Hesarin NYT-liite kyseli ja muutama kirjoitus tuli. Vanhoillislestadiolaisuudesta ja teeveestä tuttu Teuvo Moisa kirjoitti, ja joku helluntailaisuudesta irrottautunut. Hämmästyttävän samanlaisia kokemuksia!
http://freepathways.wordpress.com/2010/05/30/milta-tuntuu-luopua-uskosta/
Juuri tunteilla on tässä suuri osuus!
http://freepathways.wordpress.com/2010/05/30/milta-tuntuu-luopua-uskosta/
Juuri tunteilla on tässä suuri osuus!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Noudattaa täysin evoluution periaatteita. Lauma koostuu yksilöistä ja yksilö tarvitsee laumaa. Jos yksilö ryhtyy kapinoimaan lauman hierarkiaa tai tapoja vastaan, lauma hylkää yksilön. Näin on kaikialla elämässä, nyky-yhteiskunnasta vanhoihin kulttuureihin, muurahaisista kommunismiin. (Vaikka muurahaiset taitavat olla ainoita, jotka saavat kommunismin toimimaan)
Lueskelin juuri jehovan todistajien palstaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9104765
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9110155
Lestoilla oli myös 70-80 luvuilla "hoitokokouksensa", joista kiistellään yhä.
Apina ei ole muokkaantunut yhtään miksikään, sellainen on pelkkää mielikuvitusta, apina on yhä kokonainen apina, ja terve sellainen, ei sairas ja heikko ja tautinen, vaan terve!
Nosto,siitä syystä että tuli mieleen että onko ihminen yhä sama savannien laumaeläin, jolla yksin jäätyään ei ollut mahdollisuuksia säilyä hengissä kovinkaan pitkään. Ei voi muuten selittää että ihmiset antavat vapaaehtoisesti alistaa itseään fundisyhteisöissä. Ei tarvi kun uhkailla että sinut erotetaan ja heitetään kadotuksen pimeimpään syvyyteen niin hui kauhistus.
"Nosto,siitä syystä että tuli mieleen että onko ihminen yhä sama savannien laumaeläin, jolla yksin jäätyään ei ollut mahdollisuuksia säilyä hengissä kovinkaan pitkään. Ei voi muuten selittää että ihmiset antavat vapaaehtoisesti alistaa itseään fundisyhteisöissä. Ei tarvi kun uhkailla että sinut erotetaan ja heitetään kadotuksen pimeimpään syvyyteen niin hui kauhistus."
Kyllä vaan, ihminen on eläin ja laumasta erottaminen on yksi kauheimpia rangaistuksia mitä eläin nimeltä ihminen voi toiselle tehdä.
hakea toinen lauma, jos ensimmäinen hylkii.
Ihmiset ovat kovin erilaisia. Joillekin on tärkeää, että on paljon ystäviä ja sukua ympärillä hyörimässä. Toiset taas (kuten minä) viihtyvät yksikseen.
"Ihmiset ovat kovin erilaisia. Joillekin on tärkeää, että on paljon ystäviä ja sukua ympärillä hyörimässä. Toiset taas (kuten minä) viihtyvät yksikseen."
juu, minäkin viihdyn yksikseni. Ahdistun ja stressaannun ihmisvilinässä, mutta jotenkin sitä usein vain hakeutuu sinne missä on muitakin esim. harrastukset ja silloin tällöin baarit ja muut kuppilat ja ravintolat ja kuuluuhan monet joihinkin järjestöihinkin kuten SPR ja Animalia ja sen semmoset ja käyvät näiden järjestämissä tilaisuuksissa. Ihan yksin jos jatkuvasti olisi ja muista ihmisistä eristettäisiin luultavasti hulluksi tulisi.
että kannattaa hakeutua sellaiseen porukkaan, jossa ei hyljitä ja jos sielläkin hyljitään, niin sitten vaan uutta etsimään.
Aulikki Oksasen sanoin: "jos yksi pettää ja toinen jättää, niin kolmas ystävä on..."
Onkin toisen kokoluokan juttu, jos ihminen on lapsesta asti tiiviisti sidottu tiettyyn ryhmään, tietyin säännöin. Sellaisesta voi olla vaikea lähteä, jos ei paremmasta tiedä. Eräs jehova (entinen) sanoi televisio-ohjelmassa, että kun hän lähti opiskelemaan luonnontieteitä, niin hänen ajatusmaailmansa muuttui. Ei hän voinut uskoa enää liikkeen oppiin. Hänet erotettiin liikkeestä eikä kukaan enää edes tervehtinyt. Perhekin hylkäsi.
Jos oma perhe hylkää, se onkin jo kova paikka. Mutta voisi ajatella että eivät koskaan ole oikea perhe ollutkaan. Hyvät ystävät ja joskus se oma mies ja omat lapset tulevat korvaamaan tämän feikkiperheen moninkertaisesti.
Sellaisia perheitä on paljon, jossa kemiat ei ole oikein kohdanneet, jossa joku pomottelee ja joitain kyykytetään. Eikä ne suinkaan aina ole uskonnollisia perheitä, kyllä se on paljolti kiinni kunkin persoonasta. Sukujuhlat ovat pahinta mitä tiedän. En ole vuosiin ottanut sellaisiin osaa.
Parhaiten kai ne vuosien patoutumat tulevat esiin perintöriidoissa. Silloin alkaa rähinä, kun ei tarvitse enää väkisin pitää vanhempienkaan takia kulissia yllä.
Raamatussa sanottiin Vanhassa Testamentissa, että ei ole hyvä ihmisen olla yksin, ja sen takia Jumala teki Aadamille Eevan seuraksi.
Miksi Jumala tekisi ihmisen joka tuntis yksinäisyyttä?
Parasta on ajattelun vapaus (usko ei jarruta/väritä ajatuksiasi), rehellisyys itseään kohtaan (pitää uskon uskomuksena, eikä tietona) ja elämän arvon tajuaminen (eletään nyt, eikä vasta kuoleman jälkeen).
Uskosta luopumista voisin verrata tietynlaiseen valaistumisen tunteeseen, kun napataan pois se ajattelua jarruttava uskon osa. Jossain vaiheessa tulee se avartava tunne, kun tajuaa miten kapeakatseinen on ollut ja miten uskonto on uitettu lapsesta pitäen omaan mieleen, kuten tietokoneeseen hiipinyt troijalainen, joka vaikuttaa taustalla koneen toimintaan. Ei tarvitse hyväksyä kyseenalaisia uskonnollisia ohjeita/käskyjä tai selitellä itselleen jatkuvasti, miksi jumala on varmasti olemassa. Voi nostaa siis aivot narikasta ja miettiä asioita ilman ennakkoasenteita ja painottaen järkevyyttä sekä käytäntöä.
"jossa usko ei ole terveellä pohjalla."
Mielestäni tuossa on jotain mikä tökkii aika pahasti.
Uskova on pahasti harhainen yksilö, ei terve. Tai sitten yksinkertaisesti vaan tyhmä. Ja on tietysti vielä se kolmas ryhmä, joka ei usko, mutta luulee saavuttavansa jotain sillä, että on olevinaan jullkisesti uskovainen.
Kyllä minusta jumalaan ihan oikeasti uskova on joko aika yksinkertainen tai sitten mieleltään sairas.
On tosiaankin karmeaa lukea tuollaista sairasta höpinää kuin sinun typötyhjä vuodatuksesi.
Asia, sisältö, faktat, merkitys - ei niin yhtään mitään. Nolla plus nolla plus nolla.
"On todella karmeaa lukea tuollaista, jossa usko ei ole terveellä pohjalla."
Olet nyt ymmärtänyt väärin. Minua ei vanhempieni toimesta ole painostettu uskonsuuntauksessani, kuten muissakin keskivertoperheissä. Lapsuudessani vanhempani kuuluivat kirkkoon ja siksi minutkin siihen kastettiin. Minä en kuulu nykyisin, vanhempani kuuluvat vielä, mutta eivät ole mitään fundamentalisteja uskovaisia.
Todellinen uskon ujuttaminen tapahtuu esim. pyhäkoulussa ja rippikoulussa kun luetaan uskonnollisia tarinoita. Näiden tarinoiden perusteella sitten luetaan koulun uskonnontunneillakin valikoiden ne oman uskon kohdat "oikein".
Olen siis saanut itse päättää uskostani, kuten pitääkin, mutta kun lapsena istutetaan ajatus että jumala on oletuksena olemassa, pitää sen jälkeen saada erikseen ajatus alkaa epäilemään ja puntaroimaan sen olemassaoloa. Pitää ajatella lähtökohdat ja oletuksetkin uudelleen. Siinäkin helposti kääntyy siihen itsensä syyllistämiseen "huonona uskovaisena", eli haluaa uskoa, ettei tule huonoksi uskovaiseksi ja joudu kadotukseen. Tuosta kierteestä pitää päästä yli, jotta voi oikeasti arvioida uskonsa tasapuolisesti.
on usko joka on terveellä pohjalla? Arvaan - juuri sellainen jonka sinä olet omaksunut. Eikö niin.
Eikö se olekaan OK kun ateisti sanoo rehellisen mielipiteensä? Miksi minun pitää sietää vaiti sitä, että sinä ja kaltaisesi syytätte minunlaistani ihmistä moraalittomaksi, murhaajaksi, saatananpalvojaksi, joka oman uskonne mukaisesti tullaan kiduttamaan iäisyyden helvetin tulessa?
Ei teitä tahvoja kyllä nauramatta kestä ;o)
raamattuun, tuntuu kutakuinkin edellä kuvaillun kaltaiselta eli rajat poistuu ja sitä rataa mutta se että kyseenalaistaa maailman valtauskonnon, eli rahajärjästelmän niin se on hieno kokemus.
kyllä rahajärjstelmä nyky muodossaan on uskonto jossa raha on kaikkivaltias johon monet uskovat tietämättä edes mistä se tulee ja papiston virkaa toimittavat ekonomistit joiden sanat ovat tutuuksia ihmisille jotka eivät muusta tiedä.