Paavo Lipposen ansiolista on pitkä!

STT 20.04.2004: "Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) olisi estänyt sitä. Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd.) kertoi tänään eduskunnassa, miten hän eräänä kauniina aamuna sai puhelun pääministerin kansliasta. – Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Rkp:n eduskuntaryhmää silloin johtanut kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos ja pääministeri olivat sopineet asiasta."

Ylioppilastutkinnon rakenneuudistus. jossa pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista, sai vauhtia vasta vuonna 2004, kun 40 000 lukiolaista teki lakon ja marssi ulos kouluista maaliskuussa 2004 vaatien ylioppilastutkinnon uudistamista valinnaisemmaksi. Ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen toteutuessa oli pääministerinä Matti Vanhanen (Kesk.).

Miksi pakkoruotsia ei ole poistettu?
Kun esitetään tämä kysymys, on ensiksi kysyttävä, kenellä on valta Suomessa. Vastaus pitää sisällään ainakin seuraavat:
1) Pääoma eli raha
2) Elinkeinoelämän avainpaikoilla olevat henkilöt
3) Media
4) Politiikan eturivi eli ministerit

Siis:
1) Suomenruotsalaisten varallisuus on korkeampi kuin suomenkielisten. Suomessa on paljon mm. erittäin varakkaita suomenruotsalaisia säätiöitä, jotka myös saavat lahjoituksia ruotsin kielen aseman vahvistamiseen.
2) Suomen ekonomeista yli 16 prosenttia on suomenruotsalaisia (melkein 20 prosenttia kauppatieteellisistä opiskelupaikoista on ruotsinkielisellä kauppakorkeakoulu Hankenilla)
3) Edellisistä johtuen media ei halua nostaa keskusteluun pakkoruotsia
4) Ministereillä on edellisten jälkeen eniten valtaa, mutta ministeritkin tekevät päätöksiä taloudellisin perustein.

Suomen yläluokasta, jota on noin 0,4 prosenttia koko kansasta, on 15 prosenttia suomenruotsalaisia (Tutkija Ilkka Raunio, 2000. "Adlercreutzeista Österbladheihin. Suomen säätyläistön historiaa.") Puhuttaessa Suomen kaksikielisyydestä päättäjät eivät anna tavalliselle kansalaiselle yhtä suurta arvoa kuin tälle yläluokalle. Päättäjien silmissä suomenruotsalaisia on Suomessa siis 15 prosenttia ja Suomi on täten kaksikielinen maa poliittisten päättäjien näkökulmasta katsottuna.
1129
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Lyhyt, mutta kattava selonteko maamme pakkoruotsituksen luonteesta.

Lipposen ja Wideroosin kähmintä on tyypillinen esimerkki maamme demokratian vastaisesta kabinettipolitikoinnista. Svekot palstalla ovat väittäneet kähmintää vainoharhaisuudeksi.

Onkohan Maija Rask myös vainoharhainen? :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja samea kirjoitti:

STT 20.04.2004: "Toisen kotimaisen kielen poistuminen ylioppilaskirjoitusten pakkoaineena olisi saattanut toteutua jo viime hallituskaudella, ellei silloinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) olisi estänyt sitä. Edellisen hallituksen opetusministeri Maija Rask (sd.) kertoi tänään eduskunnassa, miten hän eräänä kauniina aamuna sai puhelun pääministerin kansliasta. – Viesti oli selvä ja yksinkertainen: En saa tuoda muutosesitystä hallituksen käsittelyyn. Rkp:n eduskuntaryhmää silloin johtanut kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos ja pääministeri olivat sopineet asiasta."

Ylioppilastutkinnon rakenneuudistus. jossa pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista, sai vauhtia vasta vuonna 2004, kun 40 000 lukiolaista teki lakon ja marssi ulos kouluista maaliskuussa 2004 vaatien ylioppilastutkinnon uudistamista valinnaisemmaksi. Ylioppilastutkinnon rakenneuudistuksen toteutuessa oli pääministerinä Matti Vanhanen (Kesk.).

Miksi pakkoruotsia ei ole poistettu?
Kun esitetään tämä kysymys, on ensiksi kysyttävä, kenellä on valta Suomessa. Vastaus pitää sisällään ainakin seuraavat:
1) Pääoma eli raha
2) Elinkeinoelämän avainpaikoilla olevat henkilöt
3) Media
4) Politiikan eturivi eli ministerit

Siis:
1) Suomenruotsalaisten varallisuus on korkeampi kuin suomenkielisten. Suomessa on paljon mm. erittäin varakkaita suomenruotsalaisia säätiöitä, jotka myös saavat lahjoituksia ruotsin kielen aseman vahvistamiseen.
2) Suomen ekonomeista yli 16 prosenttia on suomenruotsalaisia (melkein 20 prosenttia kauppatieteellisistä opiskelupaikoista on ruotsinkielisellä kauppakorkeakoulu Hankenilla)
3) Edellisistä johtuen media ei halua nostaa keskusteluun pakkoruotsia
4) Ministereillä on edellisten jälkeen eniten valtaa, mutta ministeritkin tekevät päätöksiä taloudellisin perustein.

Suomen yläluokasta, jota on noin 0,4 prosenttia koko kansasta, on 15 prosenttia suomenruotsalaisia (Tutkija Ilkka Raunio, 2000. "Adlercreutzeista Österbladheihin. Suomen säätyläistön historiaa.") Puhuttaessa Suomen kaksikielisyydestä päättäjät eivät anna tavalliselle kansalaiselle yhtä suurta arvoa kuin tälle yläluokalle. Päättäjien silmissä suomenruotsalaisia on Suomessa siis 15 prosenttia ja Suomi on täten kaksikielinen maa poliittisten päättäjien näkökulmasta katsottuna.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu