Paavali parka!

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue1/3_usko_ja_jarki/04_uskon_jarkevyys?m:Close=1104873&m:selres=1104873

(2) Usko ja järki ovat vastakohtia toisilleen. Tämän näkemyksen juuret voi löytää jo esimerkiksi Paavalin kirjoituksista, kun hän toteaa uskon olevan hullutusta tämän maailman viisaille. Myös esim. kirkkoisä Tertullianuksen (n. 200 jKr.) lauseen ”Uskon, koska se on järjetöntä”, on katsottu korostavan uskon ja järjen eroa. Tämän näkemyksen mukaan uskonnossa ei ole kyse älyllis-tiedollisesta asiasta vaan se on hengellis-kultillista toimintaa. Tällaista uskon omaperäisyyttä korostavaa näkemystä kutsutaan fideismiksi. Esimerkiksi tanskalainen ajattelija Sören Kierkegaard (1813-55) peräänkuulutti ehdotonta uskoa, jossa ihminen kaikesta järkiperäisestä laskelmoinnista luopuneena hyppää uskon varaan.
8207
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

en järjestäni kristinuskon takia luovu

Äänestä

kehoittavat pitämään järjen 'uskon vankina'!
Tuo kuvaa oikeaa järjstystä!

Äänestä
  • http://fi.wikipedia.org/wiki/Usko_ja_järki

    Usko ja järki ovat kaksi asiaa, joille käsitykset todellisuudesta voivat perustua. James Swindalin mukaan usko on järjen ohella vakaumusten lähtökohta. Järki käsitetään tavallisesti älyllisen, esteettisen, moraalisen tai uskonnollisen tutkimuksen periaatteeksi, joka sisältää jonkinlaisen algoritmisen todistuksen ajatuksen. Usko puolestaan ilmenee vakaumuksena, joka ei ainakaan sillä hetkellä ole todistettavissa järjellä ja on siten eräänlainen luottamuksen ja hyväksymisen asenne.[1] Uskon ja järjen suhde on uskonnonfilosofian keskeisiä ongelmia.[2] Uskon ja järjen suhteesta voidaan erottaa kaksi eriävää näkemystä. Toisen mukaan uskon ja järjen suhde on harmoninen, eli usko ja järki eivät ole ristiriidassa. Toisen näkemyksen mukaan taas usko on järjen vastakohta.

    Äänestä

  • cvghjkl kirjoitti:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Usko_ja_järki

    Usko ja järki ovat kaksi asiaa, joille käsitykset todellisuudesta voivat perustua. James Swindalin mukaan usko on järjen ohella vakaumusten lähtökohta. Järki käsitetään tavallisesti älyllisen, esteettisen, moraalisen tai uskonnollisen tutkimuksen periaatteeksi, joka sisältää jonkinlaisen algoritmisen todistuksen ajatuksen. Usko puolestaan ilmenee vakaumuksena, joka ei ainakaan sillä hetkellä ole todistettavissa järjellä ja on siten eräänlainen luottamuksen ja hyväksymisen asenne.[1] Uskon ja järjen suhde on uskonnonfilosofian keskeisiä ongelmia.[2] Uskon ja järjen suhteesta voidaan erottaa kaksi eriävää näkemystä. Toisen mukaan uskon ja järjen suhde on harmoninen, eli usko ja järki eivät ole ristiriidassa. Toisen näkemyksen mukaan taas usko on järjen vastakohta.

    Raamattukin sanoo,.

    Äänestä

  • Eetu Salin kirjoitti:

    Raamattukin sanoo,.

    Raamattu sanoo Usko ei perustu ihmisen viisauteen ,vaan Jumalan voimaan.

    Äänestä

  • Eetu Salin kirjoitti:

    Raamattu sanoo Usko ei perustu ihmisen viisauteen ,vaan Jumalan voimaan.

    mikä ihmeen jumalan voima

    Äänestä

  • kaikkea sitä näkee kirjoitti:

    mikä ihmeen jumalan voima

    22:69 Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan VOIMAN oikealla puolella.

    Missäköhän se jumala itse luuraa? Poika on siellä istua kököttänyt jo 2000 vuotta, eiköhän siinä jo perse puudu.

    Äänestä

  • kaikkea sitä näkee kirjoitti:

    mikä ihmeen jumalan voima

    Ei sitä näe,mutta sen voi tuntea

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kmnjbh kirjoitti:

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/ue/ue1/3_usko_ja_jarki/04_uskon_jarkevyys?m:Close=1104873&m:selres=1104873

(2) Usko ja järki ovat vastakohtia toisilleen. Tämän näkemyksen juuret voi löytää jo esimerkiksi Paavalin kirjoituksista, kun hän toteaa uskon olevan hullutusta tämän maailman viisaille. Myös esim. kirkkoisä Tertullianuksen (n. 200 jKr.) lauseen ”Uskon, koska se on järjetöntä”, on katsottu korostavan uskon ja järjen eroa. Tämän näkemyksen mukaan uskonnossa ei ole kyse älyllis-tiedollisesta asiasta vaan se on hengellis-kultillista toimintaa. Tällaista uskon omaperäisyyttä korostavaa näkemystä kutsutaan fideismiksi. Esimerkiksi tanskalainen ajattelija Sören Kierkegaard (1813-55) peräänkuulutti ehdotonta uskoa, jossa ihminen kaikesta järkiperäisestä laskelmoinnista luopuneena hyppää uskon varaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu