onkin kaivattu jo pitkään ja lisää odotetaan. Kertoo, että investoinnit elpyvät eikä silovikien tarkoitus olekaan ryöstää maata puhtaaksi.
”Metso toimittaa 180 miljoonan euron kuitulinjan Venäjälle Metso toimittaa kokonaisen kuitulinjan Ilim Groupin uudelle kraftsellutehtaalle Venäjälle. Tehdas rakennetaan Irkutskissa sijaitsevaan Bratskiin. Tilauksen arvo on noin 180 miljoonaa euroa.”
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article425794.ece?s=r&wtm=-02062010
”Metso toimittaa 180 miljoonan euron kuitulinjan Venäjälle Metso toimittaa kokonaisen kuitulinjan Ilim Groupin uudelle kraftsellutehtaalle Venäjälle. Tehdas rakennetaan Irkutskissa sijaitsevaan Bratskiin. Tilauksen arvo on noin 180 miljoonaa euroa.”
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article425794.ece?s=r&wtm=-02062010
Vastaukset 4
Vanhimmat
Venäjältä. Sielläkin on herätty etukäteen torjumaan öljykuljetusten aiheuttamia vaaroja Itämerelle.
Suomalaisten ja venäläisten yhteistyöstä syntyy öljyntorjuntajäänmurtaja Itämerelle
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article424165.ece
Tällaisia hyviä yhteistyöhankkeita on aloitettu tuhansia mutta yleensä ne lopahtavat.
Vai että silovikit ovat saaneet ryöstettyä jo koko maan tyhjäksi! Ja nyt tarvittas taas naapurin rahoja investointeihin!
koroljovit ne jaksavat naurattaa.
mustavalkoinen kuva asioista. Yleensä se vastikkeeton raha mitä sinne on kannettu on ollut Ympäristöministeriön viherpipertäjien aikaansaannoksia tai EU-rahaa lähialueyhteistyön merkeissä mikä on enimmäkseen valunut suomalaisten virkamiesten puuhastelukorvauksiin (palkkoihin). Kaikesta tuollaisesta näennäispuuhastelusta kannattaa aina erottaa puhtaasti kaupallisella pohjalla toimivat projektit. Suomalainen teollisuus on pitänyt viimeiset 20v jalat tiukasti maassa ja tukeutunut käteismaksuihin. Suomen etu pitkässä juoksussa on se, että Venäjästä muodostuu sekä poliittisesti että taloudellisesti vakaa valtio minkä kanssa voidaan käydä läpinäkyvää markkinatalouteen perustuvaa kauppaa. Kuitenkin meidän kannattaa muistaa, että 70v kommunismia vie Venäjältä useita sukupolvia ennen kuin nouseva nuoriso on omaksunut länsimaisen demokraattisen ajattelu ja toimintatavan.
ja huoltoon vuodeksi 2010 suunniteltua rahaa on leikattu puoleen.
Yhden tiekilometrin ylläpitoon annetaan Karjalassa vuodeksi noin 70 000 ruplaa. Venäjällä siihen varataan keskimäärin 216 000, Leningradin alueella 675 000 ja Komin tasavallassa 177 000 ruplaa.
Antonina Käbeleva
http://www.karjalansanomat.ru/Fin/indexF.htm