Suomen köyhien määrä nousi just nyt

Yhdeksänkohtainen puutelista ja työttömyyskriteeri kasvattaisivat sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikkö Carin Lindqvist-Virtasen mukaan Suomen köyhien määrää noin 200 000 henkilöllä eli köyhien määrä kasvaisi 900 000:een.
Jokainen maa valitsee alla näkyvästä yhdeksänkohtaisesta listasta neljä kriteeriä, joilla köyhyyttä seurataan.

1. Vuokrarästit ja maksuhäiriöt

Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin mukaan joka kymmenes EU-kansalainen ei kykene maksamaan laskujaan ajoissa. Luku on sama Suomessa, mutta Kreikassa maksuhäiriöitä on lähes joka neljännellä.

2. Kodin lämmitys

Kylmässä kodissa asuminen tunnustetaan köyhyyden merkiksi. Suomessa ongelma koskettaa vain kahta prosenttia väestöstä.

3. Kyky selviytyä yllättävistä kustannuksista

Kodinkoneiden hajoaminen tai yllättävät sairaalalaskut suistavat yllättävän monen talouden raiteiltaan. EU:ssa yli kolmasosalla on vaikeuksia selvitä yllättävistä kustannuksista ja Suomessakin 30 prosentilla.

4. Annos lihaa, kalaa tai vastaavaa proteiinia joka toinen päivä

Suomalaiset eivät rahanpuutteessakaan laista syömisestä, sillä vain kolmella prosentilla köyhyys yhdistyy myös aliravitsemukseen. Europan unionin jäsenmaissa yhdeksän prosenttia joutuu tulemaan toimeen ilman joka toinen päivä nautittavaa proteiiniannosta.

5. Viikko lomaa poissa kotoa

Vaikka ruokaa riittääkin, lomastaan joutuu moni tinkimään. Lähes viidesosalla suomalaisista ei ole varaa lähteä pois kotoa lomailemaan viikoksi. Romaniassa kotiinsa sidottuja on yli kolme neljäsosaa.

6. Auto

Vaikka autoa ei tilastojen mukaan ole pakko omistaa päästäkseen pois köyhyydestä, laskee EU mahdollisuuden auton ostoon kohtalaisten tulojen merkiksi. Suomalaisista kahdeksalla prosentilla ja EU-kansalaisista yhdeksällä prosentilla ei ole varaa autoon.

7. Pesukone

Pesukoneeseen rahat riittävät jopa 98 prosentilla EU-kansalaisista.

8. Väri-tv

Televisio löytyy jopa useammalta kuin pesukone. Suomessa vain joka sadannella uupuu varoja television ostoon.

9. Puhelin

Kännykkäkansana suomalaiset eivät puhelimissa säästele. EU-alueella kuitenkin joka sadannelta uupuu puhelin, Bulgariassa näin jo neljällä prosentilla.