Mikähän mahtoikaan olla tuollaisen rakenneteräksen (profiiliputket) kuormituslujuus/mm2?
Eli jos suunnittelen erilaisista rakenneputkista systeemejä, pitäisi voida laskea esim. 30x50x3 putkeen kohdistuvat voimat vaikkapa kahden metrin jänteellä.
Osaisin laskea (luulisin) jos tietäisin tuon voiman, millä terästä voi rasittaa/mm2 että se ei muuta muotoaan pysyvästi. Tai pysyä turvallisesti tuon rajan alla.
Netistä koitin selata, mutta en ainakaan vielä löytänyt.
Teräksen lujuus
30
19002
Vastaukset
- terästää
on materiaalin mukaan: 335 N/mm2, 375 N/mm2 jne. Teräksiä on ainakin tuhatta eri laatua.
Jos tuommoisia kyselet, niin et todennäköisesti osaa mitoittaa teräsrakenteita. Niissä kuormitustila saattaa vaihdella todella paljon rakenteen muodosta riippuen. Saattaa se vaihdella ajan mittaan muutenkin. - Åre Örebro
laskea usilla tavoilla. Mm. hitsausrakenteissa pelkät hitsausvoimat ylittävät rakenteiden sallitut jännitykset.
Lasket aluksi vaikka, että murtolujuus ja/tai myötölujuus ei ylity ja sitten lasket rakenteen jouston ja harkitset, voiko kyseisen jouston kanssa elää. Usein rajoittavaksi tulee (esim puurakenteissa) niiden liika joustaminen, vaikka ne saattaisivat silti vielä kestää. Kriittisiltä rakenteilta edellytetään varmuuskertoimen mukaista varaa rakenteen käyttökelvottomaksi menemisen suhteen. Minimi on aina 1.5, jota voi mm. käyttää lentokoneen suunnittelussa.
Huomaa myös, että jos rakenne joutuu vaihtokuormituksen kohteeksi, niin pitää sen kestää kyseinen vaihtokuormitus kyseisellä varmuudella KOKO käyttöelinikänsä ajan. Siis joissain tapauksissa rakenteen käyttöikää joudutaan rajoittamaan tai vahvistamaan sitä, jotta se kestäisi täyden vaihtokuormitusten määrän.Kummallinen ajatus että jos ei ulkoa muista jotain arvoa, ei ole valmiuksia mitään laskeakaan. No se oli "terästää" miehen (voi olla kyseessä nörttikin) mielipide se.
Minun tapauksessani ei niin ihmeellisestä laskemisesta ole kysymys. Jos vaikka 4 metriä pitkille palkeille pitää olla tietty kestävyys keskikohdassa, sekä vahvistetaan rakenne kolmion muotoisella tuennalla, joka keskeltä on siis korkeimmillaan.
Eli mitä suurempi on kolmion kulma ja korkeus, sen suuremman voiman kestää. Tuosta kompromissi painon ja mallin suhteen.
Perusfysiikkaa voimavektoreilla, sama koskisi putkeakin, mutta jos ajattelee putken vääntymistä, taitaa "notkahdus tapahtua puristavalla puolella, niinhän putki murtuu.
Tuohon tilanteeseen ei kyllä jouduta, joten sen voi jättää huomiotta.
Eli tämä johtunee siitä, että teräs kestää enemmän vetoa kuin puristusta.
Ajatusta jatkaen kuitenkin tulee mieleen vaikkapa 50x50x3 vääntyminen kun sitä kuormittaa keskeltä.
Pituus vaikkapa neljä metriä.
Jos haluisi vahvistaa tasapaksuisena, pitäisi hitsata lattarautaa puristuspuolelle.
Vahvin painoon nähdn saataisiin kun vetopuolella ohempi latta, puristuspuolella paksumpi latta ja sivut ohuet, eli ilman vahvistusta.
Eikö näin?- 1 + 8 = ?
ferguson.ff kirjoitti:
Kummallinen ajatus että jos ei ulkoa muista jotain arvoa, ei ole valmiuksia mitään laskeakaan. No se oli "terästää" miehen (voi olla kyseessä nörttikin) mielipide se.
Minun tapauksessani ei niin ihmeellisestä laskemisesta ole kysymys. Jos vaikka 4 metriä pitkille palkeille pitää olla tietty kestävyys keskikohdassa, sekä vahvistetaan rakenne kolmion muotoisella tuennalla, joka keskeltä on siis korkeimmillaan.
Eli mitä suurempi on kolmion kulma ja korkeus, sen suuremman voiman kestää. Tuosta kompromissi painon ja mallin suhteen.
Perusfysiikkaa voimavektoreilla, sama koskisi putkeakin, mutta jos ajattelee putken vääntymistä, taitaa "notkahdus tapahtua puristavalla puolella, niinhän putki murtuu.
Tuohon tilanteeseen ei kyllä jouduta, joten sen voi jättää huomiotta.
Eli tämä johtunee siitä, että teräs kestää enemmän vetoa kuin puristusta.
Ajatusta jatkaen kuitenkin tulee mieleen vaikkapa 50x50x3 vääntyminen kun sitä kuormittaa keskeltä.
Pituus vaikkapa neljä metriä.
Jos haluisi vahvistaa tasapaksuisena, pitäisi hitsata lattarautaa puristuspuolelle.
Vahvin painoon nähdn saataisiin kun vetopuolella ohempi latta, puristuspuolella paksumpi latta ja sivut ohuet, eli ilman vahvistusta.
Eikö näin?Teräs on usein puristusjännityksen kestoltaan vahvempaa kuin vetojännityksen kestoltaan.
Sensijaan puristukseen liittyy aina epästabiilisuus, mikä voi saada rakenteen taipumaan liiaksi jo siinä jännityksessä, missä vetopuolella ei syntyisi mitään ongelmaa. Tässä ei kuitenkaan ole mitään rajaa millä puristusjännityksen arvolla tämä aina voitaisiin välttää, vaan teräspalkki voi menettää stabiilisuutensa puristuspuolella ihan kuinka pienellä puristusjännityksellä tahansa. Ajattele vaikka palkkia puhtaassa puristuksessa, ja sittten vain lisäät palkin pituutta samalla kuormalla, niin aina on tuloksena nurjahtaminen ihan siitä riippumatta kuinka pienestä jännityksestä oli kysymys, ja puristusjännityshän ei tuossa muuttunut miksikään, kun palkkia samalla kuoprmalla pidennettiin.
Teräksen puristuksen kestolla ei siis ole mitään suoraa yhteyttä epästabiilisuuden syntymiseen, vaan kappaleen jäykkyydellä sensijaan on. Voit välttää epästabiilisuuden lyhentämällä puristuskuormitettua putkea, oli ulkoinen kuorma miten suuri tahansa samalla poikkipinnalla. Tuloksena voit saada samalla alkuperäisellä poikkipinnalla suuremman puristuksen keston murtumatta, kuin mitä se kestäisi vetoa murtumatta.
Lisäksi on syytä huomata, että mainittu 355 MPa myötöraja koskee vain staattisia normaalijännityksiä, eikä lainkaan leikkausjännityksiä tai vääntöjännityksiä (molemmat ovat työntöjännityksiä) !
Työntöjännitysten kesto on aina selvästi normaalijännityksien kestoa pienempi metalleilla.
Eikä dynaaminen kuorman kesto normaalijännityksien suhteen ole sama, kun väsymisefekti otetaan huomioon, kuten jo mainittiinkin. - lkjlkjlkjkkljkj
ferguson.ff kirjoitti:
Kummallinen ajatus että jos ei ulkoa muista jotain arvoa, ei ole valmiuksia mitään laskeakaan. No se oli "terästää" miehen (voi olla kyseessä nörttikin) mielipide se.
Minun tapauksessani ei niin ihmeellisestä laskemisesta ole kysymys. Jos vaikka 4 metriä pitkille palkeille pitää olla tietty kestävyys keskikohdassa, sekä vahvistetaan rakenne kolmion muotoisella tuennalla, joka keskeltä on siis korkeimmillaan.
Eli mitä suurempi on kolmion kulma ja korkeus, sen suuremman voiman kestää. Tuosta kompromissi painon ja mallin suhteen.
Perusfysiikkaa voimavektoreilla, sama koskisi putkeakin, mutta jos ajattelee putken vääntymistä, taitaa "notkahdus tapahtua puristavalla puolella, niinhän putki murtuu.
Tuohon tilanteeseen ei kyllä jouduta, joten sen voi jättää huomiotta.
Eli tämä johtunee siitä, että teräs kestää enemmän vetoa kuin puristusta.
Ajatusta jatkaen kuitenkin tulee mieleen vaikkapa 50x50x3 vääntyminen kun sitä kuormittaa keskeltä.
Pituus vaikkapa neljä metriä.
Jos haluisi vahvistaa tasapaksuisena, pitäisi hitsata lattarautaa puristuspuolelle.
Vahvin painoon nähdn saataisiin kun vetopuolella ohempi latta, puristuspuolella paksumpi latta ja sivut ohuet, eli ilman vahvistusta.
Eikö näin?niin opit laskemaan niitä.
lkjlkjlkjkkljkj kirjoitti:
niin opit laskemaan niitä.
Niin. Toki puristuspuolella kyse on nurjahtamisesta. Eipä lattarauta tai pelti kestä paljoa puristusta kun nurjahtaa.
Eipä rekenteeni vielä tällä kertaa kuitenkaan vaadi korkeampaa matematiikkaa.- ...........
1 + 8 = ? kirjoitti:
Teräs on usein puristusjännityksen kestoltaan vahvempaa kuin vetojännityksen kestoltaan.
Sensijaan puristukseen liittyy aina epästabiilisuus, mikä voi saada rakenteen taipumaan liiaksi jo siinä jännityksessä, missä vetopuolella ei syntyisi mitään ongelmaa. Tässä ei kuitenkaan ole mitään rajaa millä puristusjännityksen arvolla tämä aina voitaisiin välttää, vaan teräspalkki voi menettää stabiilisuutensa puristuspuolella ihan kuinka pienellä puristusjännityksellä tahansa. Ajattele vaikka palkkia puhtaassa puristuksessa, ja sittten vain lisäät palkin pituutta samalla kuormalla, niin aina on tuloksena nurjahtaminen ihan siitä riippumatta kuinka pienestä jännityksestä oli kysymys, ja puristusjännityshän ei tuossa muuttunut miksikään, kun palkkia samalla kuoprmalla pidennettiin.
Teräksen puristuksen kestolla ei siis ole mitään suoraa yhteyttä epästabiilisuuden syntymiseen, vaan kappaleen jäykkyydellä sensijaan on. Voit välttää epästabiilisuuden lyhentämällä puristuskuormitettua putkea, oli ulkoinen kuorma miten suuri tahansa samalla poikkipinnalla. Tuloksena voit saada samalla alkuperäisellä poikkipinnalla suuremman puristuksen keston murtumatta, kuin mitä se kestäisi vetoa murtumatta.
Lisäksi on syytä huomata, että mainittu 355 MPa myötöraja koskee vain staattisia normaalijännityksiä, eikä lainkaan leikkausjännityksiä tai vääntöjännityksiä (molemmat ovat työntöjännityksiä) !
Työntöjännitysten kesto on aina selvästi normaalijännityksien kestoa pienempi metalleilla.
Eikä dynaaminen kuorman kesto normaalijännityksien suhteen ole sama, kun väsymisefekti otetaan huomioon, kuten jo mainittiinkin.Joitakin valurautoja lukuunottamatta(nehän ei silti teräksiä olekaan) teräkset kestävät yhtä paljon veto- ja puristusjännitystä!
- 1 + 8 = ?
........... kirjoitti:
Joitakin valurautoja lukuunottamatta(nehän ei silti teräksiä olekaan) teräkset kestävät yhtä paljon veto- ja puristusjännitystä!
"Joitakin valurautoja lukuunottamatta(nehän ei silti teräksiä olekaan) teräkset kestävät yhtä paljon veto- ja puristusjännitystä! "
Jos lasket jännitykset todellisella poikkipinnalla, niin kyllä noinkin voi olla terässeoksesta riippuen, mutta jos lasket alkuperäiselle poikkipinnalle, niin korjauksesi on puuta heinää.
Hyvä rakenne teräs kaksinkertaistaa helposti poikkipintansa puristuksessa murtumatta, ja samalla puristusvoima on moninkertainen vetotapaukseen nähden. - hdgtrutfcc
1 + 8 = ? kirjoitti:
"Joitakin valurautoja lukuunottamatta(nehän ei silti teräksiä olekaan) teräkset kestävät yhtä paljon veto- ja puristusjännitystä! "
Jos lasket jännitykset todellisella poikkipinnalla, niin kyllä noinkin voi olla terässeoksesta riippuen, mutta jos lasket alkuperäiselle poikkipinnalle, niin korjauksesi on puuta heinää.
Hyvä rakenne teräs kaksinkertaistaa helposti poikkipintansa puristuksessa murtumatta, ja samalla puristusvoima on moninkertainen vetotapaukseen nähden.terästanko kestää paljon vetoa, mutta puristus vääntää tankon välittömästi. Lyhyt tappi kestää paljon puristusta voi muttaa muotoaan, mutta edelleen kappale on välissä. kappale voi levitä jolloin mintalan lisäys antaa lissäntyvia lujuusarvoja, estäen esim esineiden puristumisen yhteen. Myötöraja tarkoittaa että suuremmilla arvoilla kappale muuttaa muotoaan pysyvästi ja rakenne antaa periksi.
- ........
1 + 8 = ? kirjoitti:
"Joitakin valurautoja lukuunottamatta(nehän ei silti teräksiä olekaan) teräkset kestävät yhtä paljon veto- ja puristusjännitystä! "
Jos lasket jännitykset todellisella poikkipinnalla, niin kyllä noinkin voi olla terässeoksesta riippuen, mutta jos lasket alkuperäiselle poikkipinnalle, niin korjauksesi on puuta heinää.
Hyvä rakenne teräs kaksinkertaistaa helposti poikkipintansa puristuksessa murtumatta, ja samalla puristusvoima on moninkertainen vetotapaukseen nähden.Mitoitatko puristuspalkin tosiaan niin, että poikkipinta-ala saa kaksinkertaistua??
- 1 + 8 = 9
........ kirjoitti:
Mitoitatko puristuspalkin tosiaan niin, että poikkipinta-ala saa kaksinkertaistua??
Puristuspalkin mitoittaminen ja puristus(murto)lujuuden laskeminen ovat kaksi eri asiaa, joita ei todellakaan kannattaisi sotkea keskenään !!!!
Ei kukaan järkevä mitoita yhtään mitään rakennetta vastaamaan murtorajatilaa.
Paitsi silloin kun "rakenteen" on nimenomaan tarkoituskin hajota, ja silloin käytetään alle yhden olevia varmuuskertoimia, näin esim elokuvien kuvauksiin tehtäviin "rakenteisiin", joiden halutaan varmuudella hajoavan. - Fergus.ff
1 + 8 = 9 kirjoitti:
Puristuspalkin mitoittaminen ja puristus(murto)lujuuden laskeminen ovat kaksi eri asiaa, joita ei todellakaan kannattaisi sotkea keskenään !!!!
Ei kukaan järkevä mitoita yhtään mitään rakennetta vastaamaan murtorajatilaa.
Paitsi silloin kun "rakenteen" on nimenomaan tarkoituskin hajota, ja silloin käytetään alle yhden olevia varmuuskertoimia, näin esim elokuvien kuvauksiin tehtäviin "rakenteisiin", joiden halutaan varmuudella hajoavan.Mutta että tuon murtumisen alapuolelle osaa jäädä sopivasti. Siksi käytetään sopivia varmuuskertoimia.
- skeijomään
1 + 8 = ? kirjoitti:
"Joitakin valurautoja lukuunottamatta(nehän ei silti teräksiä olekaan) teräkset kestävät yhtä paljon veto- ja puristusjännitystä! "
Jos lasket jännitykset todellisella poikkipinnalla, niin kyllä noinkin voi olla terässeoksesta riippuen, mutta jos lasket alkuperäiselle poikkipinnalle, niin korjauksesi on puuta heinää.
Hyvä rakenne teräs kaksinkertaistaa helposti poikkipintansa puristuksessa murtumatta, ja samalla puristusvoima on moninkertainen vetotapaukseen nähden.Sun muut mitoitetaan rakenteissa myötörajan mukaan ja varmuuskerrointa käyttäen! Meinaatko, ettei myötöraja ole ylittynyt tuossa vaiheessa, kun poikkipinta on kaksinkertainen?
- etsivä löytää
Yleensä kannattaa etsiä putkien valmistajan tietoja. Tässäpä yksi malliksi:
http://www.ruukki.com/www/materials.nsf/0/C53D03887D87C77CC2257236003E1421/$File/SHS_EN10219_12.2005_FI.pdf?openElement- etsivä löytää
http://www.ruukki.com/www/materials.nsf/0/C53D03887D87C77CC2257236003E1421/$File/SHS_EN10219_12.2005_FI.pdf?openElement
- martta0
Jos vastaan vain kysymykseesi, niin tässä tulee: Aluksi lasketaan 30x50x3 profiilin neliömomentti Iz = 50x30^3/12 - 44x24^3/12 = 61812 mm^4 (oletettu, että pitempi sivu on profiilin leveys). Olkoon palkki tuettu vapaasti päistään ja palkin pituus L = 2 m (jänneväli). Lisäksi tarvitaan oletus kuormituksesta eli kuvitellaan yksinkertaisesti pistevoiman F vaikuttavan palkin keskellä. Tällöin palkin keskellä vaikuttava taivutusmomentti on Mt = FL/4 (puristusta palkin yläreunalla ja vetoa alareunalla). Näistä saadaan ns. taivutusjännitys sigma = Mt x e / Iz, jossa e = reunaetäisyys eli tässä tapauksessa 30/2=15 mm. Olkoon teräksen myötöraja vaikkapa Rm = 350 MPa ja jos käytetään varmuuskerrointa n = 2, niin suurin sallittu jännitys mikä palkkia saa sen puolivälissä rasittaa on 350/2 = 175 MPa. Nyt voidaan ratkaista suurin sallittu F taivutusjännityksen kaavasta eli Fmax = 4 x Iz x sigmasallittu /(L x e) = 4 x 61812 x 175 / (2000 x 15) = 1442,28 N = 1,44 kN eli vastaa palkin keskellä olevaa noin 147 kg pistemäistä massaa (en ole tarkistanut).
En ole matematiikkaan kovasti perehtynyt, enkä ymmärrä kaavaa kovin paljoa enkä ole yrittänytkään.
Mutta kun vilkaisin niin vaikuttaa oudolta:
Fmax = 4 x Iz x sigmasallittu /(L x e) = 4 x 61812 x 175 / (2000 x 15) = 1442,28 N = 1,44 kN
Kaavan tulos on sitä pienempi mitä suurempi on jakaja.
Eli loogista että mitä suurempi pituus (2000) sitä pienempi kestävyys. Mutta eikö taas lujuus kasva jos keskietäisyys (15) kasvaa. Kaavassa (2000x15) molempien arvojen kasvaminen pienentää lopputulosta.
Varmaan kaavan ymmärtäminen selittäisi asian.- martta0
ferguson.ff kirjoitti:
En ole matematiikkaan kovasti perehtynyt, enkä ymmärrä kaavaa kovin paljoa enkä ole yrittänytkään.
Mutta kun vilkaisin niin vaikuttaa oudolta:
Fmax = 4 x Iz x sigmasallittu /(L x e) = 4 x 61812 x 175 / (2000 x 15) = 1442,28 N = 1,44 kN
Kaavan tulos on sitä pienempi mitä suurempi on jakaja.
Eli loogista että mitä suurempi pituus (2000) sitä pienempi kestävyys. Mutta eikö taas lujuus kasva jos keskietäisyys (15) kasvaa. Kaavassa (2000x15) molempien arvojen kasvaminen pienentää lopputulosta.
Varmaan kaavan ymmärtäminen selittäisi asian.ymmärtäminen tietenkin auttaisi. Jos reunaetäisyys 15 mm kasvaisi vaikkapa arvoon 20 mm (eli profiili olisi 50x40x3), niin tämä kasvattaa myös osoittajassa olevaa neliömomenttia Iz, jonka arvoksi tulisi 122552 mm^4. Toisin sanoen maksimivoimaksi tulisi nyt Fmax = 4 x 122552 x 175 / (2000 x 20) = 2,14 kN.
martta0 kirjoitti:
ymmärtäminen tietenkin auttaisi. Jos reunaetäisyys 15 mm kasvaisi vaikkapa arvoon 20 mm (eli profiili olisi 50x40x3), niin tämä kasvattaa myös osoittajassa olevaa neliömomenttia Iz, jonka arvoksi tulisi 122552 mm^4. Toisin sanoen maksimivoimaksi tulisi nyt Fmax = 4 x 122552 x 175 / (2000 x 20) = 2,14 kN.
Nimenomaan ymmärtäminen, eli mistä kaavassa on kyse. En pidä muistamisesta, että muistaa vain ulkoa jonkin asian. Jospa tuohon joskus perehdyn, asiat on kyllä yleensä sitten helppoja kun vain opettelee asian ytimen. Tuo neliömomentin kasvaminen on looginen selitys, mutta jos tuo alkuperäinen profiili käännetään niin että reunaetäisyys on 20, pysyy neliömomentti samana, vai kuinka?
Jakajana (2000x20), eli lopputulos pienempi.
Maalaisjärki sanoo että pitkä sivu kyljessä on vahvempi.
Täytyy kai ottaa tuo asia tutkittavaksi jotta ymmärrän.
- petteri
Kestääkö rakenneteräs painonnostotankona, ettei se väänny pilalle? Kuinka lasketaan kestävyys 30mm paksulle tangolle, joka on 2m leveä. Pitäisi kestää vähintään 150kg per pääty, kun nostaa kapealla otteella?
- Jos nyt muistin
Pikalaskelma osoitti, että jännitys on tuolloin luokkaa 273 MPa, joka on normaalille rakenneteräkselle kyllä turhan lähellä myötörajaa. Itse valitsisin tarkoitukseen teräslaadun, jonka myötöraja on vähintään 500 MPa.
Laskelma menee aivan teknisen palkkiteorian alkeiden mukaisesti eli ulokepalkkina, jonka pituus on puolet tangon pituudesta ja jota kuormittavat tangon päässä olevat painot.
- kolmensormensahuri
Nonnii, nyt on ehkä tehty rakenne, vaikka lattian kannatuspalkki.
Saako pienellä koekuormalla,
1/100 tai 1/1000 nimellisestä, mittaamalla taipumaa todettua lujuuden?
Heittokellolla pystyy halvalla mittaamaan tosi pieniä taipumia....
Vai ainoat oikeat koekuormat Myllysillan malliin sillan kansi santakuormia täyteen
kunnes repsahtaa tarpeeksi? - Hessu tarvii apua!
Moro!
Ei kukaan kehtaisi auttaa ja kertoa kuinka paljon kuormitusta/taivutusta rakentamani jalustan teräspalkit kestää. Kyseessä on siis suorakulmion muotoinen, 4 jalkainen kehikkomainen jalusta, jonka päällä makaa ohutlevyjen muokkaamiseen tarkoitettu yhdistelmäkone. Materiaali on s235 rakenneteräs ja putkien mitat ovat 80x40x3mm. pituutta jaloilla on 540mm ja jalkojen päällä poikkipalkit 770mm joihin kone on kiinnitetty. Tiedän että rakennelma kestää hyvin koneen painon, mutta pitäisi tietää että paljon se voisi kestää.
Olen, kuten varmasti ymmärsitte, aivan paska fysiikassa ja lujuuslaskennassa joten koitan tätä kautta saada apua ja oppia. - ___---___
Voihan noita pelkkien palkkien jännityksiä laskea, mutta ilman tarkempaa rakennekuvaa on mahdotonta sanoa mitään rakenteen kuormituskestävyydestä. Mahdollisia skenaarioita tuollaisen rakenteen hajoamiselle tulee kuitenkin aika monta mieleen...
- esko
mihin sä tietoo tarviit?
- Mielenkiintoistam
Mites sitten yleensä ottaen mitoitetaan vaikkapa joku tukilevy johonkin koneeseen, onko esim. 12mm s355 vai 10mm s355. Lujuuslaskelmien kautta?
- Ei_niin_yksinkertaista
Pitää ensin tietää tukilevyn geometria, siihen kohdistuvat voimat ja momentit sekä levyn kiinnitykset. Näistä voidaan laskea levyyn kohdistuvat kuormitukset ja niiden aiheuttamat jännitykset sekä muodonmuutokset kullakin materiaalinpaksuudella.
Kuormituksen luonteesta ja rakenteen kriittisyydestä voidaan taas päätellä, kuinka suuria jännityksiä tai muodonmuutoksia osalle voidaan sallia.
Näin laskenta menee yleisperiaatteiltaan.
- konepajamies_neuvoo
Romahtavia rakenteita on helpompi laskea kuin kuormituksen kestäviä. Rakenna vaan teräsrunkoinen halli niin näet ettei se pysy kasassa noilla laskentatiedoilla mitä esitit.
Onhan näitä suunnittelu- ja laskentavirheitä sattunut ammattilaisillekin. Kyllä jokin tee-se-itse mies näiltä palstoilta tekee helposti suurempia virheitä.
Seuraappa uutisia romahtaneista halleista ja silloista. - arkitehti
Riippuu teräksen laadusta, materiaalin paksuudesta ja profiilin muodosta johon taas vaikuttaa kuormituksen suunta. Fe37 eli patarauta kestää suoraa veto kuormitusta 37 kg neliömillimetrille ja Fe 52 kestää 52 kg neliömillimetrillä niin materiaalin poikkileikkauksen pinta-alalla kerrottuna sen 37kg. Eli jos pinta-ala olisi 100mm2 niin 3700 kg pitää huomioida myös varmuuskertoimet eli maksimikuormaa ei ole järkevää käyttää ja rakenteissa tulee myös momenttivoimia jotka on huomioitava ja tarpeen mukaan eliminoitava tukirakenteilla.
- suunnittelijan_valinta
"Fe37 eli patarauta kestää"
Tuota Fe37:nä tunnettua patarautaa ei pidäkään käyttää kriittisissä kohteissa. Näihin tarkoituksiin löytyy parempilaatuisia teräksiä.
Suunnittelijan on kyettävä valitsemaan kuhunkin kohteeseen sopivin materiaali.
Unohtakaa tuo pataraudan tyrkyttäminen joka paikkaan. Uskokaa jo "halvalla ei saa hyvää".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelit siis löytäneesi onnen minusta
Etkä sitä silloin sanonut. Miksi oi miksi. Olisit avannut suusi. Olisin kääntänyt vaikka minkä kiven, että oltaisiin voi362899Lubondaksentiellä taitaa huomenna tyssätä!
Nyt TAX-1 hakee kolmatta kertaa poikkeuslupaa venevajan muuttamiseksi kesäasuntoon! Sari Paljakka ehdottaa lautakunnalle31741- 1201550
Päivän Teemu Selänne: Köyhät ovat vastuussa köyhyydestään!
https://www.youtube.com/watch?v=2rmgjJAJ7s8 Teemu lyö köyhää oikealla suoralla!2751331Nainen, olen huolissani sinusta
Onko kaikki varmasti hyvin? Minulla on pahoja aavistuksia, mutta toivon olevani väärässä. Toivotan kaikkea hyvää sulle!621114Kun satutin sinua
Niin vihasin itseäni. Kaikki paha minkä sinulle suuntasin oli pahuutta itseäni kohtaan. Puhuttelit sieluani. Tunsin rakk341083- 701033
"Elokapina": "Olemme tyhjentäneet renkaan autostasi
älä ota henkilökohtaisesti." Asialla on ilmastonmuutoksen takia autojen renkaita tyhjentävä Tyre Extinguishers -aktivis1271000- 63932
- 41877