EU on maamme tuho!!!

"Muut valitsevat tulevaisuudessa Suomen komissaarin."
http://www.kaapeli.fi/seppanen/

On se vaan ihme juttu, kun kaikki ne asiat mistä VSL varoitti on toteutunut tai toteutuu lähitulevaisuudessa. Totuutta ei voi kiertää.

Suomi kirjoitti:

On se vaan ihme juttu, kun kaikki ne asiat mistä VSL varoitti on toteutunut tai toteutuu lähitulevaisuudessa. Totuutta ei voi kiertää.

On se ihme etteivät vastaa kysymyksiin, on se ihme.

Kannattaako tuosta VSL:n kannatuksesta nyt alituiseen jauhaa?
Ei VSL:n kannatuksesta voi ainakaan tehdä mitään päätelmiä EU:n erinomaisuudesta.
Ei Viron metsäveljienkään kannatus liene ollut korkealla tasolla pysähtyneisyyden vuosina, mutta tuskin se siitä johtui, että Neuvosto-Eestissä vallinnut järjestelmä olisi ollut niin erinomainen.
Mainittakoon vielä, etten ole VSL:n kannattaja.

Suomen maaseudun tyhjenemisestä ei tietenkään saa eikä kannata syyttää Euroopan Unionia, vaan Suomea ja Suomen sisä- ja aluepolitiikkaa.

Ongelma se on, sekä muuttovoitto- että muuttotappioalueille.

Mutta jos tämäkin laitetaan EU:n syyksi, on helppo vain tuudittautua. Avainasemassa ovat - jälleen kerran - omat kansanedustajamme.

Eikö ennen EU:ta ole hajonnut perheitä päihteiden väärinkäytön vuoksi?

Maaseutu on tyhjentynyt rakennemuutoksen - ei EU:n vuoksi. Jos ei maaseudulla ole töitä, eikä yrittäjyys kiinnosta, niin miten se on EU:n vika? Jos vaikka vähän maataloustukia leikataan, niin haittaako tuo jos maaseudullekin tuotaisiin vähän tehokkuusajattelua? Traktoreita ei tarvitse vaihtaa joka vuosi.

Suomenkin työttömyys on paljolti rakenteellista, joillakin aloilla on työvoimapulaa. Eikö ennen EU:ta ollut työttömyyttä?

Miksi sosiaaliturvan pitäisi olla vastikkeetonta, miksi pitäisi jakaa rahaa sellaisille jotka tarkoitusperäisesti välttävät vastuunkantoa?

Kaikilla ei ole koskaan hyvä olla -> onko väärin jos yhteiskunta muuttuu kannustustavammaksi?

European kirjoitti:

Suomen maaseudun tyhjenemisestä ei tietenkään saa eikä kannata syyttää Euroopan Unionia, vaan Suomea ja Suomen sisä- ja aluepolitiikkaa.

Ongelma se on, sekä muuttovoitto- että muuttotappioalueille.

Mutta jos tämäkin laitetaan EU:n syyksi, on helppo vain tuudittautua. Avainasemassa ovat - jälleen kerran - omat kansanedustajamme.

Satakunnan Kansa 03.10.2003:
" Asiantuntijat vaativat suurremonttia aluepolitiikkaan...

Euroopan unionin aluepolitiikka pitäisi uudistaa kokonaan, EU:n komission tukeman asiantuntijaryhmän perjantaina julkaisema puolivuotisraportti vaatii. European Forecasting Network -tutkimusryhmän raportissa väitetään, että Irlantia lukuunottamatta EU:n nykyinen aluepolitiikka on osoittautunut tehottomaksi.
Raportin mukaan rakennerahastoista tukea saavien alueiden määrittelyä pitäisi kiristää tuntuvasti.
Myös tukea saavien alueiden kokoa pitäisi suurentaa niin, että niillä asuu vähintään 10 miljoonaa ihmistä tai ne ovat kokonainen valtio.
Jos asiantuntijoiden esitykset toteutuvat, EU:n rakennetukea saavat Itä- ja Pohjois-Suomi putoaisivat automaattisesti pois tukialueiden joukosta. BRYSSEL/STT."

Teppo kirjoitti:

Eikö ennen EU:ta ole hajonnut perheitä päihteiden väärinkäytön vuoksi?

Maaseutu on tyhjentynyt rakennemuutoksen - ei EU:n vuoksi. Jos ei maaseudulla ole töitä, eikä yrittäjyys kiinnosta, niin miten se on EU:n vika? Jos vaikka vähän maataloustukia leikataan, niin haittaako tuo jos maaseudullekin tuotaisiin vähän tehokkuusajattelua? Traktoreita ei tarvitse vaihtaa joka vuosi.

Suomenkin työttömyys on paljolti rakenteellista, joillakin aloilla on työvoimapulaa. Eikö ennen EU:ta ollut työttömyyttä?

Miksi sosiaaliturvan pitäisi olla vastikkeetonta, miksi pitäisi jakaa rahaa sellaisille jotka tarkoitusperäisesti välttävät vastuunkantoa?

Kaikilla ei ole koskaan hyvä olla -> onko väärin jos yhteiskunta muuttuu kannustustavammaksi?

>>onko väärin jos yhteiskunta muuttuu kannustustavammaksi?>>
...olevan, EU aikana "pönttölääkkeiden" syönti on kasvanut 60%.

Sanan kannustava voisi korvata vaikkapa sanalla ahdistava, pakottava, verbaliikkaa tarvitaan kun näitä "uudistuksia" hyväksi kehutaan samalla kuljettaen maata ja osaa väestöstä piikayhteiskuntaan -30 luvulle.

Maisa kirjoitti:

Satakunnan Kansa 03.10.2003:
" Asiantuntijat vaativat suurremonttia aluepolitiikkaan...

Euroopan unionin aluepolitiikka pitäisi uudistaa kokonaan, EU:n komission tukeman asiantuntijaryhmän perjantaina julkaisema puolivuotisraportti vaatii. European Forecasting Network -tutkimusryhmän raportissa väitetään, että Irlantia lukuunottamatta EU:n nykyinen aluepolitiikka on osoittautunut tehottomaksi.
Raportin mukaan rakennerahastoista tukea saavien alueiden määrittelyä pitäisi kiristää tuntuvasti.
Myös tukea saavien alueiden kokoa pitäisi suurentaa niin, että niillä asuu vähintään 10 miljoonaa ihmistä tai ne ovat kokonainen valtio.
Jos asiantuntijoiden esitykset toteutuvat, EU:n rakennetukea saavat Itä- ja Pohjois-Suomi putoaisivat automaattisesti pois tukialueiden joukosta. BRYSSEL/STT."

Kansallinen aluepolitiikka

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;65;121;31244

Suomen kansallista aluepolitiikkaa ohjaa vuoden 2003 alusta uusi alueiden kehittämislaki (602/2002). Samaan aikaan astui voimaan valtioneuvoston asetukset alueiden kehittämisestä (1224/2002) ja alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta (1225/2002). Uusi lainsäädäntö kumoaa samalla vanhat säädökset. Kansallinen eli Suomen sisäinen ja Euroopan unionin aluepolitiikka muodostavat kokonaisuuden, missä EU:n politiikalla tuetaan keskeisiä kansallisia ja alueellisia kehittämispyrkimyksiä.

Aluepolitiikan tavoitteena on kehittää koko Suomea alueellisesti tasapainoiseksi. Tällä yhteistyöllä edistetään maan eri alueiden omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan alueita, jotka ovat kehitykseltään heikompia. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisella aluepolitiikalla sekä kansallisen tukialuejaon mukaisesti porrastetuilla aluepoliittisilla yritystuilla.

Nykyinen kokonaisvaltainen ohjelmaperusteinen kehittäminen kohdistuu koko maahan ja siihen sisältyy laajasti eri hallinnonalojen toimenpiteitä. Alueiden kehittämisen kannalta hallinnonalojen toimista keskeisimpiä ovat osaamisen edistäminen, infrastruktuurin ja liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen, yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja toimintaympäristön tukeminen sekä työ-markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Alueiden kehittämisen periaatteisiin kuuluu aluelähtöisyys, eri hallinnonalojen yhteistyö ja laajasti yhteiskunnan eri organisaatioiden kumppanuus.

Lain mukaan valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Ministeriöt puolestaan velvoitetaan määrittelemään hallinnonalaansa varten alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana ministeriön hallinnonalan suunnittelua. Aluetasolla maakunnan liitto vastaa maakunnan kehittämisestä. Siinä liitolla on kolme pääsuunnitelmaa. Maakuntasuunnitelma, missä esitetään maakunnan pitkän tähtäyksen strategiset kehittämistavoitteet ja mihin muut aluetta koskevat suunnitelmat perustuvat. Maakuntakaavalla luodaan näille tavoitteille kehittämisen rakenteelliset ja alueidenkäytölliset edellytykset ja maakuntaohjelmalla keskipitkällä tähtäyksellä keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutus. Maakuntaohjelman laatimisesta vastaa maakunnan liitto. Tämän lisäksi se valmistelee vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa.

Toteuttamissuunnitelma sisältää priorisoidut ehdotukset maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen keskeisiksi hankkeiksi ja kehittämistoimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta kahden seuraavan vuoden osalta. Näin toteuttamissuunnitelman avulla ministeriöt voivat toiminnassaan suunnata varojaan alueiden tarpeiden mukaisesti ja näin voidaan saada sektoripolitiikat ja alueiden kehittäminen yhdensuuntaistumaan ja osittain sulautumaan yhteen.

Lain mukaan voidaan lisäksi laatia määräaikaisia erityisohjelmia, jotka sovitetaan yhteen maakuntaohjelmien kanssa. Näitä ovat tällä hetkellä aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, osaamiskeskusohjelma ja saaristo-ohjelma.

EU:n alue- ja rakennepolitiikka on vaikuttanut merkittävästi alueiden kehittämiseen Suomessa. EU:n osarahoittamien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttaminen on osa ohjelmaperusteista alueiden kehittämistä ja niiden kautta suunnattavat varat nivoutuvat eri hallinnonalojen toimintaan. Kaudella 2000 - 2006 Suomi saa EU-tukea kaikkiaan n. 2,1 miljardia euroa. Tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toimeenpanoon on luotu omat hallinnolliset rakenteensa ja menettelytapansa sekä hankkeiden valintaperusteensa. Menettelytavat EU–ohjelmatyössä ja kansallisessa aluekehittämisessä ovat myös lähentyneet toisiaan. Esimerkiksi alun perin EU–ohjelmien toteuttamista varten perustettujen maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) toimenkuva on laajentunut uuden alueiden kehittämislain myötä myös kansalliseen kehittämiseen.

European kirjoitti:

Kansallinen aluepolitiikka

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;65;121;31244

Suomen kansallista aluepolitiikkaa ohjaa vuoden 2003 alusta uusi alueiden kehittämislaki (602/2002). Samaan aikaan astui voimaan valtioneuvoston asetukset alueiden kehittämisestä (1224/2002) ja alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta (1225/2002). Uusi lainsäädäntö kumoaa samalla vanhat säädökset. Kansallinen eli Suomen sisäinen ja Euroopan unionin aluepolitiikka muodostavat kokonaisuuden, missä EU:n politiikalla tuetaan keskeisiä kansallisia ja alueellisia kehittämispyrkimyksiä.

Aluepolitiikan tavoitteena on kehittää koko Suomea alueellisesti tasapainoiseksi. Tällä yhteistyöllä edistetään maan eri alueiden omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan alueita, jotka ovat kehitykseltään heikompia. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisella aluepolitiikalla sekä kansallisen tukialuejaon mukaisesti porrastetuilla aluepoliittisilla yritystuilla.

Nykyinen kokonaisvaltainen ohjelmaperusteinen kehittäminen kohdistuu koko maahan ja siihen sisältyy laajasti eri hallinnonalojen toimenpiteitä. Alueiden kehittämisen kannalta hallinnonalojen toimista keskeisimpiä ovat osaamisen edistäminen, infrastruktuurin ja liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen, yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja toimintaympäristön tukeminen sekä työ-markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Alueiden kehittämisen periaatteisiin kuuluu aluelähtöisyys, eri hallinnonalojen yhteistyö ja laajasti yhteiskunnan eri organisaatioiden kumppanuus.

Lain mukaan valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Ministeriöt puolestaan velvoitetaan määrittelemään hallinnonalaansa varten alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana ministeriön hallinnonalan suunnittelua. Aluetasolla maakunnan liitto vastaa maakunnan kehittämisestä. Siinä liitolla on kolme pääsuunnitelmaa. Maakuntasuunnitelma, missä esitetään maakunnan pitkän tähtäyksen strategiset kehittämistavoitteet ja mihin muut aluetta koskevat suunnitelmat perustuvat. Maakuntakaavalla luodaan näille tavoitteille kehittämisen rakenteelliset ja alueidenkäytölliset edellytykset ja maakuntaohjelmalla keskipitkällä tähtäyksellä keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutus. Maakuntaohjelman laatimisesta vastaa maakunnan liitto. Tämän lisäksi se valmistelee vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa.

Toteuttamissuunnitelma sisältää priorisoidut ehdotukset maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen keskeisiksi hankkeiksi ja kehittämistoimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta kahden seuraavan vuoden osalta. Näin toteuttamissuunnitelman avulla ministeriöt voivat toiminnassaan suunnata varojaan alueiden tarpeiden mukaisesti ja näin voidaan saada sektoripolitiikat ja alueiden kehittäminen yhdensuuntaistumaan ja osittain sulautumaan yhteen.

Lain mukaan voidaan lisäksi laatia määräaikaisia erityisohjelmia, jotka sovitetaan yhteen maakuntaohjelmien kanssa. Näitä ovat tällä hetkellä aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, osaamiskeskusohjelma ja saaristo-ohjelma.

EU:n alue- ja rakennepolitiikka on vaikuttanut merkittävästi alueiden kehittämiseen Suomessa. EU:n osarahoittamien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttaminen on osa ohjelmaperusteista alueiden kehittämistä ja niiden kautta suunnattavat varat nivoutuvat eri hallinnonalojen toimintaan. Kaudella 2000 - 2006 Suomi saa EU-tukea kaikkiaan n. 2,1 miljardia euroa. Tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toimeenpanoon on luotu omat hallinnolliset rakenteensa ja menettelytapansa sekä hankkeiden valintaperusteensa. Menettelytavat EU–ohjelmatyössä ja kansallisessa aluekehittämisessä ovat myös lähentyneet toisiaan. Esimerkiksi alun perin EU–ohjelmien toteuttamista varten perustettujen maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) toimenkuva on laajentunut uuden alueiden kehittämislain myötä myös kansalliseen kehittämiseen.

kertoo vain samaa asiaa, mitä aikoinaan palstoilla ihmeteltiin, muutama vuosi taaksepäin, kun tilakoot suurenivat ja tilojen määrät vähenivät, työt loppuivat alueilta.

Maanviljely ajaetaan alas, tarjotaan maisemointirahaa ja turismin pitäisi elättää syrjäkylillä, kun muuta ei ole, sanoivat sen tuolla vain pitemmin ja niin, etteivät kaikki siitä sananhelinästä tajua, mistä on kyse.

EU:n vaikutusta joka tapauksessa.

sivusta kirjoitti:

kertoo vain samaa asiaa, mitä aikoinaan palstoilla ihmeteltiin, muutama vuosi taaksepäin, kun tilakoot suurenivat ja tilojen määrät vähenivät, työt loppuivat alueilta.

Maanviljely ajaetaan alas, tarjotaan maisemointirahaa ja turismin pitäisi elättää syrjäkylillä, kun muuta ei ole, sanoivat sen tuolla vain pitemmin ja niin, etteivät kaikki siitä sananhelinästä tajua, mistä on kyse.

EU:n vaikutusta joka tapauksessa.

Kyllä, perinteinen pientilallisten maanviljely ajetaan alas. Tolkuttomiin tukiaisiin perustuva elinkeino ei ole kansantaloudellisesti järkevää.

Ilman EU:ta alasajo olisi luultavasti ollut vielä rajumpaa.

European kirjoitti:

Kansallinen aluepolitiikka

http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;65;121;31244

Suomen kansallista aluepolitiikkaa ohjaa vuoden 2003 alusta uusi alueiden kehittämislaki (602/2002). Samaan aikaan astui voimaan valtioneuvoston asetukset alueiden kehittämisestä (1224/2002) ja alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta (1225/2002). Uusi lainsäädäntö kumoaa samalla vanhat säädökset. Kansallinen eli Suomen sisäinen ja Euroopan unionin aluepolitiikka muodostavat kokonaisuuden, missä EU:n politiikalla tuetaan keskeisiä kansallisia ja alueellisia kehittämispyrkimyksiä.

Aluepolitiikan tavoitteena on kehittää koko Suomea alueellisesti tasapainoiseksi. Tällä yhteistyöllä edistetään maan eri alueiden omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan alueita, jotka ovat kehitykseltään heikompia. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisella aluepolitiikalla sekä kansallisen tukialuejaon mukaisesti porrastetuilla aluepoliittisilla yritystuilla.

Nykyinen kokonaisvaltainen ohjelmaperusteinen kehittäminen kohdistuu koko maahan ja siihen sisältyy laajasti eri hallinnonalojen toimenpiteitä. Alueiden kehittämisen kannalta hallinnonalojen toimista keskeisimpiä ovat osaamisen edistäminen, infrastruktuurin ja liikenteellisen saavutettavuuden parantaminen, yritysten kilpailukyvyn edistäminen ja toimintaympäristön tukeminen sekä työ-markkinoiden toimivuuden varmistaminen. Alueiden kehittämisen periaatteisiin kuuluu aluelähtöisyys, eri hallinnonalojen yhteistyö ja laajasti yhteiskunnan eri organisaatioiden kumppanuus.

Lain mukaan valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Ministeriöt puolestaan velvoitetaan määrittelemään hallinnonalaansa varten alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana ministeriön hallinnonalan suunnittelua. Aluetasolla maakunnan liitto vastaa maakunnan kehittämisestä. Siinä liitolla on kolme pääsuunnitelmaa. Maakuntasuunnitelma, missä esitetään maakunnan pitkän tähtäyksen strategiset kehittämistavoitteet ja mihin muut aluetta koskevat suunnitelmat perustuvat. Maakuntakaavalla luodaan näille tavoitteille kehittämisen rakenteelliset ja alueidenkäytölliset edellytykset ja maakuntaohjelmalla keskipitkällä tähtäyksellä keskeisten kehittämistoimenpiteiden toteutus. Maakuntaohjelman laatimisesta vastaa maakunnan liitto. Tämän lisäksi se valmistelee vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa.

Toteuttamissuunnitelma sisältää priorisoidut ehdotukset maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen keskeisiksi hankkeiksi ja kehittämistoimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta kahden seuraavan vuoden osalta. Näin toteuttamissuunnitelman avulla ministeriöt voivat toiminnassaan suunnata varojaan alueiden tarpeiden mukaisesti ja näin voidaan saada sektoripolitiikat ja alueiden kehittäminen yhdensuuntaistumaan ja osittain sulautumaan yhteen.

Lain mukaan voidaan lisäksi laatia määräaikaisia erityisohjelmia, jotka sovitetaan yhteen maakuntaohjelmien kanssa. Näitä ovat tällä hetkellä aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, osaamiskeskusohjelma ja saaristo-ohjelma.

EU:n alue- ja rakennepolitiikka on vaikuttanut merkittävästi alueiden kehittämiseen Suomessa. EU:n osarahoittamien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttaminen on osa ohjelmaperusteista alueiden kehittämistä ja niiden kautta suunnattavat varat nivoutuvat eri hallinnonalojen toimintaan. Kaudella 2000 - 2006 Suomi saa EU-tukea kaikkiaan n. 2,1 miljardia euroa. Tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toimeenpanoon on luotu omat hallinnolliset rakenteensa ja menettelytapansa sekä hankkeiden valintaperusteensa. Menettelytavat EU–ohjelmatyössä ja kansallisessa aluekehittämisessä ovat myös lähentyneet toisiaan. Esimerkiksi alun perin EU–ohjelmien toteuttamista varten perustettujen maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) toimenkuva on laajentunut uuden alueiden kehittämislain myötä myös kansalliseen kehittämiseen.

Suomi ei tee enää itsenäistä aluepolitiikkaa. Se toteuttaa EU:n viitoittamaa yhteistä aluepolitiikkaa.

Euroopan unionin aluepolitiikan suuntaviivat luotiin ja vahvistettiin jo v. 1979 helmikuussa: ”Neuvosto vahvistaa virallisesti yhteisön aluepolitiikan suuntaviivat ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) perustamisesta vuonna 1975 annettuun asetukseen tehdyt muutokset.”

http://europa.eu.int/abc/history/index_fi.htm

sivusta kirjoitti:

>>onko väärin jos yhteiskunta muuttuu kannustustavammaksi?>>
...olevan, EU aikana "pönttölääkkeiden" syönti on kasvanut 60%.

Sanan kannustava voisi korvata vaikkapa sanalla ahdistava, pakottava, verbaliikkaa tarvitaan kun näitä "uudistuksia" hyväksi kehutaan samalla kuljettaen maata ja osaa väestöstä piikayhteiskuntaan -30 luvulle.

Minkähän tilaston mukaan ovat kasvaneet 60% ja mitkä lääkkeet? Miten se EU vaikuttaa siihen?

Itärajan takana oli vähemmän kannustava yhteiskunta, mutta miksiköhän se ei pysynyt pystyssä?

European kirjoitti:

Kyllä, perinteinen pientilallisten maanviljely ajetaan alas. Tolkuttomiin tukiaisiin perustuva elinkeino ei ole kansantaloudellisesti järkevää.

Ilman EU:ta alasajo olisi luultavasti ollut vielä rajumpaa.

Pienviljely on tästä maasta jo loppunut.
Pika puoliin loppuu kaikki muukin viljely.
Se vaan on kiintoisaa nähdä, että mihin maataloudesta, maataloutta palvelevasta teollisuudesta ja ylipäätään koko elintarvikeklusterista vapautuva työvoima sijoitetaan, kun ei noista työttömistä ole pulaa ollut tähänkään saakka.
Sekin on pohtimisen arvoinen kysymys, että millä valuutalla tuontielintarvikkeet ostetaan. Suomikaan ei voi kansantaloutena ostaa ulkoa enempää kuin se myy ulos.

Näihin ja moniin muihinkin kysymyksiin kiinnitin huomiota tuossa alempana olevassa viestiketjussa.
Sinne vaan rohkeasti ottamaan kantaa.

keksiä osoitetta

>Kenellä meistä kestää kantti katsoa
>tunteettomina sivusta, kun "viimeinen lähtijä
>sammuttaa valot" autioituvista kylistä?
>Mihin ne "osaajat" menevät kun työttömiä on
>ennestäänkin jokapaikassa.

Viimeksi mentiin Ruotsiin, mutta se lienee täynnä.

Teppo kirjoitti:

Minkähän tilaston mukaan ovat kasvaneet 60% ja mitkä lääkkeet? Miten se EU vaikuttaa siihen?

Itärajan takana oli vähemmän kannustava yhteiskunta, mutta miksiköhän se ei pysynyt pystyssä?

pönttö himmenevän enemmän ja enemmän vaan, lääkkeiden kulutus tosiaan on kasvanut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana, aiheesta oli uutisissa joskus vuoden aluusta, sitä siten sopii pähkäillä, mikä yhteiskunnassa on muuttunut niin, että näin vaan on käynyt.

Niitä tilastoja
http://www.sosiaalikollega.fi/tervsairhyv/mielenterveyspalvelut

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2004/01/201452

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2001/10/87519

Teppo kirjoitti:

Minkähän tilaston mukaan ovat kasvaneet 60% ja mitkä lääkkeet? Miten se EU vaikuttaa siihen?

Itärajan takana oli vähemmän kannustava yhteiskunta, mutta miksiköhän se ei pysynyt pystyssä?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan julkistamassa Kansantalous 2028 -teosessa on pohdittu ja selvitelty, miten Suomen talouden kehitys jatkuu seuraavan 25 vuoden aikana. Lopputoteama on yksiselitteisen tyly: "Hyvinvoinnin ylläpito on entistä hankalampaa."

Pahoinvoinnin seuraamukset alkavat näkyä ja ovat näkyneet jo pitkään.

"Häädettyjen määrä kaksinkertaistunut"
Yle 20.05.03

"Kodistaan häädettyjen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, Helsingin Sanomat kirjoittaa. Viime vuonna Suomessa eli 800 perhettä vailla vakinaista asuntoa. Näiden joukossa oli yhä enemmän lapsiperheitä. Yleisin syy häätöön on vuokranmaksun laiminlyönti."


MTV3 06.01.2004: " Ruoka-apua haetaan mm. työttömyyden vuoksi. Leipäjonoihin hakeutuvat yhä useammin kokonaiset perheet ja nuoret.
Tuhannet suomalaiset ovat riippuvaisia ulkopuolisesta ruoka-avusta. Auttajien mukaan leipäjonot kasvavat vuosi vuodelta ja ruoka-apua annetaan yhä useammin nuorille sekä kokonaisille perheille.
- Kuvitellaan, että Suomi on hyvinvointivaltio, mutta kyllä täälläkin köyhyyttä on. Jonot ovat suurentuneet. Ne jotka olivat ennen köyhiä, ovat edelleen köyhiä, mutta avuntarvitsijoita on tullut lisää, kertoo hyväntekijä Veikko Hursti..."


VUOKRAT KOHONNEET 60 %
TILASTOKESKUKSEN tutkimuksen mukaan vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla kohonneet 60 prosenttia vuodesta 1995, jolloin vuokrasäännöstely purettiin.
Samaan aikaan muut hinnat ovat nousseet vain 14 prosenttia.
HS 22.3.2004:
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152269895


Yle 19.05.2003 "Suomalaisten itsemurhat näyttävät jälleen lisääntyvän, kertoo Helsingin Sanomat. Itsemurhat vähenivät koko 1990-luvun ajan, mutta naisten itsemurhat yleistyivät kolme ja miesten kaksi vuotta sitten.
Itsemurhien syitä on mm. toivottomuus, näköalattomuus ja syrjäytyminen.
Valtaosa itsemurhan tekijöistä on keski-ikäisiä ja miehiä."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000003030068

Suomi tuhontiellä kirjoitti:

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan julkistamassa Kansantalous 2028 -teosessa on pohdittu ja selvitelty, miten Suomen talouden kehitys jatkuu seuraavan 25 vuoden aikana. Lopputoteama on yksiselitteisen tyly: "Hyvinvoinnin ylläpito on entistä hankalampaa."

Pahoinvoinnin seuraamukset alkavat näkyä ja ovat näkyneet jo pitkään.

"Häädettyjen määrä kaksinkertaistunut"
Yle 20.05.03

"Kodistaan häädettyjen määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, Helsingin Sanomat kirjoittaa. Viime vuonna Suomessa eli 800 perhettä vailla vakinaista asuntoa. Näiden joukossa oli yhä enemmän lapsiperheitä. Yleisin syy häätöön on vuokranmaksun laiminlyönti."


MTV3 06.01.2004: " Ruoka-apua haetaan mm. työttömyyden vuoksi. Leipäjonoihin hakeutuvat yhä useammin kokonaiset perheet ja nuoret.
Tuhannet suomalaiset ovat riippuvaisia ulkopuolisesta ruoka-avusta. Auttajien mukaan leipäjonot kasvavat vuosi vuodelta ja ruoka-apua annetaan yhä useammin nuorille sekä kokonaisille perheille.
- Kuvitellaan, että Suomi on hyvinvointivaltio, mutta kyllä täälläkin köyhyyttä on. Jonot ovat suurentuneet. Ne jotka olivat ennen köyhiä, ovat edelleen köyhiä, mutta avuntarvitsijoita on tullut lisää, kertoo hyväntekijä Veikko Hursti..."


VUOKRAT KOHONNEET 60 %
TILASTOKESKUKSEN tutkimuksen mukaan vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla kohonneet 60 prosenttia vuodesta 1995, jolloin vuokrasäännöstely purettiin.
Samaan aikaan muut hinnat ovat nousseet vain 14 prosenttia.
HS 22.3.2004:
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152269895


Yle 19.05.2003 "Suomalaisten itsemurhat näyttävät jälleen lisääntyvän, kertoo Helsingin Sanomat. Itsemurhat vähenivät koko 1990-luvun ajan, mutta naisten itsemurhat yleistyivät kolme ja miesten kaksi vuotta sitten.
Itsemurhien syitä on mm. toivottomuus, näköalattomuus ja syrjäytyminen.
Valtaosa itsemurhan tekijöistä on keski-ikäisiä ja miehiä."

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000003030068

Asunnottomuus on vähentynyt

Vuokra-asuntojen parantunut saatavuus näkyy myös asunnottomuuslukujen pienenemisenä. Asunnottomuutta on myös pyritty määrätietoisesti vähentämään sekä valtakunnallisella että pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelmalla.

Vailla asuntoa oli vuoden 2003 loppupuolella noin 8 200 yksinäistä henkilöä ja 420 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä on edellisvuodesta vähentynyt 1 400:lla, perheiden määrä noin 350:llä. Osa yksinäisten asunnottomien määrän vähenemisestä selittyy kuitenkin Helsingin tilastointitavan korjauksesta yhden asunnottomien ryhmän eli vapautuvien vankien osalta. Tämän ryhmän määrä pieneni yli 300:lla uuden tarkastelun jälkeen. Kun tämä otetaan huomioon, väheni yksinäisten asunnottomien määrä vuoden 2003 aikana vähän yli 1000:lla. Asunnottomuustiedot perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin.

Asunnottomista suurin osa on edelleen miehiä. Naisia on yksinäisistä vajaa viidennes, runsaat 1 500, ja saman verran on alle 25-vuotiaita nuoria asunnottomia. Naisten ja nuorten osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan edellisvuosiin verrattuna. Myös maahanmuuttajia asunnottomina: yli 200 yksinäistä ja noin 80 perhettä. Erityisesti perheiden tilanne on parantunut edellisvuosiin verrattuna. Maahanmuuttajien asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle.

Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin; Helsingissä on kaikista asunnottomista yli 40 %.

Lähde: http://www.ara.fi/asunmark/asuntomarkkinoilla_ajankohtaista.htm

European kirjoitti:

Asunnottomuus on vähentynyt

Vuokra-asuntojen parantunut saatavuus näkyy myös asunnottomuuslukujen pienenemisenä. Asunnottomuutta on myös pyritty määrätietoisesti vähentämään sekä valtakunnallisella että pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelmalla.

Vailla asuntoa oli vuoden 2003 loppupuolella noin 8 200 yksinäistä henkilöä ja 420 perhettä. Yksinäisten asunnottomien määrä on edellisvuodesta vähentynyt 1 400:lla, perheiden määrä noin 350:llä. Osa yksinäisten asunnottomien määrän vähenemisestä selittyy kuitenkin Helsingin tilastointitavan korjauksesta yhden asunnottomien ryhmän eli vapautuvien vankien osalta. Tämän ryhmän määrä pieneni yli 300:lla uuden tarkastelun jälkeen. Kun tämä otetaan huomioon, väheni yksinäisten asunnottomien määrä vuoden 2003 aikana vähän yli 1000:lla. Asunnottomuustiedot perustuvat kuntien erilaisiin rekisteri- ja asiakkuustietoihin sekä arvioihin.

Asunnottomista suurin osa on edelleen miehiä. Naisia on yksinäisistä vajaa viidennes, runsaat 1 500, ja saman verran on alle 25-vuotiaita nuoria asunnottomia. Naisten ja nuorten osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan edellisvuosiin verrattuna. Myös maahanmuuttajia asunnottomina: yli 200 yksinäistä ja noin 80 perhettä. Erityisesti perheiden tilanne on parantunut edellisvuosiin verrattuna. Maahanmuuttajien asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle.

Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin; Helsingissä on kaikista asunnottomista yli 40 %.

Lähde: http://www.ara.fi/asunmark/asuntomarkkinoilla_ajankohtaista.htm

putsata tilastoja tältäkinosin. Tuntuisi teoreettiselta mahdottomuudelta, että suurten rahavaikeuksien kanssa kamppaileva Helsinki olisi suit-sait saanut lyhyellä aikavälillä hommat hoidettua, kun samanaikaisesti suljetaan päiväkoteja ja terveysasemia!!!!!!!!!!!!

Uskokoon ken haluaa, minä en usko.

uskottumies kirjoitti:

putsata tilastoja tältäkinosin. Tuntuisi teoreettiselta mahdottomuudelta, että suurten rahavaikeuksien kanssa kamppaileva Helsinki olisi suit-sait saanut lyhyellä aikavälillä hommat hoidettua, kun samanaikaisesti suljetaan päiväkoteja ja terveysasemia!!!!!!!!!!!!

Uskokoon ken haluaa, minä en usko.

Tilastot ovat siitä mukavia, että kukin voi uskoa niistä vain omiin kuvitelmiin mukavasti sopivat, niitä vahvistavat tulokset.

Kaiken muun voikin sitten kyseenalaistaa...

European kirjoitti:

Tilastot ovat siitä mukavia, että kukin voi uskoa niistä vain omiin kuvitelmiin mukavasti sopivat, niitä vahvistavat tulokset.

Kaiken muun voikin sitten kyseenalaistaa...

on saatu todella vähennettyä, muttei suinkaan asuntoja tarjoamalla kovinkaan paljoa, vaan asuntolapaikoilla, joihin monet ovat juuttuneet jo vuosiksi, jotkut jo majailleet toistakymmentä vuotta. Pahimmat "asuntolat" ovat olleet vain vuokriltaan ylihinnoiteltuja vanhoja parakkeja joita rakennusmiehet ovat keikkatöissään käyttäneet ja joihin on heitetty myös sekaan mielisairaanhoidosta "kotiutetut", kun säästösyistä sairaalapaikkoja karsittiin.

Pelastusarmeja tarjoaa omansa, joissa asumisen kustannuksiin eivät riitä edes työttömyyskorvaukset, vaan asukkaat saavat lisänä pikkuriikkisen taskurahan toimeentulotuesta, siitä ei takuuvuokria säästellä.

Asunnottomia Suomessa sanotaan virallisesti olevan hiukan päälle 10 000, mutta luku on huomattavasti isompi, kun siihen lisätään tuttavien ja sukulaisten luona majailevat, asuntoa hakevat, jotka aikoinaan asunnottomien listoilta poistettiin.

ihmisillä kirjoitti:

pönttö himmenevän enemmän ja enemmän vaan, lääkkeiden kulutus tosiaan on kasvanut rajusti viimeisen kymmenen vuoden aikana, aiheesta oli uutisissa joskus vuoden aluusta, sitä siten sopii pähkäillä, mikä yhteiskunnassa on muuttunut niin, että näin vaan on käynyt.

Niitä tilastoja
http://www.sosiaalikollega.fi/tervsairhyv/mielenterveyspalvelut

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2004/01/201452

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2001/10/87519

Metrossa näkyy tuloksia.
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076152523490

Puhut vähän mutta asiaa...hyvähän se on olla Nokian palkkalistoilla ja myyntitykkinä IT alan firmassa...Mietitäänpä ennen niin varmaa metalliteollisuutta suomessa...aika harvaksi on käynyt telakoitten työllistävä vaikutus...saati sitten niiden alihankitana tomineet pikkufirmat jotka juuri toi leivän useisiin suomalaisiin pöytiin suht varmasti...Kannattipa niillä palkoilla asua vielä hiukan syrjemmäsäkin ja käydä kunno hommissa kunnon palkalla...

sivusta kirjoitti:

>>onko väärin jos yhteiskunta muuttuu kannustustavammaksi?>>
...olevan, EU aikana "pönttölääkkeiden" syönti on kasvanut 60%.

Sanan kannustava voisi korvata vaikkapa sanalla ahdistava, pakottava, verbaliikkaa tarvitaan kun näitä "uudistuksia" hyväksi kehutaan samalla kuljettaen maata ja osaa väestöstä piikayhteiskuntaan -30 luvulle.

koko sanasta kannustava on tullut suuri vitsi:D

Täällähän maksetaan maahanmuuttajille 150 ekee per viikko että käy visiitillä.

Miksi tänne pitäisi olla kaikki maailman ihmiset halukkaita tulemaan?

Haluan elää suomalaisessa Suomessa. En afrikkalaisessa tai aasialaisessa Suomessa.

430 000 työtöntä ja käännöstä parempaan ei ole luvassa.

Ulkomaalaiset saavat ilmaisen yliopistokoulutuksen täällä ja tänne huudetaan lisää työvoimaa. EI JUMALAUTA!

Oma kansa ensin - Suomi suomalaisille!

Pönttö! kirjoitti:

Täällähän maksetaan maahanmuuttajille 150 ekee per viikko että käy visiitillä.

Miksi tänne pitäisi olla kaikki maailman ihmiset halukkaita tulemaan?

Haluan elää suomalaisessa Suomessa. En afrikkalaisessa tai aasialaisessa Suomessa.

430 000 työtöntä ja käännöstä parempaan ei ole luvassa.

Ulkomaalaiset saavat ilmaisen yliopistokoulutuksen täällä ja tänne huudetaan lisää työvoimaa. EI JUMALAUTA!

Oma kansa ensin - Suomi suomalaisille!

paikkasi on eduskunnassa tavallisten suomalaisten asialla. Kiitos rohkeudestasi. Korotit äänessi oikeuden puolesta. Meidän työpaikalta ja rohkaisu
terveiset.

Pönttö! kirjoitti:

Täällähän maksetaan maahanmuuttajille 150 ekee per viikko että käy visiitillä.

Miksi tänne pitäisi olla kaikki maailman ihmiset halukkaita tulemaan?

Haluan elää suomalaisessa Suomessa. En afrikkalaisessa tai aasialaisessa Suomessa.

430 000 työtöntä ja käännöstä parempaan ei ole luvassa.

Ulkomaalaiset saavat ilmaisen yliopistokoulutuksen täällä ja tänne huudetaan lisää työvoimaa. EI JUMALAUTA!

Oma kansa ensin - Suomi suomalaisille!

Nämä ilmaiset yliopistokoulutukset yleensä perustuvat opiskelijavaihtoon, jolloin suomalaisten opiskelijoiden ei tarvitse maksaa lukumaksuja.

Sitäpaitsi työttömiä oli 288 000.. eikä 420 000 kuten väitit.

luettu on kirjoitti:

paikkasi on eduskunnassa tavallisten suomalaisten asialla. Kiitos rohkeudestasi. Korotit äänessi oikeuden puolesta. Meidän työpaikalta ja rohkaisu
terveiset.

"löylyä"

""KOTIMAA YLE24 MAANANTAI 2/2

 PALVELUALOILLE on syntymässä
ulkomaisen vuokratyövoiman harmaat
markkinat, varoittaa Palvelualojen
ammattiliitto Pam. Pamin mukaan alan
yrityksille on lähetetty mainoksia,
joissa ulkomaista työvoimaa välittävä
kotimainen yritys tarjoaa kesätyön-
tekijöitä selvästi alan työehto-
sopimuksia alhaisemmilla hinnoilla."

Näin kai tässä sitten edetään?

sivusta kirjoitti:

"löylyä"

""KOTIMAA YLE24 MAANANTAI 2/2

 PALVELUALOILLE on syntymässä
ulkomaisen vuokratyövoiman harmaat
markkinat, varoittaa Palvelualojen
ammattiliitto Pam. Pamin mukaan alan
yrityksille on lähetetty mainoksia,
joissa ulkomaista työvoimaa välittävä
kotimainen yritys tarjoaa kesätyön-
tekijöitä selvästi alan työehto-
sopimuksia alhaisemmilla hinnoilla."

Näin kai tässä sitten edetään?

Eikö uusliberalismi olekin mahtava aate?

Kaikki alistetaan ylikansallisten yritysten alle ja työntekijät oikeudet poljetaan maahan.

Himlich kirjoitti:

Eikö uusliberalismi olekin mahtava aate?

Kaikki alistetaan ylikansallisten yritysten alle ja työntekijät oikeudet poljetaan maahan.

Konservatismi taas edustaa pysähtyneisyyttä.

Monet tälläkin palstalle esitetyt argumentit haikailevat paluuta -70 tai -80 luvulle, jolloin Suomessa oli vielä elävä maaseutu ja korkea sosiaaliturva. Yleensä tahtoo vain unohtua että silloin elettiin aivan eri aikakautta ja kauppaa käytiin turvassa NL:n naapurina ilman vapaata kilpailua.
Nykyään se ei ole mahdollista vaan joudumme elämään vapaan kilpailun ehdoilla ja siinä on pyrittävä pärjäämään. Se taas tarkoittaa verojen alentamista ja se johtaa myös osittain hyvinvointivaltion rakenteiden purkamiseen, koska niiden ylläpitämiseen ei ole varaa.

Maaseudun autioituminen johtuu myös suurelta osalta korkeasta koulutuksesta. Ei yliopistoja käyneet maatilojen pojat halua jäädä kotitiloilleen. Maalla taas ei työpaikkoja löydy.

Miten tämä sitten liitty EU:hun? Eipä juuri mitenkään, mutta onpahan joku ulkopuolinen mörkö jota voidaan syytellä kun ei kehdata peiliin katsoa.

Liberaali kirjoitti:

Konservatismi taas edustaa pysähtyneisyyttä.

Monet tälläkin palstalle esitetyt argumentit haikailevat paluuta -70 tai -80 luvulle, jolloin Suomessa oli vielä elävä maaseutu ja korkea sosiaaliturva. Yleensä tahtoo vain unohtua että silloin elettiin aivan eri aikakautta ja kauppaa käytiin turvassa NL:n naapurina ilman vapaata kilpailua.
Nykyään se ei ole mahdollista vaan joudumme elämään vapaan kilpailun ehdoilla ja siinä on pyrittävä pärjäämään. Se taas tarkoittaa verojen alentamista ja se johtaa myös osittain hyvinvointivaltion rakenteiden purkamiseen, koska niiden ylläpitämiseen ei ole varaa.

Maaseudun autioituminen johtuu myös suurelta osalta korkeasta koulutuksesta. Ei yliopistoja käyneet maatilojen pojat halua jäädä kotitiloilleen. Maalla taas ei työpaikkoja löydy.

Miten tämä sitten liitty EU:hun? Eipä juuri mitenkään, mutta onpahan joku ulkopuolinen mörkö jota voidaan syytellä kun ei kehdata peiliin katsoa.

mennä jatkossa?

"4. Toisaalta ne maat, jotka ovat kirjaimellisemmin noudattaneet neoliberalismia, ovat lähes poikkeuksetta menestyneet taloudellisesti muihin verrattuna huomattavasti huonommin tai jopa köyhtyneet. Parhaan esimerkin tarjoavat Latinalaisen Amerikan maat. Yhdysvaltojen takapihana niitä on erityisesti 1980-luvulla holhouksenomaisen oikeaoppisesti johdettu talouden hoitamiseen, jonka piti tuoda niille menestystä. Mutta tällä hetkellä, 20 vuoden kokeilun jälkeen, niiden talouselämä muistuttaa jo kolmannen maailman olosuhteita, joissa koko yhteiskunta on täydellisen romahduksen partaalla. Puolet väestöstä elää sellaisessa köyhyydessä, josta ei ole mahdollisuuksia kohota tietoyhteiskunnan vaatimalle koulutustasolle puhumattakaan oman tietokoneen hankkimisesta. Vain pieni eliitti on rikastunut."

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mielipide/neoliberalismi.html

Vastaavaako siis halutaan?

mahtanee kirjoitti:

mennä jatkossa?

"4. Toisaalta ne maat, jotka ovat kirjaimellisemmin noudattaneet neoliberalismia, ovat lähes poikkeuksetta menestyneet taloudellisesti muihin verrattuna huomattavasti huonommin tai jopa köyhtyneet. Parhaan esimerkin tarjoavat Latinalaisen Amerikan maat. Yhdysvaltojen takapihana niitä on erityisesti 1980-luvulla holhouksenomaisen oikeaoppisesti johdettu talouden hoitamiseen, jonka piti tuoda niille menestystä. Mutta tällä hetkellä, 20 vuoden kokeilun jälkeen, niiden talouselämä muistuttaa jo kolmannen maailman olosuhteita, joissa koko yhteiskunta on täydellisen romahduksen partaalla. Puolet väestöstä elää sellaisessa köyhyydessä, josta ei ole mahdollisuuksia kohota tietoyhteiskunnan vaatimalle koulutustasolle puhumattakaan oman tietokoneen hankkimisesta. Vain pieni eliitti on rikastunut."

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mielipide/neoliberalismi.html

Vastaavaako siis halutaan?

mutta siihen ollaan menossa.

Me äänestimme aikoinaan EU-kansanäänestyksessä KYLLÄ, koska tiesimme, mitä jäsenyys tuo tullessaan :-))

Yliarvostettu Euro on pitkään nakertanut kilpailukykyämme. Kun työkin viedään muihin maihin, loppuu kansalta ostovoima.

Rahaliittoon liittyminen oli väärä valinta.
Mitäs tehdään?