löydy tukea sunnuntaille:
Jumala ei ole muuttanut lakiaan, eikä kenelläkään ole oikeutta muuttaa Jumalan lakia! Tutkijat useista sunnuntaita pyhittävistä piireistä tunnustavat tämän.
Katolinen kardinaali James Gibbons kirjoitti aikoinaan:
"Voit lukea Raamatun ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan asti, etkä löydä ainoatakaan riviä, jossa annettaisiin valtuudet sunnuntain pyhittämiselle. Raamattu vahvistaa lauantain uskonnollisen viettämisen."
- The Faith of Our fathers, s. 111, 112.
Metodisti Clovis G. Chappell esittää saman asian sanoessaan: "Syy, miksi vietämme viikon ensimmäistä päivää seitsemännen sijaan, ei perustu siitä annetulle käskylle. Raamatusta saa turhaan etsiä lupaa muutokseen seitsemänneltä ensimmäiselle."
- Ten Rules for Living, s. 61.
Raamatussa ei ole viitteitä siitä, että Kristus tai hänen opetuslapsensa olisivat pyhittäneet mitään muuta päivää tai olisivat saaneet ohjeita sen tekemiseen! Kuinka sunnuntain pyhittäminen sitten sai alkunsa?
Jumala ei ole muuttanut lakiaan, eikä kenelläkään ole oikeutta muuttaa Jumalan lakia! Tutkijat useista sunnuntaita pyhittävistä piireistä tunnustavat tämän.
Katolinen kardinaali James Gibbons kirjoitti aikoinaan:
"Voit lukea Raamatun ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan asti, etkä löydä ainoatakaan riviä, jossa annettaisiin valtuudet sunnuntain pyhittämiselle. Raamattu vahvistaa lauantain uskonnollisen viettämisen."
- The Faith of Our fathers, s. 111, 112.
Metodisti Clovis G. Chappell esittää saman asian sanoessaan: "Syy, miksi vietämme viikon ensimmäistä päivää seitsemännen sijaan, ei perustu siitä annetulle käskylle. Raamatusta saa turhaan etsiä lupaa muutokseen seitsemänneltä ensimmäiselle."
- Ten Rules for Living, s. 61.
Raamatussa ei ole viitteitä siitä, että Kristus tai hänen opetuslapsensa olisivat pyhittäneet mitään muuta päivää tai olisivat saaneet ohjeita sen tekemiseen! Kuinka sunnuntain pyhittäminen sitten sai alkunsa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
tukea raamatusta. Se on ihmiskäskyyn perustuva määräys, joka on pantu korvaamaan Jumalan pyhittämää lepopäivää.
Joskus on ollut, että maamatai on viikon ensimmäinen päivä ja sunnuntai viimeinen, mutta sitten se vaan jossain välissä on muuttunut nykyiselleen.
Jos se jotain haittaa niin sen voisi muuttaa takaisin, olis loogisempaakin.
On aivan yhtä tekevää pitää sitten minkä päivän tahansa lepopäivänään kunhan vain saa ruumiillista ja henkistä lepoa sopivast, että jaksaa taas jatkaa elämän taivaltaan. Ei niillä "satusetien" pyhäpäivän määräyksillä ole sen suurempaa merkitystä normaali "ihmiselle". Pää asia, että elää vahinkoittamatta toisen ihmisen elämän kulkua, elää kaikki eettiset ja moraaliset neuvot tarkasti noudattaen, niin emme tee elämän Hengelle velkaa eli Jumalalle/syntiä/garmaa. Emenpää meiltä ei kukaan eikä mikään vaadi.
"Kuinka sunnuntain pyhittäminen sitten sai alkunsa?"
Heti ylösnousemuksen jälkeen. Opetuslapset alkoivat viettää ehtoollista sunnuntaisin, koska se oli ylösnousemuksen päivä. Jeesus myös ilmestyi ensimmäisen kerran sunnuntaina ja myös helluntai (pyhän hengen laskeutuminen) on sunnuntai. Sunnuntaihin siis liittyy useita nimenomaan henkisen puolen asioita. Se onkin alunperin ollut jumalanpalveluspäivä ja sapatti taas lepopäivä, sitä, missä vaiheessa sunnuntaista on tullut myös lepopäivä, en osaa sanoa.
Toisaalta kun itse osallistun ehtoolliseen sunnuntaina niin silloinhan valmistaudun siihen lauantaina, eli siitä tulee melko luonnollisesti nimenomaan lepopäivä. Ehtoolliseen valmistautuessa ei tietenkään voi esim. tehdä töitä, katsella tv:tä tai muuten puuhastella turhanpäiväistä, eli aika lailla sapatinomaisissa tunnelmissahan se menee. Uskon, että tuo on tarkoituksenakin ja juuri sen vuoksi sunnuntai on jumalanpalveluspäivä, että ehtoolliseen valmistautuminen olisi helppoa, koska sitä ennen on muutenkin sapatti. En tiedä miten adventistit toimivat, jos heillä on ehtoollinen lauantaina, otatteko perjantain töistä vapaaksi että voitte keskittyä valmistautumiseen ja menette sen sijaan sunnuntaina töihin? Siis jos mahdollista, esim. kaupassa.
Niin ja olen ortodoksi, eli en välttämättä ole täysin perillä asioistanne, jonkin verran kyllä koittanut opiskella. Meillä on sikäli hyvä tilanne, että sekä sapatti että ylösnousemuksen päivä ovat juhlapäiviä, esim. paastoaikoina kumpanakin päivänä paasto on löysempi, eli periaatteessa mitään suurta ongelmaa ei ole kumpaankaan leiriin päin. Myös jumalanpalvelusteksteissämme puhutaan sapatista ja sen tärkeydestä. Toki kristittyinä meille kuitenkin tärkeämpi päivä on ylösnousemuksen päivä, koska siihenhän koko kristinusko perustuu.
on historiallisesti paikkansapitämätön. Oman kirkkosikin asiantuntijat sanovat, että sapatti on se oikea lepopäivä.
Ylösnousemus ei tee sunnuntaista lepopäivää eikä pyhäpäivää. Jumalan edessä sunnuntai on tasan sitä mitä se on aina ollut eli työpäivä. Sunnuntai ei ollut apostolisena aikana edes jumalanpalveluspäivä. Sekin on vasta toisen vuosisadan luopumusta.
"Oman kirkkosikin asiantuntijat sanovat, että sapatti on se oikea lepopäivä."
Jos luet viestini uudestaan, tällä kertaa ajatuksen kanssa, huomaat että tästä asiasta tosiaan puhutaan jumalanpalvelusteksteissämme. Mikään asiantuntija ei siis tarvitse olla tämän tietääkseen, riittää kun käy silloin tällöin kirkossa.
On mielenkiintoista, että Raamatussa mainitaan useamman kerran siitä, kuinka apostolit kokoontuivat viikon ensimmäisenä päivänä murtamaan leipää, mutta muita päiviä ei mainita (vaikkakin he viettivät ehtoollista useampana päivänä viikossa). Jotain erityistä noissa sunnuntaiehtoollisissa tuntuisi olevan.
Ymmärrän, että asia on sinulle tärkeämpi kuin minulle, oma uskontoni perustuu täysin muihin asioihin kuin viikonpäiviin. Sen vuoksi toivonkin, etten loukannut sinua kirjoituksellani. Siihen olisin kuitenkin kiinnostunut saamaan vastauksen, että millä tavoin te hoidatte ehtoolliseen valmistautumisen yhteiskunnassa, jossa perjantai kuitenkin yleensä on normaali työpäivä? Ihan siis vilpittömästi mietin. Toisaalta teillä ilmeisesti on ehtoollinen suhteellisen harvoin, eli luultavasti silloin onnistutte saamaan perjantain vapaaksi...
Tosiaan en tahdo mitään riitaa aiheesta, se on vain ja ainoastaan Saatanan tekosia jos uskovaiset alkavat riitelemään keskenään pikkuasioista (joka tämä minulle on), ja heidän keskinäinen yhteytensä särkyy sen vuoksi. Kristikunnan yhtenäisyys on meille tärkeää ja kirkkomme onkin säilynyt jo lähes tuhat vuotta jakaantumattomana. Vilpittömästi rukoilen, että löydämme jälleen yhteisymmärryksen katolilaisten kanssa ja sen jälkeen tietysti myös uudempien ryhmittymien, toivottavasti myös teidän kanssanne jonain päivänä.
Jatkossakin vietän sapattia lepopäivänä ja ylösnousemuksen päivää jumalanpalveluspäivänä. Useimmat ihmiset ovat ympänneet nuo yhteen, joko lauantaihin tai sunnuntaihin, tiedän kyllä sen, mutta minä toimin niin kuin oikeaksi näen ja Jumala tietää että sydämestäni uskon sen oikeaksi. Perusteluja kuitenkin on yhtä paljon kuin on mielipiteitäkin ja itse olen sen verran huonosti perehtynyt teologisiin asioihin että osaisin päätellä mikä perustelu olisi paras, joten en edes vaivaa sillä päätäni vaan keskityn mieluummin itseni hengelliseen kehittämiseen. Uskon, että myös sinä teet niin kuin oikeaksi näet ja silloinhan me molemmat toimimme oikein vaikka tekomme vaikuttaisivatkin erilaisilta.
Rauhaa veljeni!