Miljarditukia nauttivan alan kannattavuutta on synkistelty.

Hallitus päätti vastikään myöntää 22 miljoonaa euroa lamalainaa taloudellisissa vaikeuksissa oleville tiloille.

Tavallinen yrittäjä saa tehdä kunnon konkurssin, mutta toista on nämä tukipummi maajussit.

Veronmaksajat kustantaa tämän tukipummien kannattamattoman lystin.

Olen kuullut näistä maajussien kakaroista joilla on maksetut talot ja uudet autot. Vaikka eivät ole välttämättä missään töissä.

Miljardeja maksellaa vaikka kaikki maajussit ei tuota välttämättä yhtään mitään. On se pojat helppoo olla tukipummi.

Ei tarvi kun haukotella ja nostella kaiken maailman tukia.

Merkitystä ole millä tavalla lasketaan, sillä viljanviljelijöille ei keskimäärin jäänyt viimevuodesta tuloja lainkaan.
Lannoitteet ja polttoaineet kallistuivat juuri sopivasti ja sitten viljan hinta laski kun alettiin myydä.
Norjalaisten firma muuten nykyään tuo entinen kemiran lannoitepuoli ja norjalaisten piti kuulemma saada lisää voittoa.
Ja sekin tuki mistä aina niin runsaasti kirjoitellaan, ei viljelijän tilillä kauaa viivy, vaan se menee suurimmalta osalta juuri noihin kustannuksiin.

Eikö ole muuten mielenkiintoista että viljan hinta on tukitoimilla saatu niin alas, että sen arvo on energiana polttolaitoksessa korkeampi kuin syötynä. Maailmanmarkkinoilta saisi homevikaista jopa melkein ilmaiseksi ja Helsinki voisi mielestäni alkaa korvata kivihiiltä ulkomaisella sekundaviljalla.

Sama peli se on täällä amerikoissakin ja vielä pahempana, sillä viljelijöillä on niin vähän rahaa että lannoitteet ja siemenet pitää ostaa pankkilainalla. Nyt vielä säät ja kasvitaudit verottavat sadon, eli saapa nähdä paljonko liittovaltio joutuu pistämään hätärahoitusta.

Maatalouspolitiikka on nykyisin niin monimutkainen juttu, ettei siihen kannata suuremmin sekaan huudella. Niitä jotka tietävät miten moneen suuntaan pienetkin muutokset leviävät on harvassa ja koko systeemiä ei hallitse enää kukaan missään. Brysselissähän ne sitäpaitsi tehdään euroopan päätökset, eikä siihen ole juuri valtioilla sanomista. Paitsi tietysti Ranska ja Saksa, jotka saavat tehdä ihan niinkuin haluavat. Hassua vain ettei täällä maailmalla yleensä oman maan viljelijöitä kukaan hauku ja varsinkin haluavat pitää niistä kiinni niin hyvin kuin pystyvät. Euroopassa vielä sekin, että jos jossain maassa viljely vähenee, niin sen maan maksamat unionimaksut ohjautuvat sitten jonkin muuna maan tueksi ja se on tuon menettävän maan korvattava jollain viennillä, tai muuten talous nyrjähtää. Suomella ei siis olisi varaa lopettaa maataloutta, sillä sen ruuan tuonnin ja unionimaksujen kustannuksia ei voitaisi kattaa mitenkään, vaan valtio siirtyisi eteläeurooppalaiseen velkaantumistalouteen.


Virkamiesterveisin, täältä tähän.