Suomalaiset vapaussoturit olivat harvinaisen röyhkeitä rikollisia. Vuonna 1919 säädettyä Kieltolakia rikottiin röyhkeästi ja sitä laittomuutta ei nähtävästi pidetty minkäänlaisena rikoksena. Hyvän käsityksen aikansa meiningistä saa vaikkapa tuosta Eino Railon kirjoittamasta Kyösti Wilkunan elämänkertakirjasta.
Täällä kerrotaan mm. Kustaa Wilkunan ryyppyherkkyydestä ja itsenäisyysmiesten juhlista, joista tuli useinmiten pelkkiä juominkeja. Kuinka tällainen oli mahdollista Kieltolain aikana? Nämä isänmaalliset miehet suosivat rikollisia salakuljettajia ja viinatrokreita.
Eino Railo: Kyösti Wilkuna Ihmisenä Kirjailijana Itsenäisyysmiehenä
Jälkimäinen osa 2. painos, 1930, Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki.
Kappale XXIX Kyösti Wilkunan kuolema, sivut 497-510
Tuossa kirjassa kuvataan aika hyvin että Wilkuna oli liian perso viinalle ja siksi ystävät varoikin kutsumasta häntä juhliin, jotka helposti menivät kosteiksi ja muuttuivat ryyppäämiseksi. Wilkunalla ns. "hirtti kaasu pohjaan" hyvin helposti. Nämä herranpelkoon luottavat itsenäisyysmiehet ja suuret isänmaalliset vapaussoturit olivat pelkkiä rikollisia, sillä he RIKKOIVAT JULKEASTI LAKIA, sillä kieltolaki oli voimassa tuolloinkin!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_alkoholin_kieltolaki
Suomessa oli voimassa alkoholijuomia koskeva kieltolaki vuosina 1919–1932.
Täällä kerrotaan mm. Kustaa Wilkunan ryyppyherkkyydestä ja itsenäisyysmiesten juhlista, joista tuli useinmiten pelkkiä juominkeja. Kuinka tällainen oli mahdollista Kieltolain aikana? Nämä isänmaalliset miehet suosivat rikollisia salakuljettajia ja viinatrokreita.
Eino Railo: Kyösti Wilkuna Ihmisenä Kirjailijana Itsenäisyysmiehenä
Jälkimäinen osa 2. painos, 1930, Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki.
Kappale XXIX Kyösti Wilkunan kuolema, sivut 497-510
Tuossa kirjassa kuvataan aika hyvin että Wilkuna oli liian perso viinalle ja siksi ystävät varoikin kutsumasta häntä juhliin, jotka helposti menivät kosteiksi ja muuttuivat ryyppäämiseksi. Wilkunalla ns. "hirtti kaasu pohjaan" hyvin helposti. Nämä herranpelkoon luottavat itsenäisyysmiehet ja suuret isänmaalliset vapaussoturit olivat pelkkiä rikollisia, sillä he RIKKOIVAT JULKEASTI LAKIA, sillä kieltolaki oli voimassa tuolloinkin!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_alkoholin_kieltolaki
Suomessa oli voimassa alkoholijuomia koskeva kieltolaki vuosina 1919–1932.
Vastaukset 3
Vanhimmat
poliisin apuna oli eräs suojeluskunnille tavallisimmin osoitettu virka-apupyyntö. Pannuja hävitetttiin suojeluskuntien toimin 1918-21 useita satoja. Tätä on kuvannut mm tutkija Marko Tikka.
Kieltolain ajalta on toisaalta luultavasti helpompi luetella ne, jotka EIVÄT RIKKONEET kieltolakia, kuin ne, jotka rikkoivat.
Isket siis täysin harhaan, kuten kunnon punikin tuleekin.
Kuula kohtasi Viipurissa kuulan. Tämä tapahtui ryyppyporukan riitojen päätteeksi. Jääkärit ampuivat "hovisäveltäjänsä". Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä... Kyllä hillitön viinanjuonti oli Jääkäreillä ongelmana pitkään ja osalla jopa läpi elämänsä. Siis yleensä lyhyen elämänsä.
Silmitön lahtaaminen ei unohtunut noin vain ja viinalla haettiin helpotusta ahdistukseen. Oli varmaankin ristiriitaista katsella kotosalla omia pieniä pilttejään kun tiesi hetkeä aikaisemmin ampuneensa monen pienen lapsen isän ja jopa äidinkin. Mannerheim perusti jopa nimeään kantavan lahtarijärjestön, jonka nimenä kuuluisi olla "Mannerheimin tapattamien punikkien orpolasten uudelleen kasvatusjärjestö". Järjestön alkuperäisenä tehtävänä oli aivopestä punikkien orpolapset, joiden vanhemmat he olivat teurastaneet tai nälkään ja tauteihin näännyttäneet. Tämä vain siksi, että punaorvoista ei kasvaisi kostoa hautovia uusia punikkeja. Irvokas juttu!
Virta venhettä vie kirjassa on kerrottu kuinka Toivo Kuula päähän ammuttuna kitui parisen viikka ennen kuin kuoli!
Kuula Alma Virta venhettä vie - Päiväkirja vuosilta 1901-1919
WSOY, 1968, 324 s., 1. painos
Jokos muuten on selvinnyt kuka jääkäriupseeri ampui Ruben Laguksen vanhemman veljen jääkärimajuri Olof Laguksen?
kuitenkin jää, että Mannerheimin johtamat joukot vapauttivat Suomen, niin venäläisten kuin kotimaistenkin kommunistien vallanhavittelusta (pari, kolmekin kertaa). Sen vuoksi emme Suomessa joutuneet kärsimään stalinistisia vainoja, kuten ne muutamat kommunistit, jotka lopulta pääsivät sosialistiseen paratiisiinsa. Se, kumpi puoli ryyppäsi enemmän kieltolain aikana, lienee täysin toisarvoinen ja arvoton asia. Mutta se, kumpi puoli myöhemmin tappoi enemmän kavereitaan tai tovereitaan, onkin jo täysin selvää ... Mitä taas homouteen/lesbouteen ja aivopesuihin tulee, nekin jutut lienee vielä tänäänkin yleisimpiä siinä toisessa porukassa. Esim. Hertta Kuusinen oli sitä sun tätä...