Mistä johtuu tämä piintynyt sanonta siitä, että uskovat "pelottelevat" helvetillä tai profetioilla? Minun mielestäni kysymys on aivan muusta. Eikö jokainen tervepäinen vanhempi, joka näkee lapsensa leikkivän laiturilla, halua varoittaa tietämätöntä pienokaista, että vaarana on veteen putoaminen ja kehoita häntä sieltä pois? Tai eikö jokainen vastuunsa tunteva, tienposkeen autollaan jäänyt käy laittamassa varoituskolmion takana tulevia varten, jottei kukaan tietämättömyyttään loukkaannu? Siinä, että uskova varoittaa helvetistä tai tulevasta katastrofista on täysin sama filosofia takana. Eihän kukaan, joka uskoo helvetin olemassaoloon, voi pysyä asiasta hiljaa, sehän olisi mitä hirveintä piittaamattomuutta kanssaihmisten kohtalosta. Tai, jos uskoo saaneensa varoituksen Jumalalta, muttei kerro sitä eteenpäin. On varoitettava, vaikkei sitä uskottaisi. Sillä ei ole mitään tekemistä pelottelun kanssa.
Pelottelua vai huolta lähimmäisestä?
enkelinä toisillemme
6182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
on todistettavasti olemassa. Samoin teitä ja autoja. Niistä pitääkin varoitella. Satukirjojen mielikuvituspaikoista ei.
...että helvetti olisi pelkkä mielikuvituspaikka. Sen sijaan on lukuisia kokemuksia siitä, että elämä jatkuu fyysisen kuoleman jälkeenkin. Helvetin kuten taivaankin olemassaolo on siis paljon uskottavampaa kuin sinun satuväitteesi, jotka eivät pohjaudu mihinkään eikä kenenkään kokemukseen. Omakohtainen kokemus tuonpuoleisesta ei ole enää uskonvarassa oleva asia. Sinäkin uskot Mars-planeetan olemassaoloon vain siksi, että joku toinen on sinulle telkkarin tai muun välityksellä väittänyt, että se on se, joka näkyy taivaalla punaisena ja että siellä on käynyt luotaimia tutkimassa. Et sinä siellä itse ole käynyt omin silmin asiaa todeksi toteamassa. Uskon puolelle menee sekin. Moni muu asia on samalla tavalla pelkän kertomatiedon ja toisiin uskomisen varassa, ei täällä kukaan tavallinen tallaaja muidenkaan asioiden todenperäisyyttä pysty itse tarkistamaan. Kertomukset helvetistä ja taivaasta eivät tee tässä poikkeusta millään lailla. Varsinkaan kun samoja kokemuksia on kaikissa ihmis- ja ikäryhmissä, ateisteillakin.
ole todisteita myöskään lentävän spaghettihirviön olemattomuuden puolesta. Onko Russelin teekannu tuttu juttu?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Russellin_teekannu
Ne, joita sinä kutsut kokemuksiksi, voidaan pistää tarkoitushakuisen valehtelun, itsesuggestion, massapsykoosin tai hallusinoinnin piikkiin. Te uskovaiset menette aina ja poikkeuksetta metsään, kun alatte perustella uskoanne jollakin muulla kuin uskolla. Eihän se onnistu ikinä. Jokainen saa uskoa ihan mihin huvittaa, mutta ei kannata alkaa yrittääkään vääntää uskomisiaan ja uskomuksiaan olemassaoleviksi faktoiksi.
Jos mennään filosofiaan, et sinä tiedä vaarasta, ennen kuin tunnistat sen. Eli et voi tunnistaa helvettiä kun et näe sitä. Jos et näe laituria olevan olemassa ennen kuin näet vaaran, kuinka voit tietää vaarasta ja varoittaa lasta, ennenkuin lapsi on vaarassa? Me nojaudumme rationaaliseen tietoon, joita näemme. Silloin tunnistamme vaaran, muutoin emme usko olevan mitä vaaraa. Usemmiten vähättelemme vaaran, kun emme näe uhan mahdollisuutta, kunnes tajuamme olevamme vaarassa. Eikö niin? Me olemme ihmisiä. Usko perustuu uskoon, muutoin tämä perustuisi tietoon, jolloin tätä kutsuttaisi nimellä tiedonto.
on olemassa helvetistä faktaa todistusaineistoa? Laittakaapa dokumentit esille valokuvia ym.
Monilla kulttuureilla on ollut jumaluudet kuolleistakin nousseita,huomattavasti vanhempia kuin
Raamattun kertomukset. Israelilaiset luonnollisesti väittävät omaansa ainoaksi oikeaksi,kuinkas
muutekaan. Juuri edellämaittujen seikkojen valossa onkin syytä kysyä mikä yhdestä tarinasta
tekee totuuden? Yhtään Jumalaa ei olisi ellei ihmiset niitä luoneet.
satua ja höpötystä. Eikö niin?