Nomen est omen. Nimi on enne. Se taas, mistä nimi on osoitus, ei ole tiedossa. Kaikella on joka tapauksessa syynsä, jopa nimellä, joten nimeen pitää suhtautua vakavasti. Eritotenkin, kun on kysymys alivaltiosihteeri Hetemäen verotyöryhmästä. Jos työryhmän ehdotukset toteutetaan, Suomi on ennenpitkää todellakin hetteessä. Mäen koordinaatti tosin menee verotyöryhmän tapauksessa epätavanomaiseen suuntaan, mutta menee kumminkin. Verotyöryhmä on nimittain yksinomaan kapitalistin asialla, vaikka runoileekin muka kasvua tukevasta verouudistuksesta. Liturgian takaa paistaa kumminkin aito, karvainen pukinsorkka, kapitalistinen pukinsorkka.
Se, että osinkotulojen verotus lietsoisi kasvua on kyseenalainen, koska miten maailmassa sijoittajan tuoton verottaminen kasvuun kannustaa? Ei sitten mitenkään. Yritysten tuloksesta maksaman veron alentaminen 26:sta 22: iin, on vain kapitalistia lihottava toimenpide, eikä pääomaveroprosentin nosto 28:sta 30:een, ole sen parempi, edes oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Yrityksiä paapovan verokohtelun vastapainoksi niin sanottu verotyöryhmä ehdottaa välillisten verojen korotuksia ja kiinteistöveron nostoa. Liipasimella on myöskin asuntolainojen korkovähennys, vähennykset ylipäätään.
Näyttää sangen siltä, että verotyöryhmälle on jäänyt ökyporvaristoa suosiva veroelvytys päälle. Ja mikä pahinta, jopa koko verojärjestelmä aiotaan rakentaa suorastaan elvytysautomaatiksi. Se, minkä moinen järjestelmä saa aikaan, on korkeintaan inflaatio. Se puolestaan lähtee siitä, jos vällillisiä veroja ryhdytään peukaloimaan. Jo nyt nähtiin, mikä vaikutus alv:n alentamisella oli. Hinnat päinvastoin kohosivat. Yksikin makkarapaketti ehti kuukaudessa kallistua toista euroa. Nyt sitten kun välillisiä veroja nostetaan, niin tuskin enää edes taivas riittää korotusten rajaksi.
Nomen est omen on latinankielinen lentävä lause.
Sanaleikinomainen ilmaisu perustuu Plautuksen näytelmään Persa, jossa Toxilius-niminen orja neuvoo isäntäänsä ostamaan Lucris-nimisen orjattaren, koska tämän nimi muistuttaa enteellisesti sanaa lucrum, kauppavoitto.
Se, että osinkotulojen verotus lietsoisi kasvua on kyseenalainen, koska miten maailmassa sijoittajan tuoton verottaminen kasvuun kannustaa? Ei sitten mitenkään. Yritysten tuloksesta maksaman veron alentaminen 26:sta 22: iin, on vain kapitalistia lihottava toimenpide, eikä pääomaveroprosentin nosto 28:sta 30:een, ole sen parempi, edes oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Yrityksiä paapovan verokohtelun vastapainoksi niin sanottu verotyöryhmä ehdottaa välillisten verojen korotuksia ja kiinteistöveron nostoa. Liipasimella on myöskin asuntolainojen korkovähennys, vähennykset ylipäätään.
Näyttää sangen siltä, että verotyöryhmälle on jäänyt ökyporvaristoa suosiva veroelvytys päälle. Ja mikä pahinta, jopa koko verojärjestelmä aiotaan rakentaa suorastaan elvytysautomaatiksi. Se, minkä moinen järjestelmä saa aikaan, on korkeintaan inflaatio. Se puolestaan lähtee siitä, jos vällillisiä veroja ryhdytään peukaloimaan. Jo nyt nähtiin, mikä vaikutus alv:n alentamisella oli. Hinnat päinvastoin kohosivat. Yksikin makkarapaketti ehti kuukaudessa kallistua toista euroa. Nyt sitten kun välillisiä veroja nostetaan, niin tuskin enää edes taivas riittää korotusten rajaksi.
Nomen est omen on latinankielinen lentävä lause.
Sanaleikinomainen ilmaisu perustuu Plautuksen näytelmään Persa, jossa Toxilius-niminen orja neuvoo isäntäänsä ostamaan Lucris-nimisen orjattaren, koska tämän nimi muistuttaa enteellisesti sanaa lucrum, kauppavoitto.
Vastaukset 10
Vanhimmat
>>Yritysten tuloksesta maksaman veron alentaminen 26:sta 22: iin, on vain kapitalistia lihottava toimenpide, eikä pääomaveroprosentin nosto 28:sta 30:een, ole sen parempi, edes oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Osinkojen verotus on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, onko osinkoa jakava yhtiö julkisesti noteerattu vai ei. Julkisesti noteeratuissa yhtiöissä osingot ovat saajalleen aina osittain veronalaista tuloa. Noteeraamattomissa yhtiöissä osakkailla on sitä vastoin mahdollisuus tiettyyn rajaan asti nostaa yhtiöstä verovapaata osinkoa.
Osingon jakaminen ei aiheuta veroseuraamuksia osinkoa jakavalle yhtiölle. Vielä vuonna 2004 jaetun osingon osalta sovellettiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, jossa osingonjako saattoi aiheuttaa täydennysveron määräämisen osinkoa jakavalle yhtiölle. Nyt osakeyhtiö voi jakaa vaikkapa kaikki jakokelpoiset varansa ilman, että se aiheuttaa sille itselleen veroa. Osinkoa verotetaan vain saajan verotuksessa. Näin ollen osinkoverotuksen kiristäminen ei vaikuta yrityksen investointipäätöksiin sitä eikä tätä. Täytyy olla todella laukkaava mielikuvitus, jotta voisi kuvitella moisen veronkiristyksen lietsovan yrityksiä kasvamaan. Tokipa kenelläkään aidolla kommunistilla on mitään sitä vastaan, että osinkotuoton verotusta kiristetään, mutta sen pitäisi tapahtua oikeilla perusteilla, eli esimerkiksi oikeudenmukaisuussyin.
Siinäkään taas, että yrityksen tuloksestaan maksamaa veroa alennettaisiin, ei ole juuri mieltä, koska verotus muualla kiristyy vastaavasti. Ja kuten mainitsin kulutuksen verottamisen lisääminen aiheuttaa vain mahtavan hingun kohottaa hintoja tarpeettomasti, mikä on omiaan lietsomaan ainoastaan inflaatiota. Ainoa oikea menettely verotuksen suhteen olisi progression kiristäminen, joka olisi oikeudenmukaisuutta edistävä toimenpide ja lisäisi verotuloja tasaisesti sikäli mikäli julkinen valta tarvitsee lisää verotuloja, kuten näyttää.
Kun yritys ensin maksaa voitostaan yhteisöveron, niin se, että jotkut osingot ovat johonkin kohtuulliseen rajaan saamma verovapaita, ei tarkoita, etteikä jaettavasta rahasta olisi jo maksettu veroa, koska veron un maksanut yritys jo ennen osnigonjakoa. Tällä "verovapaudella" siis eliminoidaan vain voiton kaksinkertainen verotus.
Juuri tässä mielessä on lisi investointeja motivoivaa, että yrityksen voitostaan maksamaa veroia alennetaan, mutta voitosta ulos maksettavien osinkojen verotusta kiristetään. Se edesauttaisi omistajia yhtiökokouksissaan tekemään sellaisia osingonjakopäätöksiä, että voitto jätetään yritykseen pienemmällä verokannalla eikä nosteta sitä osinkoina ulos isommalla verokannalla.
Omistajien on nimittäöin tämän veromuutokjsen jälkeen ensin tehtävä yrityksestä kannattavampi ja enemmän verotettavaa voittoa tuottava, että he saavat yrityksestä olos 30% verokannalla saman verran puhdasta rahaa kuin aiemmin saivat 28% verokannalla.
Progressio on paras motivaattori. Tässä tapauksessa siten, että mitä enemmän rahaa yrityksestä nostetaan sitä enemmän maksetaan veroa. Samaten yrityksen tuloksesta pitäisi verottaa sitä enemmän, mitä suurempi voitto. Vastaavasti poistoista ja henkilöstön lisäämisestä pitäisi palkita siten, että näillä keinoin voi sitten vähentää maksettavaa veroa. Meneillään olevat verosekoilut ovat suorastaan uhka yheiskunnalle.
Valitettavasti meillä ei ole päteviä veroasiantuntijoita muista asiantuntijoista puhumattakaan.
Meillä on nyt Euroopan jyrkin progressio palkkojen verotuksessa jo tavallisista keskituloisista alkaen, mutta pienituloisten kohdalla veroprosentti on paljon pienempi kuin EU:ssa keskimäärin.
Tämä merkitsee, että jokainen suomalainen tuote, joka sisältäää paljon ammattitaitoista käden työtä on huimasti kalliimpi kuin muualla euroopassa, joska meillä palveluihihinkin lisätään täysi 25% alv päälle.
Työn verotuksen ja alv:n suhdetta pitäisi ehdottomasti muuttaa, ettei ihmisen työstä verotettaisi raskaammin kuin muualla Euroopassa.
Mitä progressioon yritysverotuksessa tulee, niin se siirtäisi yritykset ulos suomesta ja nostaisi työttömyyden yli miuljoonaan, joten unohda koko juttu.
On turhaa populismia edes yrittää selittää Suomen korkeaa hintatasoa veroilla. Epäedulliset olosuhteet ja kilpailun puute sekä yleinen osaamattomuus selittävät lähes kattavasti, miksi kaikki Suomessa maksaa. Sitä paitsi palkansaajan verotuksella ei ole juuri mitään tekemistä yritysten hintapäätösten kanssa. Myöskin väite, että kireä verotus nostaisi palkkavaatimuksia, tuntuu tuulesta tempaistulta. Miksi ihmeessä ihminen haluaisi maksaa lisää veroja, sillä sitähän suuremman palkan vaatiminen automaattisesti merkitsisi?
Progressio yritysverotuksessa, jos mikä olisi paikallaan. Jo nythän se on tavallaan olemassa erilaisten pienyrityshuojennusten muodossa, mutta se pitäisi vain tehdä systemaattiseksi. Progressio on myös oikeudenmukaisuuden kannalta paras vaihtoehto. Mitä enemmän maksukykyä veronmaksajalla on sitä suuremmalla osuudella hänen pitäisi osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen. Näinhän asian pitäisi olla. Ei niin, että köyhiltä ja vähäosaisilta nyysitään suhteessa eniten. Toisaalta taas yhteiskuntaa erityisesti palvelevista teoista pitäisi palkita verohelpostusten muodossa, joten yritysten tapauksessa verojen määrään pitäisi voida vaikuttaa esimerkiksi työllistämällä, ihmiskasvoista yritystoimintaa lajentamalla yms.
Verotuksen leimaaminen yritystoimintaa vaivaavaksi ongelmaksi, ei ole muuta kuin yhden johtavan yritysjohtajan vikinä tässä taannoin. Toisaalta porvarispuolueen ikiaikainen keppihevonen on ollut verotus ja sen yhteiskuntaa turmelevat vaikutukset, joten porvarishegemonian vallitessa ei ole ihme, että verotus yritetään ulkoistaa kaiken muun ohella. Yksityistämistähän se oikeastaan merkitsee, laittaa verot firmojen kerättäväksi. Nyt vain alv:n muodossa. Alv:stähän sitten kärsivät kaikki, etupäässä pienituloiset.
Hae kirjastosta joku helppotajuinen kansantalouden oppikirja ja lukaise siitä, miten verotus vaikuttaa talouteen, kysyntään, palkkoihin ja yritrysten toimintaan.
jatketaan sitten sen jälkeen, jos aihetta on. Edelliseen viestiisi vastaaminen vaatisi liian pitkän opetuksen, etten siihen nyt kauniina kes'äpäivänä rupea.
Veroja voidaan käyttää kannustimena muiden muassa tuotannon edistämiseksi. Ja kuten sanoin progressio kerää veroja oikeudenmukaisesti ja verohelpotusten antaminen esimerkiksi työllistämisestä puolestaan kannustaa työllistämään.
>>...verohelpotusten antaminen esimerkiksi työllistämisestä puolestaan kannustaa työllistämään...
Yhteiskunta on myös yrittämistä varten. Yhteiskunta nimenomaan luo yrittämiselle edellytykset, infrastruktuurin, minkä sisällöstä voidaan tietenkin olla monta mieltä, mutta kumminkin. Vero voidaan nähdä korvaukseksi nimenomaan näiden edellytysten luomisesta, joten veroon pitää suhtautua kuten kustannuksiin yleensäkin.
Toisaalta yrityksen omistajat eivät ole koskaan työllistäneet yhtään ketään, elleivät nyt satu olemaan juuri omistajayrittäjiä. Sen sijaan kaikki operatiiviset päätökset tekee yrityksen toimiva johto. Siksi myöskään omistajien verottaminen ei vaikuta yrityksen toimintaan sitä eikä tätä muuten kuin porvarien kuvitelmisssa.
Verotusta on kautta maailman sivu käytetty taloudellisen toiminnan ohjaamiseen. Tosin saattaa olla, että vielä löytyy jokunen pökelö, joka ei tätä ole ymmärtänyt, mutta suurin piirtein asiasta ollaan tietoisia. Esimerkiksi poistoja käytetään yrityksen sijaintia ohjaavana instrumenttina, kun halutaan suosia myös muun kuin Etelä-Suomen teollistamista. Yhtälailla poistoja tai niihin rinnastettavaa vähennystä voitaisiin käyttää myös työllistävyyden kannustamiseen. Vastaavasti voitaisiin verottaa koneita ja laitteita, millä toimenpiteellä tukittaisiin porsaanreikä, jolla yritys pyrkii eroon henkilöstöstään.
Parhaat veroratkaisut olisivat, kuten totesin, veroprogressio, johon liitetään tuotannollisen toiminnan laajentamista ja työllistämistä edistävät kannustimet.