Ortodoksit ja naispappeus

aika ilkeä viesti.

asdkfkls kirjoitti:

aika ilkeä viesti.

Mielestäni ilkeyttä on, kun täällä hyökätään nimeltä mainiten erilaisia ihmisiä vastaan. Tyypillinen esimerkki on Tampereen seurakunnan yhden työntekijän ylityöloma. Sen asian pohtiminen ei mitenkään kuulu tälle palstalle.

Parjausviestit voisi jotenkin vielä ymmärtää, jos ne kirjoitettaisiin omalla nimellä, mutta ne tehdään pääsääntöisesti nimimerkillä. Se on ilkeyttä, enkä usko että se on kovin kristillistä tai ortodoksista.

Pitää olla kiitollinen että kelpaa kirkolle eikä päinvastoin.

"Luterilaiseen kirkkoon voi liittyä internetissä."

Ei pidä paikkaansa. Tässä tietoa luterilaisen kirkon sivuilta: "Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi voi tulla kolmella tavalla: a ) Kasteen kautta. Kastettavat voivat olla aikuisia tai lapsia. b ) Aikaisemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä kastetut pääsevät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi tunnustamalla kirkon tunnustuksen. Heitä ei kasteta uudelleen. c) Kirkon jäsenyydestä eronnut voi liittyä takaisin kirkon yhteyeen ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä asuinpaikkansa seurakuntaan."

Lukija7 kirjoitti:

"Luterilaiseen kirkkoon voi liittyä internetissä."

Ei pidä paikkaansa. Tässä tietoa luterilaisen kirkon sivuilta: "Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi voi tulla kolmella tavalla: a ) Kasteen kautta. Kastettavat voivat olla aikuisia tai lapsia. b ) Aikaisemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä kastetut pääsevät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi tunnustamalla kirkon tunnustuksen. Heitä ei kasteta uudelleen. c) Kirkon jäsenyydestä eronnut voi liittyä takaisin kirkon yhteyeen ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä asuinpaikkansa seurakuntaan."

Lue lisää

Nettilomakkeella: https://evl.fi/EVLLiitykirkkoon.nsf/lomake?readform&lang=FI

Ehkä sitten pitää myös keskustella, mutta nettilomakkeella se alkaa.

Ortodoksisten kirkkojen ilmoitustaululla kehotetaan ottamaan yhteys pappiin tai kirkkoherranvirastoon.

". Oppi on aina sama, mutta maailmanlaajuisessa kirkossa on monta tapaa tunnustaa uskoa. "

-Perustelisitko tätä?
Miten ihmeessä kirkon uskoa voi tunnustaa monella tavalla....?

??? kirjoitti:

". Oppi on aina sama, mutta maailmanlaajuisessa kirkossa on monta tapaa tunnustaa uskoa. "

-Perustelisitko tätä?
Miten ihmeessä kirkon uskoa voi tunnustaa monella tavalla....?

Lue lisää

Joillekin sopii karismaattinen katolilaisuus, joka vetoaa usein varsinkin nuoriin. Toiset haluavat pitäytyä vanhassa tridentiinisessä messussa. Liturginen runsaus on juuri osa katolilaisuuden kiehtovuutta.

Tapoja on monia, mutta yksikään ei ole toistaan parempi. Usko on kaikilla sama ja se on ilmaistu kirkon opetuksessa. Jos ei myönnä tätä oppia todeksi, erottaa itsensä kirkon ulkopuolelle.

"Katolinen oppi ei muutu koskaan." ja ymmärsin teidän tarkoittavan sillä nimenomaan Katolisen kirkon läntisen haaran eli Roomalaiskatolisen kirkon oppia. Idän katolinen ja apostolinen kirkko eli Ortodoksinen kirkko ei ole muuttanut oppiaan viimeisen eli vuonna 787 pidetyn Nikaian toisen synodin jälkeen, silloin Kirkon oppi oli saatu lopullisesti määriteltyä.
Mutta kun läntinen haara itsenäistyi omaksi kirkkokunnakseen vuonna 1054, uusi Roomalaiskatolinen kirkko muutti ensimmäisenä uskontunnustusta ja kehitteli seuraavien vuosisatojen aikana useita uusia dogmeja, joista viimeisimmät ovat vasta muutaman vuosikymmenen takaa.
Olette ehkä itsekin kuullut paavi Pius IX:n aikana vuonna 1867 pidetystä Vatikaanin ensimmäisestä kirkolliskokouksesta, jossa laadittiin dogmi paavin erehtymättömyydestä. Vastaavia uusia dogmeja on paljon muitakin, joten on aivan turha puhua suureen ääneen katolisen kirkon opin muuttumattomuudesta, jos sillä halutaan tarkoittaa nimenomaan Roomalaiskatolista kirkkoa.

huomiota kohtaan kirjoitti:

"Katolinen oppi ei muutu koskaan." ja ymmärsin teidän tarkoittavan sillä nimenomaan Katolisen kirkon läntisen haaran eli Roomalaiskatolisen kirkon oppia. Idän katolinen ja apostolinen kirkko eli Ortodoksinen kirkko ei ole muuttanut oppiaan viimeisen eli vuonna 787 pidetyn Nikaian toisen synodin jälkeen, silloin Kirkon oppi oli saatu lopullisesti määriteltyä.
Mutta kun läntinen haara itsenäistyi omaksi kirkkokunnakseen vuonna 1054, uusi Roomalaiskatolinen kirkko muutti ensimmäisenä uskontunnustusta ja kehitteli seuraavien vuosisatojen aikana useita uusia dogmeja, joista viimeisimmät ovat vasta muutaman vuosikymmenen takaa.
Olette ehkä itsekin kuullut paavi Pius IX:n aikana vuonna 1867 pidetystä Vatikaanin ensimmäisestä kirkolliskokouksesta, jossa laadittiin dogmi paavin erehtymättömyydestä. Vastaavia uusia dogmeja on paljon muitakin, joten on aivan turha puhua suureen ääneen katolisen kirkon opin muuttumattomuudesta, jos sillä halutaan tarkoittaa nimenomaan Roomalaiskatolista kirkkoa.

Lue lisää

Katolinen kirkko ei ole koskaan muuttanut oppia. Ensimmäinen kirkolliskokous ei aikanaan muuttanut oppia millään lailla, eikä myöskään yksikään jäljempi.

Oppi on katolisella kirkolla ollut aina sama ja on ikuisesti. En siis oikein ymmärrä mitä haet takaa tuolla, kun väität että ortodoksinen kirkko ei ole muuttanut oppiaan vuoden 787 jälkeen. Katolinen kirkko kun ei ole koskaan muuttanut oppia eikä yksikään 1-7 kirkolliskokouksesta ole ilmoittanut muuttaneensa oppia.

Kaikki kirkolliskokoukset ovat vain täsmentäneet oppiaan, siis julistaneet jonkun asian virallisesti olleen aina osa oppia.

Kirkko ei myöskään ole roomalaiskatolinen, sillä kaikki katoliset eivät ole roomalaiskatolilaisia. On myös esim. syyrialaiskatolilaisia, jotka eivät ole roomalaiskatolilaisia.

Katolinen kirkko ei myöskään koskaan ole muuttanut uskontunnustusta, jos viittaat Nikealais-konstantinopolilaiseen uskontunnustukseen. Katolisen kirkon mukaan Nikean uskontunnustus on juuri sellainen kuin se vahvistettiin aikanaan Nikeassa ja Konstantinopolissa. Kaikki katolilaiset eivät edes käytä filioqueta. Ei aina edes paavi: http://www.vatican.va/news_services/liturgy/2004/documents/ns_lit_doc_20040629_rite_en.html

Mutta tälle vuoden 1054 jälkeiselle haarajutulle voi varmaan perustaa oman aiheen, joten en ota siihen kantaa, ok?

"Luterilaisuuden syytä Kaikenlainen maallistuminen on pitkälti luterilaisuuden syytä täällä Pohjoismaissa. Olen pahoillani siitä, että ortodoksinen piispa laukoo tällaisia epäekumeenisia möläyksiä. Seurakunnan kaitsijan tulee olla mies. Jumala on asettanut pappeuden eikä ihminen voi asettaa mitään sen tilalle."

Anteeksipyyntö meidän luterilaisten puolesta, jos näet kaikenlaisen maallistumisen luterilaisten syynä. Tekisin tavallisena luterilaisena kyllä jotakin maallistumisen estämiseksi, jos vain saisin ohjeita, mitä voisin tehdä. Siihen, että luterilaisessa kirkossa on naispappeja, ei tavallinen luterilainen voi mitenkään vaikuttaa eikä siihenkään, että on naisopettajia siitä huolimatta, vaikka naisten opettaminenkin kielletään Raamatussa.

"Katoliseen kirkkoon ei liitytä millään nettilomakkeella niin kuin luterilaiseen kirkkoon."

Ei luterilaiseen kirkkoonkaan liitytä vain jollakin nettilomakkeella. Tässä tietoa: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi voi tulla kolmella tavalla: a) kasteen kautta. Kastettavat voivat olla aikuisia tai lapsia. b) Aikaisemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä oikein kastetut pääsevät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi tunnustamalla kirkon tunnustuksen. Heitä ei kasteta uudestaan. c) kirkon jäsenyydestä eronnut voi liittyä takaisin kirkon yhteyteen ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä asuinpaikkakuntansa seurakuntaan.

Lukija7 kirjoitti:

"Luterilaisuuden syytä Kaikenlainen maallistuminen on pitkälti luterilaisuuden syytä täällä Pohjoismaissa. Olen pahoillani siitä, että ortodoksinen piispa laukoo tällaisia epäekumeenisia möläyksiä. Seurakunnan kaitsijan tulee olla mies. Jumala on asettanut pappeuden eikä ihminen voi asettaa mitään sen tilalle."

Anteeksipyyntö meidän luterilaisten puolesta, jos näet kaikenlaisen maallistumisen luterilaisten syynä. Tekisin tavallisena luterilaisena kyllä jotakin maallistumisen estämiseksi, jos vain saisin ohjeita, mitä voisin tehdä. Siihen, että luterilaisessa kirkossa on naispappeja, ei tavallinen luterilainen voi mitenkään vaikuttaa eikä siihenkään, että on naisopettajia siitä huolimatta, vaikka naisten opettaminenkin kielletään Raamatussa.

"Katoliseen kirkkoon ei liitytä millään nettilomakkeella niin kuin luterilaiseen kirkkoon."

Ei luterilaiseen kirkkoonkaan liitytä vain jollakin nettilomakkeella. Tässä tietoa: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi voi tulla kolmella tavalla: a) kasteen kautta. Kastettavat voivat olla aikuisia tai lapsia. b) Aikaisemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisössä oikein kastetut pääsevät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi tunnustamalla kirkon tunnustuksen. Heitä ei kasteta uudestaan. c) kirkon jäsenyydestä eronnut voi liittyä takaisin kirkon yhteyteen ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä asuinpaikkakuntansa seurakuntaan.

Lue lisää

Lomakkeen täyttöohjeissa on lisätieto:

"Et ole kirkon jäsen heti lomakkeen täytettyäsi. Käsittelyn kesto ja tavat ovat seurakuntakohtaisia. Olet kirkon jäsen kun saat vahvistuksen asiasta seurakunnastasi."

Lisäksi muistutetaan, että kaste tarvitaan ensin, ellei tule toisesta kirkosta.
Mutta viitteissä ei mainita uskomisesta yhtään mitään.

2012 kirjoitti:

Lomakkeen täyttöohjeissa on lisätieto:

"Et ole kirkon jäsen heti lomakkeen täytettyäsi. Käsittelyn kesto ja tavat ovat seurakuntakohtaisia. Olet kirkon jäsen kun saat vahvistuksen asiasta seurakunnastasi."

Lisäksi muistutetaan, että kaste tarvitaan ensin, ellei tule toisesta kirkosta.
Mutta viitteissä ei mainita uskomisesta yhtään mitään.

Lue lisää

Tuossahan nimenomaan sanotaan, että EI ole kirkon jäsen heti lomakkeen tultua täytetyksi. "Vahvistukseen" liittyy yleensä tapaaminen kirkkoherran luona.

Mutta hei! Haukutaan vaan lisää luterilaisia, siitä tulee niiiiin hyvä mieli!

2013 kirjoitti:

Tuossahan nimenomaan sanotaan, että EI ole kirkon jäsen heti lomakkeen tultua täytetyksi. "Vahvistukseen" liittyy yleensä tapaaminen kirkkoherran luona.

Mutta hei! Haukutaan vaan lisää luterilaisia, siitä tulee niiiiin hyvä mieli!

Lue lisää

Lomakkeesta voi hyvin saada sen käsityksen, että annettujen tietojen perusteella seurakunta voi jo päättää jäseneksiottamisesta. Siinä vain muistutetaan, että pelkkä lomakkeen lähettäminen ei vielä tee jäseneksi, vaan siihen tarvitaan seurakunnan päätös.

2012 kirjoitti:

Lomakkeesta voi hyvin saada sen käsityksen, että annettujen tietojen perusteella seurakunta voi jo päättää jäseneksiottamisesta. Siinä vain muistutetaan, että pelkkä lomakkeen lähettäminen ei vielä tee jäseneksi, vaan siihen tarvitaan seurakunnan päätös.

Lue lisää

Pääasiahan on, että meillä katolisessa ja myös ortodoksisessa kirkossa kirkon yhteyteen pyrkivältä aikuiselta edellytetään pitkää (meillä katolilaisilla n. 1 v) katekumeeniaikaa, jonka aikana perehdytään kirkon elämään ja oppiin. Vasta tämän jälkeen saa kasteen ja/tai voitelun.

Maallistuneessa luterilaisuudessa riittää nettilomakkeen täyttäminen. Uskontunnustustakaan ei vaadita. Ennen reformaatiota perustetuissa kirkoissa asennoitumisessa jäsenyyteen on siis selvä ero verrattuna luterilaiseen kirkkoon.

2012 kirjoitti:

Lomakkeen täyttöohjeissa on lisätieto:

"Et ole kirkon jäsen heti lomakkeen täytettyäsi. Käsittelyn kesto ja tavat ovat seurakuntakohtaisia. Olet kirkon jäsen kun saat vahvistuksen asiasta seurakunnastasi."

Lisäksi muistutetaan, että kaste tarvitaan ensin, ellei tule toisesta kirkosta.
Mutta viitteissä ei mainita uskomisesta yhtään mitään.

Lue lisää

Seuraavat kristilliset toimitukset tulee olla suoritettuja: kaste, rippikoulu ja konfirmaatio ja kustakin niistä tulee olla merkitty myös paikka ja aika. Sitten pitää allekirjoittaa paperi, jossa sanotaan näin: "Ilmoitan liittyväni Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tunnustan sen kristillisen uskon." Sanoit :"Mutta viitteissä ei mainita uskomisesta mitään." Mutta allekirjoitettavassa paperissahan nimenoman mainitaan:"... tunnustan sen kristillisen uskon."

Lukija7 kirjoitti:

Seuraavat kristilliset toimitukset tulee olla suoritettuja: kaste, rippikoulu ja konfirmaatio ja kustakin niistä tulee olla merkitty myös paikka ja aika. Sitten pitää allekirjoittaa paperi, jossa sanotaan näin: "Ilmoitan liittyväni Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tunnustan sen kristillisen uskon." Sanoit :"Mutta viitteissä ei mainita uskomisesta mitään." Mutta allekirjoitettavassa paperissahan nimenoman mainitaan:"... tunnustan sen kristillisen uskon."

Lue lisää

aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnustaa kristillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Luhtherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa.

olla virhe, jos kirjoitti:

aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnustaa kristillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Luhtherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa.

Lue lisää

Martti Lutherin aikainen uskonto oli hyvinkin kristillistä ja monet Martin kritisoimat katolisen kirkon virheet on sittemin korjattu.

Sen sijaan Suomen Luterilaisen kirkon oppi on jo jotain aivan muuta. Kun vertaa nykyistä opeusta esimerkiksi Martti Lutherin kirjoituskokoelmaan, niin lähes ainoa yhteinen asia on kirkkokunnan nimi.

Joten jos paperissa pyydetään vain hyväksymään kristillinen usko sitä tarkemmin määrittelemättä, niin sellaisen voi allekirjoittaa melkein kuka tahansa ...

2012 kirjoitti:

Martti Lutherin aikainen uskonto oli hyvinkin kristillistä ja monet Martin kritisoimat katolisen kirkon virheet on sittemin korjattu.

Sen sijaan Suomen Luterilaisen kirkon oppi on jo jotain aivan muuta. Kun vertaa nykyistä opeusta esimerkiksi Martti Lutherin kirjoituskokoelmaan, niin lähes ainoa yhteinen asia on kirkkokunnan nimi.

Joten jos paperissa pyydetään vain hyväksymään kristillinen usko sitä tarkemmin määrittelemättä, niin sellaisen voi allekirjoittaa melkein kuka tahansa ...

Lue lisää

Kuka tahansa voi väittää uskoaan kristilliseksi. Kaikenlaiset Pyhän kolminaisuuden kieltävät lahkotkin sanovat oppiaan "kristilliseksi". Pelkkä "kristillisen uskon tunnustaminen" ei riitä, vaan oppi pitää olla määritelty ja sen tulee täyttää kristinuskon kriteerit.

Asioita, joita Luther olisi vastustanut varmasti kuolemaan asti, ovat mm. naispappeus, homoliitot ja kristillisen seksuaalimoraalin rappio. Kyllä Luther häpeää nähdessään nimeään kantavan kirkkonsa rappion.

Luterilainen kirkko suhtautuu jäsenyyteen selvästi kevyemmin kuin vanhat kirkkokunnat. Se johtuu kirkon maallistumisesta. Katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät ikinä ajaudu naispiipuuteen, sillä tästä pitää huolen kristillinen traditio, jonka Luther hylkäsi kohtalokkain seurauksin.

katolilaisena kirjoitti:

Kuka tahansa voi väittää uskoaan kristilliseksi. Kaikenlaiset Pyhän kolminaisuuden kieltävät lahkotkin sanovat oppiaan "kristilliseksi". Pelkkä "kristillisen uskon tunnustaminen" ei riitä, vaan oppi pitää olla määritelty ja sen tulee täyttää kristinuskon kriteerit.

Asioita, joita Luther olisi vastustanut varmasti kuolemaan asti, ovat mm. naispappeus, homoliitot ja kristillisen seksuaalimoraalin rappio. Kyllä Luther häpeää nähdessään nimeään kantavan kirkkonsa rappion.

Luterilainen kirkko suhtautuu jäsenyyteen selvästi kevyemmin kuin vanhat kirkkokunnat. Se johtuu kirkon maallistumisesta. Katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät ikinä ajaudu naispiipuuteen, sillä tästä pitää huolen kristillinen traditio, jonka Luther hylkäsi kohtalokkain seurauksin.

Lue lisää

>>>Katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät ikinä ajaudu naispiipuuteen, sillä tästä pitää huolen kristillinen traditio, jonka Luther hylkäsi kohtalokkain seurauksin.

olla virhe, jos kirjoitti:

aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnustaa kristillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Luhtherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa.

Lue lisää

"Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnusta kristillistä uskoa vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Lutherin käsityksessä ja aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa."

Tuo ei pidä paikkaansa. Luterilaiset oli alkuaan pilkkanimi, ja se tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Luther oli teologian tohtori ja Wittenbergin yliopiston Raamatun selitysopin professori, siis omana aikanaan hyvin oppinut mies. Yhteentörmäykseen kirkon kanssa hän joutui vasta 1517, kun hän katsoi räikeän anekaupan tekevän pilkkaa juuri siitä, josta hän oli taistellut: vilpittömästä katumuksesta ja armosta.

zinon kirjoitti:

>>>Katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät ikinä ajaudu naispiipuuteen, sillä tästä pitää huolen kristillinen traditio, jonka Luther hylkäsi kohtalokkain seurauksin.

Asia on juuri näin. Naispiispuus ei ole piispuutta laisinkaan, sillä kirkolla ei ole mitään valtaa vihkiä naista piispaksi. Sama kyllä pätee muutenkin luterilaiseen kirkkoon, jossa ei ole lainkaan kristillistä pappeutta.

Naispiispuutta voi verrata homoliittoihin. Homoavioliittoa ei ole olemassakaan, sillä homoparia ei voi vihkiä avioliiton sakramenttiin. Homoliitto on siis aina pelkkä osapuolten keskinäinen sopimus/käytäntö, jolla ei ole mitään sakramentin arvoa.

Valekristillisten toimitusten tekijät syyllistyvät jumalanpilkkaan.

olla virhe, jos kirjoitti:

aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnustaa kristillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Luhtherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa.

Lue lisää

"siinä täytyy olla virhe, jos aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnusta krsitillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Lutherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa."

Olet nyt täysin väärässä. Luterilaiset oli alkuaan pilkkanimi. ja se tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Luther oli teologian tohtori ja Wittenbergin yliopiston Raamatun selitysopin professori, siis omana aikanaan hyvin oppinut mies. Jos tuo, mitä sinä kirjoitat, että "Luther hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen", pitäisi pakkansa, niin ei hän olisi voinut toimia Raamatun selitysopin professorina Wittenbergin yliopistossa. On hyvä muistaa, että valtaosa hänen luennoistaan on säilynyt, niin että niistä on voinut lukea, mitä mieltä hän on ollut. Ihmettelen sitä, mikä tarve joillakin, sinullakin, on antaa Lutherista väärää tietoa, kun oikeaakin tietoa on helposti saatavisssa.

Lukija7 kirjoitti:

"siinä täytyy olla virhe, jos aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnusta krsitillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Lutherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa."

Olet nyt täysin väärässä. Luterilaiset oli alkuaan pilkkanimi. ja se tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Luther oli teologian tohtori ja Wittenbergin yliopiston Raamatun selitysopin professori, siis omana aikanaan hyvin oppinut mies. Jos tuo, mitä sinä kirjoitat, että "Luther hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen", pitäisi pakkansa, niin ei hän olisi voinut toimia Raamatun selitysopin professorina Wittenbergin yliopistossa. On hyvä muistaa, että valtaosa hänen luennoistaan on säilynyt, niin että niistä on voinut lukea, mitä mieltä hän on ollut. Ihmettelen sitä, mikä tarve joillakin, sinullakin, on antaa Lutherista väärää tietoa, kun oikeaakin tietoa on helposti saatavisssa.

Lue lisää

kirjoittaneeksi samasta asiasta kahteen kertaan. Sen verran tohkeissani olin väärien tietojen takia, että en tullut tarkistaneeksi. No, parempi vaikka kahteenkin kertaan oikeat tiedot kuin yhteen kertaan väärät tiedot. Seuraavalla kerralla yritän kuitenkin olla tarkempi.

katolilaisena kirjoitti:

Kuka tahansa voi väittää uskoaan kristilliseksi. Kaikenlaiset Pyhän kolminaisuuden kieltävät lahkotkin sanovat oppiaan "kristilliseksi". Pelkkä "kristillisen uskon tunnustaminen" ei riitä, vaan oppi pitää olla määritelty ja sen tulee täyttää kristinuskon kriteerit.

Asioita, joita Luther olisi vastustanut varmasti kuolemaan asti, ovat mm. naispappeus, homoliitot ja kristillisen seksuaalimoraalin rappio. Kyllä Luther häpeää nähdessään nimeään kantavan kirkkonsa rappion.

Luterilainen kirkko suhtautuu jäsenyyteen selvästi kevyemmin kuin vanhat kirkkokunnat. Se johtuu kirkon maallistumisesta. Katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät ikinä ajaudu naispiipuuteen, sillä tästä pitää huolen kristillinen traditio, jonka Luther hylkäsi kohtalokkain seurauksin.

Lue lisää

"Asioita, joita Luther olisi vastustanut varmasti kuolemaansa asti, ovat mm. naispappeus, homoliitot ja kristillisen seksuaalimoraalin rappio. Kyllä Luther häpeää nimeään kantavan kirkkonsa rappion."

Et sinä voi mitenkään tietää, että Luther olisi vastustanut kuolemaansa asti naispappeutta ja homoliittoja, jos niitä olisi hänen aikanaan ollut. Mutta kun aika ei tuolloin ollut niille vielä kypsä, niin eipä joutunut Lutherkaan noita asioita edes pohtimaan. Luther joka tapauksessa meni luostarista karanneen nunnan kanssa naimisiin, mikä ei ollut sekään kovin tavallista tuohon aikaan, ja sai monta lasta.

" Katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät ikinä ajaudu naispiispuuteen, sillä tästä pitää huolen kristillinen traditio, jonka Luther hylkäsi kohtalokkain seurauksin."

Miten perustelet väitettäsi, että Luther hylkäsi kristillisen tradition? Mistä voit tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu katolisessa tai ortodoksisessa kirkossa? Väittäähän meistä voi kuka hyvänsä mitä hyvänsä. Esimerkiksi katolisessa kirkossa papit olivat saanet Raamatussa esitetyn mukaisesti mennä naimisiin tuhannen vuoden ajan, seurakunnan kaitsijanhan tuli olla yhden vaimon mies, kunnes Clunyn uusdistusliike saattoi selibaatin voimaan paavi Gregorius VII:n avulla Rooman kokouksessa v. 1074. Raamatun kirjaimellisen tulkinnan mukaisia pappeja ei ole nykyisin missään kirkossa, sillä katolisten pappien ja ortodoksipiispojen tulee Raamatun vastaisesti olla naimattomia ja luterilaisessa kirkossa on myös naispappeja ja nyt myös naispiispa.

katolilaisena kirjoitti:

Pääasiahan on, että meillä katolisessa ja myös ortodoksisessa kirkossa kirkon yhteyteen pyrkivältä aikuiselta edellytetään pitkää (meillä katolilaisilla n. 1 v) katekumeeniaikaa, jonka aikana perehdytään kirkon elämään ja oppiin. Vasta tämän jälkeen saa kasteen ja/tai voitelun.

Maallistuneessa luterilaisuudessa riittää nettilomakkeen täyttäminen. Uskontunnustustakaan ei vaadita. Ennen reformaatiota perustetuissa kirkoissa asennoitumisessa jäsenyyteen on siis selvä ero verrattuna luterilaiseen kirkkoon.

Lue lisää

Miksi väität aina vain väärin, että "luterilaisuudessa riittää nettilomakkeen täyttäminen", kun se ei kerran riitä?

Lukija7 kirjoitti:

"siinä täytyy olla virhe, jos aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnusta krsitillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Lutherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa."

Olet nyt täysin väärässä. Luterilaiset oli alkuaan pilkkanimi. ja se tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Luther oli teologian tohtori ja Wittenbergin yliopiston Raamatun selitysopin professori, siis omana aikanaan hyvin oppinut mies. Jos tuo, mitä sinä kirjoitat, että "Luther hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen", pitäisi pakkansa, niin ei hän olisi voinut toimia Raamatun selitysopin professorina Wittenbergin yliopistossa. On hyvä muistaa, että valtaosa hänen luennoistaan on säilynyt, niin että niistä on voinut lukea, mitä mieltä hän on ollut. Ihmettelen sitä, mikä tarve joillakin, sinullakin, on antaa Lutherista väärää tietoa, kun oikeaakin tietoa on helposti saatavisssa.

Lue lisää

tällainen tieto on kiinnostavaa vain luterilaisuuden kannalta luterilaisille. Kristinuskossa kenenkään yksityisajattelijan mielipiteillä ei ole merkitystä. Ortodokseja vain huvittaa huomata, miten tohkeissaan protestantit ovat kaikenlaisten Martinus Lutherien, Lars-Leevi Laestadiusten ja Paavo Ruotsalaisten sanomisista, eivätkä sen puoleen Kylliäiset tai Pursiaisetkaan vakuuta mitenkään. Kaiken lisäksi on hyvin hämmästyttävää, että yhtään missään asiassa on yleensä menty nojaamaan erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Mikähän sekin mahtaa olla? Jos joku nyt laatii taas omasta päästään uuden tunnustuksen, lähdettekö te siihenkin nojaamaan?

tieto on kiinnostava kirjoitti:

tällainen tieto on kiinnostavaa vain luterilaisuuden kannalta luterilaisille. Kristinuskossa kenenkään yksityisajattelijan mielipiteillä ei ole merkitystä. Ortodokseja vain huvittaa huomata, miten tohkeissaan protestantit ovat kaikenlaisten Martinus Lutherien, Lars-Leevi Laestadiusten ja Paavo Ruotsalaisten sanomisista, eivätkä sen puoleen Kylliäiset tai Pursiaisetkaan vakuuta mitenkään. Kaiken lisäksi on hyvin hämmästyttävää, että yhtään missään asiassa on yleensä menty nojaamaan erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Mikähän sekin mahtaa olla? Jos joku nyt laatii taas omasta päästään uuden tunnustuksen, lähdettekö te siihenkin nojaamaan?

Lue lisää

olisit tohkeissasi ja valmis korjaamaan, jos joku esittäisi ortodoksikirkosta paikkansa pitämättömiä tietoja. Ei tässä ketjussa ole tainnut kukaan muu kirjoittaja kuin sinä käyttää monikkoa puhumalla "kaikenkarvaisten Martinus ( ! ) Lutherien, Lars- Leevi Lestadiusten ja Paavo Ruotsalaisten sanomisista" ja siitä, että "Kylliäiset ja Pursiaiset eivät vakuuta mitenkään."

Kirjoitit myös näin: "Kaiken lisäksi on hyvin hämmästyttävää, että yhtään missään asiassa on menty nojaamaan erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Jos joku nyt laatii taas omasta päästään uuden tunnustuksen, lähdettekö te siihenkin nojaamaan?"

Mitä olet lukenut Augsburgin tunnustuksesta vai oletko lukenut mitään, kun siitä kirjoitat noin ja sitä ihmettelet noin suuresti? Kuka ja mitä on laatinut "taas omasta päästään"?

Tässä varmuuden vuoksi tietoa Augsburgin tunnustuksesta: Augsburgin tunnustus, latinaksi Confessio Augustana, ev.-lut. kirkon tärkein tunnustuskirja. Kaarle V:n kutsuttua koolle Augsburgin valtiopäivät evankeliset ruhtinaat valmistautuivat uskontokysymystä koskeviin neuvotteluihin käyttäen apunaan teologeja. Saksin vaaliruhtinaskunnalla, Lutherin ja Melanchtonin kotimaalla, oli valmistelutehtävissä johtava asema. Koska Luther oli julistettu valtakunnankiroukseen, hän ei voinut matkustaa Augsburgiin, vaan jäi Koburgin linnaan, josta käsin hän oli kirjeenvaihdossa Melanchtonin ja muiden valtiopäiville matkustaneiden teologien kanssa. Keskustelujen aikana Melanchton täydensi aikaisempaa luonnosta oppia koskevalla esityksellä, jonka perustana olivat Marburgin ja Schwabachin artikkelit. Näin syntynyttä evankelista tunnustusta hän useaan otteeseen korjasi ja lievensi. Luther varoitti häntä tekemästä liian suuria myönnytyksiä. Seitsemän ruhtinaan ja kahden kaupungin edustajien allekirjoitettua tunnustuksen jätettiin se 25. kesäkuuta1530 keisarille ja luettiin säädyille. Se oli kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. 1. osa sisälsi 21 oppia koskevaa kappaletta, joissa opilliset eroavuudet esitettiin varovaisessa muodossa. 2. osan 7 kappaleessa lueteltiin ne väärinkäytökset, jotka evankelisten mielestä oli hylättävä. ( Lähteenä tietosankirjan Augsburgin tunnustusta koskeva artikkeli, jonka oli kirjoittanut Erkki Kansanaho, Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori. )

Lukija7 kirjoitti:

"Asioita, joita Luther olisi vastustanut varmasti kuolemaansa asti, ovat mm. naispappeus, homoliitot ja kristillisen seksuaalimoraalin rappio. Kyllä Luther häpeää nimeään kantavan kirkkonsa rappion."

Et sinä voi mitenkään tietää, että Luther olisi vastustanut kuolemaansa asti naispappeutta ja homoliittoja, jos niitä olisi hänen aikanaan ollut. Mutta kun aika ei tuolloin ollut niille vielä kypsä, niin eipä joutunut Lutherkaan noita asioita edes pohtimaan. Luther joka tapauksessa meni luostarista karanneen nunnan kanssa naimisiin, mikä ei ollut sekään kovin tavallista tuohon aikaan, ja sai monta lasta.

" Katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät ikinä ajaudu naispiispuuteen, sillä tästä pitää huolen kristillinen traditio, jonka Luther hylkäsi kohtalokkain seurauksin."

Miten perustelet väitettäsi, että Luther hylkäsi kristillisen tradition? Mistä voit tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu katolisessa tai ortodoksisessa kirkossa? Väittäähän meistä voi kuka hyvänsä mitä hyvänsä. Esimerkiksi katolisessa kirkossa papit olivat saanet Raamatussa esitetyn mukaisesti mennä naimisiin tuhannen vuoden ajan, seurakunnan kaitsijanhan tuli olla yhden vaimon mies, kunnes Clunyn uusdistusliike saattoi selibaatin voimaan paavi Gregorius VII:n avulla Rooman kokouksessa v. 1074. Raamatun kirjaimellisen tulkinnan mukaisia pappeja ei ole nykyisin missään kirkossa, sillä katolisten pappien ja ortodoksipiispojen tulee Raamatun vastaisesti olla naimattomia ja luterilaisessa kirkossa on myös naispappeja ja nyt myös naispiispa.

Lue lisää

"Raamatun kirjaimellisen tulkinnan mukaisia pappeja ei ole nykyisin missään kirkossa, sillä katolisten pappien ja ortodoksipiispojen tulee Raamatun vastaisesti olla naimattomia"

Raamatun vastaisesti?

Eipä tainnut apostoli Paavalikaan sitten olla naimattomana miehenä pätevä papistoon.

tieto on kiinnostava kirjoitti:

tällainen tieto on kiinnostavaa vain luterilaisuuden kannalta luterilaisille. Kristinuskossa kenenkään yksityisajattelijan mielipiteillä ei ole merkitystä. Ortodokseja vain huvittaa huomata, miten tohkeissaan protestantit ovat kaikenlaisten Martinus Lutherien, Lars-Leevi Laestadiusten ja Paavo Ruotsalaisten sanomisista, eivätkä sen puoleen Kylliäiset tai Pursiaisetkaan vakuuta mitenkään. Kaiken lisäksi on hyvin hämmästyttävää, että yhtään missään asiassa on yleensä menty nojaamaan erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Mikähän sekin mahtaa olla? Jos joku nyt laatii taas omasta päästään uuden tunnustuksen, lähdettekö te siihenkin nojaamaan?

Lue lisää

olla Augsburgin tunnustus? Sinun kannattaisi tutustua siihen eli lukea se. Löytynee Suomen ev-lut kirkon nettisivuiltakin. Jos näet aiot keskustella luterilaisten kanssa vaikkapa netipalstoilla olisi sinulle itsellesi hyödyksi jos tietäisit mitä luterilainen kirkko opettaa.

Lukija7 kirjoitti:

olisit tohkeissasi ja valmis korjaamaan, jos joku esittäisi ortodoksikirkosta paikkansa pitämättömiä tietoja. Ei tässä ketjussa ole tainnut kukaan muu kirjoittaja kuin sinä käyttää monikkoa puhumalla "kaikenkarvaisten Martinus ( ! ) Lutherien, Lars- Leevi Lestadiusten ja Paavo Ruotsalaisten sanomisista" ja siitä, että "Kylliäiset ja Pursiaiset eivät vakuuta mitenkään."

Kirjoitit myös näin: "Kaiken lisäksi on hyvin hämmästyttävää, että yhtään missään asiassa on menty nojaamaan erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Jos joku nyt laatii taas omasta päästään uuden tunnustuksen, lähdettekö te siihenkin nojaamaan?"

Mitä olet lukenut Augsburgin tunnustuksesta vai oletko lukenut mitään, kun siitä kirjoitat noin ja sitä ihmettelet noin suuresti? Kuka ja mitä on laatinut "taas omasta päästään"?

Tässä varmuuden vuoksi tietoa Augsburgin tunnustuksesta: Augsburgin tunnustus, latinaksi Confessio Augustana, ev.-lut. kirkon tärkein tunnustuskirja. Kaarle V:n kutsuttua koolle Augsburgin valtiopäivät evankeliset ruhtinaat valmistautuivat uskontokysymystä koskeviin neuvotteluihin käyttäen apunaan teologeja. Saksin vaaliruhtinaskunnalla, Lutherin ja Melanchtonin kotimaalla, oli valmistelutehtävissä johtava asema. Koska Luther oli julistettu valtakunnankiroukseen, hän ei voinut matkustaa Augsburgiin, vaan jäi Koburgin linnaan, josta käsin hän oli kirjeenvaihdossa Melanchtonin ja muiden valtiopäiville matkustaneiden teologien kanssa. Keskustelujen aikana Melanchton täydensi aikaisempaa luonnosta oppia koskevalla esityksellä, jonka perustana olivat Marburgin ja Schwabachin artikkelit. Näin syntynyttä evankelista tunnustusta hän useaan otteeseen korjasi ja lievensi. Luther varoitti häntä tekemästä liian suuria myönnytyksiä. Seitsemän ruhtinaan ja kahden kaupungin edustajien allekirjoitettua tunnustuksen jätettiin se 25. kesäkuuta1530 keisarille ja luettiin säädyille. Se oli kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. 1. osa sisälsi 21 oppia koskevaa kappaletta, joissa opilliset eroavuudet esitettiin varovaisessa muodossa. 2. osan 7 kappaleessa lueteltiin ne väärinkäytökset, jotka evankelisten mielestä oli hylättävä. ( Lähteenä tietosankirjan Augsburgin tunnustusta koskeva artikkeli, jonka oli kirjoittanut Erkki Kansanaho, Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori. )

Lue lisää

että vakuuttaako tämä Augsburgin tunnustusta koskeva asia ketään muita kuin luterilaisia? Totuushan on se, ettei sellaista uutta, Euroopan alueella kehiteltyä tunnustusta ole juuri muut kuin protestanttiset ryhmittymät tarvinneet. Jos edes muistatte tätä asiaa, niin kristinusko syntyi aikanaan jo tuhat viisisataa vuotta Augsburgin tunnustusta aikaisemmin Itämailla, nykyisen Lähi-idän alueella.

Lukija7 kirjoitti:

olisit tohkeissasi ja valmis korjaamaan, jos joku esittäisi ortodoksikirkosta paikkansa pitämättömiä tietoja. Ei tässä ketjussa ole tainnut kukaan muu kirjoittaja kuin sinä käyttää monikkoa puhumalla "kaikenkarvaisten Martinus ( ! ) Lutherien, Lars- Leevi Lestadiusten ja Paavo Ruotsalaisten sanomisista" ja siitä, että "Kylliäiset ja Pursiaiset eivät vakuuta mitenkään."

Kirjoitit myös näin: "Kaiken lisäksi on hyvin hämmästyttävää, että yhtään missään asiassa on menty nojaamaan erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Jos joku nyt laatii taas omasta päästään uuden tunnustuksen, lähdettekö te siihenkin nojaamaan?"

Mitä olet lukenut Augsburgin tunnustuksesta vai oletko lukenut mitään, kun siitä kirjoitat noin ja sitä ihmettelet noin suuresti? Kuka ja mitä on laatinut "taas omasta päästään"?

Tässä varmuuden vuoksi tietoa Augsburgin tunnustuksesta: Augsburgin tunnustus, latinaksi Confessio Augustana, ev.-lut. kirkon tärkein tunnustuskirja. Kaarle V:n kutsuttua koolle Augsburgin valtiopäivät evankeliset ruhtinaat valmistautuivat uskontokysymystä koskeviin neuvotteluihin käyttäen apunaan teologeja. Saksin vaaliruhtinaskunnalla, Lutherin ja Melanchtonin kotimaalla, oli valmistelutehtävissä johtava asema. Koska Luther oli julistettu valtakunnankiroukseen, hän ei voinut matkustaa Augsburgiin, vaan jäi Koburgin linnaan, josta käsin hän oli kirjeenvaihdossa Melanchtonin ja muiden valtiopäiville matkustaneiden teologien kanssa. Keskustelujen aikana Melanchton täydensi aikaisempaa luonnosta oppia koskevalla esityksellä, jonka perustana olivat Marburgin ja Schwabachin artikkelit. Näin syntynyttä evankelista tunnustusta hän useaan otteeseen korjasi ja lievensi. Luther varoitti häntä tekemästä liian suuria myönnytyksiä. Seitsemän ruhtinaan ja kahden kaupungin edustajien allekirjoitettua tunnustuksen jätettiin se 25. kesäkuuta1530 keisarille ja luettiin säädyille. Se oli kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. 1. osa sisälsi 21 oppia koskevaa kappaletta, joissa opilliset eroavuudet esitettiin varovaisessa muodossa. 2. osan 7 kappaleessa lueteltiin ne väärinkäytökset, jotka evankelisten mielestä oli hylättävä. ( Lähteenä tietosankirjan Augsburgin tunnustusta koskeva artikkeli, jonka oli kirjoittanut Erkki Kansanaho, Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori. )

Lue lisää

Selitäpä muutamalla lauseella, mitkä tunnustuskirjan kohdat ovat vielä mukana Suomen luterilaisen kirkon nykyisessä opetuksessa?

Rangifer tarandus kirjoitti:

olla Augsburgin tunnustus? Sinun kannattaisi tutustua siihen eli lukea se. Löytynee Suomen ev-lut kirkon nettisivuiltakin. Jos näet aiot keskustella luterilaisten kanssa vaikkapa netipalstoilla olisi sinulle itsellesi hyödyksi jos tietäisit mitä luterilainen kirkko opettaa.

Lue lisää

Logosmedian sivuilta löytyi jo tarkka määritelmä tälle kyseiselle tunnustukselle:

Augsburgin tunnustus keskeisin luterilaisista tunnustuskirjoista, esittelee 1500-luvun reformaatioon liittyneiden seurakuntien opinkäsityksen
http://www.logosmedia.fi/sanastokristinusko.html

Siinähän se on sanottu aivan tarkasti ja suoraan, mitenkään kaunistelematta kaikessa vaatimattomuudessaan. Eihän tällainen tunnustus voi ketään ortodoksia millään tavalla suurella pätevyydellään vakuuttaa. On vain yhä edelleen ihmeteltävä, että sellaiseen opilliseen väärinkäsitykseen vielä tukeudutaan nykyaikanakin.

Logosmedian sivuilta kirjoitti:

Logosmedian sivuilta löytyi jo tarkka määritelmä tälle kyseiselle tunnustukselle:

Augsburgin tunnustus keskeisin luterilaisista tunnustuskirjoista, esittelee 1500-luvun reformaatioon liittyneiden seurakuntien opinkäsityksen
http://www.logosmedia.fi/sanastokristinusko.html

Siinähän se on sanottu aivan tarkasti ja suoraan, mitenkään kaunistelematta kaikessa vaatimattomuudessaan. Eihän tällainen tunnustus voi ketään ortodoksia millään tavalla suurella pätevyydellään vakuuttaa. On vain yhä edelleen ihmeteltävä, että sellaiseen opilliseen väärinkäsitykseen vielä tukeudutaan nykyaikanakin.

Lue lisää

"1500-luvulla syntyneitä luterilaisia tunnustuskirjoja ovat mm. Augsburgin tunnustus (1530) ja Lutherin Iso ja Pieni katekismus (1529). Tärkeimpänä ohjeenaan tunnustuskirjojen laatijat pitivät periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Raamatun mukaan."

Mitä Raamattuun liittyvää Suomen luterilaisella kirkolla on vielä jäljellä?

Lukija7 kirjoitti:

"siinä täytyy olla virhe, jos aivan selvästi pyydetään allekirjoittamaan paperi, jolla vakuutetaan tunnustettavan evankelis-luterilaisen kirkon kristillinen usko. Eikö oikea muoto olisi luterilainen usko, kysehän on nimenomaan luterilaisesta uskonnon eli luterilaisuuden uskosta, jonka on kehitellyt itse Martin Luther, joka nimenomaan hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen. Silloin ei kukaan luterilainenkaan tunnusta krsitillistä uskoa, vaan hänen pitänee pidättäytyä oppi-isänsä ja uskonsa puhdistajan Lutherin käsityksessä ja myös aivan puhtaaksi puhdistetussa luterilaisessa uskossa."

Olet nyt täysin väärässä. Luterilaiset oli alkuaan pilkkanimi. ja se tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Luther oli teologian tohtori ja Wittenbergin yliopiston Raamatun selitysopin professori, siis omana aikanaan hyvin oppinut mies. Jos tuo, mitä sinä kirjoitat, että "Luther hylkäsi kristinuskon opillisen perinteen", pitäisi pakkansa, niin ei hän olisi voinut toimia Raamatun selitysopin professorina Wittenbergin yliopistossa. On hyvä muistaa, että valtaosa hänen luennoistaan on säilynyt, niin että niistä on voinut lukea, mitä mieltä hän on ollut. Ihmettelen sitä, mikä tarve joillakin, sinullakin, on antaa Lutherista väärää tietoa, kun oikeaakin tietoa on helposti saatavisssa.

Lue lisää

oli vanhan testamentin spesialisti, perehtynyt siis lähinnä juutalaiseen uskontoon...

dekalogi kirjoitti:

oli vanhan testamentin spesialisti, perehtynyt siis lähinnä juutalaiseen uskontoon...

sanotaan, että Luther olisi ollut "vanhan testamentin spesialisti"? Tietosanakirjan mukaan Luther kutsuttiin v. 1508 Wittenbergin yliopiston opettajaksi. Hänestä tuli lector bibliae, Raamatun selitysopin professori. Luulisi olevan selvää, että Raamatun selitysopin professorin ( ei siis pelkästään Vanhan Testamentin selitysopin professori vaan koko Raamatun selitysopin professori ) on perehtynyt koko Raamattuun eikä vain Vanhaan Testamenttiin. Miksi Lutherista on tarve antaa vääriä tietoja vaikka oikeitakin on saatavissa?

päättelyä kirjoitti:

"Raamatun kirjaimellisen tulkinnan mukaisia pappeja ei ole nykyisin missään kirkossa, sillä katolisten pappien ja ortodoksipiispojen tulee Raamatun vastaisesti olla naimattomia"

Raamatun vastaisesti?

Eipä tainnut apostoli Paavalikaan sitten olla naimattomana miehenä pätevä papistoon.

Lue lisää

nimenomaan Raamatussa sanota, että seurakunnan kaitsijan, papin, tulee olla yhden vaimon mies? Eikös yhden vaimon mies taas tarkoita nimenomaan naimisissa olevaa miestä? Katolisen kirkon papit olivatkin alkuaikoina naimisissa olevia, kunnes Clunyn uudistusliike saattoi selibaatin voimaan paavi Gregorius VII:n avulla v. 1074 jKr. Katolisen kirkon papit ovat siis voineet vähän yli tuhannen vuoden aikana olla naimisissa olevia ja vähän alle tuhannen vuoden aikana naimattomia. Ortodoksikirkon papit ovat voineet olla naimisissa olevia mutta piispat eivät voi.

Lukija7 kirjoitti:

nimenomaan Raamatussa sanota, että seurakunnan kaitsijan, papin, tulee olla yhden vaimon mies? Eikös yhden vaimon mies taas tarkoita nimenomaan naimisissa olevaa miestä? Katolisen kirkon papit olivatkin alkuaikoina naimisissa olevia, kunnes Clunyn uudistusliike saattoi selibaatin voimaan paavi Gregorius VII:n avulla v. 1074 jKr. Katolisen kirkon papit ovat siis voineet vähän yli tuhannen vuoden aikana olla naimisissa olevia ja vähän alle tuhannen vuoden aikana naimattomia. Ortodoksikirkon papit ovat voineet olla naimisissa olevia mutta piispat eivät voi.

Lue lisää

Lainauksia Paavalilta:

1. Kor
5:11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
5:12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
5:13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
...
7:1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
7:2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
...
7:8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
7:9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.
7:10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;
7:11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.
...
9:5 Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?

1.Tim
3:1 Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
3:2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,
3:3 ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne,
3:4 vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina;
3:5 sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?

Paavalilla on paljon kiivaita sanoja seurakunnille. Seruakunnan kaitsijasta voidaan poimia kaksi mallia: Paavali itse, joka naimattomana on omistanut kaiken aikansa Jumalan sanan julistamiseen ja yhden vaimon mies, jolla viitataan yhteen avioliittoon. Eronneiden ei katsota olevan sopivia paimenen tehtävään.

Katolisessa kirkossa on otettu käyttöön Paavalin malli, eli koko papisto on selibaatissa.
Ortodoksisessa kirkossa papisto voi olla naimisissa, jos avioliitto on solmittu hyvissä ajoin ennen papin tehtävään vihkimistä. Sen sijaan piispalla ei ortodoksisessa kirkossa saa olla muite sidonnaisuuksia, kuin hiippakunnan hoitaminen Jumalan kunniaksi.

Protestanttisissa kirkoissa saarnaajana voi olla mies tai nainen. Ongelmana on vain Suomen luterilainen kirkko, mikä kutsuu saarnaajiaan papeiksi. Piispoja ei luterilaisilla pitäisi olla lainkaan. Siispä kirkko on ajautunut jo aika kauas oppi-isästään Lutherista ja viimeisimmällä piispanvalinnallaan katosi jo horisontin taakse.

2012 kirjoitti:

Lainauksia Paavalilta:

1. Kor
5:11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
5:12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
5:13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
...
7:1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;
7:2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
...
7:8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;
7:9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.
7:10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;
7:11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.
...
9:5 Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?

1.Tim
3:1 Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
3:2 Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan,
3:3 ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne,
3:4 vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina;
3:5 sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta?

Paavalilla on paljon kiivaita sanoja seurakunnille. Seruakunnan kaitsijasta voidaan poimia kaksi mallia: Paavali itse, joka naimattomana on omistanut kaiken aikansa Jumalan sanan julistamiseen ja yhden vaimon mies, jolla viitataan yhteen avioliittoon. Eronneiden ei katsota olevan sopivia paimenen tehtävään.

Katolisessa kirkossa on otettu käyttöön Paavalin malli, eli koko papisto on selibaatissa.
Ortodoksisessa kirkossa papisto voi olla naimisissa, jos avioliitto on solmittu hyvissä ajoin ennen papin tehtävään vihkimistä. Sen sijaan piispalla ei ortodoksisessa kirkossa saa olla muite sidonnaisuuksia, kuin hiippakunnan hoitaminen Jumalan kunniaksi.

Protestanttisissa kirkoissa saarnaajana voi olla mies tai nainen. Ongelmana on vain Suomen luterilainen kirkko, mikä kutsuu saarnaajiaan papeiksi. Piispoja ei luterilaisilla pitäisi olla lainkaan. Siispä kirkko on ajautunut jo aika kauas oppi-isästään Lutherista ja viimeisimmällä piispanvalinnallaan katosi jo horisontin taakse.

Lue lisää

"Protestanttisissa kirkoissa saarnaajana voi olla mies tai nainen. Ongelmana on vain Suomen luterilainen kirkko, mikä kutsuu saarnaajiaan papeiksi."

Ikävää, että lähdet tuolle linjalle. Tietosanakirja selittää sanan pappi näin:" jumalanpalvelusmenojen ja kirkollisten toimitusten suorittaja, esiintyy kaikissa uskonnoissa." Suomen kielen sanakirja sanoo näin sanasta pappi: "( Suomessa: ) teologisen koulutuksen ja pappisvihkimyksen saanut henkilö; laajemmin henkilöstä, jonka tehtävänä on uskonnollisten toimitusten suorittaminen." Kun luterilaisen kirkon papit ovat teologisen koulutuksen ja pappisvihkimyksen saaneita, niin heistä tulee ilman muuta käyttää sanaa pappi, on kysymyksessä mies tai nainen. Minusta asiat pitäisi ottaa asioina eikä antaa henkilökohtaisten antipatioiden näkyä epäasiallisuutena kielenkäytössä.

"Siispä kirkko on ajautunut jo aika kauas oppi-isästään Lutherista ja viimeisimmällä piispanvaalillaan katosi jo horisontin taakse."

Sana luterilaiset, Lutherin kannattajat, oli alkuaan pilkkanimi, joka tuli tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Miten niin kirkko on ajautunut kauas Lutherista? Lutherista puhuvat oppi-isänä lähinnä jotkut ei-luterilaiset, jotka kai toivovat luterilaisen kirkon hävinneen jonnekin kauas horisontin taakse. Miksi eivät kristityt voisi yrittää ymmärtää toisiaan ja pitää yhtä sen sijaan, että loukkaavat tahallaan toisiaan, niin kuin näistäkin keskusteluista hyvin näkee?

Lukija7 kirjoitti:

sanotaan, että Luther olisi ollut "vanhan testamentin spesialisti"? Tietosanakirjan mukaan Luther kutsuttiin v. 1508 Wittenbergin yliopiston opettajaksi. Hänestä tuli lector bibliae, Raamatun selitysopin professori. Luulisi olevan selvää, että Raamatun selitysopin professorin ( ei siis pelkästään Vanhan Testamentin selitysopin professori vaan koko Raamatun selitysopin professori ) on perehtynyt koko Raamattuun eikä vain Vanhaan Testamenttiin. Miksi Lutherista on tarve antaa vääriä tietoja vaikka oikeitakin on saatavissa?

Lue lisää

Tieteen taso Wittenbergissä v. 1508 oli joka tapauksessa käsittämätön.

Lukija7 kirjoitti:

"Protestanttisissa kirkoissa saarnaajana voi olla mies tai nainen. Ongelmana on vain Suomen luterilainen kirkko, mikä kutsuu saarnaajiaan papeiksi."

Ikävää, että lähdet tuolle linjalle. Tietosanakirja selittää sanan pappi näin:" jumalanpalvelusmenojen ja kirkollisten toimitusten suorittaja, esiintyy kaikissa uskonnoissa." Suomen kielen sanakirja sanoo näin sanasta pappi: "( Suomessa: ) teologisen koulutuksen ja pappisvihkimyksen saanut henkilö; laajemmin henkilöstä, jonka tehtävänä on uskonnollisten toimitusten suorittaminen." Kun luterilaisen kirkon papit ovat teologisen koulutuksen ja pappisvihkimyksen saaneita, niin heistä tulee ilman muuta käyttää sanaa pappi, on kysymyksessä mies tai nainen. Minusta asiat pitäisi ottaa asioina eikä antaa henkilökohtaisten antipatioiden näkyä epäasiallisuutena kielenkäytössä.

"Siispä kirkko on ajautunut jo aika kauas oppi-isästään Lutherista ja viimeisimmällä piispanvaalillaan katosi jo horisontin taakse."

Sana luterilaiset, Lutherin kannattajat, oli alkuaan pilkkanimi, joka tuli tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Miten niin kirkko on ajautunut kauas Lutherista? Lutherista puhuvat oppi-isänä lähinnä jotkut ei-luterilaiset, jotka kai toivovat luterilaisen kirkon hävinneen jonnekin kauas horisontin taakse. Miksi eivät kristityt voisi yrittää ymmärtää toisiaan ja pitää yhtä sen sijaan, että loukkaavat tahallaan toisiaan, niin kuin näistäkin keskusteluista hyvin näkee?

Lue lisää

Luther kirjoitti saarnavirasta ja yleisestä pappeudesta erotuksena katolisen kirkon papeista. Siis hän halusi selkeän eron näille käsitteille.

En ryhdy selittämään nimikkeiden muodostumista sen enempää. Periatteellinen raja on kuitekin katolisen kikron ja siitä eronneiden protestanttisten kirkkojen välillä. Suomessa ongelma muodostui siitä, että katolisen kirkon muuttuessa luterilaiseksi, ei virkarakennetta muutettu. Suomen luterilaisen kirkon papit ja piispat ovat vain kirkon sisäisiä nimikkeitä. Muiden kannalta he ovat saarnaajia.

Kun viittaa loukkaamiseen, niin siihen ovat erikoistuneet ikävä kyllä meidän oman kirkkomme sisällä juuri nuo ekumeenikot, jotka pyrkivät tuomaan luterilaisen kirkon uutuuden osaksi ortodoksista uskonkäsitystä. Sen vuoksi on aina pakko viitata sylttytehtaaseen, eli oman uskonsa pohjan unohtaneisiin luterilaisiin.

Ainakin vielä on Suomen ortodoksinen kirkko osa Konstantinopolin eklumeenista patriarkaattia, kuten kirkkopäivillämme vieraillut patriarkka itsekin totesi.

Paavali kirjoitti, että poistakaa keskuudestanne paha. Ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. Seurakunta muodostuu samoinuskovista ihmisistä. Uskonsa hylännet ovat ulkopuolella. Ortodoksisen kirkon pitää harjoittaa ekumeenista yhteistyötä katolisen kikron kanssa.

Luterilaisen kirkon pitäisi palata katoliseen kirkkoon ja siten voisimme joskus parin vuosisadan kuluessa taas saavutta yhteiden uskon.

sivusilmin kirjoitti:

Tieteen taso Wittenbergissä v. 1508 oli joka tapauksessa käsittämätön.

Lohdutuksen sanana, että tällä palstalla on paljon ääriortodokseja, joita voisi luonnehtia hihhuleiksi. He eivät edusta tavallisia suomalaisia ortodokseja, vaan ovat oman äärilaitansa kulkijoita.

He pahoittavat monen mielen pahantahtoisilla kommenteilla, mutta saavat siitä todennäköisesti jotain nautintoa. Voimme spekuloida, minkätyyppistä tuo nautinto on.

Heidän kanssaan on melko mahdotonta keskustella, koska totuus on mustavalkoinen. Siksi siihen ei kannata kauheasti käyttää aikaa, koska tuloksena on vain suuri tyhjyys.

2012 kirjoitti:

Luther kirjoitti saarnavirasta ja yleisestä pappeudesta erotuksena katolisen kirkon papeista. Siis hän halusi selkeän eron näille käsitteille.

En ryhdy selittämään nimikkeiden muodostumista sen enempää. Periatteellinen raja on kuitekin katolisen kikron ja siitä eronneiden protestanttisten kirkkojen välillä. Suomessa ongelma muodostui siitä, että katolisen kirkon muuttuessa luterilaiseksi, ei virkarakennetta muutettu. Suomen luterilaisen kirkon papit ja piispat ovat vain kirkon sisäisiä nimikkeitä. Muiden kannalta he ovat saarnaajia.

Kun viittaa loukkaamiseen, niin siihen ovat erikoistuneet ikävä kyllä meidän oman kirkkomme sisällä juuri nuo ekumeenikot, jotka pyrkivät tuomaan luterilaisen kirkon uutuuden osaksi ortodoksista uskonkäsitystä. Sen vuoksi on aina pakko viitata sylttytehtaaseen, eli oman uskonsa pohjan unohtaneisiin luterilaisiin.

Ainakin vielä on Suomen ortodoksinen kirkko osa Konstantinopolin eklumeenista patriarkaattia, kuten kirkkopäivillämme vieraillut patriarkka itsekin totesi.

Paavali kirjoitti, että poistakaa keskuudestanne paha. Ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. Seurakunta muodostuu samoinuskovista ihmisistä. Uskonsa hylännet ovat ulkopuolella. Ortodoksisen kirkon pitää harjoittaa ekumeenista yhteistyötä katolisen kikron kanssa.

Luterilaisen kirkon pitäisi palata katoliseen kirkkoon ja siten voisimme joskus parin vuosisadan kuluessa taas saavutta yhteiden uskon.

Lue lisää

"Suomen luterilaisen kirko papit ja piispat ovat vain kirkon sisäisiä nimikkeitä. Muiden kannalta he ovat saarnaajia."

Ikävä, että joidenkin mielestä on noin. Suomen kielessä saarnaaja on hengellisenä puhujana toimiva maallikko ja maallikko seurakunnassa tarkoittaa muuta jäsentä kuin pappia. Ortodoksien mukaan ei siis luterilaisessa kirkossa ole pappeja, vaan vain yliopistoissa n. kuusi vuotta opiskelleita saarnaajia. Koska mieheni on ortodoksi, olen pitänyt luterilaisuudestani huolimatta ortodokseja itselleni tärkeinä ja läheisinä. Ajattelin, että me kristityt voisimme pitää yhtä opillisista eroista huolimatta. En ole aikaisemmin näistä asioista nettipalstoilla näin paljon keskustellut. No, nyt tuli kylmää vettä niskaan. Oma syyni, olin liian naiivi.

"Luterilaisen kirkon pitäisi palata katoliseen kirkkoon ja siten voisimme joskus parin vuosisadan kuluessa taas saavuttaa yhteisen uskon."

En usko, että tuommoiset palaamiset ovat mahdollisia. Helppohan se on vaatia muita palaamaan ja muuttaamaan uskoaan, kun itse on sitä mieltä, että omaa uskoa ei tarvitse muuttaa miksikään, vaan vain muut joutuvat muuttamaan uskoaan. Olen vähän pettynyt besserwissereiden kirjoitustyyliin.

Lohdutuksen sana kirjoitti:

Lohdutuksen sanana, että tällä palstalla on paljon ääriortodokseja, joita voisi luonnehtia hihhuleiksi. He eivät edusta tavallisia suomalaisia ortodokseja, vaan ovat oman äärilaitansa kulkijoita.

He pahoittavat monen mielen pahantahtoisilla kommenteilla, mutta saavat siitä todennäköisesti jotain nautintoa. Voimme spekuloida, minkätyyppistä tuo nautinto on.

Heidän kanssaan on melko mahdotonta keskustella, koska totuus on mustavalkoinen. Siksi siihen ei kannata kauheasti käyttää aikaa, koska tuloksena on vain suuri tyhjyys.

Lue lisää

sanoista.

Lukija7 kirjoitti:

"Suomen luterilaisen kirko papit ja piispat ovat vain kirkon sisäisiä nimikkeitä. Muiden kannalta he ovat saarnaajia."

Ikävä, että joidenkin mielestä on noin. Suomen kielessä saarnaaja on hengellisenä puhujana toimiva maallikko ja maallikko seurakunnassa tarkoittaa muuta jäsentä kuin pappia. Ortodoksien mukaan ei siis luterilaisessa kirkossa ole pappeja, vaan vain yliopistoissa n. kuusi vuotta opiskelleita saarnaajia. Koska mieheni on ortodoksi, olen pitänyt luterilaisuudestani huolimatta ortodokseja itselleni tärkeinä ja läheisinä. Ajattelin, että me kristityt voisimme pitää yhtä opillisista eroista huolimatta. En ole aikaisemmin näistä asioista nettipalstoilla näin paljon keskustellut. No, nyt tuli kylmää vettä niskaan. Oma syyni, olin liian naiivi.

"Luterilaisen kirkon pitäisi palata katoliseen kirkkoon ja siten voisimme joskus parin vuosisadan kuluessa taas saavuttaa yhteisen uskon."

En usko, että tuommoiset palaamiset ovat mahdollisia. Helppohan se on vaatia muita palaamaan ja muuttaamaan uskoaan, kun itse on sitä mieltä, että omaa uskoa ei tarvitse muuttaa miksikään, vaan vain muut joutuvat muuttamaan uskoaan. Olen vähän pettynyt besserwissereiden kirjoitustyyliin.

Lue lisää

Ekumeniaa on helppo harrasta perheen sisällä, jos ohittaa syvällisemmät opilliset kysymykset, mitkä yleensä eivät kiinnostakaan keskimääräistä seurakuntalaista. Kun ryhdytään pohtimaan erilaisten ihmisten asemaa seurakuntien hengellisinä työntekijöinä, pitää perehtyä myös uskonnon historiaan ja eri kirkkojen valitsemiin kehityssuuntiin.

Kysymys saarnaajasta ja papista vaatii pidemmän selityksen. Juutalaisilla oli papisto Jerusalemin temppelissä. Sen jälkeen heillä on ollut vain seurakunnan opettajia, rabbeja. Kristillisillä seurakunnilla ei alkuvaiheessa ollut kuin apostolien ohjaamia hengellisiä opettajia.

Kristillisen kirkon seurakunnan johtajat nimettiin jossain vaiheessa papeiksi ja piispoiksi. En pysty jäljittämään kehityksen ajankohtia. Katolinen ja ortodoksinen kirkko pitävät pappeutta sakramenttina, papiksi vihkimistä pyhänä toimituksena. Kelpoisuus papin tehtävään on otettu Raamatun teksteistä.

Martti Luther hylkäsi pappeuden ja julisti saarnaviran. Asiallinen vertailu protestanttisten ja toisaalta vanhojen kirkkojen hengellisten työntekijöiden välillä on vaikeata, jos samaa sanaa joudutaan käyttämään eri merkityksessä.

Olen perehtynyt Martti Lutherin kirjalliseen tuotantoon vasta oltuani ortodoksi yli kymmenen vuotta, eikä tätä kirjallisuutta ole enää käytettävissäni. En siis voi enää antaa suoria lainauksia ja muita viitetietoja. Kun luterilainen kirkko Suomessa kutsuu hengellisen työn tekijöitään papeiksi, se toimii omaa oppiaan vastaan.

Alussa oli muutama patriarkka, jotka toimivat piispoista ensimmäisenä omassa patriarkaatissaan. Sitten Rooman piispa julistautui muiden yläpuolella olevaksi. Jonkun aikaa (useita vuosia) tämän jälkeen muut patriarkat totesivat Rooman eronneen yhteisestä kirkosta.

Myöhemmin Rooman kirkosta on eronnut joukko protestanttisia kirkkokuntia. Yhtenä näistä Luterilainen kirkko. Lutherhan ei itse halunnut erottautua, vaan muuttaa katolista kirkkoa. Suurin osa hänen muutosvaatimuksistaan on myöhemmin toteutunut katolisessa kirkossa, mutta paluuta ei ole tapahtunut.

Kirkkoja erottavat tekijät ovat tiettyjä yksittäisiä opinkappaleita lukuunottamatta hallinnollisia, eivätkä todellisuudessa kosketa tavallista kristittyä. Vuorisaarna on edelleen voimassa ja rakkauden kaksoiskäsky pätee. Jos pysytään tällä tasolla, voivat kaikkien kirkkojen uskovat toimia yhdessä.

On kuitenkin väärin, että esimerkiksi luterilaisuudesta ortodoksisuuteen kääntyneet alkavat vaatia ortodoksisen kirkon opillisten sisältöjen muuttamista lähemmäksi luterilaisen kirkon muuttunutta opetusta. Monet julkaisut, jotka ovat lähtöisin ekumeenisistä piireistä, ovat myös tuomassa luterilaisia vaikutteita ortodoksiseen kirkkoon. Ekumeenikkojen mielestä Suomen luterilainen kirkko on tärkeämpi opillinen lähde, kuin Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti.

Itä-Euroopassa on joullakin alueilla katolisen kirkon hiippakuntia, joissa kuitenkin noudatetaan ortodoksista alttaripalvelusta. Heitä kutsutaan uniaateiksi. Suomessa toimi eräänlainen uniaattikirkko luostarityyppisenä Isä Robertin aikaan.

Näyttää siltä, että luterilaisten vetämä ekumenia tavoittelee Suomen ortodoksikirkosta luerilaisten uniaatteja.

Yleisellä tasolla luterilaisten pappien kanssa voi hyvin tehdä yhteistyötä käytännön asioissa, ellei kajota opillisiin kysymyksiin, eikä yhteisistä tilaisuuksista tehdä ehtoollisjumalanpalveluksia (jolloin osa joutuisi kuitenkin jäämään omiin penkkeihinsä).

Lohdutuksen sana kirjoitti:

Lohdutuksen sanana, että tällä palstalla on paljon ääriortodokseja, joita voisi luonnehtia hihhuleiksi. He eivät edusta tavallisia suomalaisia ortodokseja, vaan ovat oman äärilaitansa kulkijoita.

He pahoittavat monen mielen pahantahtoisilla kommenteilla, mutta saavat siitä todennäköisesti jotain nautintoa. Voimme spekuloida, minkätyyppistä tuo nautinto on.

Heidän kanssaan on melko mahdotonta keskustella, koska totuus on mustavalkoinen. Siksi siihen ei kannata kauheasti käyttää aikaa, koska tuloksena on vain suuri tyhjyys.

Lue lisää

pahantahtoista on sen seikan esiin tuomisessa, että ortodoksinen kirkko ei hyväksy protestanttisten kirkkojen virkaa, ja sen mainitseminen, että luterilainen piispa tai pappi ei ortodoksien mielestä ole pappi ollenkaan, kun kerran ortodoksinen kirkko näin opettaa? Paljon pahantahtoisempaa on väärä ekumenismi, jossa yritetään häivyttää kirkkokuntien erot tai vähätellä niitä.

Nimimerkki Lukija 7 ei tarvitse "lohdutusta", vaan parempia tietoja eri kristillisten ryhmien opeista ja realistista asennetta kirkkokuntien välisiin opillisiin ja käytännöllisiin eroihin.

Lukija7 kirjoitti:

"Protestanttisissa kirkoissa saarnaajana voi olla mies tai nainen. Ongelmana on vain Suomen luterilainen kirkko, mikä kutsuu saarnaajiaan papeiksi."

Ikävää, että lähdet tuolle linjalle. Tietosanakirja selittää sanan pappi näin:" jumalanpalvelusmenojen ja kirkollisten toimitusten suorittaja, esiintyy kaikissa uskonnoissa." Suomen kielen sanakirja sanoo näin sanasta pappi: "( Suomessa: ) teologisen koulutuksen ja pappisvihkimyksen saanut henkilö; laajemmin henkilöstä, jonka tehtävänä on uskonnollisten toimitusten suorittaminen." Kun luterilaisen kirkon papit ovat teologisen koulutuksen ja pappisvihkimyksen saaneita, niin heistä tulee ilman muuta käyttää sanaa pappi, on kysymyksessä mies tai nainen. Minusta asiat pitäisi ottaa asioina eikä antaa henkilökohtaisten antipatioiden näkyä epäasiallisuutena kielenkäytössä.

"Siispä kirkko on ajautunut jo aika kauas oppi-isästään Lutherista ja viimeisimmällä piispanvaalillaan katosi jo horisontin taakse."

Sana luterilaiset, Lutherin kannattajat, oli alkuaan pilkkanimi, joka tuli tuli yleiseen käyttöön siitä protestanttien ryhmästä, joka nojaa erityisesti Augsburgin tunnustukseen. Miten niin kirkko on ajautunut kauas Lutherista? Lutherista puhuvat oppi-isänä lähinnä jotkut ei-luterilaiset, jotka kai toivovat luterilaisen kirkon hävinneen jonnekin kauas horisontin taakse. Miksi eivät kristityt voisi yrittää ymmärtää toisiaan ja pitää yhtä sen sijaan, että loukkaavat tahallaan toisiaan, niin kuin näistäkin keskusteluista hyvin näkee?

Lue lisää

"Ikävää, että lähdet tuolle linjalle. Tietosanakirja selittää sanan pappi näin:"

MITÄHÄN USKONSUUNTAA EDUSTAVAT olisivat kyseisen tietosanakirjateksin mahtaneet sepustaa?

Tottakai lusiferilaiset ovat vilpillisesti ja katalasti omineet käyttöönsä sanan 'pappi' ja antaneet sille omia tarkoitusperiään palvelevan uusmerkityksen. Kun sana on suomenkieleen tullut, ei näitä valepappeja ollut olemassakaan, ei myöskään heidän valheuskontoaan, joka kyllä etäältä näyttää jonkin verran kristinuskolta, mutta lähemmin tarkasteltuna siinä mikään EI TOIMI.

Lukija7 kirjoitti:

"Suomen luterilaisen kirko papit ja piispat ovat vain kirkon sisäisiä nimikkeitä. Muiden kannalta he ovat saarnaajia."

Ikävä, että joidenkin mielestä on noin. Suomen kielessä saarnaaja on hengellisenä puhujana toimiva maallikko ja maallikko seurakunnassa tarkoittaa muuta jäsentä kuin pappia. Ortodoksien mukaan ei siis luterilaisessa kirkossa ole pappeja, vaan vain yliopistoissa n. kuusi vuotta opiskelleita saarnaajia. Koska mieheni on ortodoksi, olen pitänyt luterilaisuudestani huolimatta ortodokseja itselleni tärkeinä ja läheisinä. Ajattelin, että me kristityt voisimme pitää yhtä opillisista eroista huolimatta. En ole aikaisemmin näistä asioista nettipalstoilla näin paljon keskustellut. No, nyt tuli kylmää vettä niskaan. Oma syyni, olin liian naiivi.

"Luterilaisen kirkon pitäisi palata katoliseen kirkkoon ja siten voisimme joskus parin vuosisadan kuluessa taas saavuttaa yhteisen uskon."

En usko, että tuommoiset palaamiset ovat mahdollisia. Helppohan se on vaatia muita palaamaan ja muuttaamaan uskoaan, kun itse on sitä mieltä, että omaa uskoa ei tarvitse muuttaa miksikään, vaan vain muut joutuvat muuttamaan uskoaan. Olen vähän pettynyt besserwissereiden kirjoitustyyliin.

Lue lisää

"Ikävä, että joidenkin mielestä on noin."

Vaikka meillä itse kullakin olisi mikä hyvänsä mielipide, todellisuuteen eivät mielipiteemme vaikuta yhtään mitään.

"Suomen kielessä saarnaaja on hengellisenä puhujana toimiva maallikko"

Eli juuri se, jolle lusiferilaiset ovat ihmisiä harhaan johtaakseen antaneet nimikkeen 'pappi'.

"ja maallikko seurakunnassa tarkoittaa muuta jäsentä kuin pappia."

Valepappikin on juuri tällainen muu jäsen. Jokainen, jota ei ole ortodoksisen piispan toimesta pätevästi vihitty pappeuden sakramenttiin, on maallikko, kunnes hänet mahdollisesti joskus pappeuteen vihitään.

"Ortodoksien mukaan ei siis luterilaisessa kirkossa ole pappeja, vaan vain yliopistoissa n. kuusi vuotta opiskelleita saarnaajia."

Papiksi ei voi valmistua yliopistossa, vaikka opiskelisi siellä sata vuotta. Papiksi valmistuu se, jonka pyhän kristillisen kirkon ikiaikaisten sääntöjen mukaan pätevästi vihitty piispa vihkii papiksi.

"Koska mieheni on ortodoksi, olen pitänyt luterilaisuudestani huolimatta ortodokseja itselleni tärkeinä ja läheisinä."

Virhe on tapahtunut siinä, että miehesi on ajautunut naimisiin kerettiläisen kanssa. Yleensä ortodoksin ei kannata solmia avioliittoa sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole ortodoksi eikä suostu luopumaan harhaopistaan. Siitä ei seuraa muuta kuin vaikeuksia.

"En usko, että tuommoiset palaamiset ovat mahdollisia."

En minäkään. Eikä niiden tarvitsekaan olla mahdollisia, koskapa keskiajan tuotteena luterilaisuus on hyvää vauhtia kaatumassa omaan mahdottomuuteensa ja kuivuu kasaan nopeammin kuin moni aavistaa. Ikävä vain, että tilalle ei ole luvassa kuin ateismia, islamia ja muita pakanauskontoja, siinä määrin pahoin luterilaiset ovat kaiken kristilliseen vivahtavan uskonnollisuuden maineen onnistuneet pilaamaan siellä, missä ovat olleet valtauskontona.

"Helppohan se on vaatia muita palaamaan ja muuttaamaan uskoaan, kun itse on sitä mieltä, että omaa uskoa ei tarvitse muuttaa miksikään,"

Voi hyvänen aika sentään. Kuten kaikkea muuttumatonta, yhtä vähän on kristinuskoa mahdollista muuttaa, vaan se on aina oleva se, joka se oli alusta pitäen, riippumatta siitä, tunnustaako sitä kukaan. Jos muuttamista yritetään, tuloksena ei koskaan ole muuta kuin kerettiläistä uususkontoa, kuten on kristinuskon 2000-vuotisen historian kuluessa saatu niin monesti havaita.

Lohdutuksen sana kirjoitti:

Lohdutuksen sanana, että tällä palstalla on paljon ääriortodokseja, joita voisi luonnehtia hihhuleiksi. He eivät edusta tavallisia suomalaisia ortodokseja, vaan ovat oman äärilaitansa kulkijoita.

He pahoittavat monen mielen pahantahtoisilla kommenteilla, mutta saavat siitä todennäköisesti jotain nautintoa. Voimme spekuloida, minkätyyppistä tuo nautinto on.

Heidän kanssaan on melko mahdotonta keskustella, koska totuus on mustavalkoinen. Siksi siihen ei kannata kauheasti käyttää aikaa, koska tuloksena on vain suuri tyhjyys.

Lue lisää

"Lohdutuksen sanana, että tällä palstalla on paljon ääriortodokseja, joita voisi luonnehtia hihhuleiksi."

Päinvastoin. Tällä palstalla on yllättävän paljon sellaisia ortodokseja, jotka tuntevat uskonsa sisällön sekä teoriassa että käytännössä ja tästä syystä haluavat noudattaa sen opetusta ja elää ortodoksisuutensa todeksi, vaikka se vaikeaa onkin. Onpa jokunen voinut suorittaa myös teologisia opintoja, jotkut pitkällekin.

"He eivät edusta tavallisia suomalaisia ortodokseja, vaan ovat oman äärilaitansa kulkijoita."

On totta, etteivät monet ortodoksit tunne kovinkaan syvällisesti omaa uskontoaan. Kuitenkaan enemmistö ei ole oikeassa kuin siinä tapauksessa, että se ei ole väärässä. Aikaa myöten myös suomalaisten ortodoksien tietous ortodoksisuudesta lisääntyy aivan väistämättä, ja yhtä väistämättä kasvaa niiden osuus, jotka ottavat ortodoksisuuden vakavasti.

Lukija7 kirjoitti:

sanotaan, että Luther olisi ollut "vanhan testamentin spesialisti"? Tietosanakirjan mukaan Luther kutsuttiin v. 1508 Wittenbergin yliopiston opettajaksi. Hänestä tuli lector bibliae, Raamatun selitysopin professori. Luulisi olevan selvää, että Raamatun selitysopin professorin ( ei siis pelkästään Vanhan Testamentin selitysopin professori vaan koko Raamatun selitysopin professori ) on perehtynyt koko Raamattuun eikä vain Vanhaan Testamenttiin. Miksi Lutherista on tarve antaa vääriä tietoja vaikka oikeitakin on saatavissa?

Lue lisää

tutustumalla opukseen: timo veijola, vanhan testamentin tutkimus ja teologia ( suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 167) saat valaistusta .

veijola oli eksegetiikan proffa helsingin yliopistossa.
tämmöstä väärää tietoa?

kysymys. kirjoitti:

"Ikävää, että lähdet tuolle linjalle. Tietosanakirja selittää sanan pappi näin:"

MITÄHÄN USKONSUUNTAA EDUSTAVAT olisivat kyseisen tietosanakirjateksin mahtaneet sepustaa?

Tottakai lusiferilaiset ovat vilpillisesti ja katalasti omineet käyttöönsä sanan 'pappi' ja antaneet sille omia tarkoitusperiään palvelevan uusmerkityksen. Kun sana on suomenkieleen tullut, ei näitä valepappeja ollut olemassakaan, ei myöskään heidän valheuskontoaan, joka kyllä etäältä näyttää jonkin verran kristinuskolta, mutta lähemmin tarkasteltuna siinä mikään EI TOIMI.

Lue lisää

"MITÄHÄN USKONSUUNTAA EDUSTAVAT olisivat kyseisen tietosanakirjatekstin mahtaneet sepustaa?"

Kyseisen tekstin oli kirjoittanut teologian tohtori Martti Parvio.

Ei ole minun tietääkseni olemassa mitään "luciferilaisia". Sanalla Lucifer on kaksi täysin erilaista merkitystä. Sanaa Lucifer käytetään ensinnäkin Kointähdestä eli Venuksesta, joka nousee aamulla. Antiikkisessa taiteessa esitetään Lucifer ratsastavana tai siivekkäänä poikana, joka pitää tulisoihtua kädessään. Länsimaisessa teologiassa Luciferista taas tuli perkeleen nimitys, mikä johtuu siitä, että Jes. 14.12 Babelin kukistettua kuningasta verrataan alas pudonneseen kointähteen ja Luuk. 10:18 sanotaan saatanan niin kuin salaman putoavan taivaasta.

Slaaavilaisten lainojen vanhempaan kerrostumaan kuuluvat mm. sellaiset sanat kuin pappi, risti, raamattu, pakana ja suntio.

Hyvä olisi, jos sinäkin siirtyisit asialinjalle. Ilkeä ja pilkallinenhan meistä osaa olla jokainen, jos haluaa, mutta asialliseen keskusteluun ei sellainen kuulu.

Lukija7 kirjoitti:

"MITÄHÄN USKONSUUNTAA EDUSTAVAT olisivat kyseisen tietosanakirjatekstin mahtaneet sepustaa?"

Kyseisen tekstin oli kirjoittanut teologian tohtori Martti Parvio.

Ei ole minun tietääkseni olemassa mitään "luciferilaisia". Sanalla Lucifer on kaksi täysin erilaista merkitystä. Sanaa Lucifer käytetään ensinnäkin Kointähdestä eli Venuksesta, joka nousee aamulla. Antiikkisessa taiteessa esitetään Lucifer ratsastavana tai siivekkäänä poikana, joka pitää tulisoihtua kädessään. Länsimaisessa teologiassa Luciferista taas tuli perkeleen nimitys, mikä johtuu siitä, että Jes. 14.12 Babelin kukistettua kuningasta verrataan alas pudonneseen kointähteen ja Luuk. 10:18 sanotaan saatanan niin kuin salaman putoavan taivaasta.

Slaaavilaisten lainojen vanhempaan kerrostumaan kuuluvat mm. sellaiset sanat kuin pappi, risti, raamattu, pakana ja suntio.

Hyvä olisi, jos sinäkin siirtyisit asialinjalle. Ilkeä ja pilkallinenhan meistä osaa olla jokainen, jos haluaa, mutta asialliseen keskusteluun ei sellainen kuulu.

Lue lisää

Täällä meuhkaavat ortodoksiset fundikset ovat sellaisia, ettei heidän kanssaan voi keskustella asioista. Yrittää kyllä voi, mutta siitä ei tule mitään.

Onneksi suuri enemmistö ortodokseja taitaa kannattaa Jeesuksen opetuksia lähimmäisenrakkaudesta - siis ihan käytännön elämänkin tasolla.

Fundikset vain repivät, eivät rakenna, ja se näkyy esimerkiksi Helsingissä seurakuntatyössäkin.

Vilaus hyvyyttä kirjoitti:

Täällä meuhkaavat ortodoksiset fundikset ovat sellaisia, ettei heidän kanssaan voi keskustella asioista. Yrittää kyllä voi, mutta siitä ei tule mitään.

Onneksi suuri enemmistö ortodokseja taitaa kannattaa Jeesuksen opetuksia lähimmäisenrakkaudesta - siis ihan käytännön elämänkin tasolla.

Fundikset vain repivät, eivät rakenna, ja se näkyy esimerkiksi Helsingissä seurakuntatyössäkin.

Lue lisää

on näin:" Onneksi suuri enemmistö ortodokseja taitaa kannattaa Jeesuksen opetuksia lähimmäisenrakkaudesta - siis ihan käytännön elämänkin tasolla."

Lukija7 kirjoitti:

on näin:" Onneksi suuri enemmistö ortodokseja taitaa kannattaa Jeesuksen opetuksia lähimmäisenrakkaudesta - siis ihan käytännön elämänkin tasolla."

Tällä palstalla esiintyy nimikkeellä "suuri enemmistö ortodokseja" kirjoitettujen mielipiteittensä perusteella ne muutama kymmenen, jotka ovat eri vaiheissa allekirjoittaneet luterilaisten perustaman Yhteys-liikkeen julistuksen. He ovat myös erikoistuneet kehittelemään mitä kummallisempia haukkumanimiä henkilöille, jotka eivät halua liittyä Yhteys -liikkeeseen.

Selvyyden vuoksi totean, että minä en juurikaan käy Uspenskissa ja sen kirkkokahveilla, jossa enemmistö näyttää (tai näytti, kun viimeksi kävin) muodostuvat kovin tutuista nimistä.

Pienempien kirkkojemme kahvitilaisuuksissa eivät Yhteys -liike ja sen sivuilmiöt ole esillä. Itse asiassa enimmät Yhteys -mielipiteet esiintyvät lähinnä täällä.

Siispä on vedettävissä sellainen johtopäätös, että seurakunnan enemmistö ei ole lainkaan kiinnostunut näistä opillisista keskusteluista.

Mitä tuohon lähimmäisenrakkauteen tulee, niin sitä on myös synnin määrittely ja asian pitäminen esillä. Sen sijaan ketään yksittäistä ihmistä ei pidä mennä syyttelemään synnintekijäksi. Kuten Paavali kirjoittaa, ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. Jokainen tutkikoon itsessään, onko ja mihin syntiin syyllistytty. Sitten keskusteluja omasta syntisyydestä pitää käydä papin, eikä kirkkokahviporukan kanssa.

Lukija7 kirjoitti:

"MITÄHÄN USKONSUUNTAA EDUSTAVAT olisivat kyseisen tietosanakirjatekstin mahtaneet sepustaa?"

Kyseisen tekstin oli kirjoittanut teologian tohtori Martti Parvio.

Ei ole minun tietääkseni olemassa mitään "luciferilaisia". Sanalla Lucifer on kaksi täysin erilaista merkitystä. Sanaa Lucifer käytetään ensinnäkin Kointähdestä eli Venuksesta, joka nousee aamulla. Antiikkisessa taiteessa esitetään Lucifer ratsastavana tai siivekkäänä poikana, joka pitää tulisoihtua kädessään. Länsimaisessa teologiassa Luciferista taas tuli perkeleen nimitys, mikä johtuu siitä, että Jes. 14.12 Babelin kukistettua kuningasta verrataan alas pudonneseen kointähteen ja Luuk. 10:18 sanotaan saatanan niin kuin salaman putoavan taivaasta.

Slaaavilaisten lainojen vanhempaan kerrostumaan kuuluvat mm. sellaiset sanat kuin pappi, risti, raamattu, pakana ja suntio.

Hyvä olisi, jos sinäkin siirtyisit asialinjalle. Ilkeä ja pilkallinenhan meistä osaa olla jokainen, jos haluaa, mutta asialliseen keskusteluun ei sellainen kuulu.

Lue lisää

"Kyseisen tekstin oli kirjoittanut teologian tohtori Martti Parvio."

Arvattavasti luterilaisen teologian.

"Länsimaisessa teologiassa Luciferista taas tuli perkeleen nimitys"

Sinäpä sen sanoit.

Mikä sopii Perkeleelle paremmin kuin vieraannuttaa ihmiset kristinuskosta?

Vilaus hyvyyttä kirjoitti:

Täällä meuhkaavat ortodoksiset fundikset ovat sellaisia, ettei heidän kanssaan voi keskustella asioista. Yrittää kyllä voi, mutta siitä ei tule mitään.

Onneksi suuri enemmistö ortodokseja taitaa kannattaa Jeesuksen opetuksia lähimmäisenrakkaudesta - siis ihan käytännön elämänkin tasolla.

Fundikset vain repivät, eivät rakenna, ja se näkyy esimerkiksi Helsingissä seurakuntatyössäkin.

Lue lisää

"Fundikset vain repivät, eivät rakenna, ja se näkyy esimerkiksi Helsingissä seurakuntatyössäkin."

Nämä fundikset, vai pitäisikö sanoa: stondikset, löytyvät "Elävä Seurakunta"-ryhmästä ja yhteyslistalta. Heidän tapoihinsa mm. kuuluu järjestää eropasseja toisenkin poskensa lyöjää kohti kääntäville papiston jäsenille.

saman asian sanoa myös näin: Minä en opeta kirkkoa, vaan kirkko opettaa minua?

Minusta näet näyttää siltä, että luterilainen kirkko yrittää päivittää opetustaan Suomen kansan tahdon mukaiseksi kun sen sijaan pitäisi opettaa kansaa Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Kärjistänkö liikaa kun ajattelen näin?

ole määritelleet jatkuvasti oppiaan uusiksi, siellähän on muodostettu uusia dogmeja muun muassa paavin erehtymättömyydestä

sami44kuupas kirjoitti:

saman asian sanoa myös näin: Minä en opeta kirkkoa, vaan kirkko opettaa minua?

Minusta näet näyttää siltä, että luterilainen kirkko yrittää päivittää opetustaan Suomen kansan tahdon mukaiseksi kun sen sijaan pitäisi opettaa kansaa Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Kärjistänkö liikaa kun ajattelen näin?

Lue lisää

pitää myös muistaa, että luterilaisuus ei ole mikään kirkko eikä siellä ole piispan virkaa eikä kristinopin mukaista pappeutta. Kyllä kai tällaisissa uskonnollisissa liikkeissä voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse Kirkon perinteestä mitään edes tietää, sillä sellaiset asiat eivät koske näitä lahkouskontoja.

roomalaiskatoliset kirjoitti:

ole määritelleet jatkuvasti oppiaan uusiksi, siellähän on muodostettu uusia dogmeja muun muassa paavin erehtymättömyydestä

Katolilaiset eivät näe asiaa näin. Katolinen kirkko järjestää kirkolliskokouksia käsittelemään kunkin ajan polttavia uskonkysymyksiä. Näitä järjestetään katolisen kirkon käsityksen mukaan kaikkina aikoina, ei siis vain muinaisuudessa.

Jokainen kirkolliskokous vahvistaa aikaisempien kirkolliskokousten päätökset erehtymättömiksi. Oppia ei siis voi kirkolliskokouksessa muuttaa, ainoastaan täsmentää. Kirkko on siis aina sidottu aikaisempiin täsmennyksiin eikä niitä voi muuttaa.

kärjistät, pitää myö kirjoitti:

pitää myös muistaa, että luterilaisuus ei ole mikään kirkko eikä siellä ole piispan virkaa eikä kristinopin mukaista pappeutta. Kyllä kai tällaisissa uskonnollisissa liikkeissä voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse Kirkon perinteestä mitään edes tietää, sillä sellaiset asiat eivät koske näitä lahkouskontoja.

Lue lisää

"pitää myös muistaa, että luterilaisuus ei ole mikään kirkko eikä siellä ole piispan virkaa eikä kristinopin mukaista pappeutta. Kyllä kai tällaisessa uskonnollisessa liikkeessä voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää, sillä sellaiset asiat eivät koske näitä lahkouskontoja."

Olen eri mieltä. Vaikka sinun, ei-luterilaisen, mielestä luterilaisessa kirkossa "voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää", niin tällaisen tavallisen luterilaisen mielestä ei noin voi olla eikä tuommoista pitäisi edes ajatella toisesta kristillisestä kirkosta. Miksi luterilaisessa kirkossa edes pitäisi voida "tehdä ihan mitä vaan"? Miksi luterilaisten ei "tarvitse tietää kirkon perinteestä mitään"? Nyt teet sen virheen, että ajattelet, että kun luterilaisuus poikkeaa ortodoksisuudesta, niin siinä ei silloin ole mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja vaan siihen käy ihan mikä hyvänsä. Minä yritän löytää sellaista, mikä yhdistää kristillisiä kirkkoja, mutta sinä yrität kai lähinnä vain tyrmätä.

Lukija7 kirjoitti:

"pitää myös muistaa, että luterilaisuus ei ole mikään kirkko eikä siellä ole piispan virkaa eikä kristinopin mukaista pappeutta. Kyllä kai tällaisessa uskonnollisessa liikkeessä voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää, sillä sellaiset asiat eivät koske näitä lahkouskontoja."

Olen eri mieltä. Vaikka sinun, ei-luterilaisen, mielestä luterilaisessa kirkossa "voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää", niin tällaisen tavallisen luterilaisen mielestä ei noin voi olla eikä tuommoista pitäisi edes ajatella toisesta kristillisestä kirkosta. Miksi luterilaisessa kirkossa edes pitäisi voida "tehdä ihan mitä vaan"? Miksi luterilaisten ei "tarvitse tietää kirkon perinteestä mitään"? Nyt teet sen virheen, että ajattelet, että kun luterilaisuus poikkeaa ortodoksisuudesta, niin siinä ei silloin ole mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja vaan siihen käy ihan mikä hyvänsä. Minä yritän löytää sellaista, mikä yhdistää kristillisiä kirkkoja, mutta sinä yrität kai lähinnä vain tyrmätä.

Lue lisää

Luterilaisuudesta puuttuu kristillinen pappeus. Luterilaisuudessa pappeus on vain maallikkosaarnaajan virka.

Ortodoksisessa kirkossa se pyhä sakramentti. Piispat ovat apostolien seuraajia myös opillisesti. Koska apostolit eivät suvainneet naispappeutta, eivät myöskään nykypiispat sitä suvaitse.

Maallikkosaarnaajilla voi tosin olla vaikka minkälaisia "piispoja" eikä heistä kannata välittää.

Lukija7 kirjoitti:

"pitää myös muistaa, että luterilaisuus ei ole mikään kirkko eikä siellä ole piispan virkaa eikä kristinopin mukaista pappeutta. Kyllä kai tällaisessa uskonnollisessa liikkeessä voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää, sillä sellaiset asiat eivät koske näitä lahkouskontoja."

Olen eri mieltä. Vaikka sinun, ei-luterilaisen, mielestä luterilaisessa kirkossa "voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää", niin tällaisen tavallisen luterilaisen mielestä ei noin voi olla eikä tuommoista pitäisi edes ajatella toisesta kristillisestä kirkosta. Miksi luterilaisessa kirkossa edes pitäisi voida "tehdä ihan mitä vaan"? Miksi luterilaisten ei "tarvitse tietää kirkon perinteestä mitään"? Nyt teet sen virheen, että ajattelet, että kun luterilaisuus poikkeaa ortodoksisuudesta, niin siinä ei silloin ole mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja vaan siihen käy ihan mikä hyvänsä. Minä yritän löytää sellaista, mikä yhdistää kristillisiä kirkkoja, mutta sinä yrität kai lähinnä vain tyrmätä.

Lue lisää

"Olen eri mieltä."

Voit olla mitä hyvänsä mieltä. Vaikka että kuu on juustoa. Mutta ei se sillä tavalla juustoksi muutu. Olevaisen rakennetta kun ei mielipiteesi miksikään muuta.

"mielestä luterilaisessa kirkossa 'voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää', niin tällaisen tavallisen luterilaisen mielestä ei noin voi olla eikä tuommoista pitäisi edes ajatella toisesta kristillisestä kirkosta."

Vaikka mielipide on taaskin samantekevä, herää kuitenkin kysymys, että mistä syystä olet voinut päätyä olemaan tuollaista mieltä. Nimittäin luterilaiset eivät ainakaan tiedä mitään kristillisen kirkon perinteestä, tai jos tietävät, he eivät katso, että se koskisi heitä, ja toimivat johdonmukaisesti tämän käsityksen edellyttämällä tavalla. Tämä on empiirinen tosiasia, joka on selvä jokaiselle, joka on luterilaisuuden evoluutiota vähänkin tarkastellut. Muutos on jatkuvaa, kaikenkattavaa ja nopeaa.

(Esimerkiksi 'naispappeus'. Se aika ei ole kaukana, jolloin nainen ei päässyt luterilaiseen saarnavirkaan. Se aika ei ole kaukana - Ruotsissa sekin on jo todellisuutta - jolloin avioliittoon voidaan kirkollisesti 'vihkiä' muunlaisia pariskuntia kuin eri sukupuolia edustavia. Onko nyt sellainen oppi väärä, jota luterilaiset pitivät oikeana silloin, kun nainen ei päässyt saarnavirkaan? Onko nyt sellainen oppi oikea, ettei avioliittoon vihitä kuin mies naisen kanssa ja nainen miehen kanssa? Kun tämä muuttuu, muuttuuko nykyinen oppi samalla vääräksi? Kun nämä ovat muuttuneet, onko Raamattu muutunut valheeksi?)

Siinä voit olla oikeassa, että olisi parempi olla ajattelematta vieraan uskontokunnan ratkaisuja, jos ei muuten, niin jo oman mielenrauhan kannalta. Mutta rehellistä sellainen ajattelematta jättäminen ei ole.

"Nyt teet sen virheen, että ajattelet, että kun luterilaisuus poikkeaa ortodoksisuudesta, niin siinä ei silloin ole mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja vaan siihen käy ihan mikä hyvänsä."

Emme tee tällaista virhettä. Emme tietenkään ajattele, ettei olisi mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja. Oppi luterilaisuudessa toki on. Se on se, jonka demokraattisesti valittu kirkolliskokous milloinkin enemmistöpäätöksellä luterilaiseksi opiksi hyväksyy.

Tässä vain on se ongelma, ettei tuollainen päätöksenteko ole sen enempää rationaalista kuin kristinuskon kontekstissa mahdollista. Se on sitä yhtä vähän kuin päättää kirkolliskokouksessa, että kuu on juustoa, ja sitten toimia kuin se olisi juustoa.

Demokraattisesti valittu luterilaisten kirkolliskokous siis kokoontuu ja päättää mitä päättää, mutta kristinuskon sisältöön tällä ei ole vähäisintäkään vaikutusta, ei vähiten siksi, ettei kirkolliskokouksella ole oikeasti toimivaltaa kyseisiin päätöksiin eikä mihinkään muuhunkaan kristinuskoa koskevaan, kuten ei ole yhdenkään vailla kanonista valtuutusta toimivan tahon toimielimellä tai jäsenellä. Ainoa tulos on muutos sen valheen sisällössä, jota jäsenistölle milloinkin 'kristinuskona' esitetään.

"Minä yritän löytää sellaista, mikä yhdistää kristillisiä kirkkoja"

Tällaista ei kukaties pidä yrittää, koska siitä ei seuraa kuin pahaa mieltä. On erittäin paljon ongelmattomampaa tehdä kirkkokuntien välistä yhteistyötä, kun teologiset kysymykset rajataan kokonaisuudessaan yhteistyön ulkopuolelle, eli niitä ei mietitä eikä niistä etenkään keskustella silloin kun institutionaalista kanssakäymistä harjoitetaan, kuten on Suomen oloissa väistämätöntä. Näin vain valitettavasti ei luterilaisella puolella tunnu olevan valmiutta menetellä: ortodoksien vakaumusta etenkään ei kunnioiteta usein vähäisessäkään määrin, vaan painostetaan tai usutetaan heitä tekoihin (kuten yhteiseen rukoukseen), jollaiset kristinusko on aina kieltänyt kirkon yhteydestä erottamisen uhalla.

Mielipiteistä kirjoitti:

"Olen eri mieltä."

Voit olla mitä hyvänsä mieltä. Vaikka että kuu on juustoa. Mutta ei se sillä tavalla juustoksi muutu. Olevaisen rakennetta kun ei mielipiteesi miksikään muuta.

"mielestä luterilaisessa kirkossa 'voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää', niin tällaisen tavallisen luterilaisen mielestä ei noin voi olla eikä tuommoista pitäisi edes ajatella toisesta kristillisestä kirkosta."

Vaikka mielipide on taaskin samantekevä, herää kuitenkin kysymys, että mistä syystä olet voinut päätyä olemaan tuollaista mieltä. Nimittäin luterilaiset eivät ainakaan tiedä mitään kristillisen kirkon perinteestä, tai jos tietävät, he eivät katso, että se koskisi heitä, ja toimivat johdonmukaisesti tämän käsityksen edellyttämällä tavalla. Tämä on empiirinen tosiasia, joka on selvä jokaiselle, joka on luterilaisuuden evoluutiota vähänkin tarkastellut. Muutos on jatkuvaa, kaikenkattavaa ja nopeaa.

(Esimerkiksi 'naispappeus'. Se aika ei ole kaukana, jolloin nainen ei päässyt luterilaiseen saarnavirkaan. Se aika ei ole kaukana - Ruotsissa sekin on jo todellisuutta - jolloin avioliittoon voidaan kirkollisesti 'vihkiä' muunlaisia pariskuntia kuin eri sukupuolia edustavia. Onko nyt sellainen oppi väärä, jota luterilaiset pitivät oikeana silloin, kun nainen ei päässyt saarnavirkaan? Onko nyt sellainen oppi oikea, ettei avioliittoon vihitä kuin mies naisen kanssa ja nainen miehen kanssa? Kun tämä muuttuu, muuttuuko nykyinen oppi samalla vääräksi? Kun nämä ovat muuttuneet, onko Raamattu muutunut valheeksi?)

Siinä voit olla oikeassa, että olisi parempi olla ajattelematta vieraan uskontokunnan ratkaisuja, jos ei muuten, niin jo oman mielenrauhan kannalta. Mutta rehellistä sellainen ajattelematta jättäminen ei ole.

"Nyt teet sen virheen, että ajattelet, että kun luterilaisuus poikkeaa ortodoksisuudesta, niin siinä ei silloin ole mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja vaan siihen käy ihan mikä hyvänsä."

Emme tee tällaista virhettä. Emme tietenkään ajattele, ettei olisi mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja. Oppi luterilaisuudessa toki on. Se on se, jonka demokraattisesti valittu kirkolliskokous milloinkin enemmistöpäätöksellä luterilaiseksi opiksi hyväksyy.

Tässä vain on se ongelma, ettei tuollainen päätöksenteko ole sen enempää rationaalista kuin kristinuskon kontekstissa mahdollista. Se on sitä yhtä vähän kuin päättää kirkolliskokouksessa, että kuu on juustoa, ja sitten toimia kuin se olisi juustoa.

Demokraattisesti valittu luterilaisten kirkolliskokous siis kokoontuu ja päättää mitä päättää, mutta kristinuskon sisältöön tällä ei ole vähäisintäkään vaikutusta, ei vähiten siksi, ettei kirkolliskokouksella ole oikeasti toimivaltaa kyseisiin päätöksiin eikä mihinkään muuhunkaan kristinuskoa koskevaan, kuten ei ole yhdenkään vailla kanonista valtuutusta toimivan tahon toimielimellä tai jäsenellä. Ainoa tulos on muutos sen valheen sisällössä, jota jäsenistölle milloinkin 'kristinuskona' esitetään.

"Minä yritän löytää sellaista, mikä yhdistää kristillisiä kirkkoja"

Tällaista ei kukaties pidä yrittää, koska siitä ei seuraa kuin pahaa mieltä. On erittäin paljon ongelmattomampaa tehdä kirkkokuntien välistä yhteistyötä, kun teologiset kysymykset rajataan kokonaisuudessaan yhteistyön ulkopuolelle, eli niitä ei mietitä eikä niistä etenkään keskustella silloin kun institutionaalista kanssakäymistä harjoitetaan, kuten on Suomen oloissa väistämätöntä. Näin vain valitettavasti ei luterilaisella puolella tunnu olevan valmiutta menetellä: ortodoksien vakaumusta etenkään ei kunnioiteta usein vähäisessäkään määrin, vaan painostetaan tai usutetaan heitä tekoihin (kuten yhteiseen rukoukseen), jollaiset kristinusko on aina kieltänyt kirkon yhteydestä erottamisen uhalla.

Lue lisää

"... ortodoksien vakaumusta etenkään ei kunnioiteta usein vähäisessäkään määrin, vaan painostetaan tai usutetaan heitä tekoihin ( kuten yhteiseen rukoukseen ), jollaiset kristinusko on aina kieltänyt kirkon erottamisen uhalla."

Mistä yhteisestä rukouksessa tuossa puhutaan? Millä perusteella yhteiset rukoukset on kielletty? Miten yhteinen rukouskin voi olla kiellettyä?

"Siinä voit olla oikeassa, että olisi parempi olla ajattelematta vieraan uskontokunnan ratkaisuja, jos ei muuten, niin jo oman mielenrauhan kannalta. Mutta rehellistä ei sellainen ajattelematta jättäminen ole. "

No, otetaan esimerkki. Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta. Onko rehellisempää harmitella koko ajan luterilaisen kirkon ratkaisua, kun voisi olla vain ajattelematta sitä?

Lukija7 kirjoitti:

"... ortodoksien vakaumusta etenkään ei kunnioiteta usein vähäisessäkään määrin, vaan painostetaan tai usutetaan heitä tekoihin ( kuten yhteiseen rukoukseen ), jollaiset kristinusko on aina kieltänyt kirkon erottamisen uhalla."

Mistä yhteisestä rukouksessa tuossa puhutaan? Millä perusteella yhteiset rukoukset on kielletty? Miten yhteinen rukouskin voi olla kiellettyä?

"Siinä voit olla oikeassa, että olisi parempi olla ajattelematta vieraan uskontokunnan ratkaisuja, jos ei muuten, niin jo oman mielenrauhan kannalta. Mutta rehellistä ei sellainen ajattelematta jättäminen ole. "

No, otetaan esimerkki. Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta. Onko rehellisempää harmitella koko ajan luterilaisen kirkon ratkaisua, kun voisi olla vain ajattelematta sitä?

Lue lisää

"Millä perusteella yhteiset rukoukset on kielletty?"

Pyhien apostolien 65. sääntö: 'Jos joku kleerikko tai maallikko menee juutalaisten tai harhaoppisten kokoukseen rukoilemaan, niin erotettakoon hänet virastaan ja pidätettäköön kirkollisesta yhteydestä.'

Laodikean synodin (v. 343) 6. sääntö: 'Ei pidä sallia, että harhaoppiset tulevat Jumalan huoneeseen, niin kauan kuin he pysyvät harhaopissaan.'

Laodikean synodin 10. sääntö: 'Kirkkoon kuuluvien ei tule välinpitämättömästi antaa lapsiaan avioliittoon kerettiläisten kanssa.'

Laodikean synodin 32. sääntö: 'Ei pidä ottaa harhaoppisilta siunauksia, sillä ne ovat ennemminkin höpötyksiä kuin siunauksia.'

Laodikean synodin 33. sääntö: 'Ei pidä rukoilla harhaoppisten tai skismaatikkojen kanssa.'

Kaikki nämä säännöt velvoittavat vakaumuksellisia kristittyjä.

"Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta."

On mahdotonta ja sen vuoksi turhanaikaista vastustaa jotakin, jota ei ole olemassakaan.

Tässä vastauksia kirjoitti:

"Millä perusteella yhteiset rukoukset on kielletty?"

Pyhien apostolien 65. sääntö: 'Jos joku kleerikko tai maallikko menee juutalaisten tai harhaoppisten kokoukseen rukoilemaan, niin erotettakoon hänet virastaan ja pidätettäköön kirkollisesta yhteydestä.'

Laodikean synodin (v. 343) 6. sääntö: 'Ei pidä sallia, että harhaoppiset tulevat Jumalan huoneeseen, niin kauan kuin he pysyvät harhaopissaan.'

Laodikean synodin 10. sääntö: 'Kirkkoon kuuluvien ei tule välinpitämättömästi antaa lapsiaan avioliittoon kerettiläisten kanssa.'

Laodikean synodin 32. sääntö: 'Ei pidä ottaa harhaoppisilta siunauksia, sillä ne ovat ennemminkin höpötyksiä kuin siunauksia.'

Laodikean synodin 33. sääntö: 'Ei pidä rukoilla harhaoppisten tai skismaatikkojen kanssa.'

Kaikki nämä säännöt velvoittavat vakaumuksellisia kristittyjä.

"Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta."

On mahdotonta ja sen vuoksi turhanaikaista vastustaa jotakin, jota ei ole olemassakaan.

Lue lisää

esimerkeissä, jotka sinä esität, puhutaan lähinnä vain kerettiläisistä ja harhaoppisista. Pidätkö luterilaisia harhaoppisina? Etkö hyväksy ekumeniaa? Jos itse olisit syntynyt luterilaiseen perheeseen ja lähimpään ortodoksikirkkoon ja seurakuntaan olisi ollut pitkä matka, niin tuskinpa sinustakaan silloin olisi tullut ortodoksia. Minä yritän etsiä sellaista, mikä meitä luterilaisia ja ortodokseja yhdistää, mutta sinä aivan kuin antaisit kädelläsi jatkuvasti merkin: Mene pois, pois täältä häiritsemästä meitä oikeaoppisia!

- "Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta."

"On mahdotonta ja sen vuoksi turhanaikaista vastustaa jotakin, jota ei ole olemassakaan."

Onhan luterilaisuudessa naispappeus. Eihän tuota tosiasiaa voi mitenkään kieltää. Voi vain kieltäytyä hyväksymästä sitä.

Pyydän anteeksi, jos olen jotenkin loukannut. Se ei ole ollut tarkoitukseni, vaan lähinnä asiallinen keskustelu sellaisten ortooksien kanssa, jotka kelpuuttavat ortodoksin kanssa naimisissa olevan tavallisen luterilaisen keskustelutoverikseen.

Lukija7 kirjoitti:

esimerkeissä, jotka sinä esität, puhutaan lähinnä vain kerettiläisistä ja harhaoppisista. Pidätkö luterilaisia harhaoppisina? Etkö hyväksy ekumeniaa? Jos itse olisit syntynyt luterilaiseen perheeseen ja lähimpään ortodoksikirkkoon ja seurakuntaan olisi ollut pitkä matka, niin tuskinpa sinustakaan silloin olisi tullut ortodoksia. Minä yritän etsiä sellaista, mikä meitä luterilaisia ja ortodokseja yhdistää, mutta sinä aivan kuin antaisit kädelläsi jatkuvasti merkin: Mene pois, pois täältä häiritsemästä meitä oikeaoppisia!

- "Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta."

"On mahdotonta ja sen vuoksi turhanaikaista vastustaa jotakin, jota ei ole olemassakaan."

Onhan luterilaisuudessa naispappeus. Eihän tuota tosiasiaa voi mitenkään kieltää. Voi vain kieltäytyä hyväksymästä sitä.

Pyydän anteeksi, jos olen jotenkin loukannut. Se ei ole ollut tarkoitukseni, vaan lähinnä asiallinen keskustelu sellaisten ortooksien kanssa, jotka kelpuuttavat ortodoksin kanssa naimisissa olevan tavallisen luterilaisen keskustelutoverikseen.

Lue lisää

Luterilaisuudessa ei ole laisinkaan kristinuskon mukaista pappeutta, ainoastaan maallikkosaarnaajan virka, joka on sekin tietysti tärkeä.

Kristinuskossa pappeus on sakramentti ja tällä perusteella luterilaisuudessa ei ole laisinkaan pappeutta, ei mies- eikä naispappeutta.

Viesteistäsi voi lukea rivien välistä, että ortodoksisen tai katolisen kirkon pitäisi "päivittää" oppiaan luterilaisuuden oppia vastaavaksi. Tämä on muka "ekumeniaa".

Sanon kuitenkin suoraan, että katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät voi luopua kristillisestä pappeudesta minkään ryhmän vaatimusten takia, sillä silloin kirkko pettäisi Jeesuksen.

Lukija7 kirjoitti:

esimerkeissä, jotka sinä esität, puhutaan lähinnä vain kerettiläisistä ja harhaoppisista. Pidätkö luterilaisia harhaoppisina? Etkö hyväksy ekumeniaa? Jos itse olisit syntynyt luterilaiseen perheeseen ja lähimpään ortodoksikirkkoon ja seurakuntaan olisi ollut pitkä matka, niin tuskinpa sinustakaan silloin olisi tullut ortodoksia. Minä yritän etsiä sellaista, mikä meitä luterilaisia ja ortodokseja yhdistää, mutta sinä aivan kuin antaisit kädelläsi jatkuvasti merkin: Mene pois, pois täältä häiritsemästä meitä oikeaoppisia!

- "Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta."

"On mahdotonta ja sen vuoksi turhanaikaista vastustaa jotakin, jota ei ole olemassakaan."

Onhan luterilaisuudessa naispappeus. Eihän tuota tosiasiaa voi mitenkään kieltää. Voi vain kieltäytyä hyväksymästä sitä.

Pyydän anteeksi, jos olen jotenkin loukannut. Se ei ole ollut tarkoitukseni, vaan lähinnä asiallinen keskustelu sellaisten ortooksien kanssa, jotka kelpuuttavat ortodoksin kanssa naimisissa olevan tavallisen luterilaisen keskustelutoverikseen.

Lue lisää

ekumeniahan tarkoittaa Kirkon opillista yhdentymistä ja sen tavoitteena ja tarkoituksena on opillisen hajaannuksen todellinen vähentäminen. Ekumenia ei tarkoita uskonnollista viihdettä, jossa luterilaiseen tilaisuuteen hankitaan ortodoksinen pappi esiintymään ekumenisesti, tekemään muutamia kivoja liikkeitä ja resitoimaan rukouksen, minkä jälkeen luterilaiset voivat yskiä keuhkojensa pohjasta asti, koska heidän hengityselimistönsä on perusteellisesti ärsyyntynyt suitsutussavusta ja tietysti vielä puhuttaa ne rukousten sanatkin, joissa luterilaisuutta ei ole mitenkään huomioitu kaikkein puhtaimmaksi puhdistettuna uskontona.
Ekumenian tavoitteiden mukaan luterilaisten pitää palata Kirkon jäseniksi sinne, mistä he ovat aikanaan eronneetkin, heidän pitää luopua luterilaisuudestaan ja palata ensin Lännen katolisen ja apostolisen kirkon helmaan. Ortodoksisen kirkon oppiin on sitten vielä pitkä matka.
Ja kaikesta ekumeniasta huolimatta luterilaisuus on todellakin harhaoppi, eikä sen tunnustamisessa ole mitään henkilkohtaista. Missään ortodoksisessa maailmassa luterilaisuutta ei tunnusteta oikeaksi kristinuskoksi, tosin yleinen tietämys kaikista harhaopeista ei ole niin perusteellista kaikkialla ja esimerkiksi Kreikassa moni pappismunkkikaan ei ole koskaan edes kuullut mainittavan luterilaisuudesta. Sen tietämättömyyden takia ei kuitenkaan pidä loukkaantua, sillä mitä ihmettä he sellaisella turhalla tiedolla edes tekisivät.

Lukija7 kirjoitti:

esimerkeissä, jotka sinä esität, puhutaan lähinnä vain kerettiläisistä ja harhaoppisista. Pidätkö luterilaisia harhaoppisina? Etkö hyväksy ekumeniaa? Jos itse olisit syntynyt luterilaiseen perheeseen ja lähimpään ortodoksikirkkoon ja seurakuntaan olisi ollut pitkä matka, niin tuskinpa sinustakaan silloin olisi tullut ortodoksia. Minä yritän etsiä sellaista, mikä meitä luterilaisia ja ortodokseja yhdistää, mutta sinä aivan kuin antaisit kädelläsi jatkuvasti merkin: Mene pois, pois täältä häiritsemästä meitä oikeaoppisia!

- "Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta."

"On mahdotonta ja sen vuoksi turhanaikaista vastustaa jotakin, jota ei ole olemassakaan."

Onhan luterilaisuudessa naispappeus. Eihän tuota tosiasiaa voi mitenkään kieltää. Voi vain kieltäytyä hyväksymästä sitä.

Pyydän anteeksi, jos olen jotenkin loukannut. Se ei ole ollut tarkoitukseni, vaan lähinnä asiallinen keskustelu sellaisten ortooksien kanssa, jotka kelpuuttavat ortodoksin kanssa naimisissa olevan tavallisen luterilaisen keskustelutoverikseen.

Lue lisää

Näitä uskontojenvälisiä keskusteluja verottaa pahiten se, ettei ole yhteisymmärrystä edes peruskäsitteiden sisällöstä.

"Pidätkö luterilaisia harhaoppisina?"

Jos on ortodoksi tai muutoin pitää keskeisiltä osin pyhinä samoja asioita kuin ortodoksit, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää luterilaisia harhaoppisina. Ei ole monta erilaista totuutta. On vain yksi totuus. Luterilaisuudessa ovat vääristyneinä tai kokonaan puuttuvina monet niin keskeiset kristinuskon elementit (kauaskantoisin niistä ehkä on vähättelevä suhtautuminen edesmenneisiin, johon useat muut luterilaisuuden ominaispiirteet tavalla tai toisella palautuvat), että ajatus siitä, että luterilaisuus olisi jotakin muuta kuin harhaoppia, on melkoisen mahdoton.

Mutta vaikka luterilaiset eivät olisi harhaoppisia, olisivat he joka tapauksessa skismaattisia, eikä Kristuksen pyhä kirkko ole koskaan sallinut jäsenilleen yhteistä rukousta edes skismaatikkojen kanssa.

"Onhan luterilaisuudessa naispappeus."

Tähän lienee tarjottu riittävästi valaisua muiden toimesta. Mutta lisättäköön: Jos joku pukeutuu poliisiksi ja harjoittaa poliisin tointa olematta poliisi, hän ei varmaan sinunkaan mielestäsi ole poliisi, vaan valepoliisi, vaikka ulkoasultaan ehkä näyttää erehdyttävästi oikealta poliisilta, ainakin etäämmältä. Ja jos tällainen kirjoittaa sakkolappuja, nekään eivät ole oikeita sakkolappuja, vaikka näyttäisivät aidoilta.

Lukija7 kirjoitti:

esimerkeissä, jotka sinä esität, puhutaan lähinnä vain kerettiläisistä ja harhaoppisista. Pidätkö luterilaisia harhaoppisina? Etkö hyväksy ekumeniaa? Jos itse olisit syntynyt luterilaiseen perheeseen ja lähimpään ortodoksikirkkoon ja seurakuntaan olisi ollut pitkä matka, niin tuskinpa sinustakaan silloin olisi tullut ortodoksia. Minä yritän etsiä sellaista, mikä meitä luterilaisia ja ortodokseja yhdistää, mutta sinä aivan kuin antaisit kädelläsi jatkuvasti merkin: Mene pois, pois täältä häiritsemästä meitä oikeaoppisia!

- "Luterilaisessa kirkossa on hyväksytty naispappeus. Sinä ( muistaakseni ) vastustat naispappeutta."

"On mahdotonta ja sen vuoksi turhanaikaista vastustaa jotakin, jota ei ole olemassakaan."

Onhan luterilaisuudessa naispappeus. Eihän tuota tosiasiaa voi mitenkään kieltää. Voi vain kieltäytyä hyväksymästä sitä.

Pyydän anteeksi, jos olen jotenkin loukannut. Se ei ole ollut tarkoitukseni, vaan lähinnä asiallinen keskustelu sellaisten ortooksien kanssa, jotka kelpuuttavat ortodoksin kanssa naimisissa olevan tavallisen luterilaisen keskustelutoverikseen.

Lue lisää

"Etkö hyväksy ekumeniaa?"

Tämäkin riippuu siitä, mitä ekumenialla tarkoitetaan.

Rehellisesti sanottuna en tiedä, mitä luterilaiset tarkoittavat ekumenialla.

Ortodoksit ymmärtänevät sen tänä päivänä ensisijaisesti kristittyjen yhteydeksi. On tietenkin selvää, ettei yhteyttä ole siellä, missä sitä ei tosiasiallisesti ole, mikä tarkoittaa, että ortodoksien kannalta todellista ekumeniaa voi olla vain ortodoksisen kirkon sisällä. (Varhemmassa historiassa ekumenia on tarkoittanut Rooman keisarikunnan sisäistä yhteyttä. Siten ortodoksien ekumeeniseksi tunnustamien kirkolliskokousten koollekutsujana oli Rooman keisari. Keisarikunnan kukistumisen jälkeen tällaisia kokouksia ei ole pidetty, joskin on todennäköistä, että ortodoksisten paikalliskirkkojen yksimielisellä päätöksellä jokin yleissitovaksi hyväksytty kirkolliskokous voidaan katsoa ekumeeniseksi, vaikka Rooman keisari ei olisi kutsunut sitä koolle. Samasta taustasta juontuu Konstantinopolin patriarkan arvonimi ekumeeninen patriarkka. Ei kai kukaan olettane ortodoksien ajattelevan, että hänellä olisi kirkollista toimivaltaa ortodoksisen kirkon ulkopuolella?)

Mikäli luterilaiset ymmärtävät ekumeniaksi minkä tahansa kristillisten ryhmien välisen yhteistoiminnan, ortodoksiselta kannalta kyseessä ei ole ekumenia vaan kristillisten ryhmien välinen yhteistoiminta, johon mielellään ei liity opillisia spekulaatioita eikä etenkään yhteisiä rukoustilaisuuksia, koska sellaisissa rukoileminen on ortodokseilta kiellettyä.

selvemmiksi kirjoitti:

Näitä uskontojenvälisiä keskusteluja verottaa pahiten se, ettei ole yhteisymmärrystä edes peruskäsitteiden sisällöstä.

"Pidätkö luterilaisia harhaoppisina?"

Jos on ortodoksi tai muutoin pitää keskeisiltä osin pyhinä samoja asioita kuin ortodoksit, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää luterilaisia harhaoppisina. Ei ole monta erilaista totuutta. On vain yksi totuus. Luterilaisuudessa ovat vääristyneinä tai kokonaan puuttuvina monet niin keskeiset kristinuskon elementit (kauaskantoisin niistä ehkä on vähättelevä suhtautuminen edesmenneisiin, johon useat muut luterilaisuuden ominaispiirteet tavalla tai toisella palautuvat), että ajatus siitä, että luterilaisuus olisi jotakin muuta kuin harhaoppia, on melkoisen mahdoton.

Mutta vaikka luterilaiset eivät olisi harhaoppisia, olisivat he joka tapauksessa skismaattisia, eikä Kristuksen pyhä kirkko ole koskaan sallinut jäsenilleen yhteistä rukousta edes skismaatikkojen kanssa.

"Onhan luterilaisuudessa naispappeus."

Tähän lienee tarjottu riittävästi valaisua muiden toimesta. Mutta lisättäköön: Jos joku pukeutuu poliisiksi ja harjoittaa poliisin tointa olematta poliisi, hän ei varmaan sinunkaan mielestäsi ole poliisi, vaan valepoliisi, vaikka ulkoasultaan ehkä näyttää erehdyttävästi oikealta poliisilta, ainakin etäämmältä. Ja jos tällainen kirjoittaa sakkolappuja, nekään eivät ole oikeita sakkolappuja, vaikka näyttäisivät aidoilta.

Lue lisää

"Ja jos tällainen kirjoittaa sakkolappuja, nekään eivät ole oikeita sakkolappuja, vaikka näyttäisivät aidoilta."

Siis ei edes siinä tapauksessa, että jopa ihmisten enemmistö uskoisi valepoliisin olevan oikea poliisi ja että sakkolaput olisivat aitoja.

Nyt tietysti luterilaisesta voi tuntua, että jos luterilaisten enemmistö katsoo jonkun olevan poliisi ja että hänen sakkolappunsa ovat aitoja, se riittää takaamaan, että poliisi ja sakkolaput ovat aitoja. Tai että tässä tapauksessa aitouden määritelmä voidaan demokraattisella päätöksellä muuttaa kuulumaan: jos jotakin pidetään enemmistön toimesta aitona, mikä demokraattisella päätöksellä vahvistetaan, se on aito, ja asiasta eri mieltä olevien toivotaan ymmärtävän poistua riveistä. Mutta ortodoksi ei ole kykenevä ajattelemaan tuohon tapaan.

unohdin kirjoitti:

"Etkö hyväksy ekumeniaa?"

Tämäkin riippuu siitä, mitä ekumenialla tarkoitetaan.

Rehellisesti sanottuna en tiedä, mitä luterilaiset tarkoittavat ekumenialla.

Ortodoksit ymmärtänevät sen tänä päivänä ensisijaisesti kristittyjen yhteydeksi. On tietenkin selvää, ettei yhteyttä ole siellä, missä sitä ei tosiasiallisesti ole, mikä tarkoittaa, että ortodoksien kannalta todellista ekumeniaa voi olla vain ortodoksisen kirkon sisällä. (Varhemmassa historiassa ekumenia on tarkoittanut Rooman keisarikunnan sisäistä yhteyttä. Siten ortodoksien ekumeeniseksi tunnustamien kirkolliskokousten koollekutsujana oli Rooman keisari. Keisarikunnan kukistumisen jälkeen tällaisia kokouksia ei ole pidetty, joskin on todennäköistä, että ortodoksisten paikalliskirkkojen yksimielisellä päätöksellä jokin yleissitovaksi hyväksytty kirkolliskokous voidaan katsoa ekumeeniseksi, vaikka Rooman keisari ei olisi kutsunut sitä koolle. Samasta taustasta juontuu Konstantinopolin patriarkan arvonimi ekumeeninen patriarkka. Ei kai kukaan olettane ortodoksien ajattelevan, että hänellä olisi kirkollista toimivaltaa ortodoksisen kirkon ulkopuolella?)

Mikäli luterilaiset ymmärtävät ekumeniaksi minkä tahansa kristillisten ryhmien välisen yhteistoiminnan, ortodoksiselta kannalta kyseessä ei ole ekumenia vaan kristillisten ryhmien välinen yhteistoiminta, johon mielellään ei liity opillisia spekulaatioita eikä etenkään yhteisiä rukoustilaisuuksia, koska sellaisissa rukoileminen on ortodokseilta kiellettyä.

Lue lisää

Joskus olen ollut tilaisuuksissa, joissa eri kirkkokuntien papit esitelmöivät illan pääaiheesta oman kirkkonsa kannalta. Tilaisuus on päättynyt rukoushetkeen, jossa jokainen pappi on johtanut vuorollaan oman kirkkonsa jäsenet rukoukseen. Tällainen yhteinen rukous tietysti toimii, sillä silloin ei varsinaisesti rukoilla yhdessä, vaan rinnan samassa huonetilassa.

Tulee mieleen se James Bond 007:n ryyppy, jossa jokainen ainesosa maistuu erikseen, eikä yhtenä mössönä, kuin useimmissa ekumeenisissa (lue luterilaisissa) tilaisuuksissa tapahtuu.

selvemmiksi kirjoitti:

Näitä uskontojenvälisiä keskusteluja verottaa pahiten se, ettei ole yhteisymmärrystä edes peruskäsitteiden sisällöstä.

"Pidätkö luterilaisia harhaoppisina?"

Jos on ortodoksi tai muutoin pitää keskeisiltä osin pyhinä samoja asioita kuin ortodoksit, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pitää luterilaisia harhaoppisina. Ei ole monta erilaista totuutta. On vain yksi totuus. Luterilaisuudessa ovat vääristyneinä tai kokonaan puuttuvina monet niin keskeiset kristinuskon elementit (kauaskantoisin niistä ehkä on vähättelevä suhtautuminen edesmenneisiin, johon useat muut luterilaisuuden ominaispiirteet tavalla tai toisella palautuvat), että ajatus siitä, että luterilaisuus olisi jotakin muuta kuin harhaoppia, on melkoisen mahdoton.

Mutta vaikka luterilaiset eivät olisi harhaoppisia, olisivat he joka tapauksessa skismaattisia, eikä Kristuksen pyhä kirkko ole koskaan sallinut jäsenilleen yhteistä rukousta edes skismaatikkojen kanssa.

"Onhan luterilaisuudessa naispappeus."

Tähän lienee tarjottu riittävästi valaisua muiden toimesta. Mutta lisättäköön: Jos joku pukeutuu poliisiksi ja harjoittaa poliisin tointa olematta poliisi, hän ei varmaan sinunkaan mielestäsi ole poliisi, vaan valepoliisi, vaikka ulkoasultaan ehkä näyttää erehdyttävästi oikealta poliisilta, ainakin etäämmältä. Ja jos tällainen kirjoittaa sakkolappuja, nekään eivät ole oikeita sakkolappuja, vaikka näyttäisivät aidoilta.

Lue lisää

on aina vain "luterilaista pappeutta", nämä sanat pitää liittää yhteen. Luterilainen miespappi ei ole yhtään sen enempää oikea kristinopin mukainen pappi kuin luterilainen naispappikaan. Molemmat ovat täysiä maallikoita, koska oikea pappeus puuttuu.
Itse kannatan luterilaista naispappeutta, sillä se ikään kuin sopii hyvin luterilaisuuteen. Asia on kokonaan luterilaisten oma asia. Todellisuudessa he voisivat luopua kokonaan pappi-nimikkeestä ja korvata sen esimerkiksi saarnaajalla.
Sen sijaan en hyväksy eräiden luterilaisten kaikilla keinoilla hakemaa tukea Ortodoksiselta kirkolta heidän miespappeudelleen. Joku saattaa hyvin muistaa, kuinka vuosikymmeniä sitten Oulussa oli luterilainen piispa, muistaakseni Rimpiläinen nimeltään, joka tukeutui luterilaista miespappeutta korostaessaan jatkuvasti Ortodoksiseen metropoliittaan ja kuvitteli saavansa häneltä jonkinlaisen Ortodoksisen maailman tunnustuksen luterilaisen miespappeuden oikeudelle.

Lisäys kirjoitti:

"Ja jos tällainen kirjoittaa sakkolappuja, nekään eivät ole oikeita sakkolappuja, vaikka näyttäisivät aidoilta."

Siis ei edes siinä tapauksessa, että jopa ihmisten enemmistö uskoisi valepoliisin olevan oikea poliisi ja että sakkolaput olisivat aitoja.

Nyt tietysti luterilaisesta voi tuntua, että jos luterilaisten enemmistö katsoo jonkun olevan poliisi ja että hänen sakkolappunsa ovat aitoja, se riittää takaamaan, että poliisi ja sakkolaput ovat aitoja. Tai että tässä tapauksessa aitouden määritelmä voidaan demokraattisella päätöksellä muuttaa kuulumaan: jos jotakin pidetään enemmistön toimesta aitona, mikä demokraattisella päätöksellä vahvistetaan, se on aito, ja asiasta eri mieltä olevien toivotaan ymmärtävän poistua riveistä. Mutta ortodoksi ei ole kykenevä ajattelemaan tuohon tapaan.

Lue lisää

perusteella kieltäyä maksamasta myös luterilaisen pysäköinninvalvojan antaman rikemaksun väärästä pysäköinnistä? Voi todellakin olla niin, että myös lappuliisat ovat todellisuudessa vain valelappuliisoja eivätkä heidän rikemaksulappunsakaan ole sitten aitoja.

että voisin tällä kirjoitti:

perusteella kieltäyä maksamasta myös luterilaisen pysäköinninvalvojan antaman rikemaksun väärästä pysäköinnistä? Voi todellakin olla niin, että myös lappuliisat ovat todellisuudessa vain valelappuliisoja eivätkä heidän rikemaksulappunsakaan ole sitten aitoja.

Lue lisää

Pysäköinninvalvojat ovat pääasiassa kunnan palkkalistoilla. Heidän työn arvonsa ei riipu siitä, kuuluvatko he johonkin uskontokuntaan vai ovatko "ateisteja".

Mutta jos kaupallisen, esimerkiksi ParkComin, työntekijä alkaa käyttää kunnan pysäköinninvalvojan virkapukua ja pysäköintimaksulomakkeita, niin hänen kirjoittamansa maksumääräykset eivät ole päteviä.

Kirkollisella puolella hyväksi esimerkiksi sopii avioliitto. Luterilaisella papilla on oikeus vihkiä avioliittoon, mikä on pätevä myös yhteiskunnan rekistereissä. Mutta luterilainen avioliitto ei ole sakramentti.

Jos luterilainen pariskunta kääntyy ortodokseiksi, heidän pitää vahvistaa avioliittonsa ortodoksisessa kirkossa. Sillä ortodoksisessa kirkossa avioliitto on sakramentti.

2012 kirjoitti:

Pysäköinninvalvojat ovat pääasiassa kunnan palkkalistoilla. Heidän työn arvonsa ei riipu siitä, kuuluvatko he johonkin uskontokuntaan vai ovatko "ateisteja".

Mutta jos kaupallisen, esimerkiksi ParkComin, työntekijä alkaa käyttää kunnan pysäköinninvalvojan virkapukua ja pysäköintimaksulomakkeita, niin hänen kirjoittamansa maksumääräykset eivät ole päteviä.

Kirkollisella puolella hyväksi esimerkiksi sopii avioliitto. Luterilaisella papilla on oikeus vihkiä avioliittoon, mikä on pätevä myös yhteiskunnan rekistereissä. Mutta luterilainen avioliitto ei ole sakramentti.

Jos luterilainen pariskunta kääntyy ortodokseiksi, heidän pitää vahvistaa avioliittonsa ortodoksisessa kirkossa. Sillä ortodoksisessa kirkossa avioliitto on sakramentti.

Lue lisää

mennä vihille, eli solmia oikea avioliitto Ortodoksisessa kirkossa. Ennen vanhaan on ollut tapana, että ortodoksin ja luterilaisen avioliittoon vihkiminen on suoritettu kahteen kertaan, esim. ensin luterilaisen papin toimesta ja sitten oikeasti ortodoksisen kaavan mukaan Ortodoksisessa kirkokssa.

Nämä pysäköinninvalvojat jäivät kuitenkin vielä vaivaamaan, miten heidän oikeudelliseen asemaansa voidaan luottaa, sillä valepysäköinninvalvojia voi olla ja heidän kirjoittamansa virhemaksut eivät siten ole aina päteviä. Voiko olla niinkään, että tähän yksityistämisen ja ulkoistamisen aikaan kaikki pysäköinninvalvojat edes voisivat olla kunnan palkkalistoilla. Pitäisikö siten vaatia jokaista pysäköinninvaljojaa esittämään viimeisin palkkakuittinsa?
Niin ja kaiken lisäksi, jos hän ei edes satu olemaan oikealla tavalla avioliittoon vihitty, sakramenttien kanssa, niin voiko sellaisen pysäköintitarkastusmaksumääräyksen edes maksaa ja kenen tilille se maksu silloin oikein menee? Edelleen jos pysäköinnintarkastaja elää rekisteröidyssä parisuhteessa, onko pysäköintivirhemaksu silloinkaan pätevä? Ehdotan, että tätä asiaa varten perustetaan komitea, sillä nythän tilanne näyttää aika sekavalta, sillä kuka vain voi kirjoitella pysäköintivirhemaksuja ja olla samaan aikaan vaikka millä tavalla vihitty avioliittoon tai vaikka parisuhteeseen.

2012 kirjoitti:

Pysäköinninvalvojat ovat pääasiassa kunnan palkkalistoilla. Heidän työn arvonsa ei riipu siitä, kuuluvatko he johonkin uskontokuntaan vai ovatko "ateisteja".

Mutta jos kaupallisen, esimerkiksi ParkComin, työntekijä alkaa käyttää kunnan pysäköinninvalvojan virkapukua ja pysäköintimaksulomakkeita, niin hänen kirjoittamansa maksumääräykset eivät ole päteviä.

Kirkollisella puolella hyväksi esimerkiksi sopii avioliitto. Luterilaisella papilla on oikeus vihkiä avioliittoon, mikä on pätevä myös yhteiskunnan rekistereissä. Mutta luterilainen avioliitto ei ole sakramentti.

Jos luterilainen pariskunta kääntyy ortodokseiksi, heidän pitää vahvistaa avioliittonsa ortodoksisessa kirkossa. Sillä ortodoksisessa kirkossa avioliitto on sakramentti.

Lue lisää

ainakin Helsingissä näyttää olevan myös yksityistä pysäköinninvalvontaa, nimittäin ParkNet -palvelu. Kaupungin pysäköinninvalvonnasta vastaa kaupungin rakennusvirasto.
Olisiko nyt sittenkin niin, että ParkNet on Kirkon kannalta liian ekumeeninen eivätkä sen valvojat vastaa täysin kanonien tarkoittamaa pysäköinninvalvontaa? Minähän käytän vain yhtä ainoaa ihokastani ja sandaaleja kesät talvet ja ajan aasintammalla, mutta sekin on silloin tällöin pysäköitävä jonnekin. Ilahduttavaa on sentään tieto, että vain kaupungin palkkalistoilla olevien pysäköinninvalvojen maksumääräykset olisivat päteviä ja muiden eivät olisi sakramentaalisessa mielessä päteviä ollenkaan, eikä niitä sitten tarvitsisi edes maksaa.

katolilaisena kirjoitti:

Luterilaisuudessa ei ole laisinkaan kristinuskon mukaista pappeutta, ainoastaan maallikkosaarnaajan virka, joka on sekin tietysti tärkeä.

Kristinuskossa pappeus on sakramentti ja tällä perusteella luterilaisuudessa ei ole laisinkaan pappeutta, ei mies- eikä naispappeutta.

Viesteistäsi voi lukea rivien välistä, että ortodoksisen tai katolisen kirkon pitäisi "päivittää" oppiaan luterilaisuuden oppia vastaavaksi. Tämä on muka "ekumeniaa".

Sanon kuitenkin suoraan, että katolinen tai ortodoksinen kirkko eivät voi luopua kristillisestä pappeudesta minkään ryhmän vaatimusten takia, sillä silloin kirkko pettäisi Jeesuksen.

Lue lisää

kun kirjoitit näin:" Viesteistäsi voi lukea rivien välistä, että ortodoksisen tai katolisen kirkon pitäisi "päivittää" oppiaan luterilaisuuden oppia vastaavaksi. Tämä on muka "ekumeniaa".

Jos noin ymmärsit, niin luit täysin väärin rivien välit. Tuollainen ajatus ei ole koskaan edes tullut mieleenikään, että vanhempien kirkkojen "pitäisi "päivittää" oppiaan luterilaisuuden oppia vastaavaksi". Tuommoinen ei olisi edes mitään ekumeniaa.

"Sanon kuitenkin suoraan, että katolinen ja ortodoksikirkko eivät voi luopua kristillisestä pappeudesta minkään ryhmän vaatimusten takia, sillä silloin kirkko pettäisi Jeesuksen."

Onkos jokin ryhmä sitten vaatinut katolista tai ortodoksikirkkoa "luopumaan kristillisestä pappeudesta"?
Minä en ole edes ajatuksissani yrittämässä muuttaa yhtään mitään ortodoksikirkossa, vaan vain hankkimassa tietoa ortodoskirkosta ja yrittämässä keskustella niiden kanssa, jotka viitsivät vaihtaa mielipiteitä tällaisen tavallisen luterilaisen kanssa. Mieleni nimittäin tekisi lähteä joskus mieheni mukana ortodoksikirkkoon jumalanpalvelukseen, mutta en tiedä, hyväksytäänkö se.

Lukija7 kirjoitti:

kun kirjoitit näin:" Viesteistäsi voi lukea rivien välistä, että ortodoksisen tai katolisen kirkon pitäisi "päivittää" oppiaan luterilaisuuden oppia vastaavaksi. Tämä on muka "ekumeniaa".

Jos noin ymmärsit, niin luit täysin väärin rivien välit. Tuollainen ajatus ei ole koskaan edes tullut mieleenikään, että vanhempien kirkkojen "pitäisi "päivittää" oppiaan luterilaisuuden oppia vastaavaksi". Tuommoinen ei olisi edes mitään ekumeniaa.

"Sanon kuitenkin suoraan, että katolinen ja ortodoksikirkko eivät voi luopua kristillisestä pappeudesta minkään ryhmän vaatimusten takia, sillä silloin kirkko pettäisi Jeesuksen."

Onkos jokin ryhmä sitten vaatinut katolista tai ortodoksikirkkoa "luopumaan kristillisestä pappeudesta"?
Minä en ole edes ajatuksissani yrittämässä muuttaa yhtään mitään ortodoksikirkossa, vaan vain hankkimassa tietoa ortodoskirkosta ja yrittämässä keskustella niiden kanssa, jotka viitsivät vaihtaa mielipiteitä tällaisen tavallisen luterilaisen kanssa. Mieleni nimittäin tekisi lähteä joskus mieheni mukana ortodoksikirkkoon jumalanpalvelukseen, mutta en tiedä, hyväksytäänkö se.

Lue lisää

Älä välitä nimimerkistä katolilaisena ja hänen uskonveljistään ja -sisaristaan. Heidän diagnoosinsa on F20.01 Paranoidinen skitsofrenia jaksottainen ja vähitellen vaikeutuva (ICD-10 Tautiluokitus).

Ja totta kai voit mennä miehesi mukana ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Voit osallistua kaikkeen muuhun paitsi ehtoolliseen. Mukaan vain!

Ymmärtäväinen kirjoitti:

Älä välitä nimimerkistä katolilaisena ja hänen uskonveljistään ja -sisaristaan. Heidän diagnoosinsa on F20.01 Paranoidinen skitsofrenia jaksottainen ja vähitellen vaikeutuva (ICD-10 Tautiluokitus).

Ja totta kai voit mennä miehesi mukana ortodoksiseen jumalanpalvelukseen. Voit osallistua kaikkeen muuhun paitsi ehtoolliseen. Mukaan vain!

Lue lisää

"Heidän diagnoosinsa on F20.01 Paranoidinen skitsofrenia jaksottainen ja vähitellen vaikeutuva (ICD-10 Tautiluokitus)."

Mistäs positiosta käsin Ymmärtämätön jakelee diagnooseja?

Olisiko kyseessä F22.0?

että heidän pitää kirjoitti:

mennä vihille, eli solmia oikea avioliitto Ortodoksisessa kirkossa. Ennen vanhaan on ollut tapana, että ortodoksin ja luterilaisen avioliittoon vihkiminen on suoritettu kahteen kertaan, esim. ensin luterilaisen papin toimesta ja sitten oikeasti ortodoksisen kaavan mukaan Ortodoksisessa kirkokssa.

Nämä pysäköinninvalvojat jäivät kuitenkin vielä vaivaamaan, miten heidän oikeudelliseen asemaansa voidaan luottaa, sillä valepysäköinninvalvojia voi olla ja heidän kirjoittamansa virhemaksut eivät siten ole aina päteviä. Voiko olla niinkään, että tähän yksityistämisen ja ulkoistamisen aikaan kaikki pysäköinninvalvojat edes voisivat olla kunnan palkkalistoilla. Pitäisikö siten vaatia jokaista pysäköinninvaljojaa esittämään viimeisin palkkakuittinsa?
Niin ja kaiken lisäksi, jos hän ei edes satu olemaan oikealla tavalla avioliittoon vihitty, sakramenttien kanssa, niin voiko sellaisen pysäköintitarkastusmaksumääräyksen edes maksaa ja kenen tilille se maksu silloin oikein menee? Edelleen jos pysäköinnintarkastaja elää rekisteröidyssä parisuhteessa, onko pysäköintivirhemaksu silloinkaan pätevä? Ehdotan, että tätä asiaa varten perustetaan komitea, sillä nythän tilanne näyttää aika sekavalta, sillä kuka vain voi kirjoitella pysäköintivirhemaksuja ja olla samaan aikaan vaikka millä tavalla vihitty avioliittoon tai vaikka parisuhteeseen.

Lue lisää

Lue aikaisemmat viestit ajatuksella.

Avioliitto ja pysäköintisakko ovat verrannollisia vain toisistaan riippumattomina asioina.

siltä että, ainakin kirjoitti:

ainakin Helsingissä näyttää olevan myös yksityistä pysäköinninvalvontaa, nimittäin ParkNet -palvelu. Kaupungin pysäköinninvalvonnasta vastaa kaupungin rakennusvirasto.
Olisiko nyt sittenkin niin, että ParkNet on Kirkon kannalta liian ekumeeninen eivätkä sen valvojat vastaa täysin kanonien tarkoittamaa pysäköinninvalvontaa? Minähän käytän vain yhtä ainoaa ihokastani ja sandaaleja kesät talvet ja ajan aasintammalla, mutta sekin on silloin tällöin pysäköitävä jonnekin. Ilahduttavaa on sentään tieto, että vain kaupungin palkkalistoilla olevien pysäköinninvalvojen maksumääräykset olisivat päteviä ja muiden eivät olisi sakramentaalisessa mielessä päteviä ollenkaan, eikä niitä sitten tarvitsisi edes maksaa.

Lue lisää

ParkNet voi kirjoittaa oman yrityksensä lomakkeella maksumääräyksiä niillä pysäköintialueilla, joiden omistajat ovat tehneet asiasta sopimuksen yhtiön kanssa. Mutta muualla heillä ei ole toimivaltaa. Siis he eivät voi mennä jonnekin kadunvarteen sakottamaan julkisen pysäköintikiellon rikkojia sen paremmin omilla, kuin väärennetyilläkään maksumääräyksillä. Kunnan pysäköintivalvojalla on yleinen valvontavelvollisuus, mutta se ei koske yksityisiä alueita, ellei alueen haltija ole tehnyt sopimusta kunnan laitoksen kanssa.
--- älä sekoita näitä kappaleita toisiinsa ---
Luterilaisen kirkon pappi voi vihkiä parin avioliittoon ja vihkiminen on voimassa luterilaisen kirkon sisällä sekä yhteiskunnassa yleensä. Mutta ortodoksisessa kirkossa heitä kohdellaan susiparina, kunnes heille on toimitettu avioliiton sakramentti. Tämä tietysti koskee vain niitä pariskuntia, jotka haluavat liittyä ortodoksiseen kirkkoon, sekä myös seka-avioliittoja. Avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona ja toisaalta kirkollisena toimituksena ovat kaksi eri asiaa. Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon papeille on annettu oikeus suorittaa myös tämä yhteiskunnan vaatima seremonian osa, mikä toteuttaa lain määrittelemän avioliiton.

Minulla ei ole tietoa siitä, miten luterilainen kirkko suhtautuu ortodoksikirkossa vihittyyn pariskuntaan, jos he myöhemmin luopuvat uskostaan ja liittyvät luterilaiseen kirkkoon.

Lukija7 kirjoitti:

"pitää myös muistaa, että luterilaisuus ei ole mikään kirkko eikä siellä ole piispan virkaa eikä kristinopin mukaista pappeutta. Kyllä kai tällaisessa uskonnollisessa liikkeessä voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää, sillä sellaiset asiat eivät koske näitä lahkouskontoja."

Olen eri mieltä. Vaikka sinun, ei-luterilaisen, mielestä luterilaisessa kirkossa "voi tehdä ihan mitä vaan, eikä niillä tekemisillä ole mitään rajaa, eihän heidän tarvitse kirkon perinteestä mitään edes tietää", niin tällaisen tavallisen luterilaisen mielestä ei noin voi olla eikä tuommoista pitäisi edes ajatella toisesta kristillisestä kirkosta. Miksi luterilaisessa kirkossa edes pitäisi voida "tehdä ihan mitä vaan"? Miksi luterilaisten ei "tarvitse tietää kirkon perinteestä mitään"? Nyt teet sen virheen, että ajattelet, että kun luterilaisuus poikkeaa ortodoksisuudesta, niin siinä ei silloin ole mitään oppia, sääntöjä eikä rajoja vaan siihen käy ihan mikä hyvänsä. Minä yritän löytää sellaista, mikä yhdistää kristillisiä kirkkoja, mutta sinä yrität kai lähinnä vain tyrmätä.

Lue lisää

Suomen luterilainen kirkko on suomalainen ja sen oppi päätetään kirkolliskokouksissa. Hyvänä esimerkkinä on lähes koko Lutherin opetuksen hylkääminen "vanhentuneena". Luerilainen kirkko rakentaa oppinsa kirkolliskokousäänestyksinä ns. kansan tahdon mukaisesti. Kun oppi on vain paikallinen, on helppo lisätä järjestelmään naispappeus ja naispiispuus. Tosin näitä on monissa muissakin luterilaisissa kirkoissa eri puolilla maailmaa.

Ortodoksen kirkon oppi perustuu Jeesuksen opetuksiin, apostolisiin kirjeisiin, traditioon ja ekumeenisten kirkolliskokousten päätöksiin. Viimeinen ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin Nikeassa v. 787.

Katolinen kirkko on ortodoksisesta kirkkoperheestä erottuaan pitänyt omia yleiskokouksiaan sen jälkeenkin, viimeksi 1962 -1965. Mutta nämäkin ovat olleet yleismaailmallisia, eivät ainoastaan Vatikaania tai Italiaa koskevia.

2012 kirjoitti:

Lue aikaisemmat viestit ajatuksella.

Avioliitto ja pysäköintisakko ovat verrannollisia vain toisistaan riippumattomina asioina.

kertomalla, miten esimerkiksi avoliitto, siviilivihkiminen tai rekisteröity parisuhde tai muu keskinäiseen yhteisymmärrykseen perustuva parisuhde on eritavalla verrannollinen joko riippumattomina tai riippuvina asioina?

2012 kirjoitti:

ParkNet voi kirjoittaa oman yrityksensä lomakkeella maksumääräyksiä niillä pysäköintialueilla, joiden omistajat ovat tehneet asiasta sopimuksen yhtiön kanssa. Mutta muualla heillä ei ole toimivaltaa. Siis he eivät voi mennä jonnekin kadunvarteen sakottamaan julkisen pysäköintikiellon rikkojia sen paremmin omilla, kuin väärennetyilläkään maksumääräyksillä. Kunnan pysäköintivalvojalla on yleinen valvontavelvollisuus, mutta se ei koske yksityisiä alueita, ellei alueen haltija ole tehnyt sopimusta kunnan laitoksen kanssa.
--- älä sekoita näitä kappaleita toisiinsa ---
Luterilaisen kirkon pappi voi vihkiä parin avioliittoon ja vihkiminen on voimassa luterilaisen kirkon sisällä sekä yhteiskunnassa yleensä. Mutta ortodoksisessa kirkossa heitä kohdellaan susiparina, kunnes heille on toimitettu avioliiton sakramentti. Tämä tietysti koskee vain niitä pariskuntia, jotka haluavat liittyä ortodoksiseen kirkkoon, sekä myös seka-avioliittoja. Avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona ja toisaalta kirkollisena toimituksena ovat kaksi eri asiaa. Luterilaisen ja ortodoksisen kirkon papeille on annettu oikeus suorittaa myös tämä yhteiskunnan vaatima seremonian osa, mikä toteuttaa lain määrittelemän avioliiton.

Minulla ei ole tietoa siitä, miten luterilainen kirkko suhtautuu ortodoksikirkossa vihittyyn pariskuntaan, jos he myöhemmin luopuvat uskostaan ja liittyvät luterilaiseen kirkkoon.

Lue lisää

luterilaiset pitivät Karjalan ortodokseja pakanoina, koska heillä oli monia luterilaisten mielestä pinttyneitä pakanuuteen liittyviä tapoja, useimmat ortodoksit muun muassa käyttivät kaularistiä. Voidaan hyvin päätellä, että luterilaiset eivät tunnusta mitenkään ortodoksisen kirkon pyhiä toimituksia, vaan vihkivät kaikki uudelleen mikäli on vain mahdollista.

Täsmennän vielä, että tuskin meillä Ortodoksisessa kirkossa ketään kiinnostaa miettiä, millaisia susipareja luterilaisten avioliittoon vihkimät pariskunnat ovat, mitä se meille edes kuuluu. Jokainen elää elämäänsä ja eiväthän luterilaiset pariskunnat edes voi tulla Ortodoksiseen kirkkoon vihittäväksi. On aivan turha kärjistää mitään tällä tavalla, vaikka nyt sattuisikin tuntemaan olonsa niin oikeaoppiseksi.

Sen sijaan ihan kehotan sinua keskittymään tähän ParkNet-asiaan ja kaiken lisäksi myös julinen pysäköinninvalvontakin näyttää olevan sinun omaa aluettasi, joten voisit pitää siitä esitelmiä esimerkiksi kaikille kavereillesi, heitä aivan varmasti kiinnostaisi kuunnella näistä asioista täysin varmoja mielipiteitä.

1700-luvulla kirjoitti:

luterilaiset pitivät Karjalan ortodokseja pakanoina, koska heillä oli monia luterilaisten mielestä pinttyneitä pakanuuteen liittyviä tapoja, useimmat ortodoksit muun muassa käyttivät kaularistiä. Voidaan hyvin päätellä, että luterilaiset eivät tunnusta mitenkään ortodoksisen kirkon pyhiä toimituksia, vaan vihkivät kaikki uudelleen mikäli on vain mahdollista.

Täsmennän vielä, että tuskin meillä Ortodoksisessa kirkossa ketään kiinnostaa miettiä, millaisia susipareja luterilaisten avioliittoon vihkimät pariskunnat ovat, mitä se meille edes kuuluu. Jokainen elää elämäänsä ja eiväthän luterilaiset pariskunnat edes voi tulla Ortodoksiseen kirkkoon vihittäväksi. On aivan turha kärjistää mitään tällä tavalla, vaikka nyt sattuisikin tuntemaan olonsa niin oikeaoppiseksi.

Sen sijaan ihan kehotan sinua keskittymään tähän ParkNet-asiaan ja kaiken lisäksi myös julinen pysäköinninvalvontakin näyttää olevan sinun omaa aluettasi, joten voisit pitää siitä esitelmiä esimerkiksi kaikille kavereillesi, heitä aivan varmasti kiinnostaisi kuunnella näistä asioista täysin varmoja mielipiteitä.

Lue lisää

Joku toinen toi parkkipirkot mukaan. Minä vain yritin rajata kenttää. Aihe ei liity uskontoon muutoin, kuin periaattella, että jokainen on toimivaltainen vain omassa firmassaan. Niin myös luterilaiset papit ovat pappeja vain luterilaisessa kirkossa ja ortodoksiset papit ovat pappeja vain ortodoksisissa kirkoissa.

1700-luvulla kirjoitti:

luterilaiset pitivät Karjalan ortodokseja pakanoina, koska heillä oli monia luterilaisten mielestä pinttyneitä pakanuuteen liittyviä tapoja, useimmat ortodoksit muun muassa käyttivät kaularistiä. Voidaan hyvin päätellä, että luterilaiset eivät tunnusta mitenkään ortodoksisen kirkon pyhiä toimituksia, vaan vihkivät kaikki uudelleen mikäli on vain mahdollista.

Täsmennän vielä, että tuskin meillä Ortodoksisessa kirkossa ketään kiinnostaa miettiä, millaisia susipareja luterilaisten avioliittoon vihkimät pariskunnat ovat, mitä se meille edes kuuluu. Jokainen elää elämäänsä ja eiväthän luterilaiset pariskunnat edes voi tulla Ortodoksiseen kirkkoon vihittäväksi. On aivan turha kärjistää mitään tällä tavalla, vaikka nyt sattuisikin tuntemaan olonsa niin oikeaoppiseksi.

Sen sijaan ihan kehotan sinua keskittymään tähän ParkNet-asiaan ja kaiken lisäksi myös julinen pysäköinninvalvontakin näyttää olevan sinun omaa aluettasi, joten voisit pitää siitä esitelmiä esimerkiksi kaikille kavereillesi, heitä aivan varmasti kiinnostaisi kuunnella näistä asioista täysin varmoja mielipiteitä.

Lue lisää

pitävät erityisen näkyvästi puolen metrin mittaisia ristiriipuksia, että varmasti näkyy, että he ovat luterilaisia! Ortodoksi pitää kasteristinsä vaatteiden sisällä lähellä sydäntä, koska risti ei ole koru, jota esitellään muille!

2012 kirjoitti:

Joku toinen toi parkkipirkot mukaan. Minä vain yritin rajata kenttää. Aihe ei liity uskontoon muutoin, kuin periaattella, että jokainen on toimivaltainen vain omassa firmassaan. Niin myös luterilaiset papit ovat pappeja vain luterilaisessa kirkossa ja ortodoksiset papit ovat pappeja vain ortodoksisissa kirkoissa.

Lue lisää

tärkeitä, ja tärkeää on myös ymmärtää heidän virkansa. Joku nimittää parkkipirkotkin, joita myös lappuliisoiksi kai nimitetään. Tästä tosin en ole aivan varma, mutta ehkä joku parkkipirkkoihin erikoistunut erityisasiantuntija korjaa viheeni.
Sen sijaan voin jo nyt korjata väärän käsityksesi, mikä liittyy ortodoksisen kirkon pappeuteen. Luterilaiset papithan ovat maallikkosaarnaajia, joiden pappeutta ei tunnusteta missään Kirkossa, heidän tehtävänsä on vain saarnaajina luterilaisuuden palveluksessa.
Ortodoksinen pappi on aina pappi, virassa ja myös lomalla ollessaan, pappeudesta ei voi jäädä edes eläkkeelle, sillä pappeus ei ole koskaan ammatti vaan hengellinen sääty. Jakautumattoman kirkon papisto hyväksytään aina ongelmitta, siten ortodoksinen pappi on pappi myös roomalaiskatolisessa kirkossa ja roomalaiskatolisen kirkon pappeus hyväksytään ortodoksisessa kirkossa.
Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi tapauksissa, joissa roomalaiskatolisen kirkon pappi on kääntynyt ortodoksiksi, ja myös hänen pappeutensa jatkuu ja hyväksytään sellaisenaan ilman mitään erillisiä toimenpiteitä. Hän vain siirtyy itäiseen riitukseen.

risti piilossa kirjoitti:

pitävät erityisen näkyvästi puolen metrin mittaisia ristiriipuksia, että varmasti näkyy, että he ovat luterilaisia! Ortodoksi pitää kasteristinsä vaatteiden sisällä lähellä sydäntä, koska risti ei ole koru, jota esitellään muille!

Lue lisää

sellaisia ihmisiä yleensäkään, jotka "pitävät erityisen näkyvästi puolen metrin mittaisia ristiriipuksia, että varmasti näkyy, että he ovat luterilaisia"? Minä en ole sattunut näkemään ketään puolen metrin riipuksineen täällä pääkaupunkiseudulla. En ole myöskään tätä ennen kuullut tai lukenut, että tuommoinen puolen metrin riipuksen pitäminen olisi jokin luterilainen tapa. Jos on, niin minä en sitä tunne lainkaan.

"Ortodoksi pitää kasteristinsä vaatteiden sisällä lähellä sydäntä, koska risti ei ole koru, jota esitellään muille!"

Ei minunkaaan mielestäni risti ole koru, jota pitää esitellä muille.

Lukija7 kirjoitti:

sellaisia ihmisiä yleensäkään, jotka "pitävät erityisen näkyvästi puolen metrin mittaisia ristiriipuksia, että varmasti näkyy, että he ovat luterilaisia"? Minä en ole sattunut näkemään ketään puolen metrin riipuksineen täällä pääkaupunkiseudulla. En ole myöskään tätä ennen kuullut tai lukenut, että tuommoinen puolen metrin riipuksen pitäminen olisi jokin luterilainen tapa. Jos on, niin minä en sitä tunne lainkaan.

"Ortodoksi pitää kasteristinsä vaatteiden sisällä lähellä sydäntä, koska risti ei ole koru, jota esitellään muille!"

Ei minunkaaan mielestäni risti ole koru, jota pitää esitellä muille.

Lue lisää

Muistuttaisin vain tosiortodokseja tiukkapipoja kuten "risti piilossa" siitä, että ortodoksisille papeille annetaan erityisenä huomionosoituksena oikeus käyttää koruristiä. Sitä pidetään nimenomaan vaatteiden päällä, se on usein kookas, kultainen ja jalokivin koristeltu.

Että se siitä pahanpuhumisesta luterilaisia kohtaan.

Miten paljon täällä onkaan kaunaisia ihmisiä, jotka paljastavat oman ajattelemattomuutensa kirjoittelemalla tänne.

2012 kirjoitti:

Suomen luterilainen kirkko on suomalainen ja sen oppi päätetään kirkolliskokouksissa. Hyvänä esimerkkinä on lähes koko Lutherin opetuksen hylkääminen "vanhentuneena". Luerilainen kirkko rakentaa oppinsa kirkolliskokousäänestyksinä ns. kansan tahdon mukaisesti. Kun oppi on vain paikallinen, on helppo lisätä järjestelmään naispappeus ja naispiispuus. Tosin näitä on monissa muissakin luterilaisissa kirkoissa eri puolilla maailmaa.

Ortodoksen kirkon oppi perustuu Jeesuksen opetuksiin, apostolisiin kirjeisiin, traditioon ja ekumeenisten kirkolliskokousten päätöksiin. Viimeinen ekumeeninen kirkolliskokous pidettiin Nikeassa v. 787.

Katolinen kirkko on ortodoksisesta kirkkoperheestä erottuaan pitänyt omia yleiskokouksiaan sen jälkeenkin, viimeksi 1962 -1965. Mutta nämäkin ovat olleet yleismaailmallisia, eivät ainoastaan Vatikaania tai Italiaa koskevia.

Lue lisää

"Suomen luterilainen kirkko on suomalainen ja sen oppi päätetään kirkolliskokouksissa. Hyvänä esimerkkinä on lähes koko Lutherin opetuksen hylkääminen "vanhentuneena". Luterilainen kirkko rakentaa oppinsa kirkolliskokousäänestyksinä ns. kansan tahdon mukaisesti. Kun oppi on vain paikallinen, on helppo lisätä järjestelmään naispappeus ja naispiispuus. Tosin näitä on monissa muissakin luterilaisissa kirkoissa eri puolilla maailmaa."

Näin sitä oppii uutta myös omasta kirkostaan, kun tulee tänne. En nimittäin ole sattunut tätä ennen lukemaan, että lähes koko Lutherin opetus on vanhentunutta. Toisaalta onhan Lutherin kuolemasta jo sen verran aikaa, ettei ole ihme, että opissa on tapahtunut muutoksia.

En voi mitään sille, että minusta on ollut itsestään selvää, että myös naiset voivat nykyisin toimia opettajina ja pappeina, vaikka pari tuhatta vuotta sitten ei sallittu, että nainen opettaa saati saattoi edes uneksia pappina toimimisesta. Jotkut miehet voivat olla pettyneitä nykyiseen kehitykseen, mutta pakko se on heidänkin vähitellen tottua. En ihmettelisi yhtään, vaikka myös katolisessa ja ortodoksikirkossa olisi joskus tulevaisuudessa naispappeja. Luin jostakin jokin aika sitten, että Hgin yliopistoon teologiaa opiskelemaan pääsykokeiden perusteella päässeistä kaksi kolmasosaa olisi naisia. Ehkäpä miehiä nykyisin kiinnostavat enemmän lääkärin, ekonomin, dipl. insinöörin ym. sellaiset alat kuin papin ammatti, jossa on epäsäännölliset työajat eikä palkkakaan ole yhtä suuri kuin noissa maallisemmissa ammateissa.

Tosi ortodoksi kirjoitti:

Muistuttaisin vain tosiortodokseja tiukkapipoja kuten "risti piilossa" siitä, että ortodoksisille papeille annetaan erityisenä huomionosoituksena oikeus käyttää koruristiä. Sitä pidetään nimenomaan vaatteiden päällä, se on usein kookas, kultainen ja jalokivin koristeltu.

Että se siitä pahanpuhumisesta luterilaisia kohtaan.

Miten paljon täällä onkaan kaunaisia ihmisiä, jotka paljastavat oman ajattelemattomuutensa kirjoittelemalla tänne.

Lue lisää

Ortodoksisessa kirkossa pappi käyttää kaularistiä, mikä on näkyvissä vaatteen päällä. Kun virkaikää tulee lisää, hänelle annetaan oikeus käyttää kultaista ristiä ja erityisistä ansioista myöhemmin myös koruristiä. Piispoilla on kaulassaan panagia, jossa on Jumalansynnyttäjän ikoni.

Luterilainen kirkko otti kaularistin käyttöön naispapistolla. Aikaisemmin vain piispoilla on ollut yksinkertainen kultaristi virkansa merkkinä.

Kasteristi on pieni, hopea- tai kultketjuun kiinnitetty. Sitä pidetään kaulassa iholla.

Muunlaiset koruristit ovat kristittyjen oman uskon korostamiseksi.

Lukija7 kirjoitti:

"Suomen luterilainen kirkko on suomalainen ja sen oppi päätetään kirkolliskokouksissa. Hyvänä esimerkkinä on lähes koko Lutherin opetuksen hylkääminen "vanhentuneena". Luterilainen kirkko rakentaa oppinsa kirkolliskokousäänestyksinä ns. kansan tahdon mukaisesti. Kun oppi on vain paikallinen, on helppo lisätä järjestelmään naispappeus ja naispiispuus. Tosin näitä on monissa muissakin luterilaisissa kirkoissa eri puolilla maailmaa."

Näin sitä oppii uutta myös omasta kirkostaan, kun tulee tänne. En nimittäin ole sattunut tätä ennen lukemaan, että lähes koko Lutherin opetus on vanhentunutta. Toisaalta onhan Lutherin kuolemasta jo sen verran aikaa, ettei ole ihme, että opissa on tapahtunut muutoksia.

En voi mitään sille, että minusta on ollut itsestään selvää, että myös naiset voivat nykyisin toimia opettajina ja pappeina, vaikka pari tuhatta vuotta sitten ei sallittu, että nainen opettaa saati saattoi edes uneksia pappina toimimisesta. Jotkut miehet voivat olla pettyneitä nykyiseen kehitykseen, mutta pakko se on heidänkin vähitellen tottua. En ihmettelisi yhtään, vaikka myös katolisessa ja ortodoksikirkossa olisi joskus tulevaisuudessa naispappeja. Luin jostakin jokin aika sitten, että Hgin yliopistoon teologiaa opiskelemaan pääsykokeiden perusteella päässeistä kaksi kolmasosaa olisi naisia. Ehkäpä miehiä nykyisin kiinnostavat enemmän lääkärin, ekonomin, dipl. insinöörin ym. sellaiset alat kuin papin ammatti, jossa on epäsäännölliset työajat eikä palkkakaan ole yhtä suuri kuin noissa maallisemmissa ammateissa.

Lue lisää

Eräsa tuttavani aloitti opinnot pappislinjalla, mutta kun uskovien pappien vainoaminen (pakottaminen samoihin työvuoroihin papittarien kanssa) luterilaisessa kirkossa kiihtyi, hän vaihtoi uskonnonopettajalinjalle ja taisi jo valmistuakin. Hän on myös lähellä Luther -säätiötä. Tämän valinnan ovat tehneet monet miehet, kun heille on ilmoitettu, että naispappeuskriittisiä ei vihitä enää luterilaisiksi papeiksi.

Ortodoksinen teologinen tiedekunta on Joensuussa ja se tuottaa pappien lisäksi kanttoreita ja uskonnonopettajia.

2012 kirjoitti:

Eräsa tuttavani aloitti opinnot pappislinjalla, mutta kun uskovien pappien vainoaminen (pakottaminen samoihin työvuoroihin papittarien kanssa) luterilaisessa kirkossa kiihtyi, hän vaihtoi uskonnonopettajalinjalle ja taisi jo valmistuakin. Hän on myös lähellä Luther -säätiötä. Tämän valinnan ovat tehneet monet miehet, kun heille on ilmoitettu, että naispappeuskriittisiä ei vihitä enää luterilaisiksi papeiksi.

Ortodoksinen teologinen tiedekunta on Joensuussa ja se tuottaa pappien lisäksi kanttoreita ja uskonnonopettajia.

Lue lisää

itse olet ajatellut, aiotko sinäkin lopulta sitoutua Lutheri-säätiöön vai suuntaudutko uskonnonopettajaksi, jossa ammatissa tietenkin pakostakin joudut työskentelemään myös naispuolisten opettajien kanssa?

Lukija7 kirjoitti:

sellaisia ihmisiä yleensäkään, jotka "pitävät erityisen näkyvästi puolen metrin mittaisia ristiriipuksia, että varmasti näkyy, että he ovat luterilaisia"? Minä en ole sattunut näkemään ketään puolen metrin riipuksineen täällä pääkaupunkiseudulla. En ole myöskään tätä ennen kuullut tai lukenut, että tuommoinen puolen metrin riipuksen pitäminen olisi jokin luterilainen tapa. Jos on, niin minä en sitä tunne lainkaan.

"Ortodoksi pitää kasteristinsä vaatteiden sisällä lähellä sydäntä, koska risti ei ole koru, jota esitellään muille!"

Ei minunkaaan mielestäni risti ole koru, jota pitää esitellä muille.

Lue lisää

oli ilmeisesti liioiteltu, tarkoitti ilmeisesti todella näkyviä, suuria ristejä, joita pidetään nimenomaan korun tavoin päällimmäisenä näkymässä! Kyllä, minäkin olen nähnyt lukemattomien ihmisten koristautuvan tällä tavoin risteillä! Ja kyllä, suurin osa luterilaisia, joskin valitettavan moni ortodoksikin käyttää ristiään koruna, erityisesti vastaliitettyjen kaulassa näkyy hirmuisen suuria ja kummallisiakin ristejä. Pappien ja kummien pitäisi etukäteen neuvoa, mikä risti on ja miten sitä pidetään tai ei. Ihan aiheellista tarttua tähän asiaan!

Tosi ortodoksi kirjoitti:

Muistuttaisin vain tosiortodokseja tiukkapipoja kuten "risti piilossa" siitä, että ortodoksisille papeille annetaan erityisenä huomionosoituksena oikeus käyttää koruristiä. Sitä pidetään nimenomaan vaatteiden päällä, se on usein kookas, kultainen ja jalokivin koristeltu.

Että se siitä pahanpuhumisesta luterilaisia kohtaan.

Miten paljon täällä onkaan kaunaisia ihmisiä, jotka paljastavat oman ajattelemattomuutensa kirjoittelemalla tänne.

Lue lisää

että papilla on kookas risti ja koruristikin, tavallisen ortodoksin ei pidä pitää ristiä näkyvillä! Kirjoittaja tarkoitti mielestäni juuri tätä asiaa.

Olen nähnyt minäkin kirjoitti:

oli ilmeisesti liioiteltu, tarkoitti ilmeisesti todella näkyviä, suuria ristejä, joita pidetään nimenomaan korun tavoin päällimmäisenä näkymässä! Kyllä, minäkin olen nähnyt lukemattomien ihmisten koristautuvan tällä tavoin risteillä! Ja kyllä, suurin osa luterilaisia, joskin valitettavan moni ortodoksikin käyttää ristiään koruna, erityisesti vastaliitettyjen kaulassa näkyy hirmuisen suuria ja kummallisiakin ristejä. Pappien ja kummien pitäisi etukäteen neuvoa, mikä risti on ja miten sitä pidetään tai ei. Ihan aiheellista tarttua tähän asiaan!

Lue lisää

Totta kai Suomessa ristien kantajat ovat lähinnä luterilaisia, koska täällä noin 80 % ihmisistä on luterilaisia ja ortodokseja kai 1 % tai jotain sellaista. Johtopäätös siitä, että kyseessä on luterilainen tapa, on kuitenkin väärä.

Jos menette johonkin maahan, joka onkin 80-prosenttisesti ortodoksinen, esimerkiksi Venäjälle, Serbiaan tai Bulgariaan, siellä vastaavanlaisten ristien kantajat ovat luonnollisesti pääosin ortodokseja.

Kyseessä on mielestäni pääasiassa koru, mutta varmaankin monessa tapauksessa myös sanoma. Mutta on aika naurettavaa tehdä tästäkin yksityiskohdasta - siis siitä, miten tätä kaulakorua kannetaan - jokin opillinen riitakapula. Kuka luulee, että Jumala välittäisi tällaisesta häviävästä yksityiskohdasta ja heristäisi sormeaan varottavasti?

no miten sinä kirjoitti:

itse olet ajatellut, aiotko sinäkin lopulta sitoutua Lutheri-säätiöön vai suuntaudutko uskonnonopettajaksi, jossa ammatissa tietenkin pakostakin joudut työskentelemään myös naispuolisten opettajien kanssa?

Lue lisää

Joo, ajattelin, että lähden uskonnonopettajaksi katoliseen poikakouluun!!! Siellä on niin tervehenkinen meno päällänsä että!

Lukija7 kirjoitti:

"Suomen luterilainen kirkko on suomalainen ja sen oppi päätetään kirkolliskokouksissa. Hyvänä esimerkkinä on lähes koko Lutherin opetuksen hylkääminen "vanhentuneena". Luterilainen kirkko rakentaa oppinsa kirkolliskokousäänestyksinä ns. kansan tahdon mukaisesti. Kun oppi on vain paikallinen, on helppo lisätä järjestelmään naispappeus ja naispiispuus. Tosin näitä on monissa muissakin luterilaisissa kirkoissa eri puolilla maailmaa."

Näin sitä oppii uutta myös omasta kirkostaan, kun tulee tänne. En nimittäin ole sattunut tätä ennen lukemaan, että lähes koko Lutherin opetus on vanhentunutta. Toisaalta onhan Lutherin kuolemasta jo sen verran aikaa, ettei ole ihme, että opissa on tapahtunut muutoksia.

En voi mitään sille, että minusta on ollut itsestään selvää, että myös naiset voivat nykyisin toimia opettajina ja pappeina, vaikka pari tuhatta vuotta sitten ei sallittu, että nainen opettaa saati saattoi edes uneksia pappina toimimisesta. Jotkut miehet voivat olla pettyneitä nykyiseen kehitykseen, mutta pakko se on heidänkin vähitellen tottua. En ihmettelisi yhtään, vaikka myös katolisessa ja ortodoksikirkossa olisi joskus tulevaisuudessa naispappeja. Luin jostakin jokin aika sitten, että Hgin yliopistoon teologiaa opiskelemaan pääsykokeiden perusteella päässeistä kaksi kolmasosaa olisi naisia. Ehkäpä miehiä nykyisin kiinnostavat enemmän lääkärin, ekonomin, dipl. insinöörin ym. sellaiset alat kuin papin ammatti, jossa on epäsäännölliset työajat eikä palkkakaan ole yhtä suuri kuin noissa maallisemmissa ammateissa.

Lue lisää

... kun et ota ollenkaan onkeesi siitä, mitä sinulle on täällä kerrottu, vaan jankutat koko ajan vain yhtä ja samaa joistakin naispapittarista, joita muka on tuloillaan myös 'katoliseen ja ortodoksikirkkoon.'

Vaikka luterilainen on luterilainen vaikka voissa paistaisi, todetaan nyt vielä kerran seuraava:

Mikä ei ole mahdollista, on mahdotonta.

Eli kristinuskon perinteeseen nojautuviin kirkkoihin ei voi tulla naispapittaria (kuten ei ylipäätään juuri mitään sellaista, mitä niissä ei ole alusta pitäen ollut). Nimittäin jos jotakin sellaista alkaisi tapahtua, kyseessä eivät enää olisi kristinuskon perinteeseen nojautuvat kirkot. Erityisesti ortodoksisuus eli oikeauskoisuus on ortodoksisuutta vain niin kauan kuin se ei rupea poikkeamaan ortodoksisuudesta. Jos siitä tulee jotakin muuta, tuloksena ei enää ole ortodoksisuutta.

Toivottavasti ymmärrät tämän. Mutta tuskin ketään ortodoksia kovin suuresti yllättäisi, vaikka jatkaisit hetimiten jankuttamalla, kuinka luterilaisilla on naispapit ja kaikilla muilla ennen pitkää myös.

Siitä, jatkatko jankutusta naispapittarista vai etkö jatka, voisi tietysti panna pystyyn vaikka vedonlyönnin.

Kymppi vetoa sen puolesta, että jatkat.

jääräpää, kirjoitti:

... kun et ota ollenkaan onkeesi siitä, mitä sinulle on täällä kerrottu, vaan jankutat koko ajan vain yhtä ja samaa joistakin naispapittarista, joita muka on tuloillaan myös 'katoliseen ja ortodoksikirkkoon.'

Vaikka luterilainen on luterilainen vaikka voissa paistaisi, todetaan nyt vielä kerran seuraava:

Mikä ei ole mahdollista, on mahdotonta.

Eli kristinuskon perinteeseen nojautuviin kirkkoihin ei voi tulla naispapittaria (kuten ei ylipäätään juuri mitään sellaista, mitä niissä ei ole alusta pitäen ollut). Nimittäin jos jotakin sellaista alkaisi tapahtua, kyseessä eivät enää olisi kristinuskon perinteeseen nojautuvat kirkot. Erityisesti ortodoksisuus eli oikeauskoisuus on ortodoksisuutta vain niin kauan kuin se ei rupea poikkeamaan ortodoksisuudesta. Jos siitä tulee jotakin muuta, tuloksena ei enää ole ortodoksisuutta.

Toivottavasti ymmärrät tämän. Mutta tuskin ketään ortodoksia kovin suuresti yllättäisi, vaikka jatkaisit hetimiten jankuttamalla, kuinka luterilaisilla on naispapit ja kaikilla muilla ennen pitkää myös.

Siitä, jatkatko jankutusta naispapittarista vai etkö jatka, voisi tietysti panna pystyyn vaikka vedonlyönnin.

Kymppi vetoa sen puolesta, että jatkat.

Lue lisää

se sellainenhan kuuluu sen uskoon, tämä tällainen on kai aika yleistä tietyissä karsismaattisissa ja fundamentalistisissa uskonnoissa, niissä palvellaan jonkinlaista jumaluutta ikään kuin tietynlaisen päähänpinttymän eli fiksaation kautta. Sitä paitsi hän on nyt löytänyt tältä palstalta sopivan yleisön, jolle hän saarnaa omaa uskonkäsitystään, jonka sisältönä on juuri tämä luterilaisuuden naispapit, jonka hän kokee omaksi ongelmakseen. Luterilaiset miespapit eivät häntä näytä mitenkään huolettavan, vaikka he ovat aivan yhtä vähän oikeita pappeja kuin luterilaiset naispapitkin. Kaikesta huolimatta on aivan turha mennä lyömään vetoa mistään, sillä tämä asia ei todellakaan ole niin tärkeä.

no miten sinä kirjoitti:

itse olet ajatellut, aiotko sinäkin lopulta sitoutua Lutheri-säätiöön vai suuntaudutko uskonnonopettajaksi, jossa ammatissa tietenkin pakostakin joudut työskentelemään myös naispuolisten opettajien kanssa?

Lue lisää

Minun ammattini on aivan muualla. En ole koskaan avannut teologisen tiedekunnan ovea, enkä pohjakoulutukseni perusteella sinne pääsisikään. Mutta kirjallisuuteen perehtyminen ei edellytä akateemisia opintoja.

Luther -säätiö lienee viimeinen luterilaisen kirkon sisällä (ainakin vielä) toimiva ryhmä, jolla on jokin mielikuva kristinuskosta. Tunnen muutaman siellä toimivan ihmisen muunlaisten yhteyksieni kautta.

Itse olen ollut ortodoksisen kirkon jäsen jo huomattavasti kauemmin, kuin minkä ajan kuuluin luterilaiseen kirkkoon. Joskus nuorena ryhdyin vertaamaan luterilaisen kirkon käytännön opetusta heidän oppi-isänsä kirjoituksiin ja sitä kautta pääsin varsinaisen kristinuskon jäljille. Aloin etsiä alkuperäisempää uskontoa.

Perehdyin ortodokseen kirkkoon vigilia- ja liturgiapalveluksissa ja vasta sen jälkeen käännyi papiston puoleen. Olen kirkkoon liityttyäni ollut pääasiassa palveluksiin osallistuva seurakuntalainen. Mutta vasta nämä viime vuosien kummallisuudet ovat saaneet minut tutustumaan myös ortodoksisen uskonnon teoreettisempaan puoleen. Tänä keväänä osuin tuttujen vihjeestä tänne Suomi24 -areenalle.

Tämän palstan suurin erikoisuus on väittelyn keskittyminen nimimerkkeihin heidän viestiensä sisällön tilalla. Jos joku ei pidä viestin sisällöstä, niin arvostelu ei kohdistu viestiin, vaan kirjoittajaan. Arvostelijat tuntuvat haluavan, että täällä tehtäisiin vain Yhteystyötä ja kaikki vähänkin vanhempaan kerrostumaan kuuluva traditio hylättäisiin samalla tavalla, kuin luterilaiset ovat omalla puolellaan jo tehneet.

Olen huolissani myös siitä, että viimeinen "edistyksen" jarrumies, Nikean metropoliitta, on nyt viimeistä kertaa otettu sairaalan suojiin. Kuka hänen jälkeensä pystyy enää pitämään edes papiston mielessä, että myös Suomen ortodoksinen kirkko on osa laajaa ekumeenista patriarkaattia ja kuuluu ortodoksisten, eikä protestanttisten kirkkojen perheeseen.

Tosi ortodoksi kirjoitti:

Totta kai Suomessa ristien kantajat ovat lähinnä luterilaisia, koska täällä noin 80 % ihmisistä on luterilaisia ja ortodokseja kai 1 % tai jotain sellaista. Johtopäätös siitä, että kyseessä on luterilainen tapa, on kuitenkin väärä.

Jos menette johonkin maahan, joka onkin 80-prosenttisesti ortodoksinen, esimerkiksi Venäjälle, Serbiaan tai Bulgariaan, siellä vastaavanlaisten ristien kantajat ovat luonnollisesti pääosin ortodokseja.

Kyseessä on mielestäni pääasiassa koru, mutta varmaankin monessa tapauksessa myös sanoma. Mutta on aika naurettavaa tehdä tästäkin yksityiskohdasta - siis siitä, miten tätä kaulakorua kannetaan - jokin opillinen riitakapula. Kuka luulee, että Jumala välittäisi tällaisesta häviävästä yksityiskohdasta ja heristäisi sormeaan varottavasti?

Lue lisää

EI OLE KORU! Voisit ottaa hiukan selvää, ennenkuin puhut läpiä päähäsi!

2012 kirjoitti:

Minun ammattini on aivan muualla. En ole koskaan avannut teologisen tiedekunnan ovea, enkä pohjakoulutukseni perusteella sinne pääsisikään. Mutta kirjallisuuteen perehtyminen ei edellytä akateemisia opintoja.

Luther -säätiö lienee viimeinen luterilaisen kirkon sisällä (ainakin vielä) toimiva ryhmä, jolla on jokin mielikuva kristinuskosta. Tunnen muutaman siellä toimivan ihmisen muunlaisten yhteyksieni kautta.

Itse olen ollut ortodoksisen kirkon jäsen jo huomattavasti kauemmin, kuin minkä ajan kuuluin luterilaiseen kirkkoon. Joskus nuorena ryhdyin vertaamaan luterilaisen kirkon käytännön opetusta heidän oppi-isänsä kirjoituksiin ja sitä kautta pääsin varsinaisen kristinuskon jäljille. Aloin etsiä alkuperäisempää uskontoa.

Perehdyin ortodokseen kirkkoon vigilia- ja liturgiapalveluksissa ja vasta sen jälkeen käännyi papiston puoleen. Olen kirkkoon liityttyäni ollut pääasiassa palveluksiin osallistuva seurakuntalainen. Mutta vasta nämä viime vuosien kummallisuudet ovat saaneet minut tutustumaan myös ortodoksisen uskonnon teoreettisempaan puoleen. Tänä keväänä osuin tuttujen vihjeestä tänne Suomi24 -areenalle.

Tämän palstan suurin erikoisuus on väittelyn keskittyminen nimimerkkeihin heidän viestiensä sisällön tilalla. Jos joku ei pidä viestin sisällöstä, niin arvostelu ei kohdistu viestiin, vaan kirjoittajaan. Arvostelijat tuntuvat haluavan, että täällä tehtäisiin vain Yhteystyötä ja kaikki vähänkin vanhempaan kerrostumaan kuuluva traditio hylättäisiin samalla tavalla, kuin luterilaiset ovat omalla puolellaan jo tehneet.

Olen huolissani myös siitä, että viimeinen "edistyksen" jarrumies, Nikean metropoliitta, on nyt viimeistä kertaa otettu sairaalan suojiin. Kuka hänen jälkeensä pystyy enää pitämään edes papiston mielessä, että myös Suomen ortodoksinen kirkko on osa laajaa ekumeenista patriarkaattia ja kuuluu ortodoksisten, eikä protestanttisten kirkkojen perheeseen.

Lue lisää

kun sinä näytät epäilevän, että Suomen ortodoksisen kirkon papisto ei pysty edes pitämään "mielessä, että myös Suomen ortodoksinen kirkko on osa laajaa ekumeenista patriarkaattia ja kuuluu ortodoksisten, eikä protestanttisten kirkkojen perheeseen" niin eihän tuota voi kutsua muuksi kuin oman pesän likaamiseksi.
Miten suuri ja teologiset asiat taitava maallikko onkaan taas saatu protestanttisena käännynnäisenä kirkkokuntaan, tällaisia kirkasotsaisia valopäitähän meillä on alkanut ilmetä silloin tällöin viime vuosikymmeninä. Olisiko vain niin, että vähäisillä tiedoilla asioiden varmuuskin näyttää kaikkein suurimmalta, kuten murrosikäisillä konsanaan oikeaoppisuus on huipussaan.

oman pesän likaaja? kirjoitti:

kun sinä näytät epäilevän, että Suomen ortodoksisen kirkon papisto ei pysty edes pitämään "mielessä, että myös Suomen ortodoksinen kirkko on osa laajaa ekumeenista patriarkaattia ja kuuluu ortodoksisten, eikä protestanttisten kirkkojen perheeseen" niin eihän tuota voi kutsua muuksi kuin oman pesän likaamiseksi.
Miten suuri ja teologiset asiat taitava maallikko onkaan taas saatu protestanttisena käännynnäisenä kirkkokuntaan, tällaisia kirkasotsaisia valopäitähän meillä on alkanut ilmetä silloin tällöin viime vuosikymmeninä. Olisiko vain niin, että vähäisillä tiedoilla asioiden varmuuskin näyttää kaikkein suurimmalta, kuten murrosikäisillä konsanaan oikeaoppisuus on huipussaan.

Lue lisää

Mihin muuhun tulokseen voit päätyä, kun esimerkiksi Helsingissä puolet papistosta kuuluu luterilaisten Yhteys -liikkeeseen, esipaimen julistaa kanoniset ohjeet vanhentuneiksi (papiston yhteiskunnallinen ja taloudellinen toimeliaisuus) ja järjestää rapparikokooontumisia.

Ai, niin, sinähän olet varmaan niitä, joiden mielestä vain Yhteys -liike edustaa oikeata uskoa? Siis pappeuden avaaminen kaikille, jotka vain haluavat päästä alttariin.

Se, mitä Helsingin nykyinen metropoliitta opettaa, ei ole samaa uskontoa, kuin mitä papit opettivat minulle silloin, kun olin liittymässä kirkkoon. Sen sijaan luin suurella mielenkiinnolla ekumeenisen patriarkan opetuksia, kun ne julkaistiin kirkkokunnan verkkosivulla.

Toisaalta pappi, joka minut otti kirkkoon, on jo eläkkeellä, enkä edes tiedä, missä hän nykyisin vaikuttaa, joten en voi mennä häneltäkään kysymään.

Olenko väärässä kirkossa? Kyllä minä liityin oikeauskoiseen kirkkoon, oikeauskoisen papin opastamana. Mutta mikä on tilanne tänään, en tiedä. Katumuksen sakramenttiinkin näyttää olevan tarjolla vain yhteyspappeja.

jääräpää, kirjoitti:

... kun et ota ollenkaan onkeesi siitä, mitä sinulle on täällä kerrottu, vaan jankutat koko ajan vain yhtä ja samaa joistakin naispapittarista, joita muka on tuloillaan myös 'katoliseen ja ortodoksikirkkoon.'

Vaikka luterilainen on luterilainen vaikka voissa paistaisi, todetaan nyt vielä kerran seuraava:

Mikä ei ole mahdollista, on mahdotonta.

Eli kristinuskon perinteeseen nojautuviin kirkkoihin ei voi tulla naispapittaria (kuten ei ylipäätään juuri mitään sellaista, mitä niissä ei ole alusta pitäen ollut). Nimittäin jos jotakin sellaista alkaisi tapahtua, kyseessä eivät enää olisi kristinuskon perinteeseen nojautuvat kirkot. Erityisesti ortodoksisuus eli oikeauskoisuus on ortodoksisuutta vain niin kauan kuin se ei rupea poikkeamaan ortodoksisuudesta. Jos siitä tulee jotakin muuta, tuloksena ei enää ole ortodoksisuutta.

Toivottavasti ymmärrät tämän. Mutta tuskin ketään ortodoksia kovin suuresti yllättäisi, vaikka jatkaisit hetimiten jankuttamalla, kuinka luterilaisilla on naispapit ja kaikilla muilla ennen pitkää myös.

Siitä, jatkatko jankutusta naispapittarista vai etkö jatka, voisi tietysti panna pystyyn vaikka vedonlyönnin.

Kymppi vetoa sen puolesta, että jatkat.

Lue lisää

ja yritän muistaa tästä lähtien olla puhumatta täällä tuosta aiheesta.

"Kymppi vetoa sen puolesta että jatkat."

Tee niin kuin parhaaksi katsot. En aio kuitenkaan jatkaa. En tiennyt, että on kysymys kielletystä aiheesta. Anteeksi.

2012 kirjoitti:

Mihin muuhun tulokseen voit päätyä, kun esimerkiksi Helsingissä puolet papistosta kuuluu luterilaisten Yhteys -liikkeeseen, esipaimen julistaa kanoniset ohjeet vanhentuneiksi (papiston yhteiskunnallinen ja taloudellinen toimeliaisuus) ja järjestää rapparikokooontumisia.

Ai, niin, sinähän olet varmaan niitä, joiden mielestä vain Yhteys -liike edustaa oikeata uskoa? Siis pappeuden avaaminen kaikille, jotka vain haluavat päästä alttariin.

Se, mitä Helsingin nykyinen metropoliitta opettaa, ei ole samaa uskontoa, kuin mitä papit opettivat minulle silloin, kun olin liittymässä kirkkoon. Sen sijaan luin suurella mielenkiinnolla ekumeenisen patriarkan opetuksia, kun ne julkaistiin kirkkokunnan verkkosivulla.

Toisaalta pappi, joka minut otti kirkkoon, on jo eläkkeellä, enkä edes tiedä, missä hän nykyisin vaikuttaa, joten en voi mennä häneltäkään kysymään.

Olenko väärässä kirkossa? Kyllä minä liityin oikeauskoiseen kirkkoon, oikeauskoisen papin opastamana. Mutta mikä on tilanne tänään, en tiedä. Katumuksen sakramenttiinkin näyttää olevan tarjolla vain yhteyspappeja.

Lue lisää

kahden tuhannen vuoden perinne, se on elänyt monenlaisia vaiheita ja aina vain perinne on kantanut eteenpäin, mutta nyt Sinulla on niin paljon huonoa onnea, oikeaoppisuus katoaa jotenkin, etkä voi olla enää tyytyväinen "hankkimaasi tuotteeseen" joten sinun pitää reklamoida.
Voisitko odotella muutaman vuoden tai vuosikymmenen, kyllä kai osa noista ongelmista on siihen mennessä jo hoitunut. Kirkon elämä ei todellakaan ole kiinni niistä papeista tai piispoista, jotka ovat olleet sinulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Kirkon elämä on kyllä nähnyt aikaisemminkin monenlaista, mutta aina on selvitty.
Mielestäni puhut liikaa luterilaisuudesta. Itselleni ei ole siihen mitään tarvetta, sellainen ei selventäisi mitään kenellekään ortodoksille. Oletko Sinä mahdollisesti niitä ortodoksisia käännynnäisiä, jotka elävät kaiken luterilaisuuden kautta?

Kirkolla on kirjoitti:

kahden tuhannen vuoden perinne, se on elänyt monenlaisia vaiheita ja aina vain perinne on kantanut eteenpäin, mutta nyt Sinulla on niin paljon huonoa onnea, oikeaoppisuus katoaa jotenkin, etkä voi olla enää tyytyväinen "hankkimaasi tuotteeseen" joten sinun pitää reklamoida.
Voisitko odotella muutaman vuoden tai vuosikymmenen, kyllä kai osa noista ongelmista on siihen mennessä jo hoitunut. Kirkon elämä ei todellakaan ole kiinni niistä papeista tai piispoista, jotka ovat olleet sinulle henkilökohtaisesti tärkeitä. Kirkon elämä on kyllä nähnyt aikaisemminkin monenlaista, mutta aina on selvitty.
Mielestäni puhut liikaa luterilaisuudesta. Itselleni ei ole siihen mitään tarvetta, sellainen ei selventäisi mitään kenellekään ortodoksille. Oletko Sinä mahdollisesti niitä ortodoksisia käännynnäisiä, jotka elävät kaiken luterilaisuuden kautta?

Lue lisää

Toteutat taas itseäsi ja kaltaisiasi. Et kommentoi lainkaan itse asiaa, vaan keskityt arvostelemaan nimimerkkini ominaisuuksia.

Tämä säie lähti liikkeelle luterilaisessa kirkossa tapahtuneesta vähäisestä muutoksesta yhä etäämmälle kristinuskosta. Mutta sinä ja kaltaisesti pidätte suurimana ongelmana sitä, että minä ja kaltaiseni olemme huolissamme ekumenian vaikutuksesta ortodoksiseen kirkkoon.

Minä pidän ongelmana sitä, että piispa ja papit opettavat erilaista ortodoksista uskontoa, kuin mitä minulle opetettiin silloin, kun liityin kirkkoon.

Mutta olkoon. Kirkko ei muutu siitä, mitä minä teen ja ajattelen. Pitäkää ekumeeninen Yhteysliikkeenne. Ehkä vielä löydän jonkun papin, joka tunnustaa ortodoksista uskoa. Tällä areenalla heitä ja heidän oppilaitaan ei enää ole.

2012 kirjoitti:

Toteutat taas itseäsi ja kaltaisiasi. Et kommentoi lainkaan itse asiaa, vaan keskityt arvostelemaan nimimerkkini ominaisuuksia.

Tämä säie lähti liikkeelle luterilaisessa kirkossa tapahtuneesta vähäisestä muutoksesta yhä etäämmälle kristinuskosta. Mutta sinä ja kaltaisesti pidätte suurimana ongelmana sitä, että minä ja kaltaiseni olemme huolissamme ekumenian vaikutuksesta ortodoksiseen kirkkoon.

Minä pidän ongelmana sitä, että piispa ja papit opettavat erilaista ortodoksista uskontoa, kuin mitä minulle opetettiin silloin, kun liityin kirkkoon.

Mutta olkoon. Kirkko ei muutu siitä, mitä minä teen ja ajattelen. Pitäkää ekumeeninen Yhteysliikkeenne. Ehkä vielä löydän jonkun papin, joka tunnustaa ortodoksista uskoa. Tällä areenalla heitä ja heidän oppilaitaan ei enää ole.

Lue lisää

Nimimerkin 2012 kannattaa pohtia sellaista filosofista seikkaa, että vaikka pyhät kirjoitukset olisivatkin erehtymättömiä, niin ihmisten tekemät tulkinnat niistä eivät ehkä sitä olekaan.

Luulen, että olet ymmärtänyt jotain aivan väärin. Minun mielestäni uskonnossa on kyse omasta uskosta eikä siitä, kuuluuko joku pappi Yhteys-liikkeeseen vai ei. Kun näitä sinun kirjoituksiasi lukee, paranoidinen ja foobinen suhtautumisesi nostaa päätään yhtenään.

Tule sinä omalla uskonkäsitykselläsi autuaaksi, mutta jätä muille ihmisille heille kuuluva oikeus tehdä päätöksiä omasta elämästään ja siitä, mihin he uskovat. Kenenkään yhden ihmisen tulkinta oikeasta ortodoksisuudesta ei taatusti ole oikea, ja näin on sinunkin kanssasi 2012. Sinä et edusta mitään totuutta tässä asiassa.

2012+69 kirjoitti:

Nimimerkin 2012 kannattaa pohtia sellaista filosofista seikkaa, että vaikka pyhät kirjoitukset olisivatkin erehtymättömiä, niin ihmisten tekemät tulkinnat niistä eivät ehkä sitä olekaan.

Luulen, että olet ymmärtänyt jotain aivan väärin. Minun mielestäni uskonnossa on kyse omasta uskosta eikä siitä, kuuluuko joku pappi Yhteys-liikkeeseen vai ei. Kun näitä sinun kirjoituksiasi lukee, paranoidinen ja foobinen suhtautumisesi nostaa päätään yhtenään.

Tule sinä omalla uskonkäsitykselläsi autuaaksi, mutta jätä muille ihmisille heille kuuluva oikeus tehdä päätöksiä omasta elämästään ja siitä, mihin he uskovat. Kenenkään yhden ihmisen tulkinta oikeasta ortodoksisuudesta ei taatusti ole oikea, ja näin on sinunkin kanssasi 2012. Sinä et edusta mitään totuutta tässä asiassa.

Lue lisää

Anteeksi, että olen tunkeutunut kirkkokuntaanne. Ehkä minun kohdalleni sitten osui sellainen pappi, joka ei opettanutkaan oikeata ortodoksisuutta. Kun kerran hän on jo eläkkeellä, niin ehkä minunkin sitten pitää siirtyä katsomoon myös täällä. Kirkossahan minulla ei olekaan mitään sanottavaa.

2012 kirjoitti:

Anteeksi, että olen tunkeutunut kirkkokuntaanne. Ehkä minun kohdalleni sitten osui sellainen pappi, joka ei opettanutkaan oikeata ortodoksisuutta. Kun kerran hän on jo eläkkeellä, niin ehkä minunkin sitten pitää siirtyä katsomoon myös täällä. Kirkossahan minulla ei olekaan mitään sanottavaa.

Lue lisää

Jos sinulle joku pappi on joskus opettanut jotain, niin ota huomioon, että hänkin on vain ihminen. Hänellä on oma tulkintansa pyhistä kirjoituksista ja sinulla on taas oma tulkintasi näistä papin tulkinnoista. Jos sinua olisi opettanut joku toinen pappi, hän olisi varmasti painottanut ja tulkinnutkin asioita toisin.

Ei ole olemassa mitään inhimillistä tietoa pyhistä asioista, joka olisi ehdottoman oikeaa ja virheetöntä.

Jos ripustautuu johonkin yhteen tulkintaan absoluuttisesti, tekee varmasti virheen. Tämä koskee meitä kaikkia ihmisiä.

2012 kirjoitti:

Toteutat taas itseäsi ja kaltaisiasi. Et kommentoi lainkaan itse asiaa, vaan keskityt arvostelemaan nimimerkkini ominaisuuksia.

Tämä säie lähti liikkeelle luterilaisessa kirkossa tapahtuneesta vähäisestä muutoksesta yhä etäämmälle kristinuskosta. Mutta sinä ja kaltaisesti pidätte suurimana ongelmana sitä, että minä ja kaltaiseni olemme huolissamme ekumenian vaikutuksesta ortodoksiseen kirkkoon.

Minä pidän ongelmana sitä, että piispa ja papit opettavat erilaista ortodoksista uskontoa, kuin mitä minulle opetettiin silloin, kun liityin kirkkoon.

Mutta olkoon. Kirkko ei muutu siitä, mitä minä teen ja ajattelen. Pitäkää ekumeeninen Yhteysliikkeenne. Ehkä vielä löydän jonkun papin, joka tunnustaa ortodoksista uskoa. Tällä areenalla heitä ja heidän oppilaitaan ei enää ole.

Lue lisää

asiasta kenenkään papin tai piispan kanssa, luulen että asiasi selkiytyisi, jos avaisit sydäntäsi enemmän. Mikä sinua häiritsee Yhteysliikkeessä, itse en sellaista edes muista olevan olemassakaan, mutta saa se minun puolestani olla. Ovathan jotkut ortodoksit mukana muissakin asioissa, joku on jopa rotukissayhdistyksessä ja vieläpä toisuskoisten kanssa. Eihän ortodoksinen usko ole tällaisista asioista mitenkään kiinni. On tärkeämpää että opit itse ortodoksiksi ja muistat kunnioittaa Jumalan kuvaa kaikissa lähimmäisissäsi, et saa halveksia ketään noilla perusteilla. Sinä vaikutat nyt olevan jonkinlaisessa pattitilanteessa. Oletko esimerkiksi ajatellut omaa seksuaalisuuttasi, mikä on aivan hyvä asia selvittää joskus, vai miksi nämä asiat ovat niin pinnassa ja vieläpä jonkinlaisina "opillisina kysymyksinä".

Lukija7 kirjoitti:

ja yritän muistaa tästä lähtien olla puhumatta täällä tuosta aiheesta.

"Kymppi vetoa sen puolesta että jatkat."

Tee niin kuin parhaaksi katsot. En aio kuitenkaan jatkaa. En tiennyt, että on kysymys kielletystä aiheesta. Anteeksi.

Lue lisää

"En tiennyt, että on kysymys kielletystä aiheesta."

Aihe ei ole kielletty, mutta aihe on loppuunkaluttu. Kaikki olennainen on tullut esiin, kuten näissä keskusteluissa aina, sillä olennaista ei määrällisesti kovin paljoa ole.

Ehkä se on tiivistettävissä näin: kun luterilainen puhuu pappeudesta ja papeista, hän tarkoittaa eri asiaa kuin pappeudesta ja papeista puhuva ortodoksi.

kiellletty kirjoitti:

"En tiennyt, että on kysymys kielletystä aiheesta."

Aihe ei ole kielletty, mutta aihe on loppuunkaluttu. Kaikki olennainen on tullut esiin, kuten näissä keskusteluissa aina, sillä olennaista ei määrällisesti kovin paljoa ole.

Ehkä se on tiivistettävissä näin: kun luterilainen puhuu pappeudesta ja papeista, hän tarkoittaa eri asiaa kuin pappeudesta ja papeista puhuva ortodoksi.

Lue lisää

mutta minä en tiedä, mitä tämä tarkoittaa:" Ehkä se on tiivistettävissä näin: kun luterilainen puhuu pappeudesta, hän tarkoittaa eri asiaa kuin pappeudesta ja papeista puhuva ortodoksi." Saako kysyä, mitä siis tarkoittaa pappeudesta ja papeista puhuva ortodoksi tai mikä ero noilla on ? Onkohan olemassa jotain suomenkielistä yksinkertaisesta ja selvästi kirjoitettua kirjaa, joka olisi jonkinlainen johdatus ortodoksisuuteen? Saisikohan sellaisen kirjakaupasta?

Lukija7 kirjoitti:

mutta minä en tiedä, mitä tämä tarkoittaa:" Ehkä se on tiivistettävissä näin: kun luterilainen puhuu pappeudesta, hän tarkoittaa eri asiaa kuin pappeudesta ja papeista puhuva ortodoksi." Saako kysyä, mitä siis tarkoittaa pappeudesta ja papeista puhuva ortodoksi tai mikä ero noilla on ? Onkohan olemassa jotain suomenkielistä yksinkertaisesta ja selvästi kirjoitettua kirjaa, joka olisi jonkinlainen johdatus ortodoksisuuteen? Saisikohan sellaisen kirjakaupasta?

Lue lisää

kirjoja olemassa. Mitään asiaa ei tarvitse keksiä itse, koska kukaan ei voi olla ortodoksi omalla haluamallaan tavalla. Jokainen joka on kiinnostunut, löytää aivan varmasti oikeat oppikirjat itse etsimällä. On kiinnostavaa, että nyt olet jo näin pitkällä.

2012 kirjoitti:

Toteutat taas itseäsi ja kaltaisiasi. Et kommentoi lainkaan itse asiaa, vaan keskityt arvostelemaan nimimerkkini ominaisuuksia.

Tämä säie lähti liikkeelle luterilaisessa kirkossa tapahtuneesta vähäisestä muutoksesta yhä etäämmälle kristinuskosta. Mutta sinä ja kaltaisesti pidätte suurimana ongelmana sitä, että minä ja kaltaiseni olemme huolissamme ekumenian vaikutuksesta ortodoksiseen kirkkoon.

Minä pidän ongelmana sitä, että piispa ja papit opettavat erilaista ortodoksista uskontoa, kuin mitä minulle opetettiin silloin, kun liityin kirkkoon.

Mutta olkoon. Kirkko ei muutu siitä, mitä minä teen ja ajattelen. Pitäkää ekumeeninen Yhteysliikkeenne. Ehkä vielä löydän jonkun papin, joka tunnustaa ortodoksista uskoa. Tällä areenalla heitä ja heidän oppilaitaan ei enää ole.

Lue lisää

selventää? Millä tavoin "piispa ja papit opettavat erilaista ortodoksista uskontoa, kuin mitä minulle opetettiin silloin, kun liityin kirkkoon." ? En arvostele sinun mielipiteitäsi. Kysyn puolueettomasti ja mielenkiinnosta.

"Luultavasti Ambrosius on vain viitannut uuteen suureen kirkolliskokoukseen, jota on valmisteltu jo vuosikymmenien ajan ja joka pidettäneen Kreetalla joskus vuosikymmenien tai sadan vuoden kuluttua. Siinä kokouksessa Ortodoksisen kirkon piispat voivat päättää yhdessä opillisista asioista, aivan samalla tavalla kuin Kirkon ensimmäisinä vuosisatoinakin tapahtui."

Hyvin paljon mahdollista, mutta kuitenkin asia on niin että mikään tuleva kirkolliskokous ei voi kumota tai muuttaa aikaisempien kirkolliskokouksien päätöksiä.

gfdgdfgsfdgfdsgf kirjoitti:

"Luultavasti Ambrosius on vain viitannut uuteen suureen kirkolliskokoukseen, jota on valmisteltu jo vuosikymmenien ajan ja joka pidettäneen Kreetalla joskus vuosikymmenien tai sadan vuoden kuluttua. Siinä kokouksessa Ortodoksisen kirkon piispat voivat päättää yhdessä opillisista asioista, aivan samalla tavalla kuin Kirkon ensimmäisinä vuosisatoinakin tapahtui."

Hyvin paljon mahdollista, mutta kuitenkin asia on niin että mikään tuleva kirkolliskokous ei voi kumota tai muuttaa aikaisempien kirkolliskokouksien päätöksiä.

Lue lisää

Jos katsotaan kirkolliskokousten päätöksiä kronologisesti, niin kai on aika selvää, että asioihin on tullut muutoksia ja täsmennyksiä.