertainen puhe siltä onnistuukin.

Loogiikkaan perustuva älykkyys on loppujen lopuksi sitä helpointa eli kaikkein konemaisinta älykkyyttä. Heti kun ryhdytään syvemmin analysoimaan maailmaa tietokoneohjelmat ovat vaikeuksissa. On kyseenalaista, tuottaisiko Syvä Miete hyvää luonnontieteellistä tutkimusta tai kykenisikö se edes formuloimaan jonkun uuden kiintoisan matemaattisen ongelman.

Syvemmällä tasolla voidaan myös huomauttaa, että monet tieteessä esitetyt päätelmäketjut eivät ole deduktiiviseen vaan induktiiviseen logiikkaan perustuvia. Tämäkin rajaa koneälyn toimintamahdollisuuksia. Toisin sanoen, missä tahansa tieteellisessä tutkielmassa esiintyy aina koko liuta todistamattomia väitteitä, jotka täytyy vain ottaa annettuna. Jos jokainen lause pitäisi erikseen todistaa ja liittyy katkeamattomaan päätelmäketjuun, tutkielmista tulisi aika lyhyitä. Eli vaikka tietyllä tavalla formuloitujen ja yhden oikean ratkaisun sisältämien väittämien ratkaisu käy koneelta kädenkäänteessä, monimutkaisimpien ongelmien ratkaisu ei siltä onnistukaan. Säänennustaminen on mainio esimerkki, koska viime kädessä ennusteet tekee ihminen, vaikka ohjelma antaa tietyt yleiset suuntaviivat, minkä sisällä sääilmiöiden pitäisi pysyä (ei tosin aina pysy).

Lue lisää

eiköhän nuo kokeet pääosin todista vain sitä kuinka kiinnostunut on painamaan mieleensä erinäisiä asioita. älykkyyden kanssa niillä ei paljoakaan ole tekemistä.
tietämyksen ehkä, koska muistaa hyvin/on innostunut muistamaan.

se mikä taas on innostanut muistamaan, sille voi olla monia syitä. halu todistaa, näyttää, päteä, pyrkiä, olla hyvä ja kiltti jne.

epäilevä yksilö kirjoitti:

Gardnerin teorian mukaan siis tekoäly, joka käyttää hyväkseen suurta tietokantaa erilaisista keskusteluista ja yhdistää niitä tiettyjen tilastollisten algoritmien mukaan olisi älykäs? Tällaisia muuten on olemassa ja monet niistä kykenevät huijaamaan ihmisiä jopa Turingin testissä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_testi).

Itse asiassa nykyisten chättibottien muinainen prototyyppi, Eliza, vuodelta 1965 kykeni jo puijaamaan isohkoa joukkoa ihmisiä, jotka eivät uskoneet kyseessä olevan tietokoneohjelman, vaikka se heille paljastettiin. Ohjelma matki psykoterapistia varsin yksinkertaisella tasolla (http://en.wikipedia.org/wiki/ELIZA).

Näin päädymme siihen lopputulokseen, että älykkyys on jotain muuta kuin kielellistä taituruutta. Ehkäpä voisimme puhua kielellisestä lahjakkuudesta; onhan runous yksi lahjakkuuden laji aivan kuten musiikki ja kuvataide.

Lue lisää

"Ehkäpä voisimme puhua kielellisestä lahjakkuudesta; onhan runous yksi lahjakkuuden laji aivan kuten musiikki ja kuvataide."

Me voisimme puhua ihan mistä vaan, mutta loogisen päättelykyvyn apostoleilla tuntuu usein olevan juuri se logiikka kateissa, kun määritellään älykkyyttä. Looginen päättelykyky on ainoa älykkyyden mitta? Mikä ihmisen erottaa muista eläimistä? Se, että meillä aivojen assosiatiiviset alueet ovat aivan ratkaisevasti suuremmat. Niillä alueilla tapahtuu ns. korkeammat toiminnot, kuten puheen tuottaminen, juuri mainittu looginen päättely ja musiikin säveltäminen. Onko joko politbyroon virkamies vain fiilispohjalta päättänyt, että musiikillinen tai kielellinen lahjakkuus on "lahjakkuutta" ja matemaattinen lahjakkuus "älykkyyttä" vai onko olemassa jokin syvällisempi argumentti kyseisen jaottelun tueksi, mielellään loogisen päättelyn seurauksena syntynyt?

Arvostan kyllä loogista päättelykykyä ja matemaattista älyä ja löytyy niitä minultakin, mutta ne eivät todellakaan ole ainoita älykkyyden ilmentymiä. Kuinka joku voi ylipäätään tosissaan väittää, että esimerkiksi suuri sävellys tai hieno romaani ei ole itsessään näyttö luojansa älykkyydestä, vaan tämän pitäisi osoittaa älykkyytensä jollain palikkatestillä.

Pertti Lam kirjoitti:

"Ehkäpä voisimme puhua kielellisestä lahjakkuudesta; onhan runous yksi lahjakkuuden laji aivan kuten musiikki ja kuvataide."

Me voisimme puhua ihan mistä vaan, mutta loogisen päättelykyvyn apostoleilla tuntuu usein olevan juuri se logiikka kateissa, kun määritellään älykkyyttä. Looginen päättelykyky on ainoa älykkyyden mitta? Mikä ihmisen erottaa muista eläimistä? Se, että meillä aivojen assosiatiiviset alueet ovat aivan ratkaisevasti suuremmat. Niillä alueilla tapahtuu ns. korkeammat toiminnot, kuten puheen tuottaminen, juuri mainittu looginen päättely ja musiikin säveltäminen. Onko joko politbyroon virkamies vain fiilispohjalta päättänyt, että musiikillinen tai kielellinen lahjakkuus on "lahjakkuutta" ja matemaattinen lahjakkuus "älykkyyttä" vai onko olemassa jokin syvällisempi argumentti kyseisen jaottelun tueksi, mielellään loogisen päättelyn seurauksena syntynyt?

Arvostan kyllä loogista päättelykykyä ja matemaattista älyä ja löytyy niitä minultakin, mutta ne eivät todellakaan ole ainoita älykkyyden ilmentymiä. Kuinka joku voi ylipäätään tosissaan väittää, että esimerkiksi suuri sävellys tai hieno romaani ei ole itsessään näyttö luojansa älykkyydestä, vaan tämän pitäisi osoittaa älykkyytensä jollain palikkatestillä.

Lue lisää

mul on isot aivot =D

älä, ällä! kirjoitti:

Hyvä kommentti. Tietokonehan jo alkeellisimmissa muodoissaan ohitti ihmisen laskutaidoissaan. Nykyisten koneiden tasolle ihmisellä tuskin tulee koskaan olemaankaan asiaa. Sen sijaan kielellisen lahjakkuuden tavoittaminen koneellisesti on ollut ja on edelleen vaikeaa. Vaikka kone voi tietyin määrin "huijata" ihmistä kommunikaation perustasolla, ei se kuitenkaan kykene edelleenkään mallinnettuna, koneoppimisen tms. kautta tavoittamaan sitä kielenulkoista tietoa, joka kielestä tekee kielen. Kielelle on ominaista joustavuus, mukautuvuus, sääntöjen rikkomisen mahdollisuus jne.
Jos annetaan koneelle yo-kokeen aihe ja odotetaan esseeainetta takaisin, saadaanko se? Tuskin ainakaan siinä mielessä, jona sen inhimillisenä tuotteena käsitämme. Siis saako kone aikaan ainutlaatuisen tekstin aiheesta kuin aiheesta. Syntyykö koneelta teksti, jossa on tehty synteeseja, osoitettu sivistyksen taso, esitetty omia mielipiteitä ja käytetty kieltä vivahteikkaasti ja uusintaen.

Jo esiin noussutta virkettä, "Happamia, sanoi...", voisi lainata tässäkin. Koko inhimillinen matematiikka tieteenä nojaa sekin symbolikieleen ja olisi vailla inhimillistä kieltä ja matematiikan kielellistä ilmiasua jäänyt syntymättä.

Lue lisää

erilaisia. Matematiikka/kalenteri savant ihmiset lienevät lähellä tietokonetta, jotka laskevat sekunneissa. Toiset osaavat jotain muuta. Ns. tavis ihmisen aivot kuluttavat niin paljon kapasiteettia sosiaalisuuteen, että nimenomaan sen takia ovat taviksia, eivätkä erityisen lahjakkaita missään. Toisaalta heidän sosiaalisuuskin on lähinnä apinamaista sosiaalisuutta, eli sitä että jatkuvasti on ihmisiä läsnä sekä puheensorinaa. Ongelmia ja draamaa halutaan luoda. Kinastelu on "mukavaa." Tosipaikan tullen luikitaan pakoon. Vanhan ryhmän voi helposti hylätä ja perustaa uuden.
Fiksut ihmiset ovat sosiaalisestikin välittävämpiä/syvällisempiä vaikka ehkä hiljaisempia ja enemmän yksin viihtyviä. Toisaalta myös "tavikset" voivat oppia ja edetä pitkälle jos jaksavat ahkeroida ja ahkeroida. Mutta lahjakkaat saa sen ilman ahkerointia lahjana........ niin se on, ei voi mittään.

S.T. kirjoitti:

argumenttiasi voidaan käyttää myös muissa lahjakkuuden muodoissa? Tietokoneethan operoivat jo sinänsä numeroilla eikä ole koneelle konsti eikä mikään voittaa ihminen matemaattisten tehtävien ratkonnassa. Entä shakki? Tietokoneohjelma on päihittänyt parhaan shakinpelaajankin, Kasparovin. Tietokoneohjelmat kykenevät myös tekemään musiikkia jne. Eli, jos noudatamme argumenttiasi, älykkyys on jotakin muuta kuin kielellistä, matemaattista tai vaikkapa musiikillista lahjakkuutta. Mennään vielä pidemmälle: pystyvätkö tietokoneohjelmat ratkomaan loogisia probleemeja ihmistä nopeammin? Varmasti. Eli siis älykkyys on jotakin muuta kuin loogista päättelykykyä jne.

Mitä älykkyys sitten on? Tai, on mahdollista, että argumenttisi on väärä.

Lue lisää

Huvittuneen häkeltyneenä olen lueskellut näitä viestiketjuja ja itse verbaalisena henkilönä voisin sanoa että ainakin oma äidinkielen taitoni on toistaiseksi päihittänyt wordin oikeinkirjoitusohjelman - eli punaviivaa tulee myös sanoihin jotka ovat täysin oikeita mutta joita tietokone ei ymmärrä, esim. sana "aikatauluttaa" tulee punaviivalla vaikka kyseessä täysin oikea sana. Tietokone ei pysty ymmärtämään kielen nyansseja ja vivahteita toisin kuin esim. juuri Kasparovon häviäminen shakkiohjelmalle. Niin ja olen kirjoittanut laudaturin äidinkielessä ja minulla on mensa-tason äo. Kielellinen osaaminen on nimenomaan älyllistä kuin myös matemaattinen osaaminen ja mukamas älykkäiden ihmisten jatkuva kädenvääntö mikä on "oikeata älykkyyttä" on oikeastaan huvittavaa ja kertoo vain kuinka pientä skaalaa sieltä pääkopasta oikeasti pystytään käyttämään. Itse ihailen matematiikkaa kyllä vaikka oma lahjakkuuteeni/älykkyyteni on kielelliselä puolella mutta aina saa olla puolustautumassa siinä että myöskin verbaalinen osaaminen on älykkyyttä, tyhmä ihminen ei kykene kirjoittamaan edes äidinkielellään hyvin. Anteeksi jos tämä nyt loukkasi jonkun tunteita, ymmärrän kyllä lukihäiriön tuottamat vaikeudet mutta suurin osa on vain laiska kielen suhteen, eikä edes yritä hahmottaa yhdys sanoja jotka kielessämme itse asiassa aika helppoja. Mutta se siitä. Mensan älykkyystestin suurin ongelma on puolestaan se että sitä toki voi treenata, kuvioiden päättelykyky ja miten kuvio jatkuu -palikkatestit ovat myös täysin opittavissa eivätkä mielestäni kerro henkilön älykkyydestä oikeastaan mitään. Kuinka moni mensalainen on ensimmäisessä testissään saanut parhaimmat pisteensä? Tuskin kukaan vaan palikkakuvioiden muodostumista on harjoiteltu. Toivoisin että älyllinen keskustelu voisi joskus nousta oikeasti älylliselle tasolle ja kaikenlaista älykkyyttä/lahjakkuutta arvostettaisiin samalla tavalla - sillä älykkyyttä todellakin on useampaa lajia muin matemaattis-looginen/ verbaalinen-kielellinen ym.
Maapallon ulkopuolista älyllistä elämää on etsitty vuosikymmeniä, välillä kyllä tulee mieleen maanläheisempi kysymys: onko Maapallolla älyllistä elämää?

PS. sain Einsteinin arvoituksesta vastaukseksi saksalainen

helmistä. Toisin sanoen, laiskuus on älykkyyttä. On vain niin, että laiskat ihmiset eivät ole tässä maailmassa saavuttaneet yhtään mitään merkittävää eivätkä saavutakaan. Jopa historiasta tuntemamme suuret yleisnerot tekivät paljon työtä saavutuksiensa eteen, vaikka heidän saavutuksiinsa vain äärimmäisen harva työteliäskään ihminen kykenisi.

S.T. kirjoitti:

helmistä. Toisin sanoen, laiskuus on älykkyyttä. On vain niin, että laiskat ihmiset eivät ole tässä maailmassa saavuttaneet yhtään mitään merkittävää eivätkä saavutakaan. Jopa historiasta tuntemamme suuret yleisnerot tekivät paljon työtä saavutuksiensa eteen, vaikka heidän saavutuksiinsa vain äärimmäisen harva työteliäskään ihminen kykenisi.

Lue lisää

se on sillätavalla että aiheiden pitää kiinnostaa itseään ennen kuin niitä jaksaa "harrastaa" vapaa-ajalla. Nörtit ovat nörttejä, heitä kiinnostaa koulukirjat koulun jälkeen. Muut viskaavat repun nurkkaan. Tietysti on hyvä, että joitakin kiinnostaa. Kuitenkaan älykkyys tai akateeminen koulutus ei takaa yhtään mitään ilman viisautta. Jos nyt katsoo maapallonkin tilannetta kokonaisuutena, niin huonolta näyttää. Nimenomaan tieteilijät ovat saaneet paljon pahaa aikaan, kuten kemikaalimyrkkyjä jne. Juttu on niin, ettei ihminen voi irtautua luonnosta. Kaikki epäluonnollinen on epäterveellistä.
Laiskuus on tietysti paha juttu, sillä siten moni fiksu ja lahjakas menee hukkaan. Köyhyys on toinen juttu MIKÄ VITUTTAA!!!! Se että esim instrumentit ovat helvetin kalliita, tai urheileminen harrastuksena jos joku on erityisen lahjakas siinä. Lahjakkaimmat eivät pääse treenaamaan jossei ole rahoitusta. Puhumattakaan kuinka monta lahjakkuutta menee hukkaan köyhissä maissa, kuten Afrikassa ja Thaimaassa :(
Lopuksi kuitenkin sanoisin, että kaikista neroimmat ovat sitä luonnostaan. Ei vaadi kuin hiukan treeniä niin he osaavat sen unissaan. Tavikset ja fiksutkin saa paiskia töitä vuosia ennen kuin saavuttavat saman, jos silloinkaan.

joo mutta kirjoitti:

se on sillätavalla että aiheiden pitää kiinnostaa itseään ennen kuin niitä jaksaa "harrastaa" vapaa-ajalla. Nörtit ovat nörttejä, heitä kiinnostaa koulukirjat koulun jälkeen. Muut viskaavat repun nurkkaan. Tietysti on hyvä, että joitakin kiinnostaa. Kuitenkaan älykkyys tai akateeminen koulutus ei takaa yhtään mitään ilman viisautta. Jos nyt katsoo maapallonkin tilannetta kokonaisuutena, niin huonolta näyttää. Nimenomaan tieteilijät ovat saaneet paljon pahaa aikaan, kuten kemikaalimyrkkyjä jne. Juttu on niin, ettei ihminen voi irtautua luonnosta. Kaikki epäluonnollinen on epäterveellistä.
Laiskuus on tietysti paha juttu, sillä siten moni fiksu ja lahjakas menee hukkaan. Köyhyys on toinen juttu MIKÄ VITUTTAA!!!! Se että esim instrumentit ovat helvetin kalliita, tai urheileminen harrastuksena jos joku on erityisen lahjakas siinä. Lahjakkaimmat eivät pääse treenaamaan jossei ole rahoitusta. Puhumattakaan kuinka monta lahjakkuutta menee hukkaan köyhissä maissa, kuten Afrikassa ja Thaimaassa :(
Lopuksi kuitenkin sanoisin, että kaikista neroimmat ovat sitä luonnostaan. Ei vaadi kuin hiukan treeniä niin he osaavat sen unissaan. Tavikset ja fiksutkin saa paiskia töitä vuosia ennen kuin saavuttavat saman, jos silloinkaan.

Lue lisää

on hitsin vaikea urheilulaji.

Eikös tuo kkirjoittanut useana eri kertana?
Kaiki sitä jos yrittää tuhat kertaa kirjoittaa hölmömpikin 11L:llä