tampereen yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta on ilmestynyt väitöstutkimus ajankäytöstä (lapsi)perheissä :
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11324
sen mukaan kullakin perheenjäsenellä on vuorokaudessa käytettävissään 24 tuntia.
lisäksi tutkimuksen mukaan suomessa ja yleensäkin pohjoismaissa miesten ja naisten kokonaistyöaika on yhtä suuri. sen sijaan työnjako ei ole aivan tasapuolinen, sillä miehet käyvät enemmän ansiotöissä ja naiset tekevät enemmän joko palkatonta tai ansion menetystä korvaavaa kotityötä. naiset käyttävät suomessa valtaosan vanhempainvapaista, joka on osittain palkallista eli ansiosidonnaista.
tutkimuksessa kokonaistyöpanokseen on rajattu ainoastaan ansiotyö sekä pakolliset kotityöt. sen sijaan esimerkiksi vapaaehtoistoiminta tai muu "kolmannen sektorin" toiminta on sisällytetty vapaa-aikaan. mikä onkin hyvä rajaus, sillä laajennettu työn käsite voi helposti johtaa sellaisiin tulkintoihin, että esimerkiksi television katselu olisi työkykyä ylläpitävää rentoutumista eli siis tavallaan työhön liittyvää toimintaa.
sukupuolten kesken työnjako näyttää seuraavalta :
"" Työssä käyvien puolisoiden yhteinen ansiotyöpanos oli 74 tuntia viikossa
(kuvio 3). Miehet tekivät tästä ajasta yli puolet eli 56 prosenttia. Kotitöi-
tä puolisot tekivät yhteensä keskimäärin 45 tuntia viikossa. Tästä määrästä
mies teki selvästi pienemmän osuuden, 38 prosenttia. Kun ansiotyö ja koti-
työ lasketaan yhteen, perheen kokonaistyöpanos, 120 tuntia viikossa, jakau-
tui melko tasaisesti puolisoiden kesken.
"""
"" Perinteistä mieselättäjämallia, jossa puolisoista vain mies käy ansiotyössä,
edusti ajankäyttöaineistossa noin 15 prosenttia pariskunnista. Kun työssä käy-
vän miehen puoliso oli työttömänä, mies teki kotitöistä enää neljänneksen.
Miehen ansiotyöpanos ylitti kuitenkin vaimon kotityömäärän, joten puoli-
soiden kokonaistyöajasta miehen vastuulle jäi yli puolet eli 59 prosenttia.
"""
"" Eri kotitöiden sukupuolen mukainen eriytyminen näkyi lapsiperheissä sii-
nä, että lämmitys ja vesihuolto, korjaus ja rakentaminen sekä kulkuneuvojen
huolto erottuivat selvästi miesten töinä. Vähiten miehet osallistuivat vaate-
huoltoon ja leipomiseen. Myös astianpesu, siivous ja ruuanlaitto jäivät usein
naisten tehtäväksi
"""
niin.
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11324
sen mukaan kullakin perheenjäsenellä on vuorokaudessa käytettävissään 24 tuntia.
lisäksi tutkimuksen mukaan suomessa ja yleensäkin pohjoismaissa miesten ja naisten kokonaistyöaika on yhtä suuri. sen sijaan työnjako ei ole aivan tasapuolinen, sillä miehet käyvät enemmän ansiotöissä ja naiset tekevät enemmän joko palkatonta tai ansion menetystä korvaavaa kotityötä. naiset käyttävät suomessa valtaosan vanhempainvapaista, joka on osittain palkallista eli ansiosidonnaista.
tutkimuksessa kokonaistyöpanokseen on rajattu ainoastaan ansiotyö sekä pakolliset kotityöt. sen sijaan esimerkiksi vapaaehtoistoiminta tai muu "kolmannen sektorin" toiminta on sisällytetty vapaa-aikaan. mikä onkin hyvä rajaus, sillä laajennettu työn käsite voi helposti johtaa sellaisiin tulkintoihin, että esimerkiksi television katselu olisi työkykyä ylläpitävää rentoutumista eli siis tavallaan työhön liittyvää toimintaa.
sukupuolten kesken työnjako näyttää seuraavalta :
"" Työssä käyvien puolisoiden yhteinen ansiotyöpanos oli 74 tuntia viikossa
(kuvio 3). Miehet tekivät tästä ajasta yli puolet eli 56 prosenttia. Kotitöi-
tä puolisot tekivät yhteensä keskimäärin 45 tuntia viikossa. Tästä määrästä
mies teki selvästi pienemmän osuuden, 38 prosenttia. Kun ansiotyö ja koti-
työ lasketaan yhteen, perheen kokonaistyöpanos, 120 tuntia viikossa, jakau-
tui melko tasaisesti puolisoiden kesken.
"""
"" Perinteistä mieselättäjämallia, jossa puolisoista vain mies käy ansiotyössä,
edusti ajankäyttöaineistossa noin 15 prosenttia pariskunnista. Kun työssä käy-
vän miehen puoliso oli työttömänä, mies teki kotitöistä enää neljänneksen.
Miehen ansiotyöpanos ylitti kuitenkin vaimon kotityömäärän, joten puoli-
soiden kokonaistyöajasta miehen vastuulle jäi yli puolet eli 59 prosenttia.
"""
"" Eri kotitöiden sukupuolen mukainen eriytyminen näkyi lapsiperheissä sii-
nä, että lämmitys ja vesihuolto, korjaus ja rakentaminen sekä kulkuneuvojen
huolto erottuivat selvästi miesten töinä. Vähiten miehet osallistuivat vaate-
huoltoon ja leipomiseen. Myös astianpesu, siivous ja ruuanlaitto jäivät usein
naisten tehtäväksi
"""
niin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
väitöstutkimukseen on kerätty aineisto ainostaan peristeisistä ydinperheistä, vaikka jo miljoonat suomalaiset aikuiset elävät eriasteisissa avoliitoissa ja vapaamuotoisissa suhteissa tai sitten kokonaan vakiintuneiden suhteiden ulkopuolella.
näin ollen tutkimusmateriaalia eikä etenkään sen analyysia voi suoraan yleistää koskemaan koko väestöä. eikä sen pohjalta voi siten esittää myöskään uskottavia selityksiä esimerkiksi miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin tai esitellä rakenteellisia sukupuoliroolimalleja.