Edessäni on kirja "Der Mensch und seine Rassen" vuodelta 1891, jossa on sivun verran selostus suomalaisistakin. Siinä sanotaan, että sihen aikaan olisi suomalaisia n. 1,5 miljoonaa.
Pitääkö tämä tieto paikansa?
Pitäsikö tuota vanha juttu teille kääntää?
Pitääkö tämä tieto paikansa?
Pitäsikö tuota vanha juttu teille kääntää?
Vastaukset 23
Vanhimmat
noin 2,4 miljoonaa. Se on Tapani Valkosen tutkimustulos.
.... eli se kirjan kirjoittajan tieto oli vanha, siis kuinka vanhaa? Olisi vain mielenkiintoista tietää, millaisia ja kuinka vanhoja tietoja siinä taas käytetään.
Se sivun pätkä suomalaisista on muuten kivasti kirjoitettu.
" väestö on vakava, ylen työteliäs, kestävä,rohkea ja rehellinen"
"Lönnrotin kokoama runo Kaleva voidaa rinnastaa Homerin runoksiin, Nibelungin lauluihin ja intialaisten ja persialaisten suuriin epoksiin"
" eli se kirjan kirjoittajan tieto oli vanha, siis kuinka vanhaa? Olisi vain mielenkiintoista tietää, millaisia ja kuinka vanhoja tietoja siinä taas käytetään. "
Vuoden 1870 paikkeilla autonomisen Suomen väkiluku oli 1 770 000. eli jostain sieltä se 1,5 miljoonaa tulee. 1810 väkiluku oli 863 000 ja Viipurin läänin liittäminen lisäsi sitä 1812 185 000.
Ehkä pitää ehkä ei.
Sotien ja maastamuuton takia väkiluku pieneni kyllä reippaasti.
Ei auttanut edes "vauvabuumi" paikkaamaan sitä koska suurin osa näistä sotien jälkeen syntyneistä räkänokista muutti ulkomaille. Enemmistö meni Ruotsiin mutta osa siirtyi Yhdysvaltoihin, Englantiin ja Saksaan.
Vuoden 1690 väkilukumme oli 500 000 henkeä, vuonna 1721 runsaat 300 000 henkeä, vuonna 1808 n. 800 000 henkeä, Krimin sodan aikoihin mainitut 1,5 miljoonaa, vuonna 1910 n. 3 miljoonaa, vuonna 1939 noin 3,7 miljoonaa, 1950 noin 4 Miljoonaa ja nykyään päälle 5 miljoonan.
Väestön lukumäärä on kyetty laskemaan luotettavasti 1700-luvun puolivälistä alkaen kiitos papiston yhteistyön jokaisen suomalaisen ollessa kirjoilla kastamisesta alkaen kirkonkirjoissa ja poistuessa niistä vasta kuoltuaan. Itseasiassa silloiset tilastot ovat luotettavia nykyajankin vaatimustasolla mitaten.
Pahoja suomalasisten harventajia ovat olleet 1600-luvun alun nälänhätä ( Todennäköisesti yli 10% silloisesta väestöstä),1690-luvun nälänhätä ( 30% silloisesta väestöstä) Isoviha,vuoden 1868 nälänhätä ja näiden välivuosina sattuneet tautiepidemiat ja sotatapahtumat. 1900-luvulla on kolme jaksoa, jolloin kuolleisuus on runsaasti ylittänyt syntyvyyden: 1918 ( 30 000 kuollutta) Talvisota( 26 000 kuollutta) Jatkosota( n. 100 000 kuollutta).
Ennen 1600-lukua tapahtuneista väestökadoista ei ole saatavissa luotettavia tietoja, mutta 1590 -luvun Nuijasodan tapahtumat olivat väkimäärään suhteutettuna vähintään yhtä tuhoisia kuin vuoden 1918 tapahtumat ja kaikesta päätellen 1300-luvun Musta Surma teki täälläkin pahaa jälkeä.
Vuoden 1868 nälänhädästä kannattaa mainita se, että jo omana aikanaan se oli Irlannin vähän aiemman nälänhädän jälkeen tuhoisin tämänlaatuinen katastrofi Länsi-Euroopassa ja johtui lähinnä siitä, että julkiset elintarvikevarastot olivat päässeet ehtymään useiden huonojen satovuosien vuoksi ja maamme yhteydet ulkomaille talvisaikaan olivat nykyistä paljon olemattomammat.Näin ollen edellissyksyn romahtanut sato sattui todella pahaan saumaan varsinkin kun hallinto ei reagoinut tarpeellisella nopeudella.
...ja kiitos tästä perusteellisesta selvityksestä. Minua kiinnostavat juuri sellaiset asiat - sukuvika.
"Vuoden 1868 nälänhädästä kannattaa mainita se, että jo omana aikanaan se oli Irlannin vähän aiemman nälänhädän jälkeen tuhoisin tämänlaatuinen katastrofi Länsi-Euroopassa " Kyllä me oltiin silloin Itä-Eurooppaa, mutta miksi eivät venäläiset auttaneet, vaikka ovat niin viljaisaa kansaa?
Ruåttinkielinen valtiojohtomme ei halunnut auttaa köyhää kansaa. Valitettavasti Snellmannia vedettiin tässä asiassa samassa kelkassa. Oli kai jotakin samanlaista mentaliteettia, kuin 1918, että "kuolkoon köyhä kansa". Taitaa tuntua tutulta Styppimme ja Kataisen lausunnot tänään?
jotka ovat niin viljaisaa kansaa.Nehän on pudottaneet viime sotienkin aikaan Suomeen leipäkoreja. Jätetään nyt Stubbi rauhaan sentään 1800-luvun nälänhädästä.
Venäjällä ja muuallakin Euroopassa. Viljan hinta nousi ja Snellman ei halunnut ottaa velkaa tuontiin ennen kuin äärihädässä. Niin lännestä viimein tuotu vilja ei ehtinyt pahimpaan hätään. Venäjältä tuskin oli mahdollista tuoda viljaa. Olikohan Ukrainaan edes rautatietä vielä tuolloin?
normaalisti, mutta nyt oli hyvä tilaisuus tappaa suomalaiset nälkään. Kenraalikuvernööri oli hyvin vastuullinen mies ja ilmoitti Venäjälle Suomen katastrofaalisesta tilasta ja näin Venäjällä osattiin kiihkovenäläisten toiveiden mukaan lopettaa viljan tuonti Suomeen. Tavoite oli väkiluvun pienentäminen Suomessa. Pienempi massa on helpompi venäläistää.
Totta puhut. Suomeen tuotiin keväällä/kesällä 1868 satoja junanvaunullisia parahinta Rostovin ohraa. Sitä meni paljon pilalle kun kuljetukset pysähtyivät keskeneräisen Riihimäki-Pietari radan johdosta Perkjärven asemalle (raiteet 4-6)liki kolmeksi vuodeksi.
Jotakin apua saatiin myös meriteitse pahimmille nälkäalueille, kuten nykyisen Parkanon seudulle, viemällä viljaa sikäläiseen makasiiniin Viipurin satamasta jäänsärkijöillä. Pahasta jäätalvesta johtuen jouduttiin vielä Juhannuksena käyttämään karikkoista ja hidasta Punkalaitumen reittiä joten apu ei aina tullut ajoissa.
Samaan aikaan maan ollessa pahassa hädässä laivattiin Raahen, Rauman, Kotkan ja Savonlinnan satamista 1.6 Mrd kiloa mallaskauraa Kreikkaan. Sekin kuorma on vielä maksamatta.
Kenraalikuvernöörit olivat pelkkä riesa. Koskaan niistä ei ollut mitään hyötyä Suomelle. Niinpä niitä ammuttiin ja hukutettiin seuraavalla vuosisadalla.
Kyllä tässäkin oli taustalla ihan kotimaiset tekijät, Snelman ajoi ns. vahvan markan politiikkaa ja halusi pitää markan vahvana, velkaa ei otettu eikä tuontia suosittu kuin äärimmäisessä hädässä, talvi oli tavallista ankarampi ja kaikki satamat ehti jäätyä joka sitten vielä entisestään haittasi viljalastien perille pääsyä, viivyttely maksoi tuhansien hengen.
Taitaa olla sinun viljakiloissasi muutama nolla liikaa? Sattuuhan sitä.
Toisaalta jos tässä tuli tuhatkertainen virhe, niin mitenköhän on muitten tietojan kanssa?
Suomen ensimmäinen rautatie Helsinki-Hämeenlinna valmistui 1862. Rataa Pietariin oltiin vasta tekemässä, ja sen työmaalle tuli paljon nälkäkuolemaa paenneita töihin kehnolla työpanoksella tosin.
Rautatieverkostoa Pietariin tai siitä pitemmälle ei siis ollut. Viljan alijäämää olisi pitänyt paikata laivakuljetuksin Pohjanlahden satamiin, mutta kun tarpeseen 1867 syksyllä herättiin, satamat alkoivat jo jäätyä. Sisämaahan oli vaikea kuljettaa suuria määriä.
Tästä hetkestä samat 130 vuotta eteenpäin niin etnisiä suomalaisia on enää enintäin tuo sama 1,5 miljoonaa, mamuuja 6-8 miljoonaa.
Tämän+vuoden+(2020)+Ajastaika+kertoo++taulukossaan,+että+Suomen+asukasluku+oli+jo+vuoden+1875+lopussa+1+913+000+ja+vuoden+1900+lopussa+jo+2+656+000.+Taulukon+tiedot+perustuvat+kirkonkirjoihin+ja+muihin+silloisiin+rekistereihin.+Väestön+lisäys+oli+siis+neljännesvuosisadassa+743+000+tuon+taulukon+mukaan.
Mikä on ollut nykyisen Suomen alueella todennäköinen väkimäärä noin 2 000 vuotta sitten?
KVG!
Luultavasti n. 50 000 henkeä.
Ruotsin Tuhatvuotisen Valtakunnan väestökirjanpidon aloittaminen tuskin on laskettava joidenkin pappien ansioksi. Ruotsin kirkko [edelleen toiminnassa oleva Svenska kyrkan] oli alkuaan luterilaisen valtionkirkon arkkityyppi, joka teki sen, mitä sai Kruunulta tehtäväkseen: kastoi, opetti lukemaan, vihki, hautasi -- sekä piti kirjaa kaikesta taitojensa mukaan.
Suomessa oli 1891 n. 2,7 miljoonaa asukasta ja 3 miljoonaa tuli täyteen 1912. Joten kyllä saksalainen oli pahasti väärässä.