Mitään yliluonnollista ei ole olemassa; ei yhtään mitään.
Näin yksinkertaista se vaan on.
Elämme (koko ihmiskunta) suuressa fysikaalisessa myllyssä ihan pienen hetken.
Ei sen kummenpaa.
Naikaa paljon ja pitkään. Yes.
Näin yksinkertaista se vaan on.
Elämme (koko ihmiskunta) suuressa fysikaalisessa myllyssä ihan pienen hetken.
Ei sen kummenpaa.
Naikaa paljon ja pitkään. Yes.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Sinä olet vain kyvytön näkemään yliluonnollisia asioita.
Ja kukas kyvytöntä kaipaa.
Onneksi olet olemassa- Voisitko taas kertoa niistä taika-ukkeleista joita näet ? Mitä muuten kuuluu hirvinauta rintamalle. Oletko jo onnistunut risteyttämään hirven ja naudan? Onko toivoa että nautahirvesi oppisi puhumaan kuten Bileamin aasi
Esimerkiksi äärettömyys on täysin luonnotonta. Silti monet uskovat äärettömään maailmamkaikkeuteen.
Mitä luonnotonta on äärettömässä?
ainoa luonnoton asia on kretiinien typeryys. Eikä sitäkään nyt kannata kauheasti ihmetellä, meitä on joka junaan.
Jos sinä ymmärrät äärettömän maailmankaikkeuden luonnollisuuden, niin kerro toki se minullekin. Ilmeisesti pidät ääretöntä maailmankaikkeutta muuna kuin luonnollisena asiana pitäviä ihmisiä typeryksinä. Voisitko perustella myös tätä asiaa?
Aktuaalinen äärettömyys - esimerkiksi maailmankaikkeus, jossa on äärettömän paljon ainetta - ei oikein tunnu fysikaalisesti mahdolliselta. Matemaattisen äärettömyyden tutkimustulokset viittaavat mielestäni tähän. Filosofinen - ja sen erityistapauksena uskonnollinen - äärettömyys ovat sitten asia erikseen.
kaksi luomiskertomusta?
Kysymykseni oli tarkoitettu jb/viksumpi/korfulle...
tarkoitit. Eikös se ole sama että kuka tiedon antaa. Minulle lelpaa evokinkin sanat jos ne voi todeksi osoittaa.
Mutta Raamatun luomiskertomukset t vain täydentävät toisiaan, ja ovat todellisuudessa samaa kertomusta.
Sellainen asia kuin yliluonnollinen ei ole mahdollista olla olemassa. Jos olisi olemassa jotain yliluonnollista niin siitä tulisi automaattisesti määritelmällisesti osa luonnollista maailmaa. Niinpä mitään yliluonnollista ei voi olla koska yliluonnollinen voi tarkoittaa vain olemassaolematonta. Heti kun joku asia on olemassa niin se on luonnollinen osa todellisuutta.
Yliluonnollinen on terminä pelkästään kyvyttömyyttä nähdä maailma yhtenäisenä kokonaisuutena. Luonnonlait ylettävät paljon korkeammalle kuin havaitsemamme ympäristö. Voin hyvinkin luottavaisena sanoa että vaikka olisi mitä korkeampia voimia olemassa, kaikista korkein taho on kuitenkin ne luonnonvoimat jotka sallivat ylipäänsäkään minkään olemassaolon. Mutta miten sitten nuo luonnonvoimat voivat olla olemassa?....minun henkilökohtainen teoriani on se että ne ovat olemassa ja olematta yhtä aikaa....ne ovat paradoksi, ja siksi ne ovat olemassa.
Yliluonnollinen on mielekäs käsite vain ihmisen kannalta ja tarkoittaa silloin asioita, jotka ovat olemassa, mutta joista ihmisellä ei voi nyt eikä koskaan olla objektiivisia - edes välillisiäkään - havaintoja. Viestissäsi toteat yksikantaan, ettei tällaisia asioita ole olemassa. Uskonkappaleenahan tuo väite menettelee, mutta varmana totuutena on ihmissuuhun turhan iso.
Asiat joko ovat olemassa tai sitten ne eivät ole. On olemassa kahdenlaista olemassaoloa subjektiivista ja objektiivista. Kaikki subjektiivisesti olemassaoleva on objektiivisesti olemassa, tarkoittaen, kaikki minkä tiedostamme olemassaolevaksi on myös todellisuudessa olemassa ainakin abstraktilla tasolla. Mutta kaikki objektiivinen olemassaolo ei ole olemassa subjektiivisella tasolla.
Yliluonnollinen viittaa pohjimmaltaan vain asiaan jonka toiminnan fyysisiä ja loogisia perusteita ei tunneta. Tuntematon ajaa sanana täysin saman tarkoituksen ja toimii tehokkaammin kuin sana "yliluonnollinen". Yliluonnollinen viittaa asiaan joka olisi logiikan ja luonnonlakien yläpuolella, mutta todellisuudessa tällaista asiaa ei ole olemassakaan. Tuntematon taasen viittaa siihen että emme yksinkertaisesti tiedä miten jokin toimii. Yliluonnollinen on vain subjektiivinen termi joka on olemassa vain abstraktilla tasolla jota ei ole olemassa objektiivisella olemassaolon tasolla koska määritelmällisesti kaikki on objektiivisesti luonnollista ja siten mikään ei voi olla yliluonnollista.
Eiköhän tuossa tarkoitettu sitä, että jos yliluonnollisina pidetyistä entiteeteistä olisi havaintoja (niitä siis "olisi olemassa"), niin havaituksi tullessaan myös tuo yliluonnollisuus tuon entiteetin kohdalla katoasi yliluonnollisuuden itsensä määritellmän nojalla. Näin siis siksi, koska havaittavuutensa takia kyse olisikin luonnollisesta entiteetistä, ei yliluonnollisesta.
Yliluonnollinen ei tosiaankaan ole mielekäs edes käsitteenä. Ei ainakaan, jos se tarkoittaa vain jotakin, joka on nyt havaintomaailmamme/-kykymme uilkopuolella. Mistä tiedämme, että se olisi aina havaitsemattomissa? Mitä ylipäätään tekee puhtaasti uskon tai väitteenvaraisella asialla, jota ei voi havaita sen paremmin suoraan kuin välillisesti? Miten asetamme moisiin entiteetteihin liittyvät väitteet paremmuusjärjestykseen, kun kaikki moiset väitteet ovat yhtäläisen huonosti perusteltuja?
Jos jumalaa ei löydy koeputkesta tai mikroskoopista, niin kyse on tällöin vain ja ainoastaan havainnon puutteesta, ja kaikkein yksinkertaisin ja perustelluin syy havainnon puuteeseen on koko olemassaolohypoteesin virheellisyys. Uskontoihin liittyen mielenkiintoiseksi tämänkin asian tekee nimenomaan se, että moni kuitenkin väittää saaneensa noita havaintoja, mutta aivan yhtä usein moiset havainnot jäävät vahvistusta vaille. Jos esim. jumala vastaisi rukouksiin, niin rukoilun vaikutusten pitäisi olla tilastollisesti näkyvissä, mutta eivätpä vaan ole.
Asiasta voi minusta tehdä vain yhden ainoan johtopäätöksen, ja sen on sanonut ääneen mm. Richard Dawkins kirjassaan Jumalharha.
..Jumalan olemassaoloa yrittänyt todistella, vaan pelkästään tehdä pienen logiikkaharjoituksen.
Minusta on kyllä mahdollista, että maailmankaikkeudessa voi olla asioita, joita ihminen ei maan päällä eläessään koskaan tule tietämään. Mahdollisten sellaisten luonteeseen kuuluu, ettei niiden olemassaoloa voi todistaa.
"Minusta on kyllä mahdollista, että maailmankaikkeudessa voi olla asioita, joita ihminen ei maan päällä eläessään koskaan tule tietämään."
Tarkoitatko nyt jotain voimaa joka ei vaikuta mihinkään mutta on silti olemassa? Jos joku asia ei vaikuta mihinkään niin silloin se ei ole olemassa.
..esimerkiksi voimaa, joka ei vaikuta mihinkään. Vaan sitä, ettei ihminen noita vaikutuksia ole havainnut eikä tule koskaan havaitsemaankaan.
Koeta nyt päästä ulos siitä omanapakelkasta.
Tässä tapauksessa kuitenkin kyse oli yliluonnollisesta terminä ja siitä kuinka se on virheellinen ja viittaa loogiseen mahdottomuuteen. Kaikki olemassaoleva on luonnollisesti olemassa, riippumatta siitä että onko ihminen tietoinen kyseisen asian olemassaolosta tai perusteita joilla kyseinen asia on olemassa. Yliluonnollinen on virheellinen termi ja sen sijaan pitäisikin puhua tuntemattomasta.
Se ettei ihminen ei jotain asiaa ymmärrä ei tarkoita että se olisi luonnon yläpuolella. Suurinosa ihmisistä ei tiedä kovinkaan hyvin miten televisio toimii käytännössä, mutta silti kukaan ei väitä että asiassa olisi jotain yliluonnollista. Luonnollinen maailma viittaa käytännössä kaikkeen olemassaoloon, meidän pikkuplaneetaltamme universumin rajoille asti ja varmasti myös sen ulkopuolelle jos ylipäänsäkin jokin universumin ulkopuolinen halutaan määritellä olemassaolevaksi.
Yliluonnollisen olemassaolo on siis looginen mahdottomuus koska kaikki olemassaolo on aina määritelmällisesti luonnollista. Sillä että pystyykö ihminen jonkin asian todistamaan ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos ihminen ei jotain pysty todistamaan niin se vain pysyy ihmiselle tuntemattomana, ei sen kummempaa. Yliluonnollinen on aina vain erittäin harhaanjohtava synonyymi tuntemattomalle.
Ja minun kantani on se että jos jonkin olemassaoloa ei pysty todistamaan (eikä myöskään olemassaolemattomuutta), on syytä epäillä ettei kyseisen asian olemassaololla ole merkitystä meille ja siten on sama kuin kyseistä asiaa ei olisi olemassakaan meidän näkökulmasta. Ja edelleen, vaikka asiaa ei voida todistaa suuntaan tai toiseen ei tee asiasta yliluonnollista. Luonnollisesti myös se että asiaa ei voida todistaa, antaa syyn epäillä että kyseinen väite, hypoteesi, on virheellinen ja epälooginen.
Ympäristömme tieteellinen tutkiminen on ehdottomasti luotettavin tapa jolla voimme saada tietoa maailmasta. Ei ole mitään syytä uskoa että meitä ympäröivä maailma olisi mitenkään ristiriidassa muun universumin kanssa laajemmassa skaalassa. Samat yksinkertaiset säännönmukaisuudet jotka ovat meidän havaittavissa pätevät varmasti todellisuuden korkeimmillakin tasoilla. Ongelma on vain se että todellisuus on muotoitunut ja niin moninmutkaiseksi ja siihen on kehittynyt niin monia kerroksia että oikeiden vastausten löytäminen on hyvin hidasta. Ja voi olla ettei yksittäinen ihminen koskaan ymmärrä koko universumin toimintaa. Mutta uskon että ihmiset kollektiivina varmasti pääsevät vielä aikanaan hyvinkin pitkälle. Jos ajatellaan että kaikki alkoi yksinkertaisesta koodinpätkästä, me varmasti aikanaan tuon koodinpätkän löydämme, vaikka emme kaikki muuttujia koskaan tunnistaisi tai ymmärtäisi.
Ymmärsin kyllä, mitä ajoit takaa. Minä vain laajensin tuota logiikkaharjoitusta hiukan käytännön suuntaan.
Totta kai on olemassa asioita, joita ihminen ei koskaan tule havaitsemaan tai ymmärtämään, kysymys onkin siitä, onko perusteltua silti liittää moisiin asioihin mystiikkaa ja puhua "yliluonnollisesta"? Olen samaa mieltä ymmärtäjän kanssa: yliluonnollinen on käsitteenä loogisesti järjetön. "Yliluonnollinen" on myös selityksenä täysin käyttökelvoton yhtään millekään. Moisen selityksen totuusarvoahan on mahdoton verifioida ja kaikki "yliluonnolliset" selitykset toimivat aina tasan yhtä hyvin.
Hassua kuinka kaikki tuntuu kaatuvan määritelmiin. Voihan sitä periaatteessa olla olemassa yliluonnollista jos luonnollinen määritellään hyvin rajatusti. Mikä tahansa voi olla yliluonnollista jos se vain luonnollisen yläpuolelle määritellään. Mutta toisaalta en näe mitään järkevää syytä miksi niin tehtäisiin. Ihan periaatteestakin on vain järkevin luokitella kaikki olemassaoleva luonnolliseksi ja loogiseksi ja kaikki muu olemassaolemattomaksi.
Määritelmät ovat vaikeita, on vaikeaa keskustella sellaisten asioiden olemassaolosta jotka on oletuksena määritelty olemassaolon käsitteen ulkopuolelle. Kuinka oikeasti käsitellä loogisesti asiaa joka on määritelty loogisuuden ulkopuolelle? Se on vain paras olettaa kaiken olevan loogista ja sen sääntöjen alaista, vaikka asia olisi käytännössä ihmisen ymmärryksen ulkopuolella.
Minä en henkilökohtaisesti näe minkään asian olemassaoloa absoluuttisena vaan näen vain todennäköisyyksiä. Periaatteessa kaikki on mahdollista mutta käytännössä jotkin asiat ovat todennäköisempiä kuin toiset. Luotan siihen että todennäköisin vaihtoehto aina toteutuu ja että loogiikkaan luottaminen on varmin tapa selvittää totuus. Jos näin ei olisi niin minähän en voisi luottaa mihinkään, en edes omaan olemassaolooni.
Se että ei ole olemassa mitään luonnollisen ulkopuolella tekee todellisuudesta luotettavaa.
..että tuntematonta voi olla kahta lajia; sellaista, jonka ihminen periaatteessa voi oppia tuntemaan ja sellaista, jonka ei. Tämä jaottelu on mielestäni tarpeellinen ainakin ihmisegon aiheettoman pullistumisen rajoittamiseksi.
"Se että ei ole olemassa mitään luonnollisen ulkopuolella tekee todellisuudesta luotettavaa."
Ja turvottaa ihmisegon ylisuureksi. Kas, kun tuossa luonnollinen tulee puolivahingossa määritellyksi ihmisen aistien ja ymmärryksen perusteella.
Todennäköisyyksistä minäkin puhun, en ehdottomista varmuuksista.
Meidän on voitava luottaa johonkin, jotta ylipäätään missään olisi mitään järkeä - ja havainnot, logiikka ja niiden pohjalta tehtävät johtopäätökset (~ "todennäköisyydet"), ovat erinomaisen toimivaksi kokemani tapa lähestyä maailmankaikkeuden olemusta.
"Ja turvottaa ihmisegon ylisuureksi. Kas, kun tuossa luonnollinen tulee puolivahingossa määritellyksi ihmisen aistien ja ymmärryksen perusteella."
Itseasiassa näin ei tapahdu. Kun mietit asiaa loogisesti niin varmasti ymmärrät että kaiken olemassaolevan on oltava pohjimmiltaan loogisesti yhtenäistä kaiken muun olemassaolevan kanssa. Kaikki on seurausta jostain aikaisemmasta ja asia tulee näin myös aina olemaan. Emmekä voi edes kuvitella maailmankaikkeuden todellista skaalaa, perspektiivimme on liian rajoittunut ja kykenee näkemään vain tiettyyn rajaan asti.
Ja mitä väliä sillä on miten mitätön ihminen luonnollisen määrittelee? Se ei muuta todellisuutta mitenkään, tärkeintä on vain että ihmisellä on asiaan tyydyttävä vastaus. Tärkeää on kuitenkin että kyseistä vastausta käsitellään todennäköisyytenä, eikä varmana tietona. Se on vain yksinkertaisesti ihmisen näkökulmasta erittäin todennäköistä että todellisuus on loogisesti yhtenäistä ja siten kaikki olemassaoleva on luonnollista eikä meillä ole yksinkertaisesti parempaa tietoa tällä hetkellä asiasta joten meidän pitää luottaa kyseiseen todennäköisyyteen.
Todennäköisyydet pitävät itseasiassa ihmiset kohtalaisen nöyrinä koska ne pakottavat meidät ottamaan huomioon kaikki mahdolliset seikat, jopa sen että olemme väärässä. Ylimielistä se on väittää mitä tahansa tietoa varmaksi, tai ylipäänsäkään ajatella että meidän mielipiteellä olisi mitään merkitystä laajalla skaalalla. En luokittele edes omaa olemassaoloani varmaksi tiedoksi, vaikka se onkin äärimmäisen todennäköistä että olen olemassa.
"tuntematonta voi olla kahta lajia; sellaista, jonka ihminen periaatteessa voi oppia tuntemaan ja sellaista, jonka ei. Tämä jaottelu on mielestäni tarpeellinen ainakin ihmisegon aiheettoman pullistumisen rajoittamiseksi. "
Mitä nämä käytännössä tarkoittaisivat? Miten määrittelet asiat joita ihminen voi periaatteessa oppia ymmärtämään ja miten sellaisen jota ei? Ja miten tämä jako estäisi ihmisegon pullistumista?
Minusta koko jaottelun tarpeen vaatiminen kuulostaa itseasiassa ylimieliseltä. Joko jokin asia tunnetaan tai sitten emme tunne, mutta sillä että onko meillä potentiaali asian tuntemiseen on käytännössä merkityksetöntä. Loppujen lopuksi kaikki mitä ihminen voi tietää on merkityksetöntä ja hyödyttää todellisuudessa vain ihmisiä. Me olemme luonnostamme hyvin itsekeskeisiä olentoja, niin yksilön kuin kollektiivinkin tasolla. Joten ihmisegon pullistuminen on täysin luonnollinen ilmiö ja se vain tukee olemassaolomme jatkumista, mutta tietysti sekään ei tule jatkumaan loputtomasti.
Minä sanon että melkoista egopullistelua jo sinänsä luokitella tuntemattomia asioita sellaisiksi joiden ymmärtämiseen meillä on potentiaalia ja sellaisiin joihin meiltä se puuttuu. Minä ainakin lähden siitä oletuksesta että kaikki mitä ihminen voi ymmärtää on jo opittu ymmärtämään jo. Se on sitten aina mukavampi huomata ettei asia olekaan näin vain aina tuntuu löytyvän jotain uutta. Toki jossain vaiheessa saattaa oikeasti tulla raja vastaan mutta siitä on turha tässä vaiheessa murehtia. On aika todennäköistä että ihmiskunta tulee kohtaamaan loppunsa jo kauan ennenkuin edes puolet maailmankaikkeuden salaisuuksista saamme selville.
"Todennäköisyydet pitävät itseasiassa ihmiset kohtalaisen nöyrinä.."
Taisi unohtua tuo todenäköisyysnöyryys tätä kirjoittassasi: "Se että ei ole olemassa mitään luonnollisen ulkopuolella tekee todellisuudesta luotettavaa."
"Taisi unohtua tuo todenäköisyysnöyryys tätä kirjoittassasi: "Se että ei ole olemassa mitään luonnollisen ulkopuolella tekee todellisuudesta luotettavaa.""
En tiedä mitä yrität sanoa. Se että voimme luottaa todellisuuteen ja sen loogisuuteen on hyvin tärkeää ihmisen kannalta. Meillä pitää olla mm. jonkin tason luottamus siihen että olimme olemassa eilen ja tulemme myös huomenna vielä olemassa. Olemme myös tulleet tähän maailmaan olemassaoleviksi loogisesti seurauksena jostain ja myös olemassaolomme tulee loppumaan loogisesti jonkin asian seurauksena.
Oikeasti, miksei kaikki olemassaoleva ja todellinen voisi olla luonnollista ja loogisesti yhtenäistä? Kaikki varmasti ovat kuitenkin sitä mieltä että on olemassa jokin lähtöpiste josta maailmakaikkeus ja kaikki elämä lähti liikkeelle. Tältä pohjalta on hyvin todennäköistä että todellisuus on suljettu järjestelmä jonka sisällä vallitsee hyvin selkeät säännömukaisuudet jotka määrittevät mitä on olemassa ja mitä ei. Uskon vahvasti että jos maailmassa olisi yksikin asia joka olisi luonnollisen ulkopuolella, koko järjestelmä kaatuisi tai vähintään luonnollisen ulkopuolinen kumoaisi oman olemassaolonsa ja tulisi olemassaolemattomaksi.
Jos otetaan Jumala-hypoteesi tähän mukaan esimerkkinä niin olen jopa melkein täysin varma että kaikkivoipa ja kaikkitietävä Jumala ei voi luoda mitään oman tahtonsa vastaista eikä myöskään mikään Hänen luomansa pysty Jumalan tahdosta poikkeamaan. Jumalan kaikkivoipa tahto kumoaa aina kaiken muun todellisuuden joten se myös toteutuu aina ilman poikkeuksia.
Sama periaate pätee myös maailmankaikkeuteen ilman Jumalaa. On varmasti olemassa loogiset säännöt jotka mahdollistavat elämän ja muun olemassaolon. Koska kaikki olemassaoleva on näiden sääntöjen alainen, kaikki on myös luonnollista eikä ole mitään niiden ulkopuolella koska niiden ulkopuolella on vain olemassaolemattomuutta.
Toki tietysti kaikki olemassaolo voi olla täysin epäluotettavaa ja sattumanvaraista koska on olemassa jotain jonka olemassaolo kumoaa kaikki muut säännönmukaisuudet universumissa. Kyllä se vain niin on että kaikki näyttö viittaa maailmakaikkeuden kokonaisvaltaiseen loogiseen yhtenäisyyteen ja sitä kautta myös kaiken todellisuuden luonnollisuuteen ja luotettavuuteen.
..mitä sinä yrität sanoa. Ensin kirjoitat pläkkiselvän varmasti, että ""ei ole olemassa mitään luonnollisen ulkopuolella". Sitten selität, että tietenkin ajattelet näitä asioita todennäköisyyksinä eikä varmuutena. Kun vetoan tähän, alat suoltaa mutkikkaita perusteluja sille, miksi varmuuttahan se oikeastaan onkin.
Eiköhän lopeteta yksin tuumin tämä sekoajattelu.
Tuo mitä sanon vaikuttaa olevan se todennäköisin vaihtoehto ottaen huomioon kaikki muut mahdollisuudet. En toki väitä olevani varmasti oikeassa ja jos joku löytää argumentit ja perustelut jotka kumoavat sanomani niin antaa tulla vain, mieluusti kuuntelen. Minä olen argumenttini esittänyt, eikä kukaan ei ole niitä kumonnut.
Ihmiset, oikeasti...opetelkaa käsittelemään asioita abstraktilla tasolla. En ole missään nimessä väittänyt minkään sanomani olevan absoluuttinen totuus. Esitän vain loogisia argumentteja testatakseni ymmärrystäni ja loogista ajattelukykyäni.
Heti kun vähän suurempia konsepteja käsittelee loogiikan näkökulmasta niin se tulkitaan egoiluna. Kuka tahansa on koska vain vapaa todistamaan että olen väärässä, mutta siihen asti minulla on täysi oikeus olettaa minun teoriani olevan paras saatavilla oleva vaihtoehto. Kuten sanottu, kaikki on toki mahdollista mutta todennäköisyyksissä on eroja. Ja on loogisesti vain järkevää olettaa että todennäköisin vaihtoehto on myös aina se joka myös toteutuu.
Joten mikä oli argumenttisi? Vai vastustatko ihan muuten vain sitä että jätin parissa kohdassa käyttämättä sellaisia sanoja kuten "suurin todennäköisyys" ja "minun mielestäni" joka johti väärinymmärrykseen jossa luulet minun väittävän konkreettisia totuuksia? Noiden asioiden pitäisi olla päiväselviä, koska loppujenlopuksi muuhun me emme ihmisinä kykene, vain todennäköisyyksien arvioimiseen ja mielipiteisiin.
"Ja on loogisesti vain järkevää olettaa että todennäköisin vaihtoehto on myös aina se joka myös toteutuu."
Eikä ole. Juuri siksi se on vain todennäköisin (alle 100 %) eikä varma (100 %).
"Eikä ole. Juuri siksi se on vain todennäköisin (alle 100 %) eikä varma (100 %)."
Objektiivisessa todellisuudessa todennäköisin ja parhaat toteutumisedellytykset omaava vaihtoehto toteutuu aina. Objektiivinen todellisuus on matemaattisesti täysin kaavamaista ja jos samat muuttujat toistuvat, myös samat tulokset toistuvat.
Todennäköisyyksillä ei ole todellisuudessa merkitystä kuin subjektiivisella tasolla, se on vain tapa arvioida loogisesti todellisuutta ja sen toimintaa. On täysin reilu olettamus että se vaihtoehto joka on loogisesti todennäköisin on myös lähimpänä objektiivista totuutta.
..niin olet umpityhmä. Kummssakaan tapauksessa ei kannata jatkaa.
asianharrastajakin osaa räyhätä jos tarve niin vaatii! Wau.
Olen osaksi samoilla linjoilla, ja siksi pidänkin itseäni kretininä joka ei ole uskovainen vaan tietäväinen, sillä tiedän tasan satavarmasti että kosmoksen neljän perusvoiman yhteensopiminen nykyisellä tavalla suhteessa aurinkokuntamme olemukseen on älyllisen toteuttajan tuotetta. Ei siinä tarvita uskoa yliluonnolliseen, tieto riittää.
Ja toki termi "yliluonnollinen" on sikäli toimiva, että tämä luonnollinen älyllinen rakentaja on tehnyt asioita joita emme vielä luonnollisiksi tajua. Vaan ehkä joskus tajuamme, ja silloin termi "yliluonnollinen" menettää merkitystään kun tekijästämme on kyse.
Missä se "luonnollinen älyllinen rakentaja" on sitten havaittavissa, jos kerran sinulla on sellaisesta oikein tietoa eikä vain tyypilliseen tapaasi pelkkää taikauskoa?
Vai tulitko taas aukoneeksi päätäsi asioista, joista et mitään tajua? Sellaisia asioita on muuten paljon.
Elävä Jumala tekee ihmeitä ilman määrää, hän, joka on kaiken luonut sanallaan, ja sanallaan hän kerran myös jumalattomien tuomiopäivänä polttaa tulella kaiken kuonan. Ja luo uudet taivaat ja maan, jossa vanhurskaus vallitsee.
Vaan heikko pää ;o) Tavallaan suloista, asia kuin asia niin sanajulistusta tuohon välliin... nuin!
hihihi
Mitäpä jos ensin kertoisit meille muille miten määrittelet ihmeen niin voimme päätellä että kykeneekö Jumala niihin vai ei.
tärkein on kun on saanut syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Silloin Jumala näkee armahdetun yhtä vanhurskaana kuin on Jeesus.
Kyseessä ei ole mikään ihme. Ensinnäkin Jeesus on kaikin puolin tarpeeton koko syntien anteeksiannon suhteen, Jumala olisi voinut toteuttaa asian täysin suoraan ilman Jeesuksen kaltaista välikättä. Lisäksi jos kyseinen uhraus oli täysin välttämätön, kyseessä ei kuitenkaan ole oikeastaan uhraus koska Jumala voi uhrata uuden Jeesuksen vaikka joka päivä. Lisäksi se että uhraus piti tehdä kertoo siitä että Jeesus uhrattiin itseasiassa Jumalan ulkopuoliselle taholle.
Joten kyseessä ei ollut ihme, oikea ihme olisi ollut se että Jumala olisi pikkumaisuudestaan huolimatta antanut meille syntimme anteeksi ilman uhrausta. Tai vaihtoehtoisesti antaisi yhden hyvän ja vapaaehtoisen yksilön kantaa oikeasti kaikkien muiden ihmisten synnit ja päästäisi siten kaikki muut taivaaseen. Ja tietysti mahtavinhan ihme olisi se että Jumala vain poistaisi kaiken pahan ja ei olisi niin hemmetin ylimielinen.