Kirkolliset toimitukset ja kirkon tekemä työ vähäosaisten hyväksi ovat vahvistuneet kirkkoon kuulumisen syinä viime vuosien aikana. Myös kristillisen kulttuuriperinteen vaaliminen koetaan entistä tärkeämpänä. Tämä käy ilmi kyselystä, jossa haastateltiin tuhatta suomalaista.
Sama kehitys on jatkunut jo pidempään. Vastaavia tutkimuksia on tehty viimeksi vuosina 2003 ja 1999. Myös niissä samat kirkkoon kuulumisen syyt ovat vähittäin vahvistuneet.
Kirkon perustyötä arvostetaan. Kirkon jäsenet odottavat kirkon olevan läsnä elämän taitekohdissa, syntymän, avioitumisen ja kuoleman yhteydessä. Tärkeänä pidetään myös sitä, että kirkko vaalii yhteistä kristillistä perinnettä ja tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen. Kirkon ei odoteta tyrkyttävän sanomaansa vaan olevan käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan.
Yhdeksän kymmenestä luterilaisen kirkon jäsenestä pitää mahdollisuutta kirkolliseen hautaan siunaamiseen, kristilliseen kasteeseen ja kirkolliseen vihkimiseen tärkeänä syynä kuulua kirkkoon. Hyvin tärkeänä koetaan myös mahdollisuus toimia kummina. Yhtä keskeisenä kirkkoon kuulumisen syynä pidetään myös sitä, että kirkko ylläpitää hautausmaita ja vaalii kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä.
Esimerkiksi mahdollisuutta kummina toimimiseen pitää tärkeänä jäsenyyden perusteena 89 prosenttia, neljä vuotta sitten 84 prosenttia. Kirkollista vihkimistä arvostaa 87 prosenttia, neljä vuotta sitten 84 prosenttia. Kastetta pitää nyt tärkeänä 91 prosenttia, aiemmin 88 prosenttia.
Valtaosa (86 %) kirkon jäsenistä pitää tärkeänä sitä, että kirkot ovat avoinna niitä varten, jotka haluavat hiljentyä tai rukoilla. Myös kirkon tarjoamaa sielunhoitoa pidetään tärkeänä.
Niinikään kirkon avustustoiminta koti- ja ulkomailla koetaan tärkeäksi kirkkoon kuulumisen syyksi. Kahdeksan kymmenestä (84 %) kirkon jäsenestä pitää tärkeänä kirkkoon kuulumisen syynä sitä, että kirkko auttaa vanhuksia ja vammaisia. Lähes yhtä suuri osa (78 %) pitää kirkkoon kuulumisen syynä sitä, että kirkko auttaa kolmannen maailman köyhiä. Niinikään köyhien ja syrjäytyneiden puolustamista julkisuudessa pidetään tärkeänä (78 %).
Kirkon jäsenet pitävät arvossa sitä, että kirkko ei ainoastaan puhu lähimmäisenrakkaudesta, vaan toteuttaa sitä myös käytännössä tukemalla vähäosaisia sekä lähellä ja kaukana. Osa kirkon jäsenistä profiloituu nimenomaan kirkon auttamistehtävää korostaviksi jäseniksi.
Kolmelle neljäsosalle (77 %) kirkon jäsenistä myös se, että kirkko on osa suomalaista elämänmuotoa, on tärkeä kirkkoon kuulumisen syy. Vielä suurempi osa (88 %) pitää tärkeänä sitä, että kirkko ylläpitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ja kirkkomaita.
Sama kehitys on jatkunut jo pidempään. Vastaavia tutkimuksia on tehty viimeksi vuosina 2003 ja 1999. Myös niissä samat kirkkoon kuulumisen syyt ovat vähittäin vahvistuneet.
Kirkon perustyötä arvostetaan. Kirkon jäsenet odottavat kirkon olevan läsnä elämän taitekohdissa, syntymän, avioitumisen ja kuoleman yhteydessä. Tärkeänä pidetään myös sitä, että kirkko vaalii yhteistä kristillistä perinnettä ja tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen. Kirkon ei odoteta tyrkyttävän sanomaansa vaan olevan käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan.
Yhdeksän kymmenestä luterilaisen kirkon jäsenestä pitää mahdollisuutta kirkolliseen hautaan siunaamiseen, kristilliseen kasteeseen ja kirkolliseen vihkimiseen tärkeänä syynä kuulua kirkkoon. Hyvin tärkeänä koetaan myös mahdollisuus toimia kummina. Yhtä keskeisenä kirkkoon kuulumisen syynä pidetään myös sitä, että kirkko ylläpitää hautausmaita ja vaalii kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä.
Esimerkiksi mahdollisuutta kummina toimimiseen pitää tärkeänä jäsenyyden perusteena 89 prosenttia, neljä vuotta sitten 84 prosenttia. Kirkollista vihkimistä arvostaa 87 prosenttia, neljä vuotta sitten 84 prosenttia. Kastetta pitää nyt tärkeänä 91 prosenttia, aiemmin 88 prosenttia.
Valtaosa (86 %) kirkon jäsenistä pitää tärkeänä sitä, että kirkot ovat avoinna niitä varten, jotka haluavat hiljentyä tai rukoilla. Myös kirkon tarjoamaa sielunhoitoa pidetään tärkeänä.
Niinikään kirkon avustustoiminta koti- ja ulkomailla koetaan tärkeäksi kirkkoon kuulumisen syyksi. Kahdeksan kymmenestä (84 %) kirkon jäsenestä pitää tärkeänä kirkkoon kuulumisen syynä sitä, että kirkko auttaa vanhuksia ja vammaisia. Lähes yhtä suuri osa (78 %) pitää kirkkoon kuulumisen syynä sitä, että kirkko auttaa kolmannen maailman köyhiä. Niinikään köyhien ja syrjäytyneiden puolustamista julkisuudessa pidetään tärkeänä (78 %).
Kirkon jäsenet pitävät arvossa sitä, että kirkko ei ainoastaan puhu lähimmäisenrakkaudesta, vaan toteuttaa sitä myös käytännössä tukemalla vähäosaisia sekä lähellä ja kaukana. Osa kirkon jäsenistä profiloituu nimenomaan kirkon auttamistehtävää korostaviksi jäseniksi.
Kolmelle neljäsosalle (77 %) kirkon jäsenistä myös se, että kirkko on osa suomalaista elämänmuotoa, on tärkeä kirkkoon kuulumisen syy. Vielä suurempi osa (88 %) pitää tärkeänä sitä, että kirkko ylläpitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ja kirkkomaita.
Vastaukset 16
Vanhimmat
miksi minäkin kuulun kirkkoon.
>Tuossa painavia syitä miksi minäkin kuulun kirkkoon. <
hassua, tuossa ei ollut ainuttakaan syytä miksi minä olen kuulumatta kirkkoon.
Jeesuksen saamattomuus parannusasioissa on syyni, miksi eroan kirkosta.
Miksi ihmeessä kirkkoa mainostetaan hyväntekijänä. Eikö olisi reilumpaa julistaa kirkon uskontunnustusta. Jos uskot, mitä siinä sanotaan, kuulu kirkkoon ja maksa verot muuten ei maksa vaivaa.
Kirkko saa vuosittain kirkollisveroa ja yhteisöveroa noin miljardi euroa. Se on tuhat miljoonaa. Jokainen voi itse miettiä, mitä hyvää tuolla summalla saisi.
Voin hiljentyä aivan itsekseni, jos minulla on siihen tarvetta. Elämän käännekohdat vietän ystävieni kanssa. Avustukset ja lahjoitukset annan esim. SPR:lle. Kristillinen perinne... joo, historiassa se pysyy ja ehkä sen hyvät puolet säilyvät ilman kirkkoakin.
Eli tuosta voi päätellä, että kirkkoon kuulumisen syyt ovat suurimmilta osin maallisia. Käy järkeen siinä, koska olen törmännyt hyvin harvoihin fundamentalistiuskovaisiin. Kirkko oli minullekin vain laitos, joka hoiti ripittäytymiset jne.
Mutta jos ei usko jumalaan, ei ole mitään mieltä maksaa jäsenmaksua laitokselle, jonka päätoiminen tehtävä on julistaa uskontoa. Kirkon hyvä sivubisnes ei riitä minulla perustelemaan kirkkoon kuulumista. On järjestöjä, joilla esimerkiksi avustustoiminta on päätoimi, eli niille suuntaan apurahat. Jos tarvitsen hiljentymistä, maailma on täynnä siihen sopivia paikkoja :)
"Mutta jos ei usko jumalaan, ei ole mitään mieltä maksaa jäsenmaksua laitokselle, jonka päätoiminen tehtävä on julistaa uskontoa. Kirkon hyvä sivubisnes ei riitä minulla perustelemaan kirkkoon kuulumista. On järjestöjä, joilla esimerkiksi avustustoiminta on päätoimi, eli niille suuntaan apurahat."
Nimenomaan kannattaa maksaa kirkollisvero, vaikkei uskokaan Jumalaan, koska useimmat ihmiset eivät erikseen tee muuten lahjoituksia. Plus muu kirkon harjoittama hyvä työ diakonioineen pyhäkouluineen etc. Ja ovathan nuo kirkot jo rakennuksinakin kauniita, ei niitä parane rapistuttaa. Ei kirkolla mitään "hyvää sivubisnestä" ole.
"Nimenomaan kannattaa maksaa kirkollisvero, vaikkei uskokaan Jumalaan, koska useimmat ihmiset eivät erikseen tee muuten lahjoituksia."
-Mikään ei niitä estä tekemästä, vaikkei kirkkoon kuuluisi. Lisäksi lahjoittamalla suoraan avustusjärjestölle, vähemmän rahaa menee turhan infrastruktuurin ylläpitoon.
"Plus muu kirkon harjoittama hyvä työ diakonioineen pyhäkouluineen etc"
-Pyhäkoulut ovat mielestäni lasten aivopesua. Uskonnosta pitäisi pystyä eroamaan myös alaikäisenä, koska siihen myös liitetään alaikäisenä.
"Ja ovathan nuo kirkot jo rakennuksinakin kauniita, ei niitä parane rapistuttaa"
-Ja niihin sitä "avustuskirkollismaksua" sitten uppoaa... mitä se siellä auttaa? On niitä muitakin kalliita rakennuksia ja oikeasti apua tarvitsevia...
Niin, toki kaikkien kannattaa maksaa siitä, että lapsiparoille syötetään satuja tosiasioina.
Kuinka suuri osuus kirkollisveroista, asiantuntemuksesi perusteella, menee ihan oikeaan hyväntekeväisyyteen? EU:n maksamia ruokakasseja saa myös Vapaa-ajattelijoiden Liiton kautta.
Malliesimerkki huonosta tutkimuksesta ja sen hyvin luovasta käyttämisestä. Vaivautumatta nyt juuri ruotimaan enemmälti, mukana on syvällistä tietämättömyyttä, jota tietenkin kirkko ja sen kannattajat näilläkin palstoilla ruokkivat:
"Vielä suurempi osa (88 %) pitää tärkeänä sitä, että kirkko (i) ylläpitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ja (ii) kirkkomaita." (Viiteet lisätty.)
(i) Kirkko saa huomattavaa valtion tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ja muiden rakennusten suojeluun.
(ii) Kirkkomaat ylläpidetään yrityksiltä perittävällä yhteisöverolla. Ev. lut. kirkko on vuosikausia saanut enemmän yhteisövero-osuutta kuin edes sen oman kirjanpidon mukaan kuluu hautaustoimeen. Puolueeton tilintarkastaja saattaisi kysellä erinäisiä kirjauksia.
Kirkon propaganda- ja agitaatio-osaston työ kyllä ansaitsee kiitettävän arvosanan: mustasta tulee valkoista.
"-Mikään ei niitä estä tekemästä, vaikkei kirkkoon kuuluisi. Lisäksi lahjoittamalla suoraan avustusjärjestölle, vähemmän rahaa menee turhan infrastruktuurin ylläpitoon."
-Niin, mikään ei estä mutta harvempipa vaan lahjoittaa, niin se vain on. Kirkollisvero on oiva kokonaisvaltainen "package" myös tähän.
"-Ja niihin sitä "avustuskirkollismaksua" sitten uppoaa... mitä se siellä auttaa? On niitä muitakin kalliita rakennuksia ja oikeasti apua tarvitsevia..."
-Mutta harvat rakennukset ovat yhtä kauniita kuin kirkot.
"Malliesimerkki huonosta tutkimuksesta ja sen hyvin luovasta käyttämisestä. Vaivautumatta nyt juuri ruotimaan enemmälti, mukana on syvällistä tietämättömyyttä, jota tietenkin kirkko ja sen kannattajat näilläkin palstoilla ruokkivat"
Malliesimerkki hyvästä ja kattavasta tutkimuksesta: numerot - toisin kuin nimimerkki Tilastolttis - eivät valehtele.
"(i) Kirkko saa huomattavaa valtion tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ja muiden rakennusten suojeluun."
Eikö se ole aivan luonnollista kun 88% pitää tärkeänä sitä, että kirkko ylläpitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ja kirkkomaita.
"Kirkon propaganda- ja agitaatio-osaston työ kyllä ansaitsee kiitettävän arvosanan: mustasta tulee valkoista."
Puolueeton tutkimus tuokin, joten eiköhän se ole Tilastolttiksen ja esim. vapaa-ajattelijoiden musta valkoista. Enemmän he harjoittavat propagandaa ja agitaatiota. Tilanne on kääntynyt - vapaa-ajattelijoista on tullut kiihkoja.
On kauniitakin kirkkoja, ei siinä mitään. Esimerkiksi, hmm, esimerkiksi, hmm! Esimerkiksi… esimerkiksi…
Ai niin: nyt tiedän: Suomenlinnan kirkko! Siis ennen kuin ev-lut suojeluskuntalaiset häpäisivät sen! Sehän oli ortodoksinen varuskuntakirkko, mutta ev-lut ristiretkeläiset raiskasivat, tuhosivat ja turmelivat kauniin kirkon, koska se oli Vääräuskoinen.
Ei, ei rahaa tälle fundamentalistikultille!
"harvempipa vaan lahjoittaa, niin se vain on. Kirkollisvero on oiva kokonaisvaltainen "package" myös tähän"
-Niin, ne lahjoittajat ovat sen maallisen lahjoituksen perässä kirkon jäsenistössä. Eikä kirkollisvero ole mikään hyvä ratkaisu hyväntekeväisyyslahjoitusten tekemiseen, peruskulut ovat liian korkeat. Annetaan avustusjärjestöille oikeus verottaa palkkaa, niin ongelma ratkaistu! Siinä on vielä parempi package.
"Mutta harvat rakennukset ovat yhtä kauniita kuin kirkot."
-Olen eri mieltä. On olemassa paljon muita, todella upeita rakennuksia, jotka ovat arkkitehtuurin-, muotoilun- ja insinööritaidonnäytteitä. Kauneus on kuitenkin subjektiivinen kokemus.
""(i) Kirkko saa huomattavaa valtion tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ja muiden rakennusten suojeluun."
Eikö se ole aivan luonnollista kun 88% pitää tärkeänä sitä, että kirkko ylläpitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkoja ja kirkkomaita.""
Nämä harhaanjohdetut 88% kuvittelevat, että kirkko tekee sen omilla rahoillaan, mutta eipäs teekään, vaan ihan muilla rahoilla. Se, että suurin osa po. rahoista tulee kirkon jäseniltä on ihan toinen juttu. Itse asiassa raskauttava: nämä ihmiset luulevat, että heidän kirkollisveronsa menee po. tarkoitukseen, vaikka se tosiasiassa menee pappien pohjattomaan säkkiin ja he maksavat tämän ylläpidon ihan muissa veroissaan.
Oletko muuten pappi, kun valehtelet niin taitavasti?
Tuossa korostuu vain se että uskolla ei ole juuri minkäänlaista merkitystä kirkkoon kuulumisen suhteen. Syyt ovat pragmaattisia, maallisia syitä jotka liittyvät kulttuuriin ja sosiaalisuuteen. Harvalle kirkkoon kuuluvalle se kirkon oppi on mitenkään merkityksellinen. Jos kirkko korvattaisiin hyväntekeväisyysjärjestöllä joka auttaa köyhiä ja järjestää sosiaalisia tapahtumia, mutta johon ei liity mitään paasaamista jeesuksesta, kukaan ei huomaisi mitään eroa.
on evankeliumin julistaminen, eli käännytys. Nuo muut mainitsemasi ovat vain rekvisiittaa.