Oon miettinyt evoluution ja abiokeneesikseen uskovan, Jumalan kieltävän ihmisen todellisuuden kuvaa. Minua masentaisi todeta itseni eläimeksi muiden rotujen rinnalla ja kun kuolen ei minua enää ole, en tiedä, ikinä edes eläneeni. Elämiselle ei oikeen jää mitään perusteltavaa merkitystä päinvastoin perusteltu merkityksettömyys.
masentava todellisuus
c
53393
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
"Oon miettinyt evoluution ja abiokeneesikseen uskovan, Jumalan kieltävän ihmisen todellisuuden kuvaa."
- Mihin tulokseen olet tullut?
"Minua masentaisi todeta itseni eläimeksi muiden rotujen rinnalla ja kun kuolen ei minua enää ole, en tiedä, ikinä edes eläneeni."
- Olet nyt sitten varmaan todella masentunut. Se kun on fakta, että kun olet kuollut, et tosiaan enää mistään mitään tiedä. Sinua ei ole enää sen jälkeen.
"Elämiselle ei oikeen jää mitään perusteltavaa merkitystä päinvastoin perusteltu merkityksettömyys."
- Voi kuinka ikävää, että koet itsesi merkityksettömäksi. Yritä nyt keksiä jotain kivaa tekemistä ennen kuin kuolet.
"Minua masentaisi todeta itseni eläimeksi muiden rotujen rinnalla ja kun kuolen ei minua enää ole, en tiedä, ikinä edes eläneeni."
- Olet nyt sitten varmaan todella masentunut. Se kun on fakta, että kun olet kuollut, et tosiaan enää mistään mitään tiedä. Sinua ei ole enää sen jälkeen.
Tuo on vain mielipiteesi koska epäilen että sinulla ei ole sen enempää tietoa kuoleman jälkeisestä tilasta kuin kenellä muullakaan. Todennäköisintä on että filmi katkeaa mutta tämän esittäminen faktana ei ole totuuden sanomista vaa ainoastaan mielipiteesi tästä tilasta.
Jos haluat olla tieteellinen, se vaatii myös vapautta teorioiden sisäistämisestä. Ateisti/uskovainen joka leimaa itsensä tällä nimikkeellä, on usein puolueellinen ja näkee asiat tällä tavalla.
Kun eliö kuolee, niin se on sitten kaput. Voit sinä haaveilla kuolemanjälkeisestä elämästä, mutta sille ei ole mitään perusteita.
En haaveile enkä oleta. Perusteluita ei ole mutta et sinä eikä kukaan muukaan voi todentaa sitä mitä tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Toki sanot että se katoaa, mutta et tiedä sitä sen enempää kuin uskovainen uskoo Jeesukseen ateistin mielestä.
Tämä oli vain pointtini, eikä se tarvitse uskontoja tai ateismia yrittämään selittää asioita joita ne eivät voi selittää. Biologia on yksi parhaita ihmisen elämän ymmärryksen todistajia, silti senkin ymmärrys tapahtuu ihmisaivoissa eikä siten voi olla täydellinen fakta koska tiedämme että biologia ei ole meitä kehittänyt täydellisyyteen.
"Biologia on yksi parhaita ihmisen elämän ymmärryksen todistajia, silti senkin ymmärrys tapahtuu ihmisaivoissa eikä siten voi olla täydellinen fakta koska tiedämme että biologia ei ole meitä kehittänyt täydellisyyteen."
- Mitä tarkoitat täydellisyydellä?
Täydellisellä tässä tapauksessa olentoa, joka kykenisi selvittämään kaikki vastaukset joita voi esittää. Ihminen on täydellinen siinä mielessä että tekee tehtävänsä liisääntymiskykyisenä, mutta muuten ihminen on lajina mennyt pidemmälle mitä biologia enää kykenee tarjoamaan.
Biologia ei myöskään antanut meille yhtään sen enempää eväitä aivoihimme tai kroppaamme mitä tarvitsemme lisääntymisen kannalta. Vaikka yhteiskuntamme on nykyään monin verroin monimutkaisempi kuin tuhansia vuosia sitten, kehitys on fyysisiltä osin hitaampaa kuin mitä haluaisimme mennä eteenpäin.
Teknologia vie pian ihmisen seuraavalle asteelle jolloin luonnollinen biologia(tarkoitan evoluutiota) on vain muisto ja ihminen kehittää itseään uusiin ulottuvuuksiin.
Evoluutio on tulevaisuudessa ehkä vielä taantumuksellisempi asia kuin uskonnot. Uskonnot pysyvät koska ihmisillä on tarve uskoa johonkin, tämä on ominaispiirre lajille. Evoluutio osoittautuu niin hitaaksi prosessiksi että tulevaisuudessa kaikki ihmisen tarve täytetään(ainakin jos elämä siirtyy pois maapallolta) geenimuutoksilla jne. Evoluutio on käsitykseni mukaan luonnon valinta kehityksessä eikä ihmisen suorittama modifikaatio ole evoluutiota? Partnerin valinta on evoluution perusta mutta se että voit luoda itsellesi manipuloidun jälkikasvun ja hän itselleen, poistaa evoluution tarpeellisuuden.
>>Voi kuinka ikävää, että koet itsesi merkityksettömäksi. Yritä nyt keksiä jotain kivaa tekemistä ennen kuin kuolet.
"Täydellisellä tässä tapauksessa olentoa, joka kykenisi selvittämään kaikki vastaukset joita voi esittää. Ihminen on täydellinen siinä mielessä että tekee tehtävänsä liisääntymiskykyisenä, mutta muuten ihminen on lajina mennyt pidemmälle mitä biologia enää kykenee tarjoamaan."
- Tarkoitatko, että ihminen on eliö, jota pidemmälle evoluutio ei enää vie. Ei kai sentään:)))
"Biologia ei myöskään antanut meille yhtään sen enempää eväitä aivoihimme tai kroppaamme mitä tarvitsemme lisääntymisen kannalta. Vaikka yhteiskuntamme on nykyään monin verroin monimutkaisempi kuin tuhansia vuosia sitten, kehitys on fyysisiltä osin hitaampaa kuin mitä haluaisimme mennä eteenpäin."
- So?
"Teknologia vie pian ihmisen seuraavalle asteelle jolloin luonnollinen biologia(tarkoitan evoluutiota) on vain muisto ja ihminen kehittää itseään uusiin ulottuvuuksiin."
- Ei sitä koskaan tiedä.
"Evoluutio on tulevaisuudessa ehkä vielä taantumuksellisempi asia kuin uskonnot. Uskonnot pysyvät koska ihmisillä on tarve uskoa johonkin, tämä on ominaispiirre lajille. Evoluutio osoittautuu niin hitaaksi prosessiksi että tulevaisuudessa kaikki ihmisen tarve täytetään(ainakin jos elämä siirtyy pois maapallolta) geenimuutoksilla jne. Evoluutio on käsitykseni mukaan luonnon valinta kehityksessä eikä ihmisen suorittama modifikaatio ole evoluutiota? Partnerin valinta on evoluution perusta mutta se että voit luoda itsellesi manipuloidun jälkikasvun ja hän itselleen, poistaa evoluution tarpeellisuuden."
- Ei päätä ei häntää, eikä mitään siltä väliltäkään. Evoluutio on hidasta joillain lajeilla, mutta joillain taas nopeaa, esimerkkinä virukset. Tuo juttusi oli ihan scifiä.
Ajattele asiaa vaikka siltä kannalta, että jos olet unelmiesi lomareissulla, niin miksi pilaisit sen murehtimalla koko ajan, että se loppuu muutaman päivän päästä.
jotain kivaa tekemistä ennenkuin kuolet?
Minä lähden nyt paseerulle leppoisaan kesäiltaan. Piristy sinäkin.
Uskovaisella on pelastusvarmuus, ja se tulee Jeesuksen veran kautta, joka on vuotanut meidän syntiemme sovitukseksi, ja nyt täytyy vain enää olla uskoa. Onhan se iso hinta syntisestä ihmisestä, jokaisesta, joka ottaa Jeesuksen vastaan omaan sydämmeensä.
Korjaan että Jeesuksen veran kautta pääsemme uskon ja kasteen kautta taivaaseen, koska Jeesus maksoi kuolemallaan meistä täyden hinnan.
Kolmannen kerran: Jeesuksen veren kautta tulee pelastus ihmiselle joka uskoo Häneen.
Ei minua ainakaan ota päähän olla tasavertainen muiden kanssa. Mikä ihmeen ylemmyyskompleksi sinulla on? Eikö se ole hienoa, että jokainen on tasavertainen tällä planeetalla? Vaikka eihän näin todellisuudessa ole, kiitos raamatun, se kun opettaa että eläimiä saa käyttää surutta hyväksi.. Ihminen, tai oikeastaan kristinusko on todellinen syöpä luontoa kohtaan. Ja miksi sinä ajattelet kuoleman jälkeistä? Kukaan ei ole tullut kertomaan mitä siellä on, joten turha olettaa että siellä olisi mitään ja uskoa sen minkä näkee, eli kukaan ei ole sieltä palannut koskaan. Nauti elämästä nyt, äläkä masennu ja mieti kuolemaa ja sen jälkeistä!
Ei Raamattu opeta että niitä saa käyttää surutta hyväksi, vaan ihmiset joilla on jonkunverran järkeä, kesyttävät niitä ja hoitavat, ja pitävät lemmikkieläiminä, ja niistä saa maitoa ja lihaa.
No se on sinun ongelmasi jos et pysty totuutta vastaanottamaan.
Olen pahoillani =( On ikävää, että elämällesi tuo merkitystä vain se, että uskot sen jatkuvan ikuisesti ja uskot jumalolennon luoneen sinut ja se tekee sinut arvokkaaksi, että tämä jumalolento teki sinusta enemmän kuin muista eläimistä.
Mutta hyvä, että sinulla on sellainen usko, joka tuo merkitystä elämääsi, jotta et masennu. Yritä silti nähdä arvoa tässäkin elämässä - usko pois, tämä on kaunista ja mielekästä!
Älä ole pahoillasi minun elämällä ja sinun elämällä on oikeasti merkitystä, ei siksi mitä teet vaan siksi kuka olet.
Uskovaista on neuvottu elämään hetki kerrallaan, ja ne ilotkin läytyy kyllä kun niitä tulee, siitä hetkestä joka on tässä, eikä kuvitteluista tai peloista mitä huominen tuo tullessaan.
Niin, minä tunnen elämällä olevan merkitystä. Ja sanoinkin, että on hienoa, että sinulla on edes se usko ikuisesta elämästä ja siitä, että sinut on luotu muita eläimiä ylemmäs, jotta sinäkin koet mielekkyyttä tässä ainutkertaisessa ja ihmeellisessä elämässäsi.
Kyllä minä silti tietysti pahoillani olen puolestasi...
Uskovan elämä.
http://www.godchecker.com/pantheon/index.php?_search-results=Y&name=&pantheon=&sex=&godof=&keyw=&Submit.x=47&Submit.y=12
Tuolta sivustolta löytyy jo luetteloituina 3143 erilaista jumalaa tai jumaluutta.
Eli on 1:3143 mahdollisuus, että on osunut juuri siihen oikeaan jumalaan jota palvoo.
Jos sattuu valitsemaan kristinuskon ja se sattuu olemaan oikeakin vielä, niin ei riitä se, että palvoo oikeaa jumalaa, vaan pitää älytä palvoa sitä juuri oikealla tavalla.
Muuten ei pelastu, vaan joutuu kidutettavaksi ikuisesti.
Pelossa ja epävarmuudessa kuluu elämä, voi vaan toivoa, että valinta sattui oikein.
Kukas niistä sinun epäjumalistasi on väittänyt muu olevansa ihmisten Jumala? Vain Raamatun Jumala on ihmisten Jumala ja on luonut tämän maailman. Eivät ne epäjumalat jos niitä olisi olemassakaan, haluaisi ihmisten suotta palvovan heitä, kun eivät he ole pyytäneet ihmistä sellaista tekemään!
Tässä kun olen jo hyvin lähellä auringonlaskua, voin mielihyvää tuntien todeta, että olen työssäni pystynyt parantamaan satojen ihmisten arkielämää. No, se on vähän semmoinen onnenpotku, se ammattini.
Kolme lastani menestyvät valitsemissaan ammateissa ja heillä on hyvät parisuhteet ja muutenkin hyvät elämät. Sekin riittäisi, mutta lisäksi on joukko läheisiä, pitkäaikaisia ystäviä eri puolella maailmaa.
Voin siis perustellusti sanoa, että elämälläni on ollut merkitystä ja luulenpa, että lastenlapseni muistavat vaarinsa ja saattavat jopa kertoa tästä omille lapsilleen.
Ihan ilman jumalia tämmöistä merkitystä! Ikuinen harpunsoitto olisi kammotus…
Merkityksen haku on normaalia mutta silti teennäistä. Suoriutumisyhteikunnassa juurikin lasten hankkiminen, urakehitys ja materia ovat asioita joihin voidaan sana "merkitys" ankkuroida kun elämä alkaa olla siinä vaiheessa että saatetaan alkaa miettimään omia tekosia. Ensin painetaan hulluna töitä ja yritetään saavuttaa jotain joka nähdään onnellisuuden tilana.
Juuri pointtini piileekin siinä onko tarpeen arvostella omia tekojaan tai verrata niitö muihin? Jos olet tehnyt hyvän uran, mites he jotka eivät tehnee sinun mittapuusi mukaan? Oletko parempi? Jos olisit ainoa ihminen tällä planeetalla, mitä merkitystä olisi sillä mitä olet saanut aikaan? Jokainen meistä on "ainoa ihminen" omassa tietoisuudessaan ja se mitä tällä planeetalla teemme, on merkityksellistä vain jos sen näkee näin.
Ihmisen paradoksi on pääosin siinä että me lisäämme itseemme asioita ja arvostelemme itseämme ja muita sen perusteella miten paljon itseämme on kehitetty tai materiaa hankittu tai muiden elämää muokattu.
Rikas voi kehua materiallaan, ura voi olla menestyksekäs yleisten arvosteluperusteiden mukaan, eli raha/valta/kokemus. Muita auttanut ihminen kokee elämällään olleen tarkoitusta koska on ehkä pitänyt joitakin ihmisiä pidempään hengissä tai jopa pelastanut näitä.
Jos merkityksiä pitää hakea, on toki hyvä että niitä sitten löytyy. Voi olla silti että merkityksien hakematta jättäminen voi näyttää oikean merkityksen.
Minulle sinun elämälläsi ei ole mitään merkitystä, mutta sama toki toisinpäin. Sadan vuoden päästä kukaan ei tunne meitä ja jos olisimme saaneet aikaan jotain historiaan että nimemme tunnettaisiin joissain yhteyksissä, onko sillä väliä? Merkitsemyttömyyden merkitys on vapaus. Vapaus siitä että sitä koko elämää ei tarvitse yrittää lisätä jotain omaan elämäänsä vaan elää tässä ja nyt koko sen ajan - vielä vanhuksenakin.
Merkitysten haku on helposti kuin jonkinlaista oman hyväksynnän hakemista, puolustelua siitä mitä on tehnyt tai tarkoituksenhakuisuutta. Ihmisen tarkoitus on olla, sen suurempia kysymyksiä esittämättä. Ihminen on uniikki energian ja materian ilmaisumuoto, tarkoituksemme ihmisinä on lisääntyä ja huolehtia perheestämme koska näin biologiamme on muodostunut. Universaalissa kokonaisuudessa tarkoituksemem on vain olla olemassa se aika mitä olemme olemassa. Mitään ei ole kadotettu kun kuolemme, eikä mitään puutu tästä maailmankaikkeudesta jos meitä ei ole olemassa.
Ymmärän kantasi sinulle rakkailla ihmisillä on sinulle merkitys eläässä, hyvä niin. Tämän keskustelun avauksen tarkoitus ei ollut lytätä sinulle tunteidesi kautta tärkeiden asioiden merkitystä, vaan kyseen alaistaa katoavan merkityksen merkitys. sinulla on merkitys niin kauan kun aurinko vielä laskee, vai?
Minusta kyllä ne helvetin liekit jotka eivät sammu, ovat paljon kammottavampi asia, eikä minun käsitykseni taivaasta ole mitään ikuista harpun soittamista, oletkos sinä lukenut liikaa Aku Ankkaa?
Minusta on vapauttavaa todeta ihmisen olevan eläin ja osa luontoa, tätä planeettaa ja uniikki osa universumia. Sehän on uskomatonta miten ihminen on edes olemassa, ei sitä vähättele se määritelmä että ihminen on "vain eläin muiden joukossa". Kaikki eläimet tällä planeetalla ovat ihmeellinen asia eikä sitä helposti aivot voi käsittää vaikka ateisti olisikin.
Jos ateismi latistaa jotain jonkun ihmisen käsityksissä, hän on itse syypää lakoniseen ymmärrykseensä. Oli ihminen mistä tahansa tullut, elämä on lyhyt kokemus ja ainutlaatuinen ilmiö jokaiselle. Kun tämän ymmärtää että olemme osa kokonaisuutta mutta yksilöitä jokainen, voi saavuttaa hienon yhteenkuuluvaisuuden tunteen ei pelkästään muiden ihmisten mutta kaiken kanssa, elottomankin.
Kuolemanpelko on pääsyy uskontojen olemassaoloon, ne ovat ratkaisuja asihoihin joihin ihminen ei muuten ole saanut vastauksia. Ihminen on niin vain osa kokonaisuutta mutta toisaalta koska olemme osa kokonaisuutta, olemme kokonaisuus. Se että emmä ymmärrä kaikkea on vain olosuhteiden pakko - meidän kehityksemme ja elämän kannalta on epäoleellista tietää mitä maapallon ulkopuolella tapahtuu tai on/tulee tapahtumaan. Ihminen lisääntyy ja elää tästä tiedosta huolimatta. Eksistensiaalinen problematiikka pitää jokaisen itse selvittää jotenkin, tai olla selvittämättä. Yksinkertainen on kaunista ja vapauttaa energiaa siihen missä olemme parhaita, elämiseen. Liika ajattelu johtaa vain uusiin kysymyksiin, mielenkiintoisiin mutta lopulta sellaisiin joihin emme löydä vastauksia. Jos et tavoittele vastauksia etkä kysy kysymyksiä joilla ei ole mitään tekemistä elämän kanssa, saattaa elämä itsessään näyttää vastaukset.
Evoluutio ei muuten kiellä Jumalan olemassaoloa. Uskonnot eivät katoa tältä planeetalta vaikka kaikille ihmisille opetettaisiin maapallon historia ja evoluutioteoria vaippa-ikäisestä lähtien. Ihminen tarvitsee jotain uskoa, oli se uskonto tai joku muu teoria joka selittää asioita. Tai eivät kaikki tarvitse, kuten yllä mainitsin. Kumpi on onnellisempi ihminen, se joka etsii ja etsii vai se joka näkee vastaukset kaikkialla?
Uskovainen näkee kaikkialla ympärillään oman totuutensa, joten ei helpolla lähde kantaansa muuttamaan. Kyse on tunteista ja itsesuggestiosta. Samoin tekee ateisti, perustaa näkemyksensä muiden kehittämiin teorioihin ja vastauksiin ja uskoo tämän olevan todennäköisin vaihtoehto tieteellisistä näkemyksistä. Ateismi ei vastaa kuin murto-osaan kysymyksistä joihin ihminen hakee vastauksia. Ei vastaa siihen mistä ja mihin menemme kun kuolemme, paitsi ehkä realistisella tasolla että materia mistä koostumme muuttaa vain muotoaan.
Mikä on merkitys ikuisuudella ihmiselle? Se on joko kaikki kaikessa tai ei mitään. Kuolemanpelko saa aikaan toiveen että tämä minun tietoisuuteni on jotenkin niin tärkeää että sen on PAKKO jatkaa olemassaoloaan jotenkin. Mitä erikoista on sinun tai minun tai kenen tahansa tietoisuudessa että sen pitäisi jatkaa olemassaoloaan? Tähän vastaukseen jos osaat vastata, se todennäköisesti on hyvin puolueellinen ja väritetty vastaus.
Minulle ateisti ei ole sen parempi tai huonompi ihminen kuin uskovainenkaan, itseasiassa ovat hyvin samankaltaisia ja erot ovat mitättömiä. Ateisti on aivan samalla tavalla pelkuri ja virtojen vietävissä kuin uskovainenkin ja myöskin yhtä loistava olento. Samalla tavalla molemmat haukkuvat toisiaan ja puolustavat kantojaan joilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä ihmisen olemassa olon kannalta.
Elämän merkitys uskovaiselel on usko, toivo, rakkaus. Kaikki itsesuggestion aiheuttamiat tunteita jotka usein perustuvat vielä itsekkäisiin tavoitteisiin: ikuinen elämä, vain tiettyyn jumalaan uskominen pelastaa, muut ovat kadotettuja jne. Hyvin elämää etäännyttävää ja kapea-alaista. Ateisti ei ole sen parempi koska alentuu arvostelemaan usein uskovaisia ihmisiä typeryksinä vaikka juuri tällä asenteella todistaa itsensä samanlaiseksi. Ateisti voi pahimmillaan olla ihminen joka elää ilman toiveita ja keskittyy vain hedonistiseen elämäntapaan - kaikki minulle, muista välittämättä. Ihminen oli luotu tai ei, on eläimenkaltainen olento joka tarvitsee muita ihmisiä moneen tarkoitukseen, sen näkee jo biologiasta. Ihminen ei selviä yksin kuin hyvin yksinkertaisista tehtävistä. Itsekkyys on suurinmpia ongelmia ihmiskunnassa, sen syitä on monia, eikä uskonnot/uskonnottomuus ole näistä suurimpia.
Uskovainen joka elää omissa rajatussa maailmassaan on yhtä hukassa kuin ateisti joka rajoittaa omaa elämäänsä sen mukaan miten joku muu sen on sanonut olevan.
>>Mikä on merkitys ikuisuudella ihmiselle? Se on joko kaikki kaikessa tai ei mitään. Kuolemanpelko saa aikaan toiveen että tämä minun tietoisuuteni on jotenkin niin tärkeää että sen on PAKKO jatkaa olemassaoloaan jotenkin. Mitä erikoista on sinun tai minun tai kenen tahansa tietoisuudessa että sen pitäisi jatkaa olemassaoloaan? Tähän vastaukseen jos osaat vastata, se todennäköisesti on hyvin puolueellinen ja väritetty vastaus. >Uskovainen joka elää omissa rajatussa maailmassaan on yhtä hukassa kuin ateisti joka rajoittaa omaa elämäänsä sen mukaan miten joku muu sen on sanonut olevan
Usko ei ole mikään tunneasia, luuletko sinä että muslimiperheen poika on niin tunteellinen, että uhmaa sukuansa ja perhettänsä pelkän tunneheilahduksen takia, eikä luovu Jeesuksen seuraamisesta tappouhan eikä vankilatuomionkaan takia? Kai sinä jo tästä ymmärrät, ettei kyse ole tunneasiasta, vaan kyse on Jumalan antamasta yliluonnollisesta lahjasta, jonka saaja tajuaa, että Jeesus voi antaa hänelle ikuisen elämän...!
Montako kertaa aiot tuota samaa ihmetellä? Ihmettelen vain, koska et aikaisemminkaan ole ymmärtänyt/kelpuuttanut vastauksia.
"Kuvaannollisesti sanalla dogmaatikko tarkoitetaan tiukasti dogmeihin pitäytyvää henkilöä, joka pitää väitteitä kyseenalaistamatta tosina" (lainattu luvatta wikistä)
Jos joku ihminen on naulannut elämänsä teesit kiviseinään ja elää koko elämänsä tuossa vakaumuksessa, niin hän on rasittava kanssaihmisilleen. Aivan sama, onko kyse politiikasta, maailmankatsomuksesta tai mistä vaan. Jos ihminen ei ota uutta, perusteltua informaatiota vastaan, vaan inttää ja toistaa vanhoja fraaseja, ei hänen kanssaan kannata edes keskustella. Tällä en tarkoita, että mielipiteitään tai vakaumuksiaan tarvitsisi joka viikko vaihtaa, vaan että tiukassa paikassa pystyy sen tekemään.
Dogmatismi tullenee ihmisen tarpeesta pysyä tutussa ja turvallisessa. Varma en tuosta ihan ole, mutta tuntuisi loogiselta.
Samaa mieltä. Ihmiset jotka eivät voi sanoa "en tiedä", eivät voi elää epätietoisuudessa, kuuluvat yleensä samaan kastiin.
Noku en oo aikoihin asiasta mitään sanonut
Eikö olisi helpompaa hakea jokin aikaisemmista ketjuista missä ihmettelet asiaa, voisit vaikka kopioida kaikki viestit tekstitiedostoksi, sieltä löytäisit saamasi vastaukset nopeasti.
Raamattu on niin viisas kirja, että munkitkin luostareissaan löytävät siitä uutta tutkittavaa koko loppuelämänsä ajaksi, samoin uskovainen, ja aina löytyy uutta kysyttävää kun entisiin on saanut vatsauksen...!
Mitä se sulle kuuluu, haluaako joku kopioida jotain aikasempien ketjujen juttuja, niinkö teillä pilkkaavilla ateisteilla on tapana tehdä? Teidän pilkkaamisenne on inhottavaa ja saastaista luettavaa, jota en aina edes lue loppuun asti. Aikoatakaan täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan, vaan minä huomaan ateistisessa näkemyksessä erittäin paljon puutteita, te elätte kuin olisitte pahvilaatikon sisällä, jonka ulkopuolla olevaa elämää ei teille ole, koska te ette voi nähdä sinne!
Kuolemanpelkosi estää sinua elämästä. Ymmärrän (tavallaan). Sitä ei olekaan helppo hyväksyä, mutta usko tai et kun sen lopulta hyväksyy maailma näyttääkin erilaiselta ja paljon paremmalta ja merkitykselliseltä, jopa pienet asiat ovat sen jälkeen merkityksellisiä. Ja elaimet ovat ihania, ihmiset mukaalukien.
Entäpäs jos se kuolemanpelko onkin itselläsi? Eikös tuo olisi melko normaaliakin, eihän sinulla ole uskoa niinkuin uskossa olevilla ihmisillä on. Sinuna minä jopa hieman pelkäisin...!
No ehkä sinun kannattaa sitten pysyä uskossasi, jos mielikuvitus sinua auttaa tätä kestämään. Minä en tarvitse sitä, kun haluan olla rehellinen itselleni, enkä täyttää todellisuuttani kuvitelmilla.
Evoluutioteoria on täynnä mielikuvitusta, jonka "täydellisenä" tuloksena olisi puolivalmis alaston ihmisreppana, joka on säiden armoilla koska turkki meni, vaikka sen olisi pitänyt säilyä tarpeellisena. Lisäksi: Apinoita on vielä, ja ne eivät ole sairaita vaan täysin terveitä, mutta jos tunnet sympatiaa niitä kohtaan, niin yritä liittyä niiden joukkoon, mutta itse luulen että Korkeasaari heittää sinut sieltä ulos...!
Evoluutiosta on paljon todisteita, se on (sinulle valitettava) tosiasia. Niin, olen tosin eläinoikeuksien puolesta, ihminen on eriytynyt muista kädellisistä ja sen vuoksi syntyi oma laji, eli ihminen, joka on sukua muille ihmisapinoille ja jakaa paljon samaa DNA:ta niiden kanssa... Kenen mukaan turkin olisi pitänyt säilyä? Evoluutio toimii sopeutuen luontoon, ei se sillätavalla suunnittele. Kannattaa tutustua vaikka ihmisen kehitykseen.
Mutta joo, kuvailit juuri oikein hyvin, miten mielikuvituksella voi halutessaan verhota todellisuudesta epämieluiset asiat. Onhan se vaikea hyväksyä, ettemme olekaan jumalaista alkuperää, vaan osa luontoa siinä missä kaikki muukin. Uskonnon kanssa olen samaa mieltä vain siitä, että "maasta sinä olet tullut ja maaksi sinun pitää jälleen tulema". Ei siinä mitään, senkuin jatkat vain, mutta minusta todellisuus pitäisi käsittää mitään siihen perusteetta lisäilemättä.
"Minua masentaisi todeta itseni eläimeksi muiden rotujen rinnalla ja kun kuolen ei minua enää ole, en tiedä, ikinä edes eläneeni."
Outo juttu, kun toi ei masenna mua ollenkaan, miulla on penskoja eli eiköhän se tarkoituskin ole siinä:)
että kun elää, niin elää ja kun ei enää elä on kuollut.
Haluaisitko sinä sitten olla pölypunkki? sellainen ensin elää, sitten kuolee, eikä sitä enää taida olla?
Olen ihan tyytyväinen tähän asiantilaan.
Yksikään ateisti ei taatusti usko abiokeneesikseen, koska mitään sellaista (sanaa)
kuin abiokeneesis ei ole edes olemassa.
Uskovat ihmiset ovat sitten masentavan tyhmiä ja sivistymättömiä.
Käänny uskoon!
islaminuskoon.
VIE SAATANAA PALVOVA SAASTASI MUUALLE! ISLAM ON PAHOLAISEN USKONTO!
Et taida tuntea ainuttakaan uskovaista ihmistä, vaan olet katsellut kuvia lehdistä, muuten jo itsekkin tajuaisit miten väärässä sinä olet...!
Tämä viesti oli tarkoitettu kristinuskovaisia pilkkaavalle itserakkaalle ateistille, ei muslimijuttuihin, joita en jaksa rasittaa nyt...!
Niin ne juutalaisetkin aikoinaan sanoivat kristinuskosta.
" Minua masentaisi todeta itseni eläimeksi muiden rotujen rinnalla ja kun kuolen ei minua enää ole, en tiedä, ikinä edes eläneeni."
Kannattaa hakea apua jos oikeasti noin tunnet. Ihminen pystyy elämään hyvän ja mukavan elämän ilman uskoa kuolemanjälkeiseen elämään tai jumalaan.
"Elämiselle ei oikeen jää mitään perusteltavaa merkitystä päinvastoin perusteltu merkityksettömyys."
Väärin, kuolemanjälkeisen elämän puute tekee tämän elämän moninkerroin arvokkaammaksi.