230V sähköisku

muisti menee

Kaksi asiaa ratkaisee henkiinjäämisen, jos sähkö kulkee sydämen läpi:
1: Virta. Jos milliampeereita on riittävästi, noutaja tulee.
2: Kesto. Jos sähkön kulku kestää yhden sydänjakson ajan tai kauemmin, noutaja tulee taas, jos vain virtaa on riittävästi.
3: edellisten yhdistelmä, paljon vaihtoehtoja.

Jos 230V jännitettä menee kädestä toiseen ja se kestää uhden sydänjakson, elämä päättyy. Uhri ei ehdo soittaa apua koska sydän pysähtyy. Tietoa löytyy kun googlettaa sanan "sähköisku" (pitikö tämäkin vielä sanoa?).

Yhdestä selvinnyt kirjoitti:

Kaksi asiaa ratkaisee henkiinjäämisen, jos sähkö kulkee sydämen läpi:
1: Virta. Jos milliampeereita on riittävästi, noutaja tulee.
2: Kesto. Jos sähkön kulku kestää yhden sydänjakson ajan tai kauemmin, noutaja tulee taas, jos vain virtaa on riittävästi.
3: edellisten yhdistelmä, paljon vaihtoehtoja.

Jos 230V jännitettä menee kädestä toiseen ja se kestää uhden sydänjakson, elämä päättyy. Uhri ei ehdo soittaa apua koska sydän pysähtyy. Tietoa löytyy kun googlettaa sanan "sähköisku" (pitikö tämäkin vielä sanoa?).

Lue lisää

Edelliseen viestiin semmoinen lisäys että virta riippuu jännitteestä... esim 230V ihmisen läpi kulkeva virta on n.130mA(kädestä jalan kautta maihin) jos taas jännite on esim. 380V virtakin kasvaa n.220mA.. Ja tosiaan puhutaan että yli 10mA virta on ihmiselle vaarallinen..

juu.. kirjoitti:

Edelliseen viestiin semmoinen lisäys että virta riippuu jännitteestä... esim 230V ihmisen läpi kulkeva virta on n.130mA(kädestä jalan kautta maihin) jos taas jännite on esim. 380V virtakin kasvaa n.220mA.. Ja tosiaan puhutaan että yli 10mA virta on ihmiselle vaarallinen..

Lue lisää

quantamanon leirille, testaavat kuulemma mieleellän.

juu.. kirjoitti:

Edelliseen viestiin semmoinen lisäys että virta riippuu jännitteestä... esim 230V ihmisen läpi kulkeva virta on n.130mA(kädestä jalan kautta maihin) jos taas jännite on esim. 380V virtakin kasvaa n.220mA.. Ja tosiaan puhutaan että yli 10mA virta on ihmiselle vaarallinen..

Lue lisää

vikavirta -systeemit on 30mA? elekää ny ihan skeidaa.....

ohmin laki ja oikeus kirjoitti:

vikavirta -systeemit on 30mA? elekää ny ihan skeidaa.....

Sulta jäi huomioimatta tuo 2. kohta eli kesto.. Vikavirtasuojakytkimien pienin sallittu laukaisuaika on 0.3s, yleensä toimivat paljon nopeamminkin... Jos vikavirta olisi esim. 10mA se olisi paljon herkempi laukeamaan itsekseen... teollisuudessa käytetään monesti myös 300mA vikavirtasuojia.. Juurikin tämän herkkyyden takia, laitteesta itsestään saattaa tulla vuotovirtoja..

ohmin laki ja oikeus kirjoitti:

vikavirta -systeemit on 30mA? elekää ny ihan skeidaa.....

Esim. tuolta sivulta löytyy tietoa asiasta ja ilmoitetaan n. 50mA olevan raja vaaralliseksi luokitteluun.

http://per.physics.helsinki.fi/opelab/turva/sahkoturva.htm

Tutkija itsekin kirjoitti:

Esim. tuolta sivulta löytyy tietoa asiasta ja ilmoitetaan n. 50mA olevan raja vaaralliseksi luokitteluun.

http://per.physics.helsinki.fi/opelab/turva/sahkoturva.htm

Lue lisää

40-50 mA aiheuttaa jo sydänkammiovärinää, joka on hengenvaarallista.. Kuitenkin jo 10 mA aiheuttaa lihaskouristuksia, jolloin et pääse irti virtapiiristä, ja kuten jo aikaisemmin sanoin, tämä on ihmiselle vaarallista. Varsinkin sydänsairaille yms..
Eli korostaisin vielä että aika on tärkeä..
Vielä linkkiä:
http://www.leenakorpinen.fi/archive/svt_opus/7sahkoturvallisuus.pdf

Yhdestä selvinnyt kirjoitti:

Kaksi asiaa ratkaisee henkiinjäämisen, jos sähkö kulkee sydämen läpi:
1: Virta. Jos milliampeereita on riittävästi, noutaja tulee.
2: Kesto. Jos sähkön kulku kestää yhden sydänjakson ajan tai kauemmin, noutaja tulee taas, jos vain virtaa on riittävästi.
3: edellisten yhdistelmä, paljon vaihtoehtoja.

Jos 230V jännitettä menee kädestä toiseen ja se kestää uhden sydänjakson, elämä päättyy. Uhri ei ehdo soittaa apua koska sydän pysähtyy. Tietoa löytyy kun googlettaa sanan "sähköisku" (pitikö tämäkin vielä sanoa?).

Lue lisää

siinä tapauksessa. Ihme höpinöitä. Useimmiten toisesta kädestä sisään ja toisesta ulos. Onkos siinä pumppu välissä? Toivois vähän enemmän realismia eikä höpöhöpöjuttuja. Kolmivaiheenkin välistä on tällejä saatu eli 400V mutta tässä vaan steppaillaan. Tasavirrat on toki pahempia eli vaikka vanhojen putkiradioiden anodijännitteet, 250V. Siinä voi käydä huonosti jos jää kiinni pitemmäksi aikaa. Vaihtovirtaan ei niin helposti.

Tällitukka kirjoitti:

siinä tapauksessa. Ihme höpinöitä. Useimmiten toisesta kädestä sisään ja toisesta ulos. Onkos siinä pumppu välissä? Toivois vähän enemmän realismia eikä höpöhöpöjuttuja. Kolmivaiheenkin välistä on tällejä saatu eli 400V mutta tässä vaan steppaillaan. Tasavirrat on toki pahempia eli vaikka vanhojen putkiradioiden anodijännitteet, 250V. Siinä voi käydä huonosti jos jää kiinni pitemmäksi aikaa. Vaihtovirtaan ei niin helposti.

Lue lisää

se henki voi lähteä jo huomattavasti alle 30mA virrallla. En nyt ihan tarkkaan osaa sanoa mutta eräs hyvin ratkaiseva tekijä on että mihin kohtaan sydämmenlyöntiä(sydän jaksoa) sähköisku osuu. Käsittääkseni tämä asia ratkaisee myös sen tuleeko kammionvärinää vai ei. sydän lihas "sekoaa" ja alkaa lyödä väärin siis kammionvärinässä.

230V iskusta voi oikeasti lähteä henki kun virran suuruus, sydänjakso ja iskun kesto osuu sopivasti voi henki lähteä laakista

juu kyllä 400V iskusta voi kyllä selvitä säikähdyksellä mutta se vaatii jo paljon enemmän tuuria.

sitten tiedoksi sydän ei ole ainoa elin joka kärsii virran vaikutuksista. siis kun virran määrä ja kesto ovat riittävän pitkiä tulee pahoja palovammoja jotka voivat olla sisäelimissä siis ne ei välttämättä näy päällepäin, sisuskalujen kiehumista voi tulla tai sitten verenmyrkytys.

olen itsekkin kyllä saanut 230V sähköiskuja ja joka kerta se säikäyttää.

jos yhtään pelottaa tai tuntuu pahalta niin mene lääkäriin se kammion värinä voi muistaakseni alkaa lievänä joka pahenee ajan mittaan ja on helvetin vaarallinen

se vikavirta suojakytkimessä lukeva 30 mA on ehkä siinämielessä hämäävä ja turvallisuuden tunnetta tuova lukema kun se on monen mielestä VAIN 30mA. suojan pitää laueta tietyssä ajassa jotta siitä on hyötyä. Tosiasia on se että vikavirtasuojakytkin pelastaa henkiä

Miksu........... kirjoitti:

se henki voi lähteä jo huomattavasti alle 30mA virrallla. En nyt ihan tarkkaan osaa sanoa mutta eräs hyvin ratkaiseva tekijä on että mihin kohtaan sydämmenlyöntiä(sydän jaksoa) sähköisku osuu. Käsittääkseni tämä asia ratkaisee myös sen tuleeko kammionvärinää vai ei. sydän lihas "sekoaa" ja alkaa lyödä väärin siis kammionvärinässä.

230V iskusta voi oikeasti lähteä henki kun virran suuruus, sydänjakso ja iskun kesto osuu sopivasti voi henki lähteä laakista

juu kyllä 400V iskusta voi kyllä selvitä säikähdyksellä mutta se vaatii jo paljon enemmän tuuria.

sitten tiedoksi sydän ei ole ainoa elin joka kärsii virran vaikutuksista. siis kun virran määrä ja kesto ovat riittävän pitkiä tulee pahoja palovammoja jotka voivat olla sisäelimissä siis ne ei välttämättä näy päällepäin, sisuskalujen kiehumista voi tulla tai sitten verenmyrkytys.

olen itsekkin kyllä saanut 230V sähköiskuja ja joka kerta se säikäyttää.

jos yhtään pelottaa tai tuntuu pahalta niin mene lääkäriin se kammion värinä voi muistaakseni alkaa lievänä joka pahenee ajan mittaan ja on helvetin vaarallinen

se vikavirta suojakytkimessä lukeva 30 mA on ehkä siinämielessä hämäävä ja turvallisuuden tunnetta tuova lukema kun se on monen mielestä VAIN 30mA. suojan pitää laueta tietyssä ajassa jotta siitä on hyötyä. Tosiasia on se että vikavirtasuojakytkin pelastaa henkiä

Lue lisää

saanut kädestä käteen , ohuista pienistä johdonpäistä. Kädet iskeyty kiinni piuhoihin ja oli hiton kova tuska saada ne auki että johdot putos pois. Pelastus oli että kosketuspinnat oli pienet ja kädet aivan kuivat. Silti polvet tärisi vielä monta minuuttia. Ihme, että moottori kesti.

Opetti sen, että pidä toinen käsi taskussa kun käsittelet jännitteellisiä piuhoja aina. Märät paikat ovat erityisen ikäviä. Jos molempia käsiä tarvitaan koneen käsittelyyn sähköt poikki ensin.

Radiot - minun tällini tuli putkiradioiden aikaan 220 V - voivat antaa epämiellyttäviä yllätyksiä. Sain jälkeenpäinkin iskuja, mutta vain toisen käden sormille, isoin jännite oli n. 700 v.

2x7+10+1 kirjoitti:

saanut kädestä käteen , ohuista pienistä johdonpäistä. Kädet iskeyty kiinni piuhoihin ja oli hiton kova tuska saada ne auki että johdot putos pois. Pelastus oli että kosketuspinnat oli pienet ja kädet aivan kuivat. Silti polvet tärisi vielä monta minuuttia. Ihme, että moottori kesti.

Opetti sen, että pidä toinen käsi taskussa kun käsittelet jännitteellisiä piuhoja aina. Märät paikat ovat erityisen ikäviä. Jos molempia käsiä tarvitaan koneen käsittelyyn sähköt poikki ensin.

Radiot - minun tällini tuli putkiradioiden aikaan 220 V - voivat antaa epämiellyttäviä yllätyksiä. Sain jälkeenpäinkin iskuja, mutta vain toisen käden sormille, isoin jännite oli n. 700 v.

Lue lisää

kun puhutaan laitteista missä on kondensaattoreita(varastoi sähköä) joihin kyseisessä piirissä varautuu riittävän isoja jännitteitä voi saada sähköiskun vaikka verkkojohto olisi irti seinästä.

sitten riippuen konkan kapasitanssista ja siellä olevan jännitteen suuruudesta määräytyy se miten pahan sähköiskun saat kondensaattorista. kondensaattoreissa täytyy AINA muistaa se kun jännite on tarpeeksi suuri eikä purkaus virtaa ole rajoitettu millään konkka purkautuu aina TÄYDELLÄ VIRRALLA.

Miksu........... kirjoitti:

kun puhutaan laitteista missä on kondensaattoreita(varastoi sähköä) joihin kyseisessä piirissä varautuu riittävän isoja jännitteitä voi saada sähköiskun vaikka verkkojohto olisi irti seinästä.

sitten riippuen konkan kapasitanssista ja siellä olevan jännitteen suuruudesta määräytyy se miten pahan sähköiskun saat kondensaattorista. kondensaattoreissa täytyy AINA muistaa se kun jännite on tarpeeksi suuri eikä purkaus virtaa ole rajoitettu millään konkka purkautuu aina TÄYDELLÄ VIRRALLA.

Lue lisää

Kyllä tässä keskustelussa on mennyt käsitteet niin pahasti sekaisin, ettei kaikkia jaksa edes alkaa oikoa. Suosittelisin perinpohjaista perehtymistä kolmeen käsitteeseen, nimittäin jännite, virta ja vastus. Miksulle voisi kuitenkin sanoa, että Kondensaattorista saatavan sähköiskun voimakkuus riippuu kolmesta suureesta; varausjännite, kapasitanssi ja piirin yhteenlaskettu vastus. Yhteenlasketun vastuksen muodostavat ihmisen vastus ja kondensaattorin sisäinen vastus. Viimeksi mainittu on tosin yleensä niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä kokonaisvastukseen. Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus on siis ensisijaisesti virtaa rajoittava tekijä, eikä kondensaattorin sisäisellä muutaman ohmin (korkeintaan) vastuksella ole käytännön merkitystä. Mitä tulee vikavirtasuojaan, se toimii vain jos laiteen suojamaadoitus on toiminnassa, eikä silloin vuotovirta aiheuta sähköiskua, koska vuotovirta oikosulkeutuu maadoituksen kautta 0-johtoon. Vaarallinen on ainoastaan sellainen vuotava laite, joka ei ole kytketty (toimivaan) suojamaadoitukseen, eikä silloin ole merkitystä vikavirtasuojan herkkyydellä, koska suoja tunnistaa vain suojamaadoituksessa kulkevan virran.

Radioaktiivinen kirjoitti:

Kyllä tässä keskustelussa on mennyt käsitteet niin pahasti sekaisin, ettei kaikkia jaksa edes alkaa oikoa. Suosittelisin perinpohjaista perehtymistä kolmeen käsitteeseen, nimittäin jännite, virta ja vastus. Miksulle voisi kuitenkin sanoa, että Kondensaattorista saatavan sähköiskun voimakkuus riippuu kolmesta suureesta; varausjännite, kapasitanssi ja piirin yhteenlaskettu vastus. Yhteenlasketun vastuksen muodostavat ihmisen vastus ja kondensaattorin sisäinen vastus. Viimeksi mainittu on tosin yleensä niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä kokonaisvastukseen. Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus on siis ensisijaisesti virtaa rajoittava tekijä, eikä kondensaattorin sisäisellä muutaman ohmin (korkeintaan) vastuksella ole käytännön merkitystä. Mitä tulee vikavirtasuojaan, se toimii vain jos laiteen suojamaadoitus on toiminnassa, eikä silloin vuotovirta aiheuta sähköiskua, koska vuotovirta oikosulkeutuu maadoituksen kautta 0-johtoon. Vaarallinen on ainoastaan sellainen vuotava laite, joka ei ole kytketty (toimivaan) suojamaadoitukseen, eikä silloin ole merkitystä vikavirtasuojan herkkyydellä, koska suoja tunnistaa vain suojamaadoituksessa kulkevan virran.

Lue lisää

Oletkohan nyt aivan varma asiastasi tuon vikavirtasuoja tekstisi osalta jossa väität sen toimivan vain tunnistamalla suojamaadoituksessa kulkevan virran.

Tutkipa joskus huviksesi edes yksi vikavirtasuoja ja perehdy sen rakenteeseen ja ennenkaikkea toimintaan...

Vastoin yleistä luuloa vikavirtasuoja toimii myös maadoittamattomassa pistorasiassa koska sen toiminta perustuu vaihe- ja nollajohtimien välisen virran tarkkailuun ja laite huomaa jos niissä on eroa, eli vaihejohtimesta vuotaa sähköä johonkin muuallekin kuin nollajohtimeen.

Vikavirtasuoja ei välttämättä suojaa jos sähköiskun saa suoraan vaihe- ja nollajohtimen väliltä.

Vikavirtasuoja suojaa vain silloin kun sähköä vuotaa muualle kuin nollajohtimeen, kuten tiskipöytään, kosteaan lattiaan tai ulkona maahan.

Sähköammattilainen kirjoitti:

Oletkohan nyt aivan varma asiastasi tuon vikavirtasuoja tekstisi osalta jossa väität sen toimivan vain tunnistamalla suojamaadoituksessa kulkevan virran.

Tutkipa joskus huviksesi edes yksi vikavirtasuoja ja perehdy sen rakenteeseen ja ennenkaikkea toimintaan...

Vastoin yleistä luuloa vikavirtasuoja toimii myös maadoittamattomassa pistorasiassa koska sen toiminta perustuu vaihe- ja nollajohtimien välisen virran tarkkailuun ja laite huomaa jos niissä on eroa, eli vaihejohtimesta vuotaa sähköä johonkin muuallekin kuin nollajohtimeen.

Vikavirtasuoja ei välttämättä suojaa jos sähköiskun saa suoraan vaihe- ja nollajohtimen väliltä.

Vikavirtasuoja suojaa vain silloin kun sähköä vuotaa muualle kuin nollajohtimeen, kuten tiskipöytään, kosteaan lattiaan tai ulkona maahan.

Lue lisää

Kannattaisiko tätä kertoa, mutta minulla oli 50 vuotta sitten työkaveri, joka ulkoa kylmästä tultuaan otti paljaisiin käsiinsä rautanaulat ja työnsi ne pistorasiaan. Viiden sekunnin jälkeen valui hiki miehen otsalta ja hän totesi: " Nyt taas tarkenee" ja veti naulat rasiasta. En tiedä sitäkään, oliko tavaksi tulleella lämmittelyllä yhteyttä siihen, että ko. henkilö parin vuoden kuluttua kuoli imusuoniston syöpään.

RP68 kirjoitti:

Kannattaisiko tätä kertoa, mutta minulla oli 50 vuotta sitten työkaveri, joka ulkoa kylmästä tultuaan otti paljaisiin käsiinsä rautanaulat ja työnsi ne pistorasiaan. Viiden sekunnin jälkeen valui hiki miehen otsalta ja hän totesi: " Nyt taas tarkenee" ja veti naulat rasiasta. En tiedä sitäkään, oliko tavaksi tulleella lämmittelyllä yhteyttä siihen, että ko. henkilö parin vuoden kuluttua kuoli imusuoniston syöpään.

Lue lisää

lämmittää. Työpaikallakin paistopivat lenkkimakkaraa vastaavalla menetelmällä. Naulat vaan päihin ja piuhat seinään.

Radioaktiivinen kirjoitti:

Kyllä tässä keskustelussa on mennyt käsitteet niin pahasti sekaisin, ettei kaikkia jaksa edes alkaa oikoa. Suosittelisin perinpohjaista perehtymistä kolmeen käsitteeseen, nimittäin jännite, virta ja vastus. Miksulle voisi kuitenkin sanoa, että Kondensaattorista saatavan sähköiskun voimakkuus riippuu kolmesta suureesta; varausjännite, kapasitanssi ja piirin yhteenlaskettu vastus. Yhteenlasketun vastuksen muodostavat ihmisen vastus ja kondensaattorin sisäinen vastus. Viimeksi mainittu on tosin yleensä niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä kokonaisvastukseen. Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus on siis ensisijaisesti virtaa rajoittava tekijä, eikä kondensaattorin sisäisellä muutaman ohmin (korkeintaan) vastuksella ole käytännön merkitystä. Mitä tulee vikavirtasuojaan, se toimii vain jos laiteen suojamaadoitus on toiminnassa, eikä silloin vuotovirta aiheuta sähköiskua, koska vuotovirta oikosulkeutuu maadoituksen kautta 0-johtoon. Vaarallinen on ainoastaan sellainen vuotava laite, joka ei ole kytketty (toimivaan) suojamaadoitukseen, eikä silloin ole merkitystä vikavirtasuojan herkkyydellä, koska suoja tunnistaa vain suojamaadoituksessa kulkevan virran.

Lue lisää

Nyt meni kyllä pieleen tuo vikavirtasuojaimen toimintaselostus.......

2x7+10+1 kirjoitti:

saanut kädestä käteen , ohuista pienistä johdonpäistä. Kädet iskeyty kiinni piuhoihin ja oli hiton kova tuska saada ne auki että johdot putos pois. Pelastus oli että kosketuspinnat oli pienet ja kädet aivan kuivat. Silti polvet tärisi vielä monta minuuttia. Ihme, että moottori kesti.

Opetti sen, että pidä toinen käsi taskussa kun käsittelet jännitteellisiä piuhoja aina. Märät paikat ovat erityisen ikäviä. Jos molempia käsiä tarvitaan koneen käsittelyyn sähköt poikki ensin.

Radiot - minun tällini tuli putkiradioiden aikaan 220 V - voivat antaa epämiellyttäviä yllätyksiä. Sain jälkeenpäinkin iskuja, mutta vain toisen käden sormille, isoin jännite oli n. 700 v.

Lue lisää

Repesin tälle kirjoitukselle :D

makuelämys kirjoitti:

lämmittää. Työpaikallakin paistopivat lenkkimakkaraa vastaavalla menetelmällä. Naulat vaan päihin ja piuhat seinään.

On kokeiltu. Niistä rautanauloista tai rosterihaarukoista kulkeutuu lenkkiin niin paljon metallia, etten toiste kokeile.

Radioaktiivinen kirjoitti:

Kyllä tässä keskustelussa on mennyt käsitteet niin pahasti sekaisin, ettei kaikkia jaksa edes alkaa oikoa. Suosittelisin perinpohjaista perehtymistä kolmeen käsitteeseen, nimittäin jännite, virta ja vastus. Miksulle voisi kuitenkin sanoa, että Kondensaattorista saatavan sähköiskun voimakkuus riippuu kolmesta suureesta; varausjännite, kapasitanssi ja piirin yhteenlaskettu vastus. Yhteenlasketun vastuksen muodostavat ihmisen vastus ja kondensaattorin sisäinen vastus. Viimeksi mainittu on tosin yleensä niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä kokonaisvastukseen. Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus on siis ensisijaisesti virtaa rajoittava tekijä, eikä kondensaattorin sisäisellä muutaman ohmin (korkeintaan) vastuksella ole käytännön merkitystä. Mitä tulee vikavirtasuojaan, se toimii vain jos laiteen suojamaadoitus on toiminnassa, eikä silloin vuotovirta aiheuta sähköiskua, koska vuotovirta oikosulkeutuu maadoituksen kautta 0-johtoon. Vaarallinen on ainoastaan sellainen vuotava laite, joka ei ole kytketty (toimivaan) suojamaadoitukseen, eikä silloin ole merkitystä vikavirtasuojan herkkyydellä, koska suoja tunnistaa vain suojamaadoituksessa kulkevan virran.

Lue lisää

Vanha viesti mutta on kyllä sen verran soopaa että pakko oikaista. Varmaan trolli mutta anyway. Tässä meni kyllä oikeastaan kaikki aika pahasti metsään.


"Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus on siis ensisijaisesti virtaa rajoittava tekijä, eikä kondensaattorin sisäisellä muutaman ohmin (korkeintaan) vastuksella ole käytännön merkitystä"
-Kyllä isoista konkista on henkiä lähtenyt, kun on otettu virrat pois ja alettu töihin, eikä ole purettu (oikosuljettu tehovastuksella) konkkaa tyhjäksi.

"Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus"
-Ihmisen vastus ei ole satoja kiloja - vaan 2 000 Ω tienoilla. Riippuen ihmisestä, kosketuksen pinta-alasta, kosteudesta jne.

Vikavirtasuojauksesta kun puhut, vaikuttaa siltä että et ymmärrä sen toimintaa ja sekoitat sen nollaukseen, tai olet vain tyhmä. Vvsk ei tunnista suojamaadoituksessa kulkevaa virtaa, eikä siellä ikinä kuuluisi virtaa kulkeakaan. Se mittaa L-N läpi menevää virtaa. Jos virtaa menee yli 30mA mutta ei ns. palaa, eli menee esim ihmisen kautta maihin, vvsk katkaisee virran.
Vanhoissa asennuksissa, jossa ei ole vvsk ja on nollattuja pistorasioita, jos nolla katkeaa piiristä niin vaihe tulee laitteen läpi nollauksen kautta runkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha viesti mutta on kyllä sen verran soopaa että pakko oikaista. Varmaan trolli mutta anyway. Tässä meni kyllä oikeastaan kaikki aika pahasti metsään.


"Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus on siis ensisijaisesti virtaa rajoittava tekijä, eikä kondensaattorin sisäisellä muutaman ohmin (korkeintaan) vastuksella ole käytännön merkitystä"
-Kyllä isoista konkista on henkiä lähtenyt, kun on otettu virrat pois ja alettu töihin, eikä ole purettu (oikosuljettu tehovastuksella) konkkaa tyhjäksi.

"Ihmisen satojen kilo-ohmien suuruusluokkaa oleva vastus"
-Ihmisen vastus ei ole satoja kiloja - vaan 2 000 Ω tienoilla. Riippuen ihmisestä, kosketuksen pinta-alasta, kosteudesta jne.

Vikavirtasuojauksesta kun puhut, vaikuttaa siltä että et ymmärrä sen toimintaa ja sekoitat sen nollaukseen, tai olet vain tyhmä. Vvsk ei tunnista suojamaadoituksessa kulkevaa virtaa, eikä siellä ikinä kuuluisi virtaa kulkeakaan. Se mittaa L-N läpi menevää virtaa. Jos virtaa menee yli 30mA mutta ei ns. palaa, eli menee esim ihmisen kautta maihin, vvsk katkaisee virran.
Vanhoissa asennuksissa, jossa ei ole vvsk ja on nollattuja pistorasioita, jos nolla katkeaa piiristä niin vaihe tulee laitteen läpi nollauksen kautta runkoon.

Lue lisää

Menihän se kohtaan "hmisen satojen kilo-ohmien ..." -asti ihan oikein, mutta siitä eteenpäin tosiaan pahasti pieleen

Onhan niitä ollu ja tulee olemaan vaikkapa vain tommosen isojännetemuuntajan päälle kiivennetä, jokka on kans saanu muistoks mustelman. Muuntajan kanteen.

Melkein naapuri on siis henkilö, joka on, itse asiassa siis oli, melkein naapuri. Pitäisikös se kirjoittaa melkein naapuri vai melkeinnaapuri. Hassua tämä suomen kieli... Joka tapauksessa melkeinnaapuri kuoli lyhytkestoiseen sähköiskuun, jonka sai viallisesta hitsin verkkojohdosta.

... kirjoitti:

Melkein naapuri on siis henkilö, joka on, itse asiassa siis oli, melkein naapuri. Pitäisikös se kirjoittaa melkein naapuri vai melkeinnaapuri. Hassua tämä suomen kieli... Joka tapauksessa melkeinnaapuri kuoli lyhytkestoiseen sähköiskuun, jonka sai viallisesta hitsin verkkojohdosta.

Lue lisää

Sähköammattilaiselle:
Olet oikeassa, että vikavirtasuojassa mitataan nimenomaan vaiheen ja nollan välistä virran erotusta. Jos erotus on suurempi kuin laukaisuraja (esim. 30mA), virta katkeaa. Ilmaisin itseni ehkä huonosti, mutta tarkoitukseni oli sanoa, että vikavirtasuojasta ei ole hyötyä, ellei vuotovirtaa kulje. Silloin kosketeltava esine on jännitteinen ja aiheuttaa sähköiskun vaaran.

Radioaktiivinen kirjoitti:

Sähköammattilaiselle:
Olet oikeassa, että vikavirtasuojassa mitataan nimenomaan vaiheen ja nollan välistä virran erotusta. Jos erotus on suurempi kuin laukaisuraja (esim. 30mA), virta katkeaa. Ilmaisin itseni ehkä huonosti, mutta tarkoitukseni oli sanoa, että vikavirtasuojasta ei ole hyötyä, ellei vuotovirtaa kulje. Silloin kosketeltava esine on jännitteinen ja aiheuttaa sähköiskun vaaran.

Lue lisää

vittu.. kolmas kerta.. otetaan esimerkki.
Suojausluokan 1 laite johon tulee eristysvika ja alkaa vuotamaan jännitettä runkoon. Suojajohdinpiiri on kunnossa jotenka vikavirtasuoja laukoo samantien. Toinen esimerkki. Suojajohdinpiiri on jostain syystä vioittunut ja vaihejännite on laitteen kuoressa. Henkilö koskettaa laitetta ja saa pienen sähköiskun, muttei vaarallista, virta kulkee henkilön kädestä jalkojen kautta maahan. Vikavirtasuoja laukoo kun vuotovirta ylittää 30mA -> henkilö säilyy hengissä kun vuotovita ei pääse nousemaan liian suureksi ja suojan pitäisi tarpeeksi nopeasti laueta! (50mA aiheuttaa jo kammiovärinää!)

No joo.. vaiheen ja nollan väliltä jos nappasee kiinni niin eihän se sillon tieteskään lauo.

...se vanha kultainen neuvo, että vasen käsi munille aina kun korjaat epäilyttäviä laitteita ilman asianmukaisia suojavarusteita (mm. suojaerotusmuuntaja)! Pahinta mitä voit järjestää on jos virta pääsee kulkemaan kädestä toiseen, siinä on silloin sydän välimatkalla vaarassa. Samaa voit soveltaa myös ukkosella, jos olet paikassa missä salama voi iskeä. Lisää ainakin vähän henkiinjäämistodennäköisyyttä... :)

hw-guru kirjoitti:

...se vanha kultainen neuvo, että vasen käsi munille aina kun korjaat epäilyttäviä laitteita ilman asianmukaisia suojavarusteita (mm. suojaerotusmuuntaja)! Pahinta mitä voit järjestää on jos virta pääsee kulkemaan kädestä toiseen, siinä on silloin sydän välimatkalla vaarassa. Samaa voit soveltaa myös ukkosella, jos olet paikassa missä salama voi iskeä. Lisää ainakin vähän henkiinjäämistodennäköisyyttä... :)

Lue lisää

Onko sattunut kenellekään muulle?
Sauna sijaitsee maapenkassa, johon tulee vesi maan alla olevaa muoviputkea pitkin 100m. päässä olevasta kaivosta. Saunottiin ukkosilmalla ja yksi naisihminen meinasi pudota siihen paikkaan, tarttuessaan metalliseen vesihanaan salaman lyödessä samalla hetkellä.
Selitys ilmiölle:
Muoviputken sisällä oleva vesipatsas toimi sähkönjohtimena. Potentiaali saunan lattian ja 100m. päässä olevan kaivon välillä oli salaman johdosta varmaan satoja voltteja, virran purkautuessa järveen. Maadoittamalla metallihanan vaara poistui.

Kyllä sitä virtaa jalkojenkin kautta maahan kulkeutuu tällöin aivan samoin kuin vain yhdellä sormella vaihetta koskettaessa.

3LPEN kirjoitti:

Kyllä sitä virtaa jalkojenkin kautta maahan kulkeutuu tällöin aivan samoin kuin vain yhdellä sormella vaihetta koskettaessa.

Huh, onneksi alla oli tuolloin kuiva lautalattia.

3LPEN kirjoitti:

Kyllä sitä virtaa jalkojenkin kautta maahan kulkeutuu tällöin aivan samoin kuin vain yhdellä sormella vaihetta koskettaessa.

3LPEN kun tiedät näistä asioista niin valaisetko seuraavaa: (saa toki muutkin vastata)

Kun verkkovirrastahan voi saada pahimmillaan sen 200mA niin kuvitellaanpa sellainen tilanne jossa on täysi jännite verkkovirrasta sormen kautta ja kaksi maayhteyttä: toinen sormessa ja toinen jalkojen kautta.

Jos olisi pelkästään tuo yhteys sormen kautta ja siitä pääsisi kuvitteellisesti vaikkapa 100mA läpi, niin onko tuo toisen yhteyden kautta menevä virta - kuvitellaan tuo maayhteys yhtä hyväksi tai heikommaksi - pois tuosta sormen kautta kulkevasta virrasta vai olisiko se tuon lisänä?

sähköapina kirjoitti:

3LPEN kun tiedät näistä asioista niin valaisetko seuraavaa: (saa toki muutkin vastata)

Kun verkkovirrastahan voi saada pahimmillaan sen 200mA niin kuvitellaanpa sellainen tilanne jossa on täysi jännite verkkovirrasta sormen kautta ja kaksi maayhteyttä: toinen sormessa ja toinen jalkojen kautta.

Jos olisi pelkästään tuo yhteys sormen kautta ja siitä pääsisi kuvitteellisesti vaikkapa 100mA läpi, niin onko tuo toisen yhteyden kautta menevä virta - kuvitellaan tuo maayhteys yhtä hyväksi tai heikommaksi - pois tuosta sormen kautta kulkevasta virrasta vai olisiko se tuon lisänä?

Lue lisää

Sain tossa eilen 600 voltin ja 30 ampeerin säkärin jotain 10 sekunnin ajan en menny lääkäriin ku en haluu valittaa aina kaikesta

Eipä tuo maadoittaminen oikeaoppisesti mennyt.
Nyt jos salama iskee saunan takana puuhun niin ympäröivän maaston potentiaali nousee, mutta hana on järven potentiaalissa ja taas tulee sähköisku.
Se hana pitää maadoittaa suihkun lattian betoriraudoitukseen. Silloin ei tule potentiaalieroa.

10+ kirjoitti:

Eipä tuo maadoittaminen oikeaoppisesti mennyt.
Nyt jos salama iskee saunan takana puuhun niin ympäröivän maaston potentiaali nousee, mutta hana on järven potentiaalissa ja taas tulee sähköisku.
Se hana pitää maadoittaa suihkun lattian betoriraudoitukseen. Silloin ei tule potentiaalieroa.

Lue lisää

Sai kerra sähköiskun akkulaturista :DD

Kuljetitko ...askaa siinä traktorissas. Ja kuuleppa idiootit ei osaa käyttää kameraa joten täyttä puppua selität. Nostele muualle trollaamaan; ei sua täällä kaivata.