Suomen laillisen hallituksen joukot,eli valkoiset,
alkoivat 28.1.1918 riisua aseista Suomessa olleita venäläisiä varuskuntia Etelä-Pohjanmaalla
Samaan aikaan punakaartin johto antoi joukoilleen Helsingissä käskyn nousta aseelliseen kapinaan laillista hallitusta vastaan sen kumoamiseksi,tarkoituksena
perustaa Suomeen venäläisten avulla kommunistinen yhteiskunta
Kapina ei alkanut kansan oma-aloitteisena toimintana.Sitä ei olisi alkanut,ellei punakaartin johto olisi antanut käskyä.Kapina oli tulokseton ja turha ja päättyi tappioon.
Sosiaalidemokraateilla oli puolet eduskunnan paikoista ennen kapinaa ja siten hyvät mahdollisuudet saada aikaan sosiaalisia uudistuksia Suomessa
Punaisten johto ei pyrkinytkään sosiaalisesti uudistettuun Suomeen vaan tekemään Suomesta kommunistisen neuvostotasavallan
Keväällä 1918 punaisten johtomiehet pakenivat Venäjälle ja perustivat siellä heti Suomen kommunistipuolueen,mikä todistaa että he olivat kommunisteja
Eikä Lenin olisi antanut turvapaikkaa suomalaisille sosiaalidemokraateille, joita piti pahimpina luokkapettureina
alkoivat 28.1.1918 riisua aseista Suomessa olleita venäläisiä varuskuntia Etelä-Pohjanmaalla
Samaan aikaan punakaartin johto antoi joukoilleen Helsingissä käskyn nousta aseelliseen kapinaan laillista hallitusta vastaan sen kumoamiseksi,tarkoituksena
perustaa Suomeen venäläisten avulla kommunistinen yhteiskunta
Kapina ei alkanut kansan oma-aloitteisena toimintana.Sitä ei olisi alkanut,ellei punakaartin johto olisi antanut käskyä.Kapina oli tulokseton ja turha ja päättyi tappioon.
Sosiaalidemokraateilla oli puolet eduskunnan paikoista ennen kapinaa ja siten hyvät mahdollisuudet saada aikaan sosiaalisia uudistuksia Suomessa
Punaisten johto ei pyrkinytkään sosiaalisesti uudistettuun Suomeen vaan tekemään Suomesta kommunistisen neuvostotasavallan
Keväällä 1918 punaisten johtomiehet pakenivat Venäjälle ja perustivat siellä heti Suomen kommunistipuolueen,mikä todistaa että he olivat kommunisteja
Eikä Lenin olisi antanut turvapaikkaa suomalaisille sosiaalidemokraateille, joita piti pahimpina luokkapettureina
Vastaukset 5
Vanhimmat
..katselin kerran kun höyrylaiva seilaa aurajoen siliätä pintaa. Polle Polle älä aisalle kaki sillä huomena on markkinapäivä...
Ei muuta lisättävää.
miltei yhtäaikaisilla toimilla punaisen kansanvaltuuskunnan ottaessa vallan eteläsuomessa ja valkoisen senaatin ottaessa vallan pohjanmaalla riisuen venäläisien varuskunnat aseista. Syyt siihen miksi työväestö päätti yrittää vallankumousta olivat moninaiset mutta täysin kotikutoiset. Tarkoituksena oli saada aikaan itsenäinen kansanvaltainen demokratia joka takaisi kansalaisoikeudet ja aineellisen hyvinvoinnin myös köyhälistölle. Tästä voi pitää osin todistuksena kansanvaltuuskunnan neuvotteluja Leninin kanssa rajakysymyksistä. Minkäänlaisena yrityksenä kommunistiseen yhteiskuntajärjestykseen sitä ei voida pitää. Sosiaalidemokraattien ääriainekset onnistuivat vuoden 1917 tapahtumien jälkeen saamaan puolueessa merkitsevän aseman jolloin tie vallankumoukselle helpottui.
Kansalaissodan loppuvaiheissa ja jälkeen onnistuivat useat punaisten johtajat pakenemaan Venäjälle. Ainoaan suuntaan mihin heillä oli mahdollista paeta. Sitä, että he isäntiensä myötävaikutuksella perustivat Suomen kommunistisen puolueen puoli vuotta hävityn sodan jälkeen, syksyllä -18, ei todista sitä, että Suomesta olisi tullut kommunistinen valtio jos punainen osapuoli olisi kansalaissodan voittanut. Mahdollista se olisi ollut mutta Suomalaisen kansanluonteen tuntien hyvin epätodennäköistä. Ennemminkin se olisi ollut mahdollista hävityn jatkosodan jälkeen jolloin N-liitto valvontakomission muodossa hallinnoi Suomea ja jolloin vaaleissa työväestöä edustavat puolueet ssavuttivat yli puolet annetuista äänistä.
Tietysti eduskunnan hajoittaminen ja uudet vaalit, jossa sosialidemokraatit jäivät tappiolle, jakoi kansaa. Sodan vaara oli olemassa ja suojeluskaartit ja järjestyskaartit pitivät harjoituksia. Ensivaiheessa jossakin jopa yhdessä.
Ennakoitiin, että vallankumous Venäjällä romahduttaa venäläisen järjestyksenpitokoneiston ja tilalle oli tarjolla kahdensorttista järjestyksenvalvojaa. Asepula oli paha ongelma. Suojeluskunnilla niitä vähäsen oli, järjestyskaarteilla vain nimeksi.
Syntyi suuri asejunaprojekti. Venäjän vallankumous tarjosisuomalaisille aatetoveroille kokonaisen asejunan. Ongelma oli tuottaa osa siitä Helsinkiin, osa Tampereen seudulle, osa Kotkaan ja osa Mikkelin suuntaan. Tietyllä hetkellä ao. rataosuudet oli otettava valvontaan junan kulun varmistamiseski.
Tieto junasuunnitelmasta ei pysynyt salassa. Suojeluskuntalaiset pyrkivät estämään asejunan saapumisen ja lastin joutumisen tarkoitettuun osoitteeseen. Aseiden saamiseksi ja venäläisjoukkojen eristämiseksi toteutettiin Pohjanmaalla venäläisjoukkojen aseistariisunta.
Juna tuli, mutta joutui taistelemaan tiensä läpi eikä aselastia saatu pohjoisille rataosuuksille aivan tarkoitetulla tavalla. Siitä se sitten alkoi. Taistelun mahdollisuus oli kyllä kaikkien mielessä, mutta punaisetkaan eivät vielä tuolloin odottaneet taistelutoimien alkamista. Siihen oltiin valmistautumattomia.
Hiukan Arska on kyllä oikeassa siinä, etteivät punaiset johtajatkaan tarkoittaneet alkuvaiheessa Suomen pitämistä osana uutta neuvostovaltiota. Itse asiassa Venäjän valkoiset, isovenäläiset tai vanhoilliset ajoivat Venäjällä Suomen erityisaseman purkamista. Siitähän sortovuodetkin olivat johtuneet. Lenin taas ratsasti lupauksilla "kansoille kansallisuusvaltiot" ja käytti jopa Suomen sortovuosia esimerkkinä Tsaarivenäjän sorrosta vapaita kansoja vastaan. Oletus toki oli, että kansallisvaltioissa valtaan nousevat sosialistit ja työläiset, jotka "yhtyvät yhteiseen työkansan liittoon". (sittemmin neuvostojen liittoon, NL)
On ihmetelty, miksei Mannerheim rientänyt Viipurin valtauksen jälkeen Pietariin, jossa vallankumous oli sortumaisillaan ja Mannerheimilla "tuhannen taalan paikka". Mannerheim lähetteli viestejä Venäjän valkokenraaleille, tunnustaisivatko ne itsenäisen Suomen. Valkokenraaleilta saadut vastaukset olivat kielteisiä tai he vaikenivat. Mannerheim ei lähtenyt valkokenraaleita tämän vuoksi avustamaan. Leninhän oli Suomen tunnustanut, miksi siis avustaa tahoja, jotka eivät sitä tehneet. Mannerheim teki valintansa!!!
Jos kapina ei ollut kansan oma-aloitteista toimintaa, miksi teloitukset ja vankileirit? Oheisesta tilastosta käy ilmi, että leireillä kuoli 11652 punaista, 4 valkoista ja 1790 "muuta" eli yhteensä 13446 ihmistä. Kaikki eivät varmaankaan olleet johtajia.
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2
Punakapinan päämääräksi ei ole missään osoitettu kommunistista yhteiskuntaa. Tämä lienee oma päähänpistosi. Kapinan lietsojina ja kapinallisten johdossa on ollut joukko kommunisteja, mutta minään kommunistivallankumouksena ei kapinaa työväestölle ja köyhälistölle markkinoitu. Se mistä oli puhe muistutti lähidemokratiamalleja. Tämä malli oli otettu Sveitsistä. Tosiasiassa mitään kovin konkreettista ja selvää tavoitetta ei vallanvaihdoksen lisäksi ollut. Kyse on pankkirosvon filosofiasta: Ryöstö suunitellaan hyvin, mutta pako ja muu jätetään improvisoinnin varaan.
Kapina oli suuren kansan osan toimintaa. Ellei kapinaan ollut todella hyvää syytä, ei siihen olisi ryhdytty. Ei kansaa noin vain ylhäältä päin ja vielä näin lyhyessä tapahtumaketjussa johdeta mihinkään kapinaan ilman, että yhteiskunnassa on jotain pahasti vialla.
Sosiaalidemokraateilla ei ollut puolta valtiopäiväpaikoista ennen kapinaa. Enemmistö oli vielä kesällä 1917, kun eduskunta julistautui ylimmän hallitusvallan käyttäjäksi Suomessa. Venäjän väliaikainen hallitus kuitenkin hajotti valtiopäivät oikeiston tuella. Sitä ennen tsaari oli veto- ja hajotusoikeudellaan mitätöinyt valtiopäivien toiminnan. Sosiaaliset uudistukset eivät edenneet tätä kautta ja näytti kovasti sillä, että Venäjä ja Suomen oikeisto puhaltavat siinä yhteiseen hiileen.
Punakapinallisten pako ei todista yhtään mitään. Nämä miehet pakenivat henkensä edestä. Kyllä sen jälkeen on aika ymmärrettävää, että vain radikaalin vallankumouspuolueen perustaminen on mahdollista. Miten nämä miehet olisivat voineet osallistua parlamentin työhön, kun heitä odotti Suomessa kuolemantuomio.