Soili Tiimonen kirjoittaa Helsingin Sanomien Mielipidesivulla tänään 30.6.2010, että koulun uskontokasvatusta ei saa lopettaa, jouluseimi ja suvivirsi koulun juhlissa ovat hyvää siedätyshoitoa uskonnollisen elämän isommillekin sisällöille. Hän vertaa tätä allergian siedätyshoitoon, jonka periaatteisiin kuuluu allergisen henkilön vähittäinen altistaminen allergeenille, niin että elimistön puolustusmekanismi käynnistyy hallitusti (korjatkaa, jos ilmaisin tämän jotenkin huonosti, mutta näin minä olen sen käsittänyt). Minulle jää epäselväksi, mitä hän tällä ajaa takaa: "Samankaltaista uskonnon siedätyshoitoa kaivattaisiin monikulttuurisuuden lisääntyessä myös kouluihin ja päiväkoteihin." On kiva puhua passiivissa, kun tarkoittaa itseään ja kavereitaan - passiivista saa näennäistä joukkovoimaa. Minä en nimittäin usko, että esimerkiksi muslimit kaipaavat minkäänlaista kristillistä siedätyshoitoa. Kirjoitus on minusta kaiken kaikiaan epäselvä. Tiimola on joka tapauksessa tohtoruutensa lisäksi saanut aikaan uskonnon oppikirjoja, näin hänen nimensä alla kerrotaan.
Samanaikaisesti kun luen tuota kirjoitusta, telkkarissa pyörii H2O Mop Ultra -mainos Ostoskanavalla. Osta nyt tämä pesin! Puhdistaa ilman kemikaaleja! Paikat on pestään pelkällä kuumalla vesihöyryllä, eikö olekin hyvä juttu? Ja toisenlaisella suuttimella laite toimii silitysraudan tapaan. Uskomattoman kätevää!
Analogia on minusta selvä: jokainen myy sitä, mitä on tullut valmistaneeksi ja mihin on työpanoksensa sijoittanut. Höyrypesintä myydään amerikkalaisin hymyin ja iloisen toiveikkaasti, mutta teologian tohtori katsoo meitä Hesarin sivulta isoin, surullisin ja minun mielestäni vähän syyllistävin silmin.
Kysyisinkin nyt teiltä, uskonnon kauppamiehet ja -naiset, kannattaako syyllistää se, joka ei osta teidän tuotettanne? Entä kannattaako tyrkytys? Auttaako tällainen markkinoinnissa? Miksi kirjoititte läjäpäin uskonnon oppikirjoja - ettekö ottaneet selvää siitä, menevätkö ne kaupaksi?
Samanaikaisesti kun luen tuota kirjoitusta, telkkarissa pyörii H2O Mop Ultra -mainos Ostoskanavalla. Osta nyt tämä pesin! Puhdistaa ilman kemikaaleja! Paikat on pestään pelkällä kuumalla vesihöyryllä, eikö olekin hyvä juttu? Ja toisenlaisella suuttimella laite toimii silitysraudan tapaan. Uskomattoman kätevää!
Analogia on minusta selvä: jokainen myy sitä, mitä on tullut valmistaneeksi ja mihin on työpanoksensa sijoittanut. Höyrypesintä myydään amerikkalaisin hymyin ja iloisen toiveikkaasti, mutta teologian tohtori katsoo meitä Hesarin sivulta isoin, surullisin ja minun mielestäni vähän syyllistävin silmin.
Kysyisinkin nyt teiltä, uskonnon kauppamiehet ja -naiset, kannattaako syyllistää se, joka ei osta teidän tuotettanne? Entä kannattaako tyrkytys? Auttaako tällainen markkinoinnissa? Miksi kirjoititte läjäpäin uskonnon oppikirjoja - ettekö ottaneet selvää siitä, menevätkö ne kaupaksi?
Vastaukset 73
Vanhimmat
Tiimonen siis vertaa uskontoa allergiaan, johon auttaa siedätyshoito? Mutta siedätyshoidon tarkoituksenahan on parantua taudista. Tässä tapauksessa siis uskonnosta. Vai ymmärsinkö väärin?
Minä ymmärsin että vertauksena on se, että uskonto aiheuttaa allergiaa ei-uskovaisilla ja väärässä uskossa oleville. Sen vuoksi pitää tehdä siedätyshoitoa, että muutkin pystyisivät hyväksymään hänen kristinuskonsa. Eli käsittääkseni Tiimonen on huomannut, miten tärkeä uskonnon levitys (aivopesu-) kanava koulu on, sen vuoksi uskonnonopetusta kouluissa pitää puolustaa ja väittää kaikkia muita uskontoallergikoiksi tai pahimmassa tapauksessa; ateisteiksi :)
että vetaus allergiaan saatta johtua siitä, että allergikon voi ajatella olevan halukas uskontoon, mutta uskontoallergiansa vuoksi allergikko ei voi liittyä siihen jos on allerginen vaikka puille, ei voi harrastaa puidenhalailua vaikka miten haluaisi. Eli sen vuoksi ei puhuta uskonnottomista, uskonnon kieltäjistä tai muihin uskontoihin kuuluvista, vaan allergikoista; sillä jokainen lienee hänen oletuksensa mukaan halukas ottamaan vastaan kristinuskon, kun sitä tungetaan ovista ja ikkuinoista...
voi opetella hallitsemaan, ja lopulta pystyy nielemään kokonaisen KILON paskaa kakistelematta!
Nyt ei oikein toimi tämä päänuppi. Noinko sinä sen ymmärsit?
Otetaan esimerkkinä räppi. Jos minut pakotettaisiin kuuntelemaan sitä vaikkapa asteittain viidestä minuutista jopa tuntiin, niin takaan ja alleviivaan, että se ei auttaisi sietämään räppiä. Voisi tapahtua kamalia.
Niin, mutta ymmärsin tuosta että yritetään toimia kuten allergiahoidossa, eli pienin askelin - mikä ehkä kääntyy uskonnonopetukseen niin, että vaikutetaan lasten alitajuntaan ja sitäkautta saadaan heidät "ohjelmoitua" uskomaan?
Tiimonen tuntuu sen ymmärtävän, että pieninä annoksina altistaminen aiheuttaa asian vähittäisen sietämisen -> hyväksymisen -> omaksumisen.
Hän ei ota kantaa siihen, mitä niille pitää tehdä, joilla allergia vain pahenee. No, Jumalalla on heitä varten oma... hmm... paikkansa varattuna. (Vihje: grillikausi on alkanut... palaneen lihan haju... hiilihangolla peppuun... pirut, kidutus...)
kaikenlaista lapsena yritettiin, mutta ei vaan onnistunut. Keskustalaiset kristityt (ainakin äiti) vanhemmat jne. Äidin mielestä rokki oli kamalaa ja M.A.Numminen vielä kamalampi, ainoa oikea politiikka oli keskustalaista, jeesus on ollut olemassa ja tietysti jumala on! Ja ne tavat: "Kun näin on aina tehty, niin tehdään vastedeskin."
Oli meillä yhteistäkin. Lukeminen oli molempien harrastus, aihepiirit vain erosivat.
Allergia ei ole millään tavalla hyödyllinen kenellekään, kuten nollatutkimus"tieteen"alan tohtori ilmeisesti kuvittelee uskontoroskan olevan. Jos itse ongelma eli allergia voitaisiin poistaa, niin mihin tarvittaisiin siedätyshoitoja? Kun uskontoallergian suhteen on todellakin mahdollista toimia niin, että pyritään poistamaan sen haitallisia vaikutuksia vähentämällä sen vaikutusvaltaa ihmisiin, niin mitään siedätyshoitoja ei tarvita.
ymmärtänyt koko kirjoituksen ideaa, mutta käsitin, että Tiimosen mielestä on paikallaan pitää esillä kristinuskon symboleja, jotta ihmiset oppisivat sietämään niitä eivätkä olisi sitten niin allergisia isommille uskonnollisille sisällöille, kuten synninpuhdistusoperatioille, uhrikuolemille, korvien irtisivaltamisille, kivitystuomioille, vauvateurastajaisille ja iankaikkisille rangaistuksillekaan. Suvivirsi niin kuin pehmentäisi mieltä, ja evankeliumi otettaisiin sillai kivasti vastaan. Tietysti uskonnonopetus koulussa säilyisi myös, ja koululaiset oikein odottaisivat uskonnon tunteja (lol). Eikä jäisi ne kurssikirjatkaan sitten pölyttymään varastoon.
Ostan kuitenkin mieluummin sen höyrypesimen, jos on pakko valita. Siitä on sentään hyötyä.
lisätä, että Tiimonen pitää aiheellisena, että ihmiselle kerrotaan jo koulussa rehellisesti, mihin hän uskoo:
"-- oman uskonnon tuntemus auttaa ymmärtämään muita uskontoja ja maailmankatsomuksia."
Siis... oma uskonto on jokin paketti joka on otettu annettuna jo kahden kuukauden iässä. Onhan se sitten hyvä katsoa siinä, mitä se paketti sisältää... aaargh.
jonka hyvin usein kuulee, on silkkaa potaskaa. Eihän kenelläkään ole lapsena "omaa" uskontoa. Se on vanhempien uskonto. JA KUN sitä uskontoa totena opetetaan, niin miten kummassa se muka auttaa ymmärtämään muiden "omaa" uskontoa? Nehän ovat silloin vääräuskoisia!
Ihan teki kipeetä lukea tuota tekstiä. Vai vielä siedätyshoitoa. Kaikkea sitä saa ihminen lukea.
Eikö härskiydellä ole mitään rajaa?
"Uskontokasvatus antaa siedätyshoitoa"
Koulusta ei pidä karsia suvivirren kaltaisia perinteitä, sanoo uskonnon oppikirjojen tekijä Soili Tiimonen.
Soili Tiimonen
KIMMO RÄISÄNEN
Uskonnon tuottamat yliherkkyysreaktiot ovat tätä päivää: suvivirsi, risti ja seimi – hyi, viekää pois! Jotkut vanhemmat eivät siedä päiväkotien ja koulujen kristillisiä kasvatustraditioita, vaikka enemmistö hyväksyy ne.
Koulujen uskontokasvatusta tarvitaan yhä, eikä sitä pidä kieltää tai siirtää kouluista pelkästään uskonnollisille yhdyskunnille. Uskonto livahtaa joka tapauksessa opetukseen takaoven kautta: uskonto on kulttuurin syvää pohjavirtaa, joka heijastuu kaikille kulttuurin osa-alueille.
Elokuussa 2003 voimaan tulleen uuden uskonnonvapauslain myötä tunnustuksellinen kouluopetus muuttui "oman uskonnon opetukseksi".
Koululaisista 94 prosenttia osallistuu luterilaiseen uskonnonopetukseen, yksi prosentti ortodoksiseen uskonnonopetukseen, kaksi prosenttia muiden uskontojen opetukseen ja kolme prosenttia elämänkatsomustietoon.
Oman uskonnon opetuksen on määrä olla itsekriittistä. Nykyinen opetus sisältää yleistä uskontotiedettä ja eri uskontojen esittelyä.
Luterilaisessa opetuksessa tunnustuksellisen oppiaineksen määrä on vähäinen, mutta tunnustuksellisuuden määrä vaihtelee uskonnon mukaan. Esimerkiksi islamin tutkija Sylvia Akar on todennut, että itsekriittisyys on islamin opetuksessa jo määritelmällisesti pois suljettua.
On yliampuvaa leimata lasten uskontokasvatus manipuloinniksi tai uskonnon pakkosyötöksi. Oxfordin yliopistossa työskentelevä psykologian tutkija Justin L. Barrett on havainnut, että pienillä lapsilla on luontainen taipumus uskoa Jumalaan, vaikka perhe tai koulu ei olisi heitä siihen opettanut. Lapsi uskoisi Jumalaan, vaikka kasvaisi erämaassa tai autiolla saarella.
Sosiologit ennustivat 1960-luvulla, että kehittyvä tiede antaa kuoliniskun uskonnoille. Toisin kävi. Maailman lähetys- ja uskontotilaston mukaan kristittyjen ja muslimien osuus maailman väestöstä on nousussa ja uskontokuntiin kuulumattomien laskussa.
Globalisaatio on lisännyt uskontojen merkitystä maailmanlaajuisesti. Monien EU-maiden, kuten Ranskan, Saksan ja Viron, tavoitteena on lisätä uskontokasvatuksen määrää perusopetuksessa. Asiallinen keskustelu kansallisesta ja globaalista uskontopolitiikasta sekä uskonnollisista ääriliikkeistä ei onnistu ilman oikeita tietoja ja välineitä.
Kulttuurihistoria osoittaa, että homo sapiens, viisas ihminen, on myös homo religiosus, uskonnollinen ihminen. Ihmisellä näyttää olevan luontainen taipumus hakeutua symbolien ja rituaalien suojaan ainakin elämän käännekohdissa. Kulttuurihistorialliset ja uskontotieteelliset syyt edellyttävät laadukasta uskontokasvatusta.
"On yliampuvaa leimata lasten uskontokasvatus manipuloinniksi tai uskonnon pakkosyötöksi. Oxfordin yliopistossa työskentelevä psykologian tutkija Justin L. Barrett on havainnut, että pienillä lapsilla on luontainen taipumus uskoa Jumalaan, vaikka perhe tai koulu ei olisi heitä siihen opettanut. Lapsi uskoisi Jumalaan, vaikka kasvaisi erämaassa tai autiolla saarella."
- Niinku mitä!
>Oxfordin yliopistossa työskentelevä psykologian tutkija Justin L. Barrett on havainnut, että pienillä lapsilla on luontainen taipumus uskoa Jumalaan, vaikka perhe tai koulu ei olisi heitä siihen opettanut. Lapsi uskoisi Jumalaan, vaikka kasvaisi erämaassa tai autiolla saarella. <
pienillä lapsilla on myös luontainen taipumus muodostaa mielikuvituskavereita itselleen, eikä se todista sitä että ne ovat todellisia.
>Sosiologit ennustivat 1960-luvulla, että kehittyvä tiede antaa kuoliniskun uskonnoille. Toisin kävi. <
niin, ei (voimakkaisiin) uskomuksiin voi vaikuttaa loogisin perustein. uskonnon maalitolpat siirtyvät sitä mukaa kun uutta löydetään. nythän vatikaanin myssypäätkin totesivat että jos jostain muualta löytyy älykästä elämää, se olisi todennäköisesti synnitöntä. valheen täytyy siis jatkua, vaikka sitten uusien valheiden avulla.
>Kulttuurihistoria osoittaa, että homo sapiens, viisas ihminen, on myös homo religiosus, uskonnollinen ihminen. Ihmisellä näyttää olevan luontainen taipumus hakeutua symbolien ja rituaalien suojaan ainakin elämän käännekohdissa. Kulttuurihistorialliset ja uskontotieteelliset syyt edellyttävät laadukasta uskontokasvatusta. <
laadukasta ..? sanoisin monipuolista tietoa kaikista uskonnoista, ei vain yhdestä. ja muutenkaan mielestäni kahdesta ensimmäisestä virkkeestä ei seuraa kolmatta. uskontokasvatus on nimittäin sanana jo kammottava.
jos hra barrett on havainnut, että lapsilla on taipumus uskoa krisselijumalaan vaikka eivät olisi koskaan sellaisesta kuulleetkaan, haluaisin nähdä tämän tutkimuksen. taisi vaan olla taas peruskristillinen valhe.
Minä olen ihan satavarma siitä, että jos ympäristöstä ei saa mallia siihen, niin alle kouluikäinen ei omin päin funtsi että varmaan tuolla jossakin on semmoinen Taivas, josta meidät luonut Jahve meitä katselee. Tai mistään jumalasta mitään. Arvon tohtori kirjoitti vieläpä jumalan isolla, joten se tarkoitti siis Jahvea.
se pisti silmään. Niin että siellä se pikku piltti autiolla saarella banaania mutustellessa keksisi, että ahaa Jumala on olemassa. Ja jesset siihen perään... Yeah, right.
Joku jenkkimuksu käyttäisi sanaa God, vaikka siis olisi autiomaassa tai autiolla saarella, eikä olisi koskaan kuullutkaan mistää godista.
Haluaisinpa olla näkemässä kun täysin uskonnottomassa ympäristössä kasvanut pikkulapsi, joka ei ole koskaan kuullutkaan mistään jumalista, rupeaa pohtimaan:
"Hei valmaanki o semmonen hilveen voimakas ukko, joka teki ekat ihmiset maan tomusta. Sit se suuttu kun ne söi puusta omenan ja kalkotti ne kodistaan. Sit se valmaan huolehti pitkän aikaa niistä ihmisistä, jotka elää autiomaassa kameleitten kans, mut sitte se päätti et se lakastaa kaikkii ihmisii ja lupes omaks isäkseen, että voitas naulata kiinni puuhu ja antaa ihmisille anteeks jos ne on tuhmia niinku isi antaa anteeks. Paitti niille se ei anna anteeks, jotka ei tiiä et se on olemassa. Ne se pistää tulijälveen jost ei pääse pois. Eiks nii, isi ja äiti?"
Varmaankin sitä tapahtuu autioilla saarilla paljonkin?
Tämähän poistaa täysin uskonnonopetuksen tarpeen. Jos lapsella on tieto omasta uskonnostaan jo valmiiksi niin miksi sitä vielä pitää erikseen opettaa? Hieman ristiriitaista mielestäni...
Tosiaan, mihin sitä siedätystä sitten tarvitaan, kun se on ihan syntymäominaisuus?
Jos jumalusko on synnynnäistä, niin miksi verovaroja tuhlataan uskontojen opettamiseen.
"Oxfordin yliopistossa työskentelevä psykologian tutkija Justin L. Barrett on havainnut, että pienillä lapsilla on luontainen taipumus uskoa Jumalaan, vaikka perhe tai koulu ei olisi heitä siihen opettanut. Lapsi uskoisi Jumalaan, vaikka kasvaisi erämaassa tai autiolla saarella."
Tuon tutkimuksen haluan kyllä nähdä omin silmin! Kuulostaa pahemman luokan paskapuheelta.
Luulen että tuossa tutkimuksessa puhutaan ihmisen taipumuksesta havaita tai olettaa toimijoita sielläkin missä toimijaa ei ole. Jos lapsi kompastuu puunjuureen niin hän voi sanoa että puunjuuri "kamppasi". Tuo taipumus ihmisellä tosiaan varmaan on ja onhan se hyvin selitetty miksi se taipumus edesauttaa selviytymistä, mutta kyllä siitä on aika pitkä matka siihen että lapsi uskoo jo alunalkaen että on olemassa Jumala joka on kiinnostunut temppelin ympäryspienoista, veren pirskottelusta ja esinahoista.
Minusta todellista ymmärtäväisyyttä ja suvaitsevaisuutta on ymmärtää ihmisen taipumus olettaa yliluonnollisia toimijoita ja ymmärtää myös että se ei tarkoita että yliluonnollisia toimijoita silti olisi olemassa.
Tuo väite että jos on oma uskonto niin ymmärtää paremmin muita uskontoja on minusta suoraansanottuna puppua. Jos niin olisi niin miksi uskonsotia sitten käytäisiin? Kun ymmärtää että kaikki uskonnot ovat vain taipumusta olettaa yliluonnollisia toimijoita, niin silloin vasta voi puhua kaikkien uskontojen tasapuolisesta ymmärtämisestä. Kun kaikki uskonnot myöntävät olevansa vain ihmisen tapoja miellyttää itseään niin silloin vasta voidaan puhua uskontojen välisestä vuoropuhelusta.
Niinkunmutta pakkohan se on olla Jumala kun emme voi kaikkea käsittää,esimerkiksi Jumalan olemusta!
Ilkka Pyysiäinen tuntuu tietävän tutkimuksen.
http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=4995341
"nythän vatikaanin myssypäätkin totesivat että jos jostain muualta löytyy älykästä elämää, se olisi todennäköisesti synnitöntä."
Eli siis maailmankaikkeuden luoja ei olisikaan istuttanut planeetta frgxxoobyz:lle hyvän ja pahantiedon bzzxceefr:ta?
Mielenkiintoista:))))
Moraalin, taiteen ja tieteen rinnalla myös uskonto on ikkuna, jonka kautta ihminen tulkitsee ympäröivää todellisuutta. Uskonto antaa elämälle tarkoituksen ja vastaa perimmäisiin kysymyksiin.
Uskonto on, koska täällä kuollaan. Uskonto auttaa ihmistä pyhyyden kokemisen avulla löytämään merkityksen omaan elämäänsä ja kuvaa tien, jolla tavoite on saavutettavissa.
Hyvin hoidettu uskontokasvatus on investointi tulevaisuuteen. Uskonnot vaikuttavat siihen, miten ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus määritellään yhteiskunnassa. On tärkeää, millaisen uskontokäsityksen ja arvojärjestelmän koulujärjestelmä antaa uusille sukupolville.
Uskontokasvatuksesta on apua myös kulttuurien välisten konfliktien ehkäisemisessä. Oman uskonnon opetus kasvattaa kulttuuristen ja uskonnollisten syvärakenteiden tuntemusta ja tekee mahdolliseksi aidon uskontojen välisen vuoropuhelun.
Opetusministeri Henna Virkkunen ehdotti heinäkuussa 2009, että nykyisen kaltainen uskonnonopetus korvattaisiin kaikille oppilaille yhteisellä uskontotiedolla.
Perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä julkistaa esityksensä alkavalla viikolla. Työryhmä ottaa kantaa myös uskonnonopetuksen sisältöön ja tuntimääriin.
Oman uskonnon opetuksen korvaaminen kaikille yhteisellä uskontotiedolla synnyttäisi uusia ongelmia. Sen opetustavoitteista ja oppisisällöistä on vaikea päästä sopuun sekä eri uskontoryhmien kesken että uskonnollisten ryhmien ja uskonnottomien välillä. Tämä saattaisi lisätä monien uskonnollisten ryhmien halua perustaa yksityiskouluja peruskoulun rinnalle.
Siinä missä hyvä äidinkielen taito helpottaa vieraiden kielten opiskelua, oman uskonnon tuntemus auttaa ymmärtämään muita uskontoja ja maailmankatsomuksia. Uskonto antaa nuorille valmiuksia myös oman identiteetin etsimiseen, vastuullisuuden ymmärtämiseen sekä uskontojen ja maailmankatsomusten vertailuun ja arviointiin.
Pienten lasten allergioihin suositellaan usein siedätyshoitoja, joilla lapsen vastustuskykyä pyritään vähitellen vahvistamaan altistamalla hänet pienille annoksille allergisen reaktion aiheuttavaa ainetta.
Samankaltaista uskonnon siedätyshoitoa kaivattaisiin monikulttuurisuuden lisääntyessä myös kouluihin ja päiväkoteihin. Niiden juhlista ei pitäisi karsia suvivirren ja uskonnollisten joululaulujen kaltaisia perinteitä.
Myös joulu- ja kevätkirkko sekä uskonnolliset päivänavaukset ovat uskonnottomille vapaaehtoisia. Hyvin hoidettuina niistä olisi apua siedätyskasvatuksessa.
Kirjoittaja on teologian tohtori ja uskonnon oppikirjojen tekijä.
vaivannäöstä! Saavat nyt muutkin todeta, onko kirjoitus looginen ja selkeä vai ei :)
alusta loppuun, mutta eipä ihmetytä kun on onnistunut kokonaisia kirjoja väsäämään tyhjästä ja miten sitä pitäis palvoa.
Nyt täytyy ihan miettiä. Olisko tuossa jotain logiikkaa? Hmmm...m! Vaikea päätös!
Ei, siinä ei ole mitään loogista ajatusta. Täyttä höttöä koko tarina. Jos uskonnonkirjat tulevat tuosta lähteestä, niin voi pojat, millä tasolla liikutaan.
"Uskonnot vaikuttavat siihen, miten ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus määritellään yhteiskunnassa."
- Just näin! Aika huonolla mallilla näyttää olevan uskonnollisissa maissa.
Mitä ovat nämä perimmäiset kysymykset joista aina paasataan? Mitä kysyn perimmäisenä? Minulla ei tunnu olevan sellaisia kysymyksiä, joita kutsuisin perimmäisiksi.
Minusta perimmäinen kysymys - jos uskonnosta puhutaan - on miksi Jumala loi maailman.
En vain ole saanut siihen kovin hyvää vastausta...
ei uskikset vaan osaa vastata. Syytä ei missään ole koskaan mainittu, ei edes raamatussa. Siellä sanotaan vain, että alussa loi jumala taivaan ja maan. Mutta miksi oi miksi?
Aika metkaa sekin, että käytetään sanaa "alussa". Eikö siis ollut mitään ennen kuin jumala loi taivaan ja maan 6000 vuotta sitten? Miksi nämä hihut sitten väittävät, että jumala on ollut ikuisesti jo ennen kuin loi taivaan ja maan? Missä? Missä se oli ennen alkua?
Soili Timonen varmaan osaa vastata tuohon perimmäiseen kysymykseen miksi Jumala loi maailman, pitää varmaan kysyä häneltä.
Minulla on sellainenkin perimmäinen kysymys että miksi se aika joka menee kiikarin hakemiseen ja silmille nostamiseen on aina se sama aika jonka kuluessa lintu katoaa jäljettömiin. Osaisikohan kristinusko tai Soili Timonen vastata siihenkin?
Onko aika aina sama? Ehkä se vaan tuntuu siltä, ehkä ymmärrät väärin, tai kellosi on epäkunnossa tai jotain.
Jumalan kävi ihmisiä sääliksi, kun heidän elämällään ei olisi mitään merkitystä ja päämäärää ilman maailman luonutta taikaukkoa. Mutta jos maailman on luonut psykoottinen paskiainen, joka antaa epämääräisiä, ristiriitaisia ja moraalittomia käskyjä mitä pitäisi tehdä, kaikella on yht'äkkiä TARKOITUS!!!!!yksi!!yksitoista
Tulikin mieleeni, pitääpä soittaa vanhemmille ja kysyä mitä heille kuuluu. Tietysti ateistisen hedonistis-moraalittomalla tavalla.
Mutta kun ei ole Jumalaa, niin silloinhan ei ole tuota kysymystäkään. Ilmankos se ei ole minun päällimmäisten kysymysten joukossa.
Mutta sanotaan, että perimmäiset kysymykset johdattavat ihmisen Jumalan luo, koska muualta ei niihin vastausta saa. Siis kysyykö ihminen ennen uskoontuloaan jo, miksi Jumala loi maailman? Sehän on epäloogista.
Tuota varten kiikareissa on se nauha. Ne roikkuvat kaulassa nopeasti saatavilla. Kyllähän niistä voi olla harmia siinä joissakin tilanteissa, mutta elämä on valintoja.
Mutta näinkin tuon artikkelin voi ymmärtää.
"Erinomainen artikkeli!
Jukka | 30.5.2010 16:10 Hs
Uusateistien yliherkkyys (ainakin julkisuudessa) on tosiaan mennyt liiallisuuksiin.
Käytännössä onneksi hienoa oivallustakin löytyy: Taannoin menin taksilla erääseen hengelliseen tilaisuuteen. Perillä kuljettaja (iäkkäämpi mies) halusi kuulla tilaisuudesta. Hänellä ei tuntunut olevan kiire minnekään. Sitten hän kertoi kuinka hän on ei-uskova ja hänen lapsensa. Mutta kuulemma kaikki lapsenlapset ovat saaneet elää "kristillisessä" ympäristössä eli oivaltavat vanhemmat ovat käyneet lasten kanssa kirkossa, virret ovat tulleet tutuiksi jne. Onpahan sitten mistä valita aikanaan. Vihdoin esimerkki ihan oikeasta vapaasta ajattelusta!
Olin menossa sanan ja rukouksen iltaan. Olen käynyt niissä silloin tällöin. Kirkko on aina ollut ääriään myöten täysi. Viimeisille tulijoille yritetään lopultaetsiä istumatilaa jostain tiivistämällä. Rukousten voimalla ovat monet ihmiset saaneet avun vaivoihinsa. Niin minäkin. Lääkärini totesi taannoin, kuinka toipumisestani on syytä nostaa katse Taivaaseen ja kiittää.
Raamatun evästys elämälle on vankka perusta. Jotkut alkavat hakea tuota perustaa kriisin (esim. vakava sairaus) kautta. Monet löytävät tuon perustan jo nuorena. Itselläni "kolahti" vasta keski-iällä juuri vaikean sairauden myötä. Silloin muistui mieleen tutut virret ja hengelliset laulut lapsuudesta. Aloin tapailla lauluja sairaalassa (kun vointi oli sytostaattihoitojen välissä hieman parempi). Yllättäin muut huonekaverit pyysivät minua laulamaan virsiä ja halusivat myös itse laulaa. Kerran hoitajien lääkejakelut meni sekaisin, kun "tuvassamme" oli menossa varsinainen virsilauluilta.
Sittemmin olen seurakunnan tilaisuuksissa usean vuoden ajan laulajana (kuorossa ja joskus yksin) omin silmin nähnyt kuinka vahva on ihmisen kaipuu Jumalan luo."
Totta. Jos ei usko jumaliin niin perimmäinen kysymys voi olla vaikkapa että onko tällä kaikella jokin tarkoitus tai miten pitäisi elää vai onko sillä väliä tai olemmeko yksin maailmankaikkeudessa tai joku muu vastaava. Mutta kun uskonto(j)a puolustellaan juuri sillä että ne vastaavat perimmäisiin kysymyksiin. Ja minusta Jumalan olemassaoloon uskominen synnyttää juuri sen perimmäisen kysymyksen että miksi hän ylipäätään loi maailman - joten aina vain jää perimmäinen kysymys ilman vastausta.
Siksi kristinuskon perusteleminen sillä että se vastaa perimmäisiin kysymyksiin (mitä ne lienevätkään) ei minusta oikein toimi.
Heh! Voin vain kuvitella.... mutta täytyy varmaan harkita.
on jossain kohtaa sellainen joka koskee itseä. Miksi, on tosin aika turha kysymys. Miksi sairastuin syöpään, miksi en saanut työpaikkaa, miksi en voittanut lotossa tai muuta sellaista. Sellaista tapahtuu tai on tapahtumatta.
Näihinkö saa Jumalalta vastauksen?
En minä kysele miksi. Paitsi sellaisissa tapauksissa että kysyn joltain ihmiseltä miks sä nyt noin teit tms.
Jos vaikka sairastuu, niin ei siinä miksi-kysymykset auta. Parempi kysyä että mitäs nyt tehdään tälle asialle, vai kannattaako tehdä mitään.
Näinhän sitä järkevä ihminen ajattelee.Usko vat kuitenkin iskevät sairastuneiden kimppuun näiden miksi kysymysten kanssa. Arveluttavaa saalistusta.
sen suhteen onko minulla melanooma. Mutta en kysele sitä miltään poppamieheltä, vaan tilaan lääkäriltä ajan. Näin se juttu menee. Jotkut laittavat tassua ristiin ja odottelevat ihmettä, plus sen LISÄKSI menevät lääkäriin. Ja jos paranevat niin kiitos jahve!
Olisikohan joku tutkija tarpeeksi rohkea, että tekisi rinnakkaistutkimuksen tästä. Otetaan joukko sairastuneita uskovia ja ei uskovia ja pannaan heidät kolmeen ryhmään.
Ensimmäinen ryhmä saa vain rukoilla parannusta. Toinen ryhmä saa rukoilla ja mennä lääkäriin. Kolmas ryhmä saa vain mennä lääkäriin. Mikä on paranemisosuus missäkin ryhmässä?
Löytyykö tarpeeksi uskossaan vahvaa sairastunutta uskovaa, joka uskaltaa turvautua pelkkään rukoukseen? Jotenkin luulen, ettei se usko siihen riitä.
Mutta en muista että tuollaisia rinnakkaistutkimuksia kuitenkaan. Hirsilä ja Maanselkä tekivät "ihmeistä" haastattelututkimuksen, mutta mitään ei käteen jäänyt.
http://www.uusitie.com/fin/etusivu/uusin_lehti/?id=20&selectedNumber=44&selNews=426
http://www.markushirsila.com/files/herra_tekee_ihmeita_ilman_maaraa.pdf
jehovantodistaja kieltäytyi verensiirrosta. Kai hän sitten rukoili.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/179160.shtml
Vasta 16 ja saatu jo noin perusteellisesti aivopestyä. Surullista.
Oli peloteltu helvettiin joutumisella ja siksi mielummin kuoli, kuin otti verta. Todella kammottavaa. Hukkasi ainoan elämänsä kusipäisten vanhempiensa valheitten takia.
" Lääkärini totesi taannoin, kuinka toipumisestani on syytä nostaa katse Taivaaseen ja kiittää."
- Haiskahtaa kirjoittajan satuilulta. Kukas se täällä kirjoittikaan, että uskis valehtelee aina?
" Aloin tapailla lauluja sairaalassa (kun vointi oli sytostaattihoitojen välissä hieman parempi). Yllättäin muut huonekaverit pyysivät minua laulamaan virsiä ja halusivat myös itse laulaa."
- Minä ainakin vaatisin toista huonetta jos tuollaiseen tilanteeseen joutuisin.
no nyt ymmärrän, mistä juontuu termi 'ristireagoivat allergeenit'. no, siinä vaiheessa kun siedätyshoito ei riitä, zyrtec auttaa.
ei auta. Olen juuri nyt allergian kynsissä, enkä voi käyttää noita lääkkeitä, koska ne jumittavat liman nieluun ja meinaan tukehtua. Parempi antaa valuu vaan.
Oletko kokeillut nenäkannua?
En ole koskaan kuullutkaan? Jos sillä on tarkoitus kaataa vettä nenään, niin ei kiitos. Oksentaisin ihan taatusti.
Vanha kiinalainen keksintö. Ei se suolavesi tule suuhun. Pää oikeassa asennossa ja hengitys suu auki niin vesi virtaa toisesta sisään ja toisesta ulos. Tässä keskustelua asiasta: http://keskustelu.suomi24.fi/node/573768
mutta kun minulla ei ole flunssaa eikä poskiontelotulehdusta, vaan siitepölyallergia. Kaikki ylimääräinen nielussa aiheuttaa oksennusreaktion, joten ei tuo minulle sopisi.
Kyllä Soili tietää, että tyrkytys kannattaa, kunhan kohdeyleisö on tarpeeksi helposti johdateltavaa.
Soili on siinä mielessä fiksu, että hän tietää uskonnon pakkosyöttämisen lapsesta asti olevan ainut tehokas keino ylläpitää tätä älyvapaata taikauskomeininkiä. Jeesustarinat, hyvän ja pahan dualismia korostavat joulu- ja kevätnäytelmät, suvivirsi, ruokarukoukset ja seinillä riippuvat ristit varsinkin päiväkodeissa ja ala-asteilla ovat parhaita puolustuskyvyttömän mielen manipulointivälineitä.
Voisin jopa sanoa että vittu mikä ahdasmielinen ämmä. Jos ihmisen annetaan olettaa, että yksi perverssi kuolemankultti on se paras suunnannäyttäjä, opas, jonka kautta muun maailman voi nähdä "tasapainoisesti", niin mikä ihmisestä silloin oikein kasvaa? Ei ainakaan "monikulttuurillinen sietäjä". Pikemminkin Soili Tiimonen.
Voin yhtyä edelliseen kirjoittajaan, olen ollut yläasteen ja lukion Soili Tiimosen uskonnontunneilla. Todellista tekopyhyyttä ja vastenmielistä opetustyyliä kaikki vuodet.. En ole kuulunut ikinä kirkkoon enkä käynyt rippikoulua, mutta pienenä vanhemmat antoivat minun valita haluanko uskonnon vai ET:n opetukseen. Valitsin uskonnon ja ihan tyytyväinen olin siis valintaani muuten, paitsi tuohon opettajaan. En usko, että kovinkaan moni piti kyseisestä opettajasta - nyt vanhempana kun olen muiden Soilin tunneilla olleiden kanssa jutellut, ovat kaikki olleet sitä mieltä, että Soili oli vastenmielinen ja ällöttävä aivopesijä. Onneksi opetti vasta yläastetta, jolloin suurin osa ihmisistä tajusi sen.
Lukion Maailman uskonnot -kurssilla ei jäänyt epäselväksi, mikä maailman uskonnoista oli se ainoa oikea. Ja kun olisi ollut ihan kiva kuulla puolueetonta ja ASIALLISTA opetusta muista uskonnoista, mutta tämä opettaja ei ainakaan siihen pystynyt... Hirveä paasaaja.
Uskonnot pitäisi kriminalisoida.
Keskustelu aiheesta on alkanut Hesarin palstalla. Ei oikein tunnu Tiimonen saavan kannatusta tekstilleen. Mikä yllätys.
http://www.hs.fi/keskustelu/%26%2334%3BUskontokasvatus+antaa+sied%E4tyshoitoa%26%2334%3B/thread.jspa?threadID=245058&tstart=0
Hyvä näin. Luukkaiselta hyvä kommentti:
"Yhteinen etiikan opetus olisi hyväksyttävissä vain, jos sellaisesta säädettäisiin lailla ja sisältö olisi uskonnotonta eli sekulaaria eli tunnustuksetonta pohjana filosofinen etiikka.Tällöin nimittäin opetus ei voisi olla kenenkään omantunnon vastaista. Opetus perustuisi tieteen todellisuuskäsitykseen kuten muukin koulun opetus uskonnon opetusta lukuun ottamatta."
- Tuosta asiasta eräässä keskustelussa joku muslimi sanoi, ettei muslimi voi hyväksyä etiikan opetusta irrallaan islamin uskosta. Tai jotenkin näin. Muistaakseni siinä myös joku luterilainen pappi sanoi, että etiikka ja uskonto kuuluvat yhteen.
Luin samaisen Soili Timosen kirjoituksen.
Silmiin pisti monta virhettä ja ajatuskatkoa kirjoituksessa, vaikka totta kai kirjoittajalla on hyvin pitkälle oma lehmäkin ojassa.
Silmissä särähti monta argumentointivirhettä, joista yhtenä mm. tuo "oman uskonnon" pakko-opetuksella ratsastaminen. Kirjoittajasta on ihan OK, että jos vanhemmat ovat erehtyneet lapsen tapakristittyinä kastamaan, tästä saa olla automaattisena seurauksena kristillisen uskonnon tuputtaminen aina ja kaikkialla ilman lupaa tai mahdollisuutta kieltäytyä. Tämä jatkuu peruskoulusta lukion kautta vielä armeijaankin: niin kauan kun olet kirkon jäsen etkä eronnut siitä, saa sinua sanktioiden uhalla pommittaa kristillisellä aineistolla ilman lupaa puolustautua tai siltä kieltäytyä.
Ihmiselle ei anneta yhtä hänen perusoikeuksistaan: vapautta päättää itse jumalanpalveluksensa paikasta ja ajasta, sekä tavasta jolla "omaa uskontoaan" tahtoo harjoittaa.
Tämänkin teologian tohtorin kaunokäänteiset sanat piilottavat vain huonosti taka-ajatusta, että kristinuskoa halutaan evankelis-luterilaisen kirkkomme toimesta markkinoida pakon maksimoinnilla.
< < Tämänkin teologian tohtorin kaunokäänteiset sanat piilottavat vain huonosti taka-ajatusta, että kristinuskoa halutaan evankelis-luterilaisen kirkkomme toimesta markkinoida pakon maksimoinnilla. < <
Näin. On se niin mukavaa, että valtiouskontomme hihhuleiden mukaan ihmisellä on vapaa tahto valita, mutta vain oikean ja väärän väliltä. Soilikin näyttää sen rivien välistä oikein hyvin ja saa ainakin minut jälleen kerran miettimään, että miten pian kirkko laittaa kaiken peliin, vetoaa koko hörökorvaiseen massaan ja alkaa järjestämään stadioneille tyhjäpäisiä evankelistoja julistamaan mahdollisimman näyttävästi Oikeaa Kristittyä Elämää. Pahimmassa skenaariossa siinä ei kauaa menisi, kun ollaan politiikassakin jo hyvin lähellä nollainformaation julkista totuutta ja hyvin menee läpi.
Kristinuskon julkista kuvaa voi verrata lähinnä narsismiin tai sadomasokismiin, sillä puhujien on jatkuvasti etsittävä motiiviensa lähtökohdaksi kaaosta ja pelkoa, jotta he voivat edes yrittää rakentaa järjestystä ja rakkautta.
äläämömmölä lölööllkkoommliimöö mömmämmömämmää iliiiliiliilölöl!
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9108222
Kalamati sassa koranaa buulat saramoi poopa. Glitataa voolat lamanaa potsu! Jamanati suulat dikkaradaaraa moppa? Paranassikoppa juhabaakakka.
Kyllä tuota uskisten siedätyshoitoa on saatu ihan tarpeeksi tähänkin asti ja allergisuus sitä kohtaan vaan pahenee.