Ultima Thoule

käynyt "Ultima Thoulessa". hän vain mainitsi sen nimen ja paikan mistä sinne tavallisesti mennään. Ehkäpä tämän äärimmäisen (muinaisen) kauppapaikan, Oulen, nimi oli tuttu "phinningialaisten" Välimeren kauppiaiden tarinoissa, ja sen vuoksi P sen mainitsi. Kyse oli nähdäkseni Oulen suhteen nimenomaan vanhemmista ajoista, ei P:n aikaisista. Ilmaston kylmenemisen seurauksena markkinat olivat tyrehtyneet, ja kainulaiskauppiaat (tai esi-isät) siirtyneet sinne, mihin toisetkin kauppamerenkulkua harjoittavat "phinningialaiset", eli manner-Eurooppaan ja Välimerelle. Kainulaisista ei ole mainintaa edes "virallisen (hämäläisvetoisen) Museoviraston sivuilla, joten komien/kainulaisten/ (myöh. pohojalaasten) valtakautta ja tuloa nyk. Suomeen, ei ole "virallisesti" ajoitettu. Ko. sivuilla mainitaan kylläkin kivikaudella nyk. Suomessa asuneen kahta eri kansaa: Miesten pituudet toisella kansalla n. 190 cm ja naisten 180 cm, toisella miehet 150 cm ja naiset 140 cm. Jospa nämä em. olivat niitä "sirjeenijättiläisiä" ja vm. balttikansa "hämäläiset". Tiedot kainulaisista ovat historialliselta ajalta. Nämä tiedot ja Oulun Yliopiston tutkimukset kainulaisista, kertovat heidän olleen edistyksellistä porukkaa. O. Magnus kertoo heidän olleen lappalaisten esimiehiä ja vuorimiehiä. Fr. Ganander mainitsee mm. heidän ihonvärikseen "kuollonkarvainen", josta esim. M. Haavio on johdatellut heidän kainulainen.nimeään. (myöh. nimiteoria alavanmaan muk. ei vakuuta, koaka he jo Kainuunmeren ympäristössä asuessaan harrastivat karjanhoitoa ja maanviljelystä) Mistä voisi johtua Gananderin maininta ? Yhteys löytyy asbestikulttuurista, joka on vaatinut vuorityöhön ja mineraaleihin perehtymistä. (Jokainen joka on nähnyt asbestoosiin sairastuneen, näkee että iho on "kuollonkarvainen). Tästä selviää myös vuorimies-nimitys ja ehkä "Odininkin" kansalaisuus, hänhän toi kaiken tiedon ja taidon Pohjolaan. (Kuten "phinningialaiset" veivät samat taidot Välimeren alueelle.) Esim. nyk. Ruotsin kaivosteollisuuden ja pruukit ja kruuvat, aloittivat samat kainulaiset vuorimiehet.

martJP kirjoitti:

käynyt "Ultima Thoulessa". hän vain mainitsi sen nimen ja paikan mistä sinne tavallisesti mennään. Ehkäpä tämän äärimmäisen (muinaisen) kauppapaikan, Oulen, nimi oli tuttu "phinningialaisten" Välimeren kauppiaiden tarinoissa, ja sen vuoksi P sen mainitsi. Kyse oli nähdäkseni Oulen suhteen nimenomaan vanhemmista ajoista, ei P:n aikaisista. Ilmaston kylmenemisen seurauksena markkinat olivat tyrehtyneet, ja kainulaiskauppiaat (tai esi-isät) siirtyneet sinne, mihin toisetkin kauppamerenkulkua harjoittavat "phinningialaiset", eli manner-Eurooppaan ja Välimerelle. Kainulaisista ei ole mainintaa edes "virallisen (hämäläisvetoisen) Museoviraston sivuilla, joten komien/kainulaisten/ (myöh. pohojalaasten) valtakautta ja tuloa nyk. Suomeen, ei ole "virallisesti" ajoitettu. Ko. sivuilla mainitaan kylläkin kivikaudella nyk. Suomessa asuneen kahta eri kansaa: Miesten pituudet toisella kansalla n. 190 cm ja naisten 180 cm, toisella miehet 150 cm ja naiset 140 cm. Jospa nämä em. olivat niitä "sirjeenijättiläisiä" ja vm. balttikansa "hämäläiset". Tiedot kainulaisista ovat historialliselta ajalta. Nämä tiedot ja Oulun Yliopiston tutkimukset kainulaisista, kertovat heidän olleen edistyksellistä porukkaa. O. Magnus kertoo heidän olleen lappalaisten esimiehiä ja vuorimiehiä. Fr. Ganander mainitsee mm. heidän ihonvärikseen "kuollonkarvainen", josta esim. M. Haavio on johdatellut heidän kainulainen.nimeään. (myöh. nimiteoria alavanmaan muk. ei vakuuta, koaka he jo Kainuunmeren ympäristössä asuessaan harrastivat karjanhoitoa ja maanviljelystä) Mistä voisi johtua Gananderin maininta ? Yhteys löytyy asbestikulttuurista, joka on vaatinut vuorityöhön ja mineraaleihin perehtymistä. (Jokainen joka on nähnyt asbestoosiin sairastuneen, näkee että iho on "kuollonkarvainen). Tästä selviää myös vuorimies-nimitys ja ehkä "Odininkin" kansalaisuus, hänhän toi kaiken tiedon ja taidon Pohjolaan. (Kuten "phinningialaiset" veivät samat taidot Välimeren alueelle.) Esim. nyk. Ruotsin kaivosteollisuuden ja pruukit ja kruuvat, aloittivat samat kainulaiset vuorimiehet.

Lue lisää

Oma käsitykseni asiasta on seuraava.
Kainulaiset, Pohjalaiset ja Kyröläiset (sekä myöhemmin pirkkalaiset "perinteen jatkajina") ovat heimojen tai kaupparyhmittymien nimiä jotka hallitsivat Perämeren ja Merenkurkun alueen kauppaa sekä taloudellista ja sotilaallista aktiviteettia ajanlakun alusta, mahdollisesti aikaisemminkin.
Todennäköisesti heidän vaikutus alueelle on ollut suotuisina aikoina huomattava, mutta luonnon olosuhteet (alue on viljanviljelyn äärirajoilla) grönlanninhylkeen häviäminen alueelta sekä kauppareittien muuttumiset alueella ovat aiheuttaneet asutuksen tuhoutumista pitkiksikin ajoiksi tai ainakin muuttoja etelämmäksi, aika ajoittain.
Mistä tämä muuttoliike on lähtenyt selvinnee tulevaisuuden DNA-haplotutkimuksilla, joilla voidaan jäljittää vanhoja isä- ja äitilinjoja alueen nykyisistä asukkaista.
Turkisvälitys ja -metsästys, kalastus, hylkeenpyynti, tervanpoltto sekä raudan valmistus järvimalmista ovat kuuluneen tuon yli tuhat vuotta kestäneen ajan talouteen.
Eipä ole mahdoton ajatus sekään, että nämä Kainulaiset "vuorenmiehet" olisi louhineet ja jalostaneet rautaa esim.Torniojokilaakson Pajalasta myös kalliomalmioista.

Pythea kirjoitti:

Oma käsitykseni asiasta on seuraava.
Kainulaiset, Pohjalaiset ja Kyröläiset (sekä myöhemmin pirkkalaiset "perinteen jatkajina") ovat heimojen tai kaupparyhmittymien nimiä jotka hallitsivat Perämeren ja Merenkurkun alueen kauppaa sekä taloudellista ja sotilaallista aktiviteettia ajanlakun alusta, mahdollisesti aikaisemminkin.
Todennäköisesti heidän vaikutus alueelle on ollut suotuisina aikoina huomattava, mutta luonnon olosuhteet (alue on viljanviljelyn äärirajoilla) grönlanninhylkeen häviäminen alueelta sekä kauppareittien muuttumiset alueella ovat aiheuttaneet asutuksen tuhoutumista pitkiksikin ajoiksi tai ainakin muuttoja etelämmäksi, aika ajoittain.
Mistä tämä muuttoliike on lähtenyt selvinnee tulevaisuuden DNA-haplotutkimuksilla, joilla voidaan jäljittää vanhoja isä- ja äitilinjoja alueen nykyisistä asukkaista.
Turkisvälitys ja -metsästys, kalastus, hylkeenpyynti, tervanpoltto sekä raudan valmistus järvimalmista ovat kuuluneen tuon yli tuhat vuotta kestäneen ajan talouteen.
Eipä ole mahdoton ajatus sekään, että nämä Kainulaiset "vuorenmiehet" olisi louhineet ja jalostaneet rautaa esim.Torniojokilaakson Pajalasta myös kalliomalmioista.

Lue lisää

tiedetään mistä nämä kainulaisten geenit ovat peräisin. - Itä-Aasiasta. Itse en ole (minulle liian erikoisena tieteenalana) perehtynyt haploihin sun muihin geenijuttuihin, mutta joistakin tutkimuksista tämä selviää (esim. Lappalainen et al, joiden perusteella esim. K. Wiik on tehnyt meikäläisenkin järjellä ymmärrettäviä graafisia esityksiä).
Esittämäsi ajatukset ja myyntiartikkelit ovat ne tavanomaiset, mutta entäpä jos myynnissä oli myös kaivannastuotteita, asbestia, kuparia jne. - Suomalmin käyttö on myöhäistä, todennäköisesti (hämäl ?) kyläseppien innovaatiota muutama vuosisata takaperin. Kyröläiset (myöh. kuurilaiset ?) ovat todennäköisesti olleet yksi mahtiheimo/-suku, kainulaisten keskuudessa, (Kyrö-alkuiset ja -loppuiset runsaat paikannimet Lapista Viroon) jotka on sekoitettu myös myöhemmin tulleisiin "karjalaisiin". (Heikki Klemetti, "Kuortaneen historia".
Viljanviljely lienee ollut kotitarveviljelyä, ensimmäiset Kainuunmeren / Oulujärven ympäristössä. Tokkopa sitä on vientiin riittänyt. Kainulaisten alue ei jäänyt pelkästään Perämeren alueelle, vaan levisi Itämeren, Pohjanmeren ympäristöön jne.
Nyk. vallitsevat viralliset käsitykset ovat liiaksi indo-euroopal.-vetoisia. Esim. koiran on arveltu olevan lähtöisin ie-alueelta. Nyt on Ruotsissa tehty geenitutkimus koiran "alkukodista", ja se löytyi Itä-Aasiasta / Siperiasta. Syrjäänien / komien tiedetään jalostaneen yhden varhaisimmista koiraroduista, josta löytyy mainintoja vanhoista kertomuksista. Tämä musta-valkoinen koira, venäläis-eurooppalaisen laikan ja karjalankarhukoiran esi-isä/äiti levisi kainulaisten mukana (Orkneyn saga) Skotlantiin. Yksi viisain ja todennäk. vanhimpia koirarotuja, musta-valkoinen Border-Collie, on "lähtöisin" Skotlannin rajaseudulta.
Kainulais-pohjalaiset jalostivat tästä alkuperäisestä "syrjäänikoirasta" Suomen Pystykorvan, porokoiran jne. --Tässäpä taas pähkäiltävää sinulle...

martJP kirjoitti:

tiedetään mistä nämä kainulaisten geenit ovat peräisin. - Itä-Aasiasta. Itse en ole (minulle liian erikoisena tieteenalana) perehtynyt haploihin sun muihin geenijuttuihin, mutta joistakin tutkimuksista tämä selviää (esim. Lappalainen et al, joiden perusteella esim. K. Wiik on tehnyt meikäläisenkin järjellä ymmärrettäviä graafisia esityksiä).
Esittämäsi ajatukset ja myyntiartikkelit ovat ne tavanomaiset, mutta entäpä jos myynnissä oli myös kaivannastuotteita, asbestia, kuparia jne. - Suomalmin käyttö on myöhäistä, todennäköisesti (hämäl ?) kyläseppien innovaatiota muutama vuosisata takaperin. Kyröläiset (myöh. kuurilaiset ?) ovat todennäköisesti olleet yksi mahtiheimo/-suku, kainulaisten keskuudessa, (Kyrö-alkuiset ja -loppuiset runsaat paikannimet Lapista Viroon) jotka on sekoitettu myös myöhemmin tulleisiin "karjalaisiin". (Heikki Klemetti, "Kuortaneen historia".
Viljanviljely lienee ollut kotitarveviljelyä, ensimmäiset Kainuunmeren / Oulujärven ympäristössä. Tokkopa sitä on vientiin riittänyt. Kainulaisten alue ei jäänyt pelkästään Perämeren alueelle, vaan levisi Itämeren, Pohjanmeren ympäristöön jne.
Nyk. vallitsevat viralliset käsitykset ovat liiaksi indo-euroopal.-vetoisia. Esim. koiran on arveltu olevan lähtöisin ie-alueelta. Nyt on Ruotsissa tehty geenitutkimus koiran "alkukodista", ja se löytyi Itä-Aasiasta / Siperiasta. Syrjäänien / komien tiedetään jalostaneen yhden varhaisimmista koiraroduista, josta löytyy mainintoja vanhoista kertomuksista. Tämä musta-valkoinen koira, venäläis-eurooppalaisen laikan ja karjalankarhukoiran esi-isä/äiti levisi kainulaisten mukana (Orkneyn saga) Skotlantiin. Yksi viisain ja todennäk. vanhimpia koirarotuja, musta-valkoinen Border-Collie, on "lähtöisin" Skotlannin rajaseudulta.
Kainulais-pohjalaiset jalostivat tästä alkuperäisestä "syrjäänikoirasta" Suomen Pystykorvan, porokoiran jne. --Tässäpä taas pähkäiltävää sinulle...

Lue lisää

Monen suuntaisena polveilee nämä ajatuksesi. Hieman tiedät, hieman hämäät ja loiput laitat omistasi.
Joten kerrotaanpas
Kaks on kainuun merta, uusi ja vanha, kaks on kainuun ja kyrön kansaa, uusi ja vanha.
Vanha Kyrö oli sotaisa heimo, liekö kuurimerirosvojen verta. Siellä Merenkurkun saaristossa nämä veijarit "tullasivat" aikansa ja siitä lienee sanontakin * "ei ruotsi kyröä kiitä" *.
Vaan idästä ei tämä kansa tullut, vaan alustavien DNA tutkimusten mukaan lännestä, Pommerin ja Baltian kautta pohjoiseen Suomeen.
Koirapuolella olet vika poluilla, sillä uusimpien tutkimusten mukaa pohjanpystykorva oli se koirarotu joka samosi Ugrien eli muinaisten Itä- ja Etelä-Suomalaisten virkateillä.

Pythea kirjoitti:

Monen suuntaisena polveilee nämä ajatuksesi. Hieman tiedät, hieman hämäät ja loiput laitat omistasi.
Joten kerrotaanpas
Kaks on kainuun merta, uusi ja vanha, kaks on kainuun ja kyrön kansaa, uusi ja vanha.
Vanha Kyrö oli sotaisa heimo, liekö kuurimerirosvojen verta. Siellä Merenkurkun saaristossa nämä veijarit "tullasivat" aikansa ja siitä lienee sanontakin * "ei ruotsi kyröä kiitä" *.
Vaan idästä ei tämä kansa tullut, vaan alustavien DNA tutkimusten mukaan lännestä, Pommerin ja Baltian kautta pohjoiseen Suomeen.
Koirapuolella olet vika poluilla, sillä uusimpien tutkimusten mukaa pohjanpystykorva oli se koirarotu joka samosi Ugrien eli muinaisten Itä- ja Etelä-Suomalaisten virkateillä.

Lue lisää

ajatukset ovat tosiaan omiani n. parinkymmenen vuoden ajalta. Mutta elähän hermostu... Kirjoitin kyllä selvästi mikä "meri" on kyseessä ? Kyrö / kuurilaisista ja mainitsemasi sanonnan yhteydestä- H. Klemetti "Kuortaneen historia" s. 55. Samoin "kyröjen" kulkusuunta oli pohjoisesta etelään. Kuten kainulaisten yleensäkin. On myös selvää, että uudet nimet tekevät vanhoista, - toisia.
Näistä "alustavista DNA tutkimuksista" minulla ei ole tietoa. Nämä Baltian kautta tulleet olivat toisen vuosituhannen alussa tulleita eestejä / hämyjä. Samoja kuin ajan laskun alun Tacituksen "fennit", joista virallinen "tutkimus" on tehnyt "lappalaisia".
Minä olen "liikkunut kainulaisten matkassa", jotka tulivat koirineen idästä. Koirista "uusimpien tutkimusten" ? ? tietoa ei minulla ole. Tiedot v. 2009, Kennel-lehden päätoimittajalta ja muistaakseni Upsalan yliopiston suomal. tutkija jäljitti koiran DNA:n. Se, oliko asia Tiede-lehdessä, tai jossakin muualla, en muista.
Se että Ugrit täällä olisivat liikkuneet, on myös uutta "tietoa". Toisella lienee "lapsen tieto, naisen muisti" ? Vaikka minäkään en useimmiten esitä lähdetietoja, kuten "kotitarveajattelijalle" sopiikin, toivoisin sinun Tietäjänä esittävän niitä. Yleensä aloin kirjoittelemaan sen vuoksi, että virallista "tiedeyhteisön totuutta" uskotaan lähes aina, vaikka sille ei löytyisi sen parempia perusteluja kuin jollekin toisellekin "totuudelle".

martJP kirjoitti:

ajatukset ovat tosiaan omiani n. parinkymmenen vuoden ajalta. Mutta elähän hermostu... Kirjoitin kyllä selvästi mikä "meri" on kyseessä ? Kyrö / kuurilaisista ja mainitsemasi sanonnan yhteydestä- H. Klemetti "Kuortaneen historia" s. 55. Samoin "kyröjen" kulkusuunta oli pohjoisesta etelään. Kuten kainulaisten yleensäkin. On myös selvää, että uudet nimet tekevät vanhoista, - toisia.
Näistä "alustavista DNA tutkimuksista" minulla ei ole tietoa. Nämä Baltian kautta tulleet olivat toisen vuosituhannen alussa tulleita eestejä / hämyjä. Samoja kuin ajan laskun alun Tacituksen "fennit", joista virallinen "tutkimus" on tehnyt "lappalaisia".
Minä olen "liikkunut kainulaisten matkassa", jotka tulivat koirineen idästä. Koirista "uusimpien tutkimusten" ? ? tietoa ei minulla ole. Tiedot v. 2009, Kennel-lehden päätoimittajalta ja muistaakseni Upsalan yliopiston suomal. tutkija jäljitti koiran DNA:n. Se, oliko asia Tiede-lehdessä, tai jossakin muualla, en muista.
Se että Ugrit täällä olisivat liikkuneet, on myös uutta "tietoa". Toisella lienee "lapsen tieto, naisen muisti" ? Vaikka minäkään en useimmiten esitä lähdetietoja, kuten "kotitarveajattelijalle" sopiikin, toivoisin sinun Tietäjänä esittävän niitä. Yleensä aloin kirjoittelemaan sen vuoksi, että virallista "tiedeyhteisön totuutta" uskotaan lähes aina, vaikka sille ei löytyisi sen parempia perusteluja kuin jollekin toisellekin "totuudelle".

Lue lisää

Kiitos hyvästä vastineesta minun "kotitarveajatteluuni" ja heti voin suoralta kädeltä sanoa että tämä pohjanpysykorva ugri juttu tulikin "loppukevennyksenä" asiaan.
Muilta osin pysyn vankasti sanojeni takana, vaikka tästä alustavasta DNA kartoituksesta minulla ei ole sulle linkkiä antaa. Aika näyttää olenko oikeassa. Muuttoliikkeitä muinaiseen Suomeen oli monta myös virallisen käsityksen mukaan, joten eiköhän ne Suomen asutuskerrokset hiljalleen selviä ja on hyvä että siihen etsitään erilaisia vaihtoehtoja.
Itse ole kiinnostunut syntyperäni vuoksi juuri tästä pohjanperän kainulaisasutuksesta.
Kuten jo mainitsin uskon että ilmasto on ollut ratkaisevassa osassa tuossa asutushistoriassa.
Suurimittaiselle heimoasutukselle kaskiviljely on ensiarvoisen tärkeää, vaikka satunnaiset katovuodet voidaan paikata varastoilla ja ostoviljalla.
Myös keväinen hylkeenpyynti Perämerellä eli Kainuunmerellä onnistuu parhaiten kun ilmasto on nykyisen kaltainen tai vielä hieman lauhkeampi, koska hylkeet seuraavat sulavaa jäätikön reunaa keväisin.
En ole tätä mainitsemaasi H. Klemetin kirjaa lukenut, mutta uskoisin näiden kyröjen ja tai kainujen kulkeneen sekä etelään että pohjoiseen ja eläneen Satakunnan ja Torniojokilaakson välisellä alueella, sen mukaan miten luonnonolosuhteet yms. ovat antaneet parhaiten myöten.

Pythea kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastineesta minun "kotitarveajatteluuni" ja heti voin suoralta kädeltä sanoa että tämä pohjanpysykorva ugri juttu tulikin "loppukevennyksenä" asiaan.
Muilta osin pysyn vankasti sanojeni takana, vaikka tästä alustavasta DNA kartoituksesta minulla ei ole sulle linkkiä antaa. Aika näyttää olenko oikeassa. Muuttoliikkeitä muinaiseen Suomeen oli monta myös virallisen käsityksen mukaan, joten eiköhän ne Suomen asutuskerrokset hiljalleen selviä ja on hyvä että siihen etsitään erilaisia vaihtoehtoja.
Itse ole kiinnostunut syntyperäni vuoksi juuri tästä pohjanperän kainulaisasutuksesta.
Kuten jo mainitsin uskon että ilmasto on ollut ratkaisevassa osassa tuossa asutushistoriassa.
Suurimittaiselle heimoasutukselle kaskiviljely on ensiarvoisen tärkeää, vaikka satunnaiset katovuodet voidaan paikata varastoilla ja ostoviljalla.
Myös keväinen hylkeenpyynti Perämerellä eli Kainuunmerellä onnistuu parhaiten kun ilmasto on nykyisen kaltainen tai vielä hieman lauhkeampi, koska hylkeet seuraavat sulavaa jäätikön reunaa keväisin.
En ole tätä mainitsemaasi H. Klemetin kirjaa lukenut, mutta uskoisin näiden kyröjen ja tai kainujen kulkeneen sekä etelään että pohjoiseen ja eläneen Satakunnan ja Torniojokilaakson välisellä alueella, sen mukaan miten luonnonolosuhteet yms. ovat antaneet parhaiten myöten.

Lue lisää

tarkoitukseni oli esittää uusi tulkinta ? Jätinkirkoista ja "äärimmäisestä Oulesta". Huvittavaa oli kun pääkaupungin pellet muutama vuosikymmen takaperin, yrittivät omia "Pohjolan valkean kaupungin" nimen itselleen. Se todisti ettei näillä etelän variksilla ollut mitään tietoa Oulunseudun mahtavasta menneisyydestä.
Kun samaisten kainulaisten jälkeläiset ensimmäisellä vuosituhannella, nyt jo Normanneina / Pohjanmiehinä tunnetut kauppamerenkulkijat, perustivat Sisiliaan kauppapaikkoja, he maalasivat talonsa valkoisiksi.
Mario Puzon kirjassa "Sisilialainen" Palermon yliopiston romaanihenkilö-professori huvittuneena kertoo kuinka ihmisten juuret paljastuvat jopa talojen väreistä, kun käytetään samaa väriä kuin esi-isätkin ovat aina käyttäneet. Muistaakseni kreikkalaiset ja slaavit maalasivat sinisellä, arabit vaaleanpunaisella, juutalaiset keltaisella jne. Suomessa kainulais / poholaasten käyttämä punamulta liittynee pohjalaisten nuukuuteen. Punamulta oli halpaa tehdä, ja kesti isältä pojalle.
Vielä sen verran asian vierestä, kun nämä "tiedeyhteisöt" puhuvat "lounaissuomalaisesta heimosta", jossa on mm. syntynyt suomenkansan vanhat runot. Tämä on sitä samaa puppua, kuin esim. K. Wiik´in väite, että Lounais-Suomessa on aina ollut Suomen pisimmät miehet. Tosiasia on, että Oulujärven ympäristöstä pitkät kainulaiset alkoivat levittämään tieto-taitoa Suomenniemelle. Esim. nyk. Turun alue uiskenteli vielä savivellissä (mitä nyt pari kukkulaa oli Aurajoensuun molemmin puolin), silloin kun Perämeren rannoilla harrastettiin globaalia markkinataloutta.

martJP kirjoitti:

tarkoitukseni oli esittää uusi tulkinta ? Jätinkirkoista ja "äärimmäisestä Oulesta". Huvittavaa oli kun pääkaupungin pellet muutama vuosikymmen takaperin, yrittivät omia "Pohjolan valkean kaupungin" nimen itselleen. Se todisti ettei näillä etelän variksilla ollut mitään tietoa Oulunseudun mahtavasta menneisyydestä.
Kun samaisten kainulaisten jälkeläiset ensimmäisellä vuosituhannella, nyt jo Normanneina / Pohjanmiehinä tunnetut kauppamerenkulkijat, perustivat Sisiliaan kauppapaikkoja, he maalasivat talonsa valkoisiksi.
Mario Puzon kirjassa "Sisilialainen" Palermon yliopiston romaanihenkilö-professori huvittuneena kertoo kuinka ihmisten juuret paljastuvat jopa talojen väreistä, kun käytetään samaa väriä kuin esi-isätkin ovat aina käyttäneet. Muistaakseni kreikkalaiset ja slaavit maalasivat sinisellä, arabit vaaleanpunaisella, juutalaiset keltaisella jne. Suomessa kainulais / poholaasten käyttämä punamulta liittynee pohjalaisten nuukuuteen. Punamulta oli halpaa tehdä, ja kesti isältä pojalle.
Vielä sen verran asian vierestä, kun nämä "tiedeyhteisöt" puhuvat "lounaissuomalaisesta heimosta", jossa on mm. syntynyt suomenkansan vanhat runot. Tämä on sitä samaa puppua, kuin esim. K. Wiik´in väite, että Lounais-Suomessa on aina ollut Suomen pisimmät miehet. Tosiasia on, että Oulujärven ympäristöstä pitkät kainulaiset alkoivat levittämään tieto-taitoa Suomenniemelle. Esim. nyk. Turun alue uiskenteli vielä savivellissä (mitä nyt pari kukkulaa oli Aurajoensuun molemmin puolin), silloin kun Perämeren rannoilla harrastettiin globaalia markkinataloutta.

Lue lisää

Viikinkien saagat tiesivät heidän kuninkaidensa polveutuneen Kainulaista mahtisuvuista ja sitä samaa verta on siirtynyt sieltä kautta englantiin ja muihin kuningashuoneisiin.
Hyvä että kirjasivat tuonkin ylös, jälkipolvien tiedoksi ja opetukseksi
Mutta mietitäänpä hiukan sitä Kainulaisten hylkeenpyyntiä, se kun oli muinoin todellinen vaurauden tuoja tuonne pimiään pohjan perään.
Taisit jo tuossa aloituksessa mainita tuon Pattijoen Kastellin suuren "jätinkirkon" rauniot ja sen mahdolliset käyttötarkoitukset.
Hylkeiden liha ei entisaikoihin ollut niin arvokas kuin paksu rasvakerros eli traani hylkeen pinnalla. Sitä nämä etelän etelän eläjät himoitsivat lamppujensa öljyksi.
Nooh, traanihan jouduttiin ensin välivarstoimaan ja jäittämään Kastellin tapaisiin "jätinkirkkoihin" jossa ne oli helppo suojata kivillä susilta ja talviuniltaan herääviltä karhuilta.
Kun hylkeenpyyntikausi alkoi loppumaan alkoi vimmattu traaninkeittokausi ja traaniöljy, jota voidaan nimittää vaikka entisajan valopetrooliksi, irtosi kun läskinpalasia korvennettiin kovassa tulessa isoissa, jopa 40 kannun kokoisissa, niitatuissa muuripadoissa.
Sen verran voin vielä salaisuuden verhoa raottaa, että juuri nämä padat oli niitä sampoja joita etelän rimpulat Väinämöisen johdolla himoitsivat. Rautakylkiset suurpadat niitattuine kirjokasineen oli liian suuri houkutus etelän köyhille eläjille.
Nooh, ehkä Pohjan topakat tyttäret oli se toinen himoituksen kohde.
...että tähän tapaan se menee kun vähän tarkemmin asijaan pertyy..

Pythea kirjoitti:

Viikinkien saagat tiesivät heidän kuninkaidensa polveutuneen Kainulaista mahtisuvuista ja sitä samaa verta on siirtynyt sieltä kautta englantiin ja muihin kuningashuoneisiin.
Hyvä että kirjasivat tuonkin ylös, jälkipolvien tiedoksi ja opetukseksi
Mutta mietitäänpä hiukan sitä Kainulaisten hylkeenpyyntiä, se kun oli muinoin todellinen vaurauden tuoja tuonne pimiään pohjan perään.
Taisit jo tuossa aloituksessa mainita tuon Pattijoen Kastellin suuren "jätinkirkon" rauniot ja sen mahdolliset käyttötarkoitukset.
Hylkeiden liha ei entisaikoihin ollut niin arvokas kuin paksu rasvakerros eli traani hylkeen pinnalla. Sitä nämä etelän etelän eläjät himoitsivat lamppujensa öljyksi.
Nooh, traanihan jouduttiin ensin välivarstoimaan ja jäittämään Kastellin tapaisiin "jätinkirkkoihin" jossa ne oli helppo suojata kivillä susilta ja talviuniltaan herääviltä karhuilta.
Kun hylkeenpyyntikausi alkoi loppumaan alkoi vimmattu traaninkeittokausi ja traaniöljy, jota voidaan nimittää vaikka entisajan valopetrooliksi, irtosi kun läskinpalasia korvennettiin kovassa tulessa isoissa, jopa 40 kannun kokoisissa, niitatuissa muuripadoissa.
Sen verran voin vielä salaisuuden verhoa raottaa, että juuri nämä padat oli niitä sampoja joita etelän rimpulat Väinämöisen johdolla himoitsivat. Rautakylkiset suurpadat niitattuine kirjokasineen oli liian suuri houkutus etelän köyhille eläjille.
Nooh, ehkä Pohjan topakat tyttäret oli se toinen himoituksen kohde.
...että tähän tapaan se menee kun vähän tarkemmin asijaan pertyy..

Lue lisää

Mainitsin jo aiemmin nämä "sveebit", joita pidän kainulaisina traanin ja traaniöljyn myyjinä. Sijoitat kovin myöhäiseen aikaan eli rautakauteen, nämä jutut. Todennäköisesti asbestisekoitteiset saviruukut riittivät sille alhaiselle lämmölle, jossa traani sulaa öljyksi, eli valon ja lämmönlähteiksi, kuten kirjoitin.
Vanhimmat raudan pelkistysuunit on löydetty Kainuusta, mutta ne lienee ajoitettu "Jätinkirkkoja" myöhäisempään aikaan. Tiedä häntä ? Kun asbesti oli kainulaisten "vuorimiesten" yksi varhaisimpia tunnettuja tuotteita, on mahdollista, jopa todennäköistä, että myös "Suomen" pronssi- ja rautakausi joudutaan ajoittamaan uudelleen.
Se mitä "Sampoon" tulee, selvinnee tuosta edellisestä. Eli vuorityö ja sepäntaidot olivat päällimmäisinä markkinavaltteina näillä kauppamerenkulkua harjoittavilla kainulaisilla, ja myös sinä vaurauden tuojana, jota alkeellisemmalla kehitysasteella elävät ie-kansat kadehtivat.

martJP kirjoitti:

Mainitsin jo aiemmin nämä "sveebit", joita pidän kainulaisina traanin ja traaniöljyn myyjinä. Sijoitat kovin myöhäiseen aikaan eli rautakauteen, nämä jutut. Todennäköisesti asbestisekoitteiset saviruukut riittivät sille alhaiselle lämmölle, jossa traani sulaa öljyksi, eli valon ja lämmönlähteiksi, kuten kirjoitin.
Vanhimmat raudan pelkistysuunit on löydetty Kainuusta, mutta ne lienee ajoitettu "Jätinkirkkoja" myöhäisempään aikaan. Tiedä häntä ? Kun asbesti oli kainulaisten "vuorimiesten" yksi varhaisimpia tunnettuja tuotteita, on mahdollista, jopa todennäköistä, että myös "Suomen" pronssi- ja rautakausi joudutaan ajoittamaan uudelleen.
Se mitä "Sampoon" tulee, selvinnee tuosta edellisestä. Eli vuorityö ja sepäntaidot olivat päällimmäisinä markkinavaltteina näillä kauppamerenkulkua harjoittavilla kainulaisilla, ja myös sinä vaurauden tuojana, jota alkeellisemmalla kehitysasteella elävät ie-kansat kadehtivat.

Lue lisää

Oikeassa ole kun huomautit, että varhaisrautakausi ja pronssikausi ovat tässä minun kainulaiselämän hahmotuksessa kiusallisesti päällekkäin.
Toisaalta taas vanhimmat rautaesinelöydöt Suomessa on tehty kaukana pohjan perillä.
Traaniöljyn valmistus tapahtuu kuumentamalla, mutta todellakin, tarkkaa kuvaa minulla ei ole tuosta tekniikasta. Vain hyvin hämärä lapsuuden muistikuva 60-luvun alulta kun isoisäni valmisti traaniöljyä punamultamaalin raaka-aineeksi.
Toisaalta taas juuri Kalevalan perusjuoni, rikas, kadehdittu Pohjola ja köyhempi Suomi (Väinölä) saa miettimään mistä edistyksen tuulet ovat noina aikoina Suomen niemelle puhaltaneet.

Pythea kirjoitti:

Oikeassa ole kun huomautit, että varhaisrautakausi ja pronssikausi ovat tässä minun kainulaiselämän hahmotuksessa kiusallisesti päällekkäin.
Toisaalta taas vanhimmat rautaesinelöydöt Suomessa on tehty kaukana pohjan perillä.
Traaniöljyn valmistus tapahtuu kuumentamalla, mutta todellakin, tarkkaa kuvaa minulla ei ole tuosta tekniikasta. Vain hyvin hämärä lapsuuden muistikuva 60-luvun alulta kun isoisäni valmisti traaniöljyä punamultamaalin raaka-aineeksi.
Toisaalta taas juuri Kalevalan perusjuoni, rikas, kadehdittu Pohjola ja köyhempi Suomi (Väinölä) saa miettimään mistä edistyksen tuulet ovat noina aikoina Suomen niemelle puhaltaneet.

Lue lisää

alkaa nyt jo poikkeamaan liian paljon alkuperäisestä aiheestani, eli "Ultima Thoulen" / Oulen (äärimmäisen markkinapaikan) sijainnista, ja "Jätinkirkkojen" merkityksestä muinaisina kainulaisten "Ideaparkkeina". - Jään odottelemaan...
PS. Savukosken pari tikaria, ym. tavaraa kulkeutui ympäri nyk. Suomen (samoin kuin asbestikulttuurin tuotteitakin aiemmin), pienimuotoista kulkukauppaa ja kiertelevää käsityöammattia harjoittavien "laukkupermien", "rättiläisten" ja "laukkuryssien" kauppateillä. Heitä liikkui vielä 1900-luvun alussakin ainakin Pohjanmaalla. Samoin kuin muitakin tinureita ja kuppareita vielä myöhemmin kaupungeissakin.

martJP kirjoitti:

alkaa nyt jo poikkeamaan liian paljon alkuperäisestä aiheestani, eli "Ultima Thoulen" / Oulen (äärimmäisen markkinapaikan) sijainnista, ja "Jätinkirkkojen" merkityksestä muinaisina kainulaisten "Ideaparkkeina". - Jään odottelemaan...
PS. Savukosken pari tikaria, ym. tavaraa kulkeutui ympäri nyk. Suomen (samoin kuin asbestikulttuurin tuotteitakin aiemmin), pienimuotoista kulkukauppaa ja kiertelevää käsityöammattia harjoittavien "laukkupermien", "rättiläisten" ja "laukkuryssien" kauppateillä. Heitä liikkui vielä 1900-luvun alussakin ainakin Pohjanmaalla. Samoin kuin muitakin tinureita ja kuppareita vielä myöhemmin kaupungeissakin.

Lue lisää

Markkinapaikkojen valinta on yksi keskeinen tekijä millä voidaan määritellä esim. pronssikauden kauppapaikat Perämeren alueella.
Minun ymmrtääkseni ympärivuotinen kauppapaikka täytyy valita sekä talvi että kesäkäytöön soveltuvasta alueesta suurten jokien Oulu- Kemi- tai Torniojoen suualeelta.
Näiden paikkojen käyttö on alkujaan perustunut kahden ryhmän keskinäiseen sopimukseen eli paikan alkuperäisen omistajaheimon ja siellä kaupankäytiä yms. harjoittaneen ryhmän keskinäiseen sopimukseen.
Näillä eväillä Oulujokisuu on hyvä valinta pronssikauden Ultima Thouleksi mikäli muut käytännön tekijät sitä tukevat.
Nämä käytännön seikat tuntuu monesti alan tutkijoilta unohtuvan joten täytyy vielä kysyä yhtenä esimerkkinä (hylkeissä pysyen), että mikä on ollut gröönlannin hylkeen pyynnin vaikutus pronssikaudella alueella. Tämä ei onnistu pintapuolisella tutkimuksella vaan tutkimalla alan käytännön toimintaa ja sen mahdollisuuksia ko. aikana.

Pythea kirjoitti:

Markkinapaikkojen valinta on yksi keskeinen tekijä millä voidaan määritellä esim. pronssikauden kauppapaikat Perämeren alueella.
Minun ymmrtääkseni ympärivuotinen kauppapaikka täytyy valita sekä talvi että kesäkäytöön soveltuvasta alueesta suurten jokien Oulu- Kemi- tai Torniojoen suualeelta.
Näiden paikkojen käyttö on alkujaan perustunut kahden ryhmän keskinäiseen sopimukseen eli paikan alkuperäisen omistajaheimon ja siellä kaupankäytiä yms. harjoittaneen ryhmän keskinäiseen sopimukseen.
Näillä eväillä Oulujokisuu on hyvä valinta pronssikauden Ultima Thouleksi mikäli muut käytännön tekijät sitä tukevat.
Nämä käytännön seikat tuntuu monesti alan tutkijoilta unohtuvan joten täytyy vielä kysyä yhtenä esimerkkinä (hylkeissä pysyen), että mikä on ollut gröönlannin hylkeen pyynnin vaikutus pronssikaudella alueella. Tämä ei onnistu pintapuolisella tutkimuksella vaan tutkimalla alan käytännön toimintaa ja sen mahdollisuuksia ko. aikana.

Lue lisää

YMPÄRIVUOTISIA markkinoita. Markkinoita oli vain pari kertaa vuodessa, kuten vielä myöhemminkin. Oulujokisuun Pokkitörmä ja Pikisaari lienevät jo Jätinkirkkojen jälkeisiä (pronssikautisia) markkinapaikkoja. Kehittyvän asutuskeskuksen päälliköt olivat kainulaisia suurkauppiaita, eivät he lupia kyselleet. Suosittelen esim. Saara Wacklin´in kirjaa "Sata muistelmaa pohjanmaalta".

martJP kirjoitti:

YMPÄRIVUOTISIA markkinoita. Markkinoita oli vain pari kertaa vuodessa, kuten vielä myöhemminkin. Oulujokisuun Pokkitörmä ja Pikisaari lienevät jo Jätinkirkkojen jälkeisiä (pronssikautisia) markkinapaikkoja. Kehittyvän asutuskeskuksen päälliköt olivat kainulaisia suurkauppiaita, eivät he lupia kyselleet. Suosittelen esim. Saara Wacklin´in kirjaa "Sata muistelmaa pohjanmaalta".

Lue lisää

Lupia ei kysytty, Pokkitörmä ja Pikisaari olivat 10 m veden alla pronssikaudella ja vastaaja Ultima Thulella ;).

martJP kirjoitti:

YMPÄRIVUOTISIA markkinoita. Markkinoita oli vain pari kertaa vuodessa, kuten vielä myöhemminkin. Oulujokisuun Pokkitörmä ja Pikisaari lienevät jo Jätinkirkkojen jälkeisiä (pronssikautisia) markkinapaikkoja. Kehittyvän asutuskeskuksen päälliköt olivat kainulaisia suurkauppiaita, eivät he lupia kyselleet. Suosittelen esim. Saara Wacklin´in kirjaa "Sata muistelmaa pohjanmaalta".

Lue lisää

Merimiehet ovat kautta aikojen olleet yhdessä asiassa samanlaisia:
He ovat kertoneet tarinoita tekemistään matkoista ja tapaamistaan oudoista kulttuureista.
He ovat kiistelleet siitä kuka on käynyt kauinpana lännessä, idässä, pohjoisessa tai etelässä yms.
Ultima Thule on yksi tällainen paikka: Se on ollut todellinen markkinapaikka mutta tuskin kovin suuri ja väkirikas paikka.
Mutta, mutta... pysyäkseni hylje jutussani painotan yhtä seikkaa joka kuvaa ko. seudun aktiviteettia noina aikoina. Itämeren alueen Grönlannin hyljekanta metsästettiin sukupuuttoon joskus ajanlaskun alussa ja se on aika suoritus ihmisiltä joilla oli aseenaan vain keihäät ja jouset sekä hyljekoirat.

Yks vastaaja Oulusta kirjoitti:

Lupia ei kysytty, Pokkitörmä ja Pikisaari olivat 10 m veden alla pronssikaudella ja vastaaja Ultima Thulella ;).

ei kannattaisi tulla aikuisten palstoille. -- Pronssikausi (virallisesti) vuosina 1500 - 500 e.a.a. joten merenpinta keskimäärin muutaman metrin nykyistä ylempänä. -

Pythea kirjoitti:

Merimiehet ovat kautta aikojen olleet yhdessä asiassa samanlaisia:
He ovat kertoneet tarinoita tekemistään matkoista ja tapaamistaan oudoista kulttuureista.
He ovat kiistelleet siitä kuka on käynyt kauinpana lännessä, idässä, pohjoisessa tai etelässä yms.
Ultima Thule on yksi tällainen paikka: Se on ollut todellinen markkinapaikka mutta tuskin kovin suuri ja väkirikas paikka.
Mutta, mutta... pysyäkseni hylje jutussani painotan yhtä seikkaa joka kuvaa ko. seudun aktiviteettia noina aikoina. Itämeren alueen Grönlannin hyljekanta metsästettiin sukupuuttoon joskus ajanlaskun alussa ja se on aika suoritus ihmisiltä joilla oli aseenaan vain keihäät ja jouset sekä hyljekoirat.

Lue lisää

jo alkanut hyväksymään tämän markkinatalousideologian. Esitin sen nimenomaan vaihtoehdoksi näille vakiintuneille hyljehöpinöille. Vaikka niilläkin oli merkityksensä, kuten olen maininnut. Muutamista löydetyistä grönlanninhylkeen fossiileista ei voi tietenkään päätellä hyljekannan suuruutta. Esim. ilmastomuutokset, taudit ja yleensä elinolojen muutokset. ovat voineet vaikuttaa enemmän hyljekannan "sukupuuttoon", kuin ihmisten toimet. Niihin muutamiin vuosituhansiin, jona aikana grönlanninhylje uiskenteli Itämerellä, sopii monenlaista, jopa varsinaisia luonnonkatastrofeja.

martJP kirjoitti:

jo alkanut hyväksymään tämän markkinatalousideologian. Esitin sen nimenomaan vaihtoehdoksi näille vakiintuneille hyljehöpinöille. Vaikka niilläkin oli merkityksensä, kuten olen maininnut. Muutamista löydetyistä grönlanninhylkeen fossiileista ei voi tietenkään päätellä hyljekannan suuruutta. Esim. ilmastomuutokset, taudit ja yleensä elinolojen muutokset. ovat voineet vaikuttaa enemmän hyljekannan "sukupuuttoon", kuin ihmisten toimet. Niihin muutamiin vuosituhansiin, jona aikana grönlanninhylje uiskenteli Itämerellä, sopii monenlaista, jopa varsinaisia luonnonkatastrofeja.

Lue lisää

Muinainen grönlanninhylkeen kannan koko ja sukupuuton syy jääne meillä arvelujen asteelle, kuten moni muukin tuon ajan aukoton tulkinta.
Argeologia antaa pieniä viitteitä ja harvat tuon ajan kirjoitukset oman lisänsä.
Kaikkea ei ole vielä tutkittu ja ei ole ihme vaikka jonain päivä Pohjanlahdesta löydetään ikivanha kauppa-aluksen hylky, joka sisältää vaikkapa saviruukkuja täynnä tuon ajan kauppatavaraa yms..
Minulla ei ole mitään lukkoon lyötyä kantaa tuon ajan ja alueen kansoista kauppasuhteista, mutta mukavahan näitä on ruotia ja ennen kaikkea pöllyttää vanhoja käsityksiä tuon ajan elämästä.

Pythea kirjoitti:

Muinainen grönlanninhylkeen kannan koko ja sukupuuton syy jääne meillä arvelujen asteelle, kuten moni muukin tuon ajan aukoton tulkinta.
Argeologia antaa pieniä viitteitä ja harvat tuon ajan kirjoitukset oman lisänsä.
Kaikkea ei ole vielä tutkittu ja ei ole ihme vaikka jonain päivä Pohjanlahdesta löydetään ikivanha kauppa-aluksen hylky, joka sisältää vaikkapa saviruukkuja täynnä tuon ajan kauppatavaraa yms..
Minulla ei ole mitään lukkoon lyötyä kantaa tuon ajan ja alueen kansoista kauppasuhteista, mutta mukavahan näitä on ruotia ja ennen kaikkea pöllyttää vanhoja käsityksiä tuon ajan elämästä.

Lue lisää

laittaisin pari todistetta näistä kainulaisten kauppiaiden muinaisuudesta. Näiden Jätinkirkkojen tutkimuksissa on todettu niissä olleen pystytettynä "menhirejä", eli isokokoisia kivipylväitä. Näitä vastaavia KAUPPAPAIKAN MERKKIKIVIÄ löytyy ympäri maailman, Ruijan rannikoilta Kap Horniin jne.
Kaari Utrion kirjassa "Kalevan tyttäret" on piirros s. 31, Laitilan Untamalan kirkon vieressä olevasta "Kalevanpojan viikatteenkivestä", jonka K.U. selittää keskiaikaiseksi hautakiveksi. Kuten ylempänä mainitsen kirkon ja markkinoiden ykseydestä, tämäkin kivi vahvistaa kuvaa markkinapaikalle pystytetystä "obeliskista" ja myöhemmästä kirkosta. Yleensä; mitä mahtavampi markkinapaikka, sitä mahtavampi obeliski. Esim. Trondheimissa on ollut yli 20 m. kivinen obeliski, joka on näkynyt kauas merelle. Puhumattakaan muualla olevista, esim. Välimeren alueen obeliskeista.
Aasian ja nyk. Venäjän esihistoria liittyy suoraan permiläis-suomalaisten esihistoriaan. Suomalaiset tutkimusmatkailijat kiertelivät 1800- ja 1900-luvun alun vaiheilla Aasian muinaisilla kauppateillä. J.G.Granö löysi Sajanin vuoristossa 2 m korkean kivisen "muistomerkin" (obeliskin), jossa oli syrjäänien riimukirjoituksen tapaisia merkkejä. (merkit tulkittiin tietenkin myöhemmin turkkilaisiksi ? )
Venäjälläkin perm.-suom- kauppiassuvut olivat vielä historiallisella ajallakin pitkään vallankahvassa. Samoin Sumessakin. - Jos S. Niinistöstä tulee seuraava presidentti, hän on ensimmäinen vaaleilla valittu puhtaasti hämäläinen valtion päämies.

martJP kirjoitti:

laittaisin pari todistetta näistä kainulaisten kauppiaiden muinaisuudesta. Näiden Jätinkirkkojen tutkimuksissa on todettu niissä olleen pystytettynä "menhirejä", eli isokokoisia kivipylväitä. Näitä vastaavia KAUPPAPAIKAN MERKKIKIVIÄ löytyy ympäri maailman, Ruijan rannikoilta Kap Horniin jne.
Kaari Utrion kirjassa "Kalevan tyttäret" on piirros s. 31, Laitilan Untamalan kirkon vieressä olevasta "Kalevanpojan viikatteenkivestä", jonka K.U. selittää keskiaikaiseksi hautakiveksi. Kuten ylempänä mainitsen kirkon ja markkinoiden ykseydestä, tämäkin kivi vahvistaa kuvaa markkinapaikalle pystytetystä "obeliskista" ja myöhemmästä kirkosta. Yleensä; mitä mahtavampi markkinapaikka, sitä mahtavampi obeliski. Esim. Trondheimissa on ollut yli 20 m. kivinen obeliski, joka on näkynyt kauas merelle. Puhumattakaan muualla olevista, esim. Välimeren alueen obeliskeista.
Aasian ja nyk. Venäjän esihistoria liittyy suoraan permiläis-suomalaisten esihistoriaan. Suomalaiset tutkimusmatkailijat kiertelivät 1800- ja 1900-luvun alun vaiheilla Aasian muinaisilla kauppateillä. J.G.Granö löysi Sajanin vuoristossa 2 m korkean kivisen "muistomerkin" (obeliskin), jossa oli syrjäänien riimukirjoituksen tapaisia merkkejä. (merkit tulkittiin tietenkin myöhemmin turkkilaisiksi ? )
Venäjälläkin perm.-suom- kauppiassuvut olivat vielä historiallisella ajallakin pitkään vallankahvassa. Samoin Sumessakin. - Jos S. Niinistöstä tulee seuraava presidentti, hän on ensimmäinen vaaleilla valittu puhtaasti hämäläinen valtion päämies.

Lue lisää

Olet oikeassa, että monilta muinaisilta toreilta eli markkinapaikoilta löytyy näitä kivipaaseja.
Voidaan olettaa, että alkujaan nämä ensimmäiset paadet ja kivirykelmät ovat olleet heimojen uskonnollisia kokoontumispaikkoja ja paasi tai kivirykelmä on toiminut AURINKOKELLONA, joka on antanut tarkan vuotuisen kokoontumisajan esim. keskikesän, jolloin mainittu uskonnollinen seremonia on toteutettu.
Näihin kokoontumisiin liittyi luonnollisesti myös kaupallista toimintaa ja sitä on hyödyntäneet myös muualta tulleet kauppiaat.
Perämeren rannikolla on yksi seikka mikä on estänyt pitkäaikaisen kaupankäynnin samalla paikalla ja tämä ongelma on voimakas maannousu, joka on siirtänyt rantaviivaa kymmeniä kilometrejä merelle päin pronssikauden ajoista ( maannousu on noin 1m sadassa vuodessa.
Pythean ajoilta n. 400 eKrs. maa on noussut yli 20m, joten tarujen Ultima Thulen kauppapaikkaa täytyy etsiä hyvin kaukaa sisämaasta.
Pattijoen Kastellin suurta kivikehää voisi teoriassa pitää tällaisena kauppapaikkana, mutta yhtä hyvin se on voinut olla hylkeenpyynnin tukikohta, jossa aavalla ulapalla, karin päällä ollut kivikehä on suojannut metsästäjien leiriä ja pyyntiveneitä keväisten ahtojäiden ja myrskyjen kasaamien jääröykkiöiden tuhoilta.

Pythea kirjoitti:

Olet oikeassa, että monilta muinaisilta toreilta eli markkinapaikoilta löytyy näitä kivipaaseja.
Voidaan olettaa, että alkujaan nämä ensimmäiset paadet ja kivirykelmät ovat olleet heimojen uskonnollisia kokoontumispaikkoja ja paasi tai kivirykelmä on toiminut AURINKOKELLONA, joka on antanut tarkan vuotuisen kokoontumisajan esim. keskikesän, jolloin mainittu uskonnollinen seremonia on toteutettu.
Näihin kokoontumisiin liittyi luonnollisesti myös kaupallista toimintaa ja sitä on hyödyntäneet myös muualta tulleet kauppiaat.
Perämeren rannikolla on yksi seikka mikä on estänyt pitkäaikaisen kaupankäynnin samalla paikalla ja tämä ongelma on voimakas maannousu, joka on siirtänyt rantaviivaa kymmeniä kilometrejä merelle päin pronssikauden ajoista ( maannousu on noin 1m sadassa vuodessa.
Pythean ajoilta n. 400 eKrs. maa on noussut yli 20m, joten tarujen Ultima Thulen kauppapaikkaa täytyy etsiä hyvin kaukaa sisämaasta.
Pattijoen Kastellin suurta kivikehää voisi teoriassa pitää tällaisena kauppapaikkana, mutta yhtä hyvin se on voinut olla hylkeenpyynnin tukikohta, jossa aavalla ulapalla, karin päällä ollut kivikehä on suojannut metsästäjien leiriä ja pyyntiveneitä keväisten ahtojäiden ja myrskyjen kasaamien jääröykkiöiden tuhoilta.

Lue lisää

Voihan ne kivikehät olla aivan mitä vaan. Esitin yhden mahdollisuuden, eli kauppapaikan. Tiedossani ei ole kuka tämän hyljevarastoteesin on aikoinaan esittänyt, minua se ei ole vakuuttanut, ja sen vuoksi esitin tämän uuden ajatuksen.
Kalentereista sanoisin, että näinhän näitä asioita on esitetty vähintään 16783 kertaa. Jos ei keksitä järkevämpiä selityksiä, hedelmällisyyskultti ja kalenterit ovat olleet aina se viimeinen oljenkorsi. Näinhän se on Stonehengen kohdallakin, jota myös pidän markkinapaikkana.
Näin maallikon järjellä ajateltuna, siinä aliarvioidaan muinaisten ihmisten järjenjuoksua. He olisivat raahanneet kymmenien, satojen mailien päästä raskaita kivilohkareita, nähdäkeen esim. kevätpäiväntasauksen, kun ympärillä on luonnon muovaamia maamerkkejäkin. Tai pari kolme kiveä sopivasti asetettuna, olisi ajanut saman asian.
Oliko "uskonnollisiin tapahtumiin osallistuvilla" kotonaan pienempi aurinkokello, josta he näkivät tapahtuma-ajan ? Vai kävivätkö he ehkä muutaman sadan kilometrin päästä katsomassa (muutaman kerran vuodessa) isoa aurinkokelloa, tietääkseen uskonnollisen tapahtuman lähestymisen ?
Maannousu koskenee samalla tavoin myös "hylkeenlihavarastoa" ? Jätinkirkothan sijaisevat nykyisin muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa. Sen vuoksi kirjoitinkin mahdollisista myöhemmistä markkinapaikoista, kuten esim. Oulujokisuun kukkulat, koska kolme-neljäsataa vuottakin on pitkä aika samalle markkinapaikalle. Kehitystähän on tapahtunut kivikaudellakin... Joskus vain huomaa, että se on nykyisin taantunut...
PS. tämä keskustelu alkaa muistuttamaan "jatulintarhaa", jossa kierretään spiraalia, ja lopulta sinä olet minä ja jne.

martJP kirjoitti:

Voihan ne kivikehät olla aivan mitä vaan. Esitin yhden mahdollisuuden, eli kauppapaikan. Tiedossani ei ole kuka tämän hyljevarastoteesin on aikoinaan esittänyt, minua se ei ole vakuuttanut, ja sen vuoksi esitin tämän uuden ajatuksen.
Kalentereista sanoisin, että näinhän näitä asioita on esitetty vähintään 16783 kertaa. Jos ei keksitä järkevämpiä selityksiä, hedelmällisyyskultti ja kalenterit ovat olleet aina se viimeinen oljenkorsi. Näinhän se on Stonehengen kohdallakin, jota myös pidän markkinapaikkana.
Näin maallikon järjellä ajateltuna, siinä aliarvioidaan muinaisten ihmisten järjenjuoksua. He olisivat raahanneet kymmenien, satojen mailien päästä raskaita kivilohkareita, nähdäkeen esim. kevätpäiväntasauksen, kun ympärillä on luonnon muovaamia maamerkkejäkin. Tai pari kolme kiveä sopivasti asetettuna, olisi ajanut saman asian.
Oliko "uskonnollisiin tapahtumiin osallistuvilla" kotonaan pienempi aurinkokello, josta he näkivät tapahtuma-ajan ? Vai kävivätkö he ehkä muutaman sadan kilometrin päästä katsomassa (muutaman kerran vuodessa) isoa aurinkokelloa, tietääkseen uskonnollisen tapahtuman lähestymisen ?
Maannousu koskenee samalla tavoin myös "hylkeenlihavarastoa" ? Jätinkirkothan sijaisevat nykyisin muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa. Sen vuoksi kirjoitinkin mahdollisista myöhemmistä markkinapaikoista, kuten esim. Oulujokisuun kukkulat, koska kolme-neljäsataa vuottakin on pitkä aika samalle markkinapaikalle. Kehitystähän on tapahtunut kivikaudellakin... Joskus vain huomaa, että se on nykyisin taantunut...
PS. tämä keskustelu alkaa muistuttamaan "jatulintarhaa", jossa kierretään spiraalia, ja lopulta sinä olet minä ja jne.

Lue lisää

Kalentereita tai ei se on sivuseikka. Aika vain määritettiin auringosta ja se oli tärkeä seikka kun yhteisö kokoontui määrättyyyn aikaan ja määrätylle paikalle.
Vanha kansa osasi hyvin määrittää kellonajan auringon suunnasta ja vuodenajan varjon pituudesta, olivatpa he missä tahansa. Purjehtiessaan he pystyivät ylittämään aavoja merenselkiä auringon varjon pituuteen perustuvalla navigointitavalla.
Markkinapaikolla kaupankäynti voitiin virallisesti aloittaa kun aurinko osoitti hetken koittaneen ja se oli tärkeä seikka, sillä se antoi kaikille osapuolille mahdollisuuden tasavertaiseen kaupankäytiin.
Jätinkirkoista voin sanoa vielä sen, että ne ovat voineet olleet eri aikoina erinlaisessa käytössä joten niiden käyttötarkoituksesta voi olla monta oikeaa vastausta.
Ps. Kyllähän tämä keskustelu kiertää omaa rataansa vähän joka palstalla ja se taitaa johtua siitä, että tämä suomi24 on muuttunut uudeksi maailmanpatsaaksi jota nykyajan "markkinakansa kiertää" omine oivalluksineen ;)

Pythea kirjoitti:

Viikinkien saagat tiesivät heidän kuninkaidensa polveutuneen Kainulaista mahtisuvuista ja sitä samaa verta on siirtynyt sieltä kautta englantiin ja muihin kuningashuoneisiin.
Hyvä että kirjasivat tuonkin ylös, jälkipolvien tiedoksi ja opetukseksi
Mutta mietitäänpä hiukan sitä Kainulaisten hylkeenpyyntiä, se kun oli muinoin todellinen vaurauden tuoja tuonne pimiään pohjan perään.
Taisit jo tuossa aloituksessa mainita tuon Pattijoen Kastellin suuren "jätinkirkon" rauniot ja sen mahdolliset käyttötarkoitukset.
Hylkeiden liha ei entisaikoihin ollut niin arvokas kuin paksu rasvakerros eli traani hylkeen pinnalla. Sitä nämä etelän etelän eläjät himoitsivat lamppujensa öljyksi.
Nooh, traanihan jouduttiin ensin välivarstoimaan ja jäittämään Kastellin tapaisiin "jätinkirkkoihin" jossa ne oli helppo suojata kivillä susilta ja talviuniltaan herääviltä karhuilta.
Kun hylkeenpyyntikausi alkoi loppumaan alkoi vimmattu traaninkeittokausi ja traaniöljy, jota voidaan nimittää vaikka entisajan valopetrooliksi, irtosi kun läskinpalasia korvennettiin kovassa tulessa isoissa, jopa 40 kannun kokoisissa, niitatuissa muuripadoissa.
Sen verran voin vielä salaisuuden verhoa raottaa, että juuri nämä padat oli niitä sampoja joita etelän rimpulat Väinämöisen johdolla himoitsivat. Rautakylkiset suurpadat niitattuine kirjokasineen oli liian suuri houkutus etelän köyhille eläjille.
Nooh, ehkä Pohjan topakat tyttäret oli se toinen himoituksen kohde.
...että tähän tapaan se menee kun vähän tarkemmin asijaan pertyy..

Lue lisää

Kuka teistä on kirjoittanut väitteensä kirjaksi asti niin voisi lukea kun jutut ovat aivan mahdottomia mahtisukuineen.Uskotteko itse näihin sekaisiin tarinoihinne joita kehittelette aamusta iltaan ja tiedätte historiaa paremmin kuin koulujen historiankirjat.

Saisiko joitain kirjojen nimiä joista voisi lukea väitöksiänne maamme historiasta ja sen asuttajista?

Esko vain kirjoitti:

Kuka teistä on kirjoittanut väitteensä kirjaksi asti niin voisi lukea kun jutut ovat aivan mahdottomia mahtisukuineen.Uskotteko itse näihin sekaisiin tarinoihinne joita kehittelette aamusta iltaan ja tiedätte historiaa paremmin kuin koulujen historiankirjat.

Saisiko joitain kirjojen nimiä joista voisi lukea väitöksiänne maamme historiasta ja sen asuttajista?

Lue lisää

Onpa hyvä, että täältä löytyy tarkkaavaisia lukijoita jotka huomaavat nämä epähistorialliset elementit.
Todellakin Sampo ja Väinämöisjutut kuuluvat tähän kansanomaiseen historian elävöittämiseen joten ne eivät ole missään nimessä faktaa historiallista tietoa.

Esko vain kirjoitti:

Kuka teistä on kirjoittanut väitteensä kirjaksi asti niin voisi lukea kun jutut ovat aivan mahdottomia mahtisukuineen.Uskotteko itse näihin sekaisiin tarinoihinne joita kehittelette aamusta iltaan ja tiedätte historiaa paremmin kuin koulujen historiankirjat.

Saisiko joitain kirjojen nimiä joista voisi lukea väitöksiänne maamme historiasta ja sen asuttajista?

Lue lisää

sekalaisten kommenttien alkuperästä en tiedä, mutta kainulaisista kertoo esim. Kyösti Julku useissakin kirjoissaan. Esitin tämän KAUPPAPAIKKA-idean vastapainona yliopistohenk. ym. väitteille hylkeenlihavarasto- tai aurinkorituaali-jätinkirkkojen tarkoituksesta. Lennart Meri, "Hopeavalkea"-kirjassaan kertoo kreikk. Pythean retkistä.
Edesmennyt prof. Julkukin sekoittaa kaksimetriset kainuut, ja puolitoistametriset baltit. (Tanskan kunink. kertomus A. Bremeniläisellä)- !800-luvulla Yrjö-Koskinen ja Aspelin väittelivät; toinen uskoi kainuiden kadonneen, ja toinen piti pohjalaisia heidän jälkeläisinään. Yhdyn tähän viimeiseen ajatukseen.
Muinaisuudesta on esim. "filosofinen" väite, että kehitys kulki keräilystä pyyntitalouteen, karjanhoitoon ja maanviljelyyn, vasta niiden jälkeen tuli kauppa. Itse pidän todennäköisenä, että kauppaa harrastettiin jo keräily- ja pyyntitalouden aikana. Ja KAUKOKAUPPAAkin jo "kivikaudella". (Ehkä joskus kirjoitan kirjankin, jos elän vielä muutaman vuoden)

martJP kirjoitti:

sekalaisten kommenttien alkuperästä en tiedä, mutta kainulaisista kertoo esim. Kyösti Julku useissakin kirjoissaan. Esitin tämän KAUPPAPAIKKA-idean vastapainona yliopistohenk. ym. väitteille hylkeenlihavarasto- tai aurinkorituaali-jätinkirkkojen tarkoituksesta. Lennart Meri, "Hopeavalkea"-kirjassaan kertoo kreikk. Pythean retkistä.
Edesmennyt prof. Julkukin sekoittaa kaksimetriset kainuut, ja puolitoistametriset baltit. (Tanskan kunink. kertomus A. Bremeniläisellä)- !800-luvulla Yrjö-Koskinen ja Aspelin väittelivät; toinen uskoi kainuiden kadonneen, ja toinen piti pohjalaisia heidän jälkeläisinään. Yhdyn tähän viimeiseen ajatukseen.
Muinaisuudesta on esim. "filosofinen" väite, että kehitys kulki keräilystä pyyntitalouteen, karjanhoitoon ja maanviljelyyn, vasta niiden jälkeen tuli kauppa. Itse pidän todennäköisenä, että kauppaa harrastettiin jo keräily- ja pyyntitalouden aikana. Ja KAUKOKAUPPAAkin jo "kivikaudella". (Ehkä joskus kirjoitan kirjankin, jos elän vielä muutaman vuoden)

Lue lisää

Täytynee hieman selvittää tätä kahden kansan "balttien ja kainulaisten" pituusproblematiikkaa.
Kuten varmaan tiedät pituuskasvu on paljolti ravinnosta riippuvaa ja jos esimerkiksi suomalaisen keskipituus määriteltäisiin 1700 luvun luulöytöjen perusteella se oli miehillä hieman yli 160 cm ! (nykyisin se on yli 175cm )
Vanhoilla historiallisilla kirjoituksilla on oma arvonsa, mutta 1800 luvun tutkijoiden "tutkimukset" on tehty paljolti tuon ajan kansallismielisessä hengessä eikä niillä ole paljon annettavaa nykyajan genettiseen ym tietoon pohjautuvaan tutkimukseen.

P.s tämä "sekavuus" kirjoituksissani johtunee minun tavasta kirjoittaa värikkäästi menneisyydestä, mutta mielelläni korjaan ne kohdat jotka ovat vaikeasti ymmärrettäviä tai virheellisiä.

martJP kirjoitti:

ei kannattaisi tulla aikuisten palstoille. -- Pronssikausi (virallisesti) vuosina 1500 - 500 e.a.a. joten merenpinta keskimäärin muutaman metrin nykyistä ylempänä. -

Lue lisää

Maannousu perämerellä 3000 vuoden aikana on ollut yli 25 m joten Oulun nykyinen keskus on ollut merenpinnan alapuolella ja "lasten tiedot" ovat paikallaan kun tietämättömiä aikuisia opastetaan.

sama aikuinen kirjoitti:

Maannousu perämerellä 3000 vuoden aikana on ollut yli 25 m joten Oulun nykyinen keskus on ollut merenpinnan alapuolella ja "lasten tiedot" ovat paikallaan kun tietämättömiä aikuisia opastetaan.

Lue lisää

lasten suustahan se totuus kuullaan. Tarkistin asian, ja heti jääkauden jälkeen maan nousu oli n. 10 cm / v. tasaantuen nyk. vajaaseen senttiin / v. Tietenkin Jätinkirkkojen JÄLKEINEN aika käsittää suht. pitkän ajan, mutta suluissa oleva "pronssikausi" ei sovi yhtälöön. Kiitos oikaisusta.
PS. Yritän tässä ( hivenen leikkimielellä ) nostaa Oulua maailmankartalle, vaikka oma yhteyteni O:n on 50 v. takaista.

Pythea kirjoitti:

Täytynee hieman selvittää tätä kahden kansan "balttien ja kainulaisten" pituusproblematiikkaa.
Kuten varmaan tiedät pituuskasvu on paljolti ravinnosta riippuvaa ja jos esimerkiksi suomalaisen keskipituus määriteltäisiin 1700 luvun luulöytöjen perusteella se oli miehillä hieman yli 160 cm ! (nykyisin se on yli 175cm )
Vanhoilla historiallisilla kirjoituksilla on oma arvonsa, mutta 1800 luvun tutkijoiden "tutkimukset" on tehty paljolti tuon ajan kansallismielisessä hengessä eikä niillä ole paljon annettavaa nykyajan genettiseen ym tietoon pohjautuvaan tutkimukseen.

P.s tämä "sekavuus" kirjoituksissani johtunee minun tavasta kirjoittaa värikkäästi menneisyydestä, mutta mielelläni korjaan ne kohdat jotka ovat vaikeasti ymmärrettäviä tai virheellisiä.

Lue lisää

"problematiikkaa". Juuri siinä on yksi perustava virhe, että puhutaan muinaisuuden "suomalaisista" yhtenä ja samana väestönä. Baltit / fennit, myöh. lapit / hämäläiset, tulivat vasta kansainvaellusten myötä, toisen vuosituhannen alussa (j.a.a.), isommissa määrin nyk. Suomenniemelle. Pieniä yksittäisiä ryhmiä näitä puolitoista metrisiä, liikkui keräily ja pyyntiretkillä jo kivikauden lopulla Suomenlahden rantamilla. ( Tämän kahden eri kansan olemassaolon, myöntää jopa Museovirastokin )
1700-luvulle tultaessa jo pelkät "sattumansysäilyt" näiden kahden kansan välillä, olivat
muuttaneet perimää. Ennen sotia syntyneenä tiedän ravinnon merkityksen kasvuun, mutta sitä en tiedä mitä geneettisiä jälkiä kivikasoista löytyy ?
"KESKIPITUUS" kahden vertailuryhmän välillä; esim. 200 senttisten ja 150 senttisten on 175 cm. - ja sehän ei kerrokaan MITÄÄN muuta.

martJP kirjoitti:

tiedetään mistä nämä kainulaisten geenit ovat peräisin. - Itä-Aasiasta. Itse en ole (minulle liian erikoisena tieteenalana) perehtynyt haploihin sun muihin geenijuttuihin, mutta joistakin tutkimuksista tämä selviää (esim. Lappalainen et al, joiden perusteella esim. K. Wiik on tehnyt meikäläisenkin järjellä ymmärrettäviä graafisia esityksiä).
Esittämäsi ajatukset ja myyntiartikkelit ovat ne tavanomaiset, mutta entäpä jos myynnissä oli myös kaivannastuotteita, asbestia, kuparia jne. - Suomalmin käyttö on myöhäistä, todennäköisesti (hämäl ?) kyläseppien innovaatiota muutama vuosisata takaperin. Kyröläiset (myöh. kuurilaiset ?) ovat todennäköisesti olleet yksi mahtiheimo/-suku, kainulaisten keskuudessa, (Kyrö-alkuiset ja -loppuiset runsaat paikannimet Lapista Viroon) jotka on sekoitettu myös myöhemmin tulleisiin "karjalaisiin". (Heikki Klemetti, "Kuortaneen historia".
Viljanviljely lienee ollut kotitarveviljelyä, ensimmäiset Kainuunmeren / Oulujärven ympäristössä. Tokkopa sitä on vientiin riittänyt. Kainulaisten alue ei jäänyt pelkästään Perämeren alueelle, vaan levisi Itämeren, Pohjanmeren ympäristöön jne.
Nyk. vallitsevat viralliset käsitykset ovat liiaksi indo-euroopal.-vetoisia. Esim. koiran on arveltu olevan lähtöisin ie-alueelta. Nyt on Ruotsissa tehty geenitutkimus koiran "alkukodista", ja se löytyi Itä-Aasiasta / Siperiasta. Syrjäänien / komien tiedetään jalostaneen yhden varhaisimmista koiraroduista, josta löytyy mainintoja vanhoista kertomuksista. Tämä musta-valkoinen koira, venäläis-eurooppalaisen laikan ja karjalankarhukoiran esi-isä/äiti levisi kainulaisten mukana (Orkneyn saga) Skotlantiin. Yksi viisain ja todennäk. vanhimpia koirarotuja, musta-valkoinen Border-Collie, on "lähtöisin" Skotlannin rajaseudulta.
Kainulais-pohjalaiset jalostivat tästä alkuperäisestä "syrjäänikoirasta" Suomen Pystykorvan, porokoiran jne. --Tässäpä taas pähkäiltävää sinulle...

Lue lisää

"Kainulaisten alue ei jäänyt pelkästään Perämeren alueelle, vaan levisi Itämeren, Pohjanmeren ympäristöön jne."
Ei vaikuta kovin uskottavalta, että pohjoismaiden varhaisessa historiassa satunnaisesti mainitut Kainut eli Kveenit olisi jokin valtiaskansa, joka on hallinnnut Itämeren ja Pohjanmeren kauppaa ym. ym.
Varhaiset pohjoismaiset maininnat Kainuista viittaavat pohjois-suomalaiseen ts. pohjalaiseen heimoon, joka monessa yhteydessä on sekoitettu myös suomalaisiin ts. varsinais-suomalaisiin.
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös että kyseessä on suomensukuinen heimo, joka on läheistä sukua suomalaisille ja virolaisille.
Perämeren vanha nimi on Kainuunmeri . Se on siis kainulaisten sydänaluetta kuten Suomenlahtea voidaan pitää suomalaisten kotimerenä.

Lapin ukko kirjoitti:

"Kainulaisten alue ei jäänyt pelkästään Perämeren alueelle, vaan levisi Itämeren, Pohjanmeren ympäristöön jne."
Ei vaikuta kovin uskottavalta, että pohjoismaiden varhaisessa historiassa satunnaisesti mainitut Kainut eli Kveenit olisi jokin valtiaskansa, joka on hallinnnut Itämeren ja Pohjanmeren kauppaa ym. ym.
Varhaiset pohjoismaiset maininnat Kainuista viittaavat pohjois-suomalaiseen ts. pohjalaiseen heimoon, joka monessa yhteydessä on sekoitettu myös suomalaisiin ts. varsinais-suomalaisiin.
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös että kyseessä on suomensukuinen heimo, joka on läheistä sukua suomalaisille ja virolaisille.
Perämeren vanha nimi on Kainuunmeri . Se on siis kainulaisten sydänaluetta kuten Suomenlahtea voidaan pitää suomalaisten kotimerenä.

Lue lisää

suomalaisissa tutkimuksissa onkin, että "kainulaisia ei mainita kuin satunnaisesti", esim. Museovirasto ei heitä mainitse. - (Johtuneeko hämäläisvetoisesta tutkimuksesta.) Nämä komi/kainuut levittäytyivät nyk. Suomen alueelle Vienanmeren, Nevajärven (Laatokan) linjalta. Kainuunmeri / Oulujärvi oli yksi varhaisimpia keskuspaikkoja. (myöh. Kainuunmeri oli Perämeri). Oulujärven ympäristössä kehittyi mm. asbestikulttuuri, ja sen (kaivannaistuotteen) seurauksena (tai rinnalla) myös metallien käsittelytaito, jonka taidon muutamat "tutkijat" ovat yhdistäneet lappalaisiin.
Kainulaisiin (nyk. pohojalaasten esi-isät) kuuluivat myös mahtisuku/heimo, Kyröläiset (kuurilaiset). Lapin miehenä tiedät varmaan Ivalon aiemman nimen, Kyrönkylä. Perämeren pohjukasta kainuut levittäytyivät nyk. Ruotsiin, Norjaan, Skotlantiin jne. (esim.Orkneyn saga) Samoin rannikkoa myöten nyk. Lounais-Suomen alueille. - Suomi-, suomalainen-nimitys on nuoremmalta ajalta. Yleensä kainuut olivat edistyksellistä väkeä. Voi sanoa että he toivat samat tiedot ja taidot Itämeren alueelle, kuin kerrotaan Odinin tuoneen. Jotain todistaa jo se, että fiksuimmat lähtivät lämpimimpiin maihin...

martJP kirjoitti:

suomalaisissa tutkimuksissa onkin, että "kainulaisia ei mainita kuin satunnaisesti", esim. Museovirasto ei heitä mainitse. - (Johtuneeko hämäläisvetoisesta tutkimuksesta.) Nämä komi/kainuut levittäytyivät nyk. Suomen alueelle Vienanmeren, Nevajärven (Laatokan) linjalta. Kainuunmeri / Oulujärvi oli yksi varhaisimpia keskuspaikkoja. (myöh. Kainuunmeri oli Perämeri). Oulujärven ympäristössä kehittyi mm. asbestikulttuuri, ja sen (kaivannaistuotteen) seurauksena (tai rinnalla) myös metallien käsittelytaito, jonka taidon muutamat "tutkijat" ovat yhdistäneet lappalaisiin.
Kainulaisiin (nyk. pohojalaasten esi-isät) kuuluivat myös mahtisuku/heimo, Kyröläiset (kuurilaiset). Lapin miehenä tiedät varmaan Ivalon aiemman nimen, Kyrönkylä. Perämeren pohjukasta kainuut levittäytyivät nyk. Ruotsiin, Norjaan, Skotlantiin jne. (esim.Orkneyn saga) Samoin rannikkoa myöten nyk. Lounais-Suomen alueille. - Suomi-, suomalainen-nimitys on nuoremmalta ajalta. Yleensä kainuut olivat edistyksellistä väkeä. Voi sanoa että he toivat samat tiedot ja taidot Itämeren alueelle, kuin kerrotaan Odinin tuoneen. Jotain todistaa jo se, että fiksuimmat lähtivät lämpimimpiin maihin...

Lue lisää

Minun tietääkseni varhaisimmat asbestikeramiikka löydöt on tehty Savosta ja sieltä löytyy myös näitä asbestiesiintymiä.
Asbestikeramiikan edut ovat kestävyys, korjattavuus ja hyvä lämmönsieto, mutta minulla ei ole tietoa kuinka mullistava tämä uusi keksintö on ollut, eikä siitä miten se liittyy metallien käsittelyyn tai muuhun "vuorityöhön". Pehmeän asbestin louhiminen avolouhoksesta ei ollut mikään ihmetemppu kivikaudellakaan.
Kyrö-nimen levinnäisyydestä sanoisin, että sen levinnäisyydessä on monia eri aikakerroksia ja myöhäisemmät liittyvät kyrö nimisiin taloihin yms.

Lapin ukko kirjoitti:

Minun tietääkseni varhaisimmat asbestikeramiikka löydöt on tehty Savosta ja sieltä löytyy myös näitä asbestiesiintymiä.
Asbestikeramiikan edut ovat kestävyys, korjattavuus ja hyvä lämmönsieto, mutta minulla ei ole tietoa kuinka mullistava tämä uusi keksintö on ollut, eikä siitä miten se liittyy metallien käsittelyyn tai muuhun "vuorityöhön". Pehmeän asbestin louhiminen avolouhoksesta ei ollut mikään ihmetemppu kivikaudellakaan.
Kyrö-nimen levinnäisyydestä sanoisin, että sen levinnäisyydessä on monia eri aikakerroksia ja myöhäisemmät liittyvät kyrö nimisiin taloihin yms.

Lue lisää

ei tarvittu. Käsittääkseni on luontevaa yhdistää asbestin kaivelu ja vuorityö, eli yleensä kaikki kaivannais- ja louhintatuotteiden hyödyntäminen... Kekseliäät kainuut (esim. Raahen sukelluspuku ym.) ovat jatkaneet pohojalaasina tätä itsenäistä ja "kekseliästäkin" yritystoimintaa, mitä taas hämäläis- tai lappalaisalueilla ei ole harrastettu. Näille alueille yrittäjät tulivat muualta, tai Valtio perusti yritykset. Kuten alussa olen maininnut O. Magnuksen ja J. Schefferuksen kirjoituksista; osa kainulaisista oli lappalaisten esimiehiä, eli kyläpäälliköitä, jotka kauppasivat markkinoilla kylien tuotteita, osa oli vuorimiehiä, jotka perustivat myöh. pruukkeja Suomeen ja esim. Ruotsin kaivosteollisuuden (S. Paulaharju) Osa oli kauppamerenkulun harjoittajia, jotka kopistivat Pohjolan pölyt jaloistaan ja lähtivät lämpimimmille seuduille. - Mitä nyt muutama jäi Turun, Ahvenanmaan saaristoalueille.
Kyrö-nimen alkuperä lienee kiinnostavin tässä yhteydessä ? Heikki Klemetti, joka oli kiistelty asianharrastaja, liitti kyröt ja kuurit samaan nippuun.
(Asiasta toiseen mennäkseni, ja näistä "virallisista" tutkimuksista yleensä, esim. Vatjan viidenneksestä ja vis-sanan väärästä tulkinnasta, eli yhdistämisestä vepsäläisiin, löytyy myös kainulaisiin liittyviä juttuja. Samoin Karjala-nimen alkuperästä).
Mukavaa muuten, että löytyy asiallisia keskustelukumppaneita alan kouluttamattomalle harrastelijalle.

martJP kirjoitti:

"problematiikkaa". Juuri siinä on yksi perustava virhe, että puhutaan muinaisuuden "suomalaisista" yhtenä ja samana väestönä. Baltit / fennit, myöh. lapit / hämäläiset, tulivat vasta kansainvaellusten myötä, toisen vuosituhannen alussa (j.a.a.), isommissa määrin nyk. Suomenniemelle. Pieniä yksittäisiä ryhmiä näitä puolitoista metrisiä, liikkui keräily ja pyyntiretkillä jo kivikauden lopulla Suomenlahden rantamilla. ( Tämän kahden eri kansan olemassaolon, myöntää jopa Museovirastokin )
1700-luvulle tultaessa jo pelkät "sattumansysäilyt" näiden kahden kansan välillä, olivat
muuttaneet perimää. Ennen sotia syntyneenä tiedän ravinnon merkityksen kasvuun, mutta sitä en tiedä mitä geneettisiä jälkiä kivikasoista löytyy ?
"KESKIPITUUS" kahden vertailuryhmän välillä; esim. 200 senttisten ja 150 senttisten on 175 cm. - ja sehän ei kerrokaan MITÄÄN muuta.

Lue lisää

Suomen alueelta on löytynyt hyvin vähän kivikautisia luuranko löytöjä tai kivikautisia hautoja mistä on voitu määrittää asukkaiden pituuksia( luurangot eivät säily suomalaisessa maaperässä eikä suolöytöjäkään ole tavattu kuin yksittäisissä tapauksissa), joten siihen perustuva kansojen tai paremminkin heimojen ryhmittely on tarkoitushakuista hakuammuntaa.Metsästyksellä ja kalastuksella eläneet ryhmät ovat poikkeuksetta pienempikokoisia kuin "kehittyneemmät", maanviljelyä ja karjanhoitoa pyynnin ohella harjoittaneet ryhmät.
Mikäli jokin näistä metsästys-kalastusryhmistä siirtyi kiinteään asutukseen ja päätoimiseksi maanviljeliäksi heidän kultuurinsa muutui totaalisesti ja sama ryhmä voitaisiin 200 vuotta myöhemmin määrittää pituuten perustuvan arkeologian mukaan eri "kansaksi".

martJP kirjoitti:

ei tarvittu. Käsittääkseni on luontevaa yhdistää asbestin kaivelu ja vuorityö, eli yleensä kaikki kaivannais- ja louhintatuotteiden hyödyntäminen... Kekseliäät kainuut (esim. Raahen sukelluspuku ym.) ovat jatkaneet pohojalaasina tätä itsenäistä ja "kekseliästäkin" yritystoimintaa, mitä taas hämäläis- tai lappalaisalueilla ei ole harrastettu. Näille alueille yrittäjät tulivat muualta, tai Valtio perusti yritykset. Kuten alussa olen maininnut O. Magnuksen ja J. Schefferuksen kirjoituksista; osa kainulaisista oli lappalaisten esimiehiä, eli kyläpäälliköitä, jotka kauppasivat markkinoilla kylien tuotteita, osa oli vuorimiehiä, jotka perustivat myöh. pruukkeja Suomeen ja esim. Ruotsin kaivosteollisuuden (S. Paulaharju) Osa oli kauppamerenkulun harjoittajia, jotka kopistivat Pohjolan pölyt jaloistaan ja lähtivät lämpimimmille seuduille. - Mitä nyt muutama jäi Turun, Ahvenanmaan saaristoalueille.
Kyrö-nimen alkuperä lienee kiinnostavin tässä yhteydessä ? Heikki Klemetti, joka oli kiistelty asianharrastaja, liitti kyröt ja kuurit samaan nippuun.
(Asiasta toiseen mennäkseni, ja näistä "virallisista" tutkimuksista yleensä, esim. Vatjan viidenneksestä ja vis-sanan väärästä tulkinnasta, eli yhdistämisestä vepsäläisiin, löytyy myös kainulaisiin liittyviä juttuja. Samoin Karjala-nimen alkuperästä).
Mukavaa muuten, että löytyy asiallisia keskustelukumppaneita alan kouluttamattomalle harrastelijalle.

Lue lisää

Nimittäin pronssikaudella n. 3000 vuotta sitten suomessa valmistettiin vuolukivimuotteja pronssikirveiden valamista varten. Vuolukivimuotteja on löytynyt ympäri pohjoista eurooppaa, joten suomesta voidaan löytää esihistoriallinen vuolukivikaivanto jos kivimuottien emäkallio pystytään jäljittämään.
Kyröä ja kuureja en lähtisi niputtamaa samaksi kansaksi, vaikka kahdesta "merikansasta" onkin kysymys.
Aika näyttää saadaanko verisukulaisuutta koskaan selville.

Lapin ukko kirjoitti:

Nimittäin pronssikaudella n. 3000 vuotta sitten suomessa valmistettiin vuolukivimuotteja pronssikirveiden valamista varten. Vuolukivimuotteja on löytynyt ympäri pohjoista eurooppaa, joten suomesta voidaan löytää esihistoriallinen vuolukivikaivanto jos kivimuottien emäkallio pystytään jäljittämään.
Kyröä ja kuureja en lähtisi niputtamaa samaksi kansaksi, vaikka kahdesta "merikansasta" onkin kysymys.
Aika näyttää saadaanko verisukulaisuutta koskaan selville.

Lue lisää

minulle uutta, (en ainakaan muista ? lukeneeni ) mutta sehän tukee tätä kainulaisten louhintahommaa, ja myös heidän kekseliäisyyttä ja asutuksen ja kauppareittien levinnäisyyttäkin.
Näistä kuurilaisten asuinpaikoista H. Klemetti "Kuortaneen vaiheita" -kirjassa s. 55-56 kertoo Riian piispa Meinhardin kostoretkestä kuurilaisia vastaan.

Pythea kirjoitti:

Suomen alueelta on löytynyt hyvin vähän kivikautisia luuranko löytöjä tai kivikautisia hautoja mistä on voitu määrittää asukkaiden pituuksia( luurangot eivät säily suomalaisessa maaperässä eikä suolöytöjäkään ole tavattu kuin yksittäisissä tapauksissa), joten siihen perustuva kansojen tai paremminkin heimojen ryhmittely on tarkoitushakuista hakuammuntaa.Metsästyksellä ja kalastuksella eläneet ryhmät ovat poikkeuksetta pienempikokoisia kuin "kehittyneemmät", maanviljelyä ja karjanhoitoa pyynnin ohella harjoittaneet ryhmät.
Mikäli jokin näistä metsästys-kalastusryhmistä siirtyi kiinteään asutukseen ja päätoimiseksi maanviljeliäksi heidän kultuurinsa muutui totaalisesti ja sama ryhmä voitaisiin 200 vuotta myöhemmin määrittää pituuten perustuvan arkeologian mukaan eri "kansaksi".

Lue lisää

ajatus, että toisen LÄHTEETTÖMÄT "tiedot" ovat tosia, ja toisen lähteisiin perustuvat "tiedot" "tarkoitushakuista hakuammuntaa", "kotitarveajattelua", "arvelua" jne. Katso vaihteeksi lähteitäkin. esim. Museoviraston sivu.
Minulla ei ole tietoa kuinka nopeasti maanviljelykseen siirtyminen ja viljan syöminen vaikuttaa pituuskasvuun, kalan syömiseen verrattuna. Ehkä kalan syöminen lisää pituuskasvua nopeammin ?
Korean sota esim. vaikutti Etelä-Korealaisten pituuskasvuun, verrattuna nyk. Pohjois-Korealaisiin. Johtuen siitä, että jenkit suorittivat "sattumansysäilyä" korealaistyttöjen perimään. Ja antoivat muitakin namuja.

martJP kirjoitti:

ajatus, että toisen LÄHTEETTÖMÄT "tiedot" ovat tosia, ja toisen lähteisiin perustuvat "tiedot" "tarkoitushakuista hakuammuntaa", "kotitarveajattelua", "arvelua" jne. Katso vaihteeksi lähteitäkin. esim. Museoviraston sivu.
Minulla ei ole tietoa kuinka nopeasti maanviljelykseen siirtyminen ja viljan syöminen vaikuttaa pituuskasvuun, kalan syömiseen verrattuna. Ehkä kalan syöminen lisää pituuskasvua nopeammin ?
Korean sota esim. vaikutti Etelä-Korealaisten pituuskasvuun, verrattuna nyk. Pohjois-Korealaisiin. Johtuen siitä, että jenkit suorittivat "sattumansysäilyä" korealaistyttöjen perimään. Ja antoivat muitakin namuja.

Lue lisää

Tottahan toki rannikolle muuttanut "pyyntikansa" on viljanviljelyn ohella on saanut myös uutta verta kun yhteydet merentakaisiin kaupustelijoihin ja muihin ryhmiin on voimistuneet. Tämä on itsestään selvä asia ja niin on käynyt kaikille muillekin ryhmille kun he ovat ilmestyneet "ihmisten ilmoille".
Päätoiminen metsästys ja kalastus antaa hyvin ravintoa sesonkiajoilla, mutta sydäntalvella kärsitään puutetta.
Maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoittaneet erätalonpojat saivat tasaisemmin ravintoa ja se oli monipuolisempaa ja tämä lisäsi heidän pituuskasvua, muun hyvinvoinnin ohella.

Pythea kirjoitti:

Tottahan toki rannikolle muuttanut "pyyntikansa" on viljanviljelyn ohella on saanut myös uutta verta kun yhteydet merentakaisiin kaupustelijoihin ja muihin ryhmiin on voimistuneet. Tämä on itsestään selvä asia ja niin on käynyt kaikille muillekin ryhmille kun he ovat ilmestyneet "ihmisten ilmoille".
Päätoiminen metsästys ja kalastus antaa hyvin ravintoa sesonkiajoilla, mutta sydäntalvella kärsitään puutetta.
Maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoittaneet erätalonpojat saivat tasaisemmin ravintoa ja se oli monipuolisempaa ja tämä lisäsi heidän pituuskasvua, muun hyvinvoinnin ohella.

Lue lisää

itsestään selvää, kun vain joku sen ensin kertoo...
Se oli joku näitä i-e sekokielisiä, Wittgenstein tai Nietzsche, kun sanoi jotta: "Jos ei ole... - Noista nimistäkin muuten näkee, miten huonosto i-e kansat ovat oppineet kainulais-foinikialaiset riimuaakkoset. Keksitty kaikennäköisiä lisävenkuroita, ja laitettu niitä sitten peräkkäin, jotta olisi muka hienompaa.

martJP kirjoitti:

itsestään selvää, kun vain joku sen ensin kertoo...
Se oli joku näitä i-e sekokielisiä, Wittgenstein tai Nietzsche, kun sanoi jotta: "Jos ei ole... - Noista nimistäkin muuten näkee, miten huonosto i-e kansat ovat oppineet kainulais-foinikialaiset riimuaakkoset. Keksitty kaikennäköisiä lisävenkuroita, ja laitettu niitä sitten peräkkäin, jotta olisi muka hienompaa.

Lue lisää

Kuten varmaan tiedätkin foinikealaiset nimitys on kreikkalais-roomalain vierasnimi tälle kansalle ja todistettavasti he käyttivät itsestään nimeä kaanaalaiset (canae) eli muin. heberaksi kauppiaat.
Mm kuuluisan Karthagon sotapäällikön nimi oli Cannae Hannibal. Voisipa joku tuon suomentaa vaikkapa
Kainuu Hannilasta, mutta eipä mennä niin pitkälle, sillä luotettava historiankirjoitus vaatii muutakin kuin kieliopillista kikkailua.
Riimujen rustauksesta sen verran, että kirjallista näyttöä niistä ei ole pohjoismassa ennen vuotta 100 jrK.
Varhaisimmat riimu löydöt on tehty tanskasta vuodelta 160 jrK.

martJP kirjoitti:

minulle uutta, (en ainakaan muista ? lukeneeni ) mutta sehän tukee tätä kainulaisten louhintahommaa, ja myös heidän kekseliäisyyttä ja asutuksen ja kauppareittien levinnäisyyttäkin.
Näistä kuurilaisten asuinpaikoista H. Klemetti "Kuortaneen vaiheita" -kirjassa s. 55-56 kertoo Riian piispa Meinhardin kostoretkestä kuurilaisia vastaan.

Lue lisää

"vanhoilta ajoita": Aiemmin oli sanonta, että - ainakin yksi suomalainen löytyy joka satamasta. Samoin mm. Kekkonen oli sanonut (Rautkallio, "Agenda Suomi ?" ): - suomalaisilla oli vielä 30-luvulla "tieto", että maailman asiat järjestetään suomalaisten etua ajatellen (muistinvarainen lainaus). - Nähdäkseni nämä molemmat sanonnat todistavat jotain. Esim. jonkin suomal.heimon perinteisestä merenkulusta ja "päällikkövirkojen" levinnäisyydestä ? ?

martJP kirjoitti:

alkaa nyt jo poikkeamaan liian paljon alkuperäisestä aiheestani, eli "Ultima Thoulen" / Oulen (äärimmäisen markkinapaikan) sijainnista, ja "Jätinkirkkojen" merkityksestä muinaisina kainulaisten "Ideaparkkeina". - Jään odottelemaan...
PS. Savukosken pari tikaria, ym. tavaraa kulkeutui ympäri nyk. Suomen (samoin kuin asbestikulttuurin tuotteitakin aiemmin), pienimuotoista kulkukauppaa ja kiertelevää käsityöammattia harjoittavien "laukkupermien", "rättiläisten" ja "laukkuryssien" kauppateillä. Heitä liikkui vielä 1900-luvun alussakin ainakin Pohjanmaalla. Samoin kuin muitakin tinureita ja kuppareita vielä myöhemmin kaupungeissakin.

Lue lisää

" PS. Savukosken pari tikaria, ym. tavaraa kulkeutui ympäri nyk. Suomen (samoin kuin asbestikulttuurin tuotteitakin aiemmin), pienimuotoista kulkukauppaa ja kiertelevää käsityöammattia harjoittavien "laukkupermien", "rättiläisten" ja "laukkuryssien" kauppateillä. Heitä liikkui vielä 1900-luvun alussakin ainakin Pohjanmaalla. Samoin kuin muitakin tinureita ja kuppareita vielä myöhemmin kaupungeissakin. "
Et kai nyt vakavissasi väitä, että ns Savukosken "tikarit", nämä Suomen vanhimmat tunnetut rautaesineet ovat "laukkuryssien" peruja. Kyseiset rautaesineet ovat ajoitettu 300-luvulle eKr. ja ensimmäiset slaavitkansat näillä alueilla tunnetaan vasta 1000 vuotta myöhemmin syntyneen Novgorodin kauppavaltion yhteydessä.

Sakke x kirjoitti:

" PS. Savukosken pari tikaria, ym. tavaraa kulkeutui ympäri nyk. Suomen (samoin kuin asbestikulttuurin tuotteitakin aiemmin), pienimuotoista kulkukauppaa ja kiertelevää käsityöammattia harjoittavien "laukkupermien", "rättiläisten" ja "laukkuryssien" kauppateillä. Heitä liikkui vielä 1900-luvun alussakin ainakin Pohjanmaalla. Samoin kuin muitakin tinureita ja kuppareita vielä myöhemmin kaupungeissakin. "
Et kai nyt vakavissasi väitä, että ns Savukosken "tikarit", nämä Suomen vanhimmat tunnetut rautaesineet ovat "laukkuryssien" peruja. Kyseiset rautaesineet ovat ajoitettu 300-luvulle eKr. ja ensimmäiset slaavitkansat näillä alueilla tunnetaan vasta 1000 vuotta myöhemmin syntyneen Novgorodin kauppavaltion yhteydessä.

Lue lisää

mutta em. esimerkit ovat lainausmerkkien sisällä. (jos ymmärrät tarkoituksen ?) Toisekseen "laukkuryssä" ei välttämättä ole tarkoittanut slaavia, vaan useimmin karjalaista kauppamiestä. En muuten kovin paljon anna arvoa näille perustiedoille, kuten esim. ajoituksille, ne saadaan liian usein sopimaan tutkijan omiin ennakko- oletuksiin. - tai sitten ei...

martJP kirjoitti:

mutta em. esimerkit ovat lainausmerkkien sisällä. (jos ymmärrät tarkoituksen ?) Toisekseen "laukkuryssä" ei välttämättä ole tarkoittanut slaavia, vaan useimmin karjalaista kauppamiestä. En muuten kovin paljon anna arvoa näille perustiedoille, kuten esim. ajoituksille, ne saadaan liian usein sopimaan tutkijan omiin ennakko- oletuksiin. - tai sitten ei...

Lue lisää

Tutkipa nyt kokonaan kirjottamasi lause..." Käsityöläinen, kiertävä kauppias ..yms.
Eihän tämä kuvaa mitään muuta kuin "tutkijan ennakko-oletuksia".
Tikareiden ajoitukset on alan tutkijoiden tekemiä ja minä en lähtisi niitä vesittämään ennakko-oletuksin tehdyksi. Onko muita perusteluja ajoitusten virheellisyydelle ja mikä on oma käsityksesi tikarien iästä?.

Sakke x kirjoitti:

Tutkipa nyt kokonaan kirjottamasi lause..." Käsityöläinen, kiertävä kauppias ..yms.
Eihän tämä kuvaa mitään muuta kuin "tutkijan ennakko-oletuksia".
Tikareiden ajoitukset on alan tutkijoiden tekemiä ja minä en lähtisi niitä vesittämään ennakko-oletuksin tehdyksi. Onko muita perusteluja ajoitusten virheellisyydelle ja mikä on oma käsityksesi tikarien iästä?.

Lue lisää

käsityö- ja kulkukauppiaan ammattien harjoittajista löytyy tietoa useista kansantiedettä käsittelevistä kirjoista. (Ja myös minun ikäluokkani kokemusperäisestä tiedosta) Ammattinimikkeet saattavat vaihdella eri alueilla, ja mainitsemani ovat lainaismerkeissä sen takia, että ne ovat myöhempiä (hist. ajan) nimityksiä näille kauppamiehille. Kivikautisia nimityksiä ei voi tietää ?
Oma "ennakko-oletukseni" on, että ko. ammatit ovat peräisin jo esihistorialliselta ajalta, mikä sopii tähän OLETTAMAANI permil. suomal. kauppiaskansan olemassaoloon.
Mitä tikareihin ym. Suomesta löydettyihin rautaesineisiin tulee, arvelen niiden iän huomattavasti vanhemmiksi. Näistä "virallisista" ennakko-oletuksista yleensä, viittaan esim. Susiluolan ja Ristolan / Myllykosken löytöjen ajoituksiin ja käytyihin keskusteluihin. (esim. Tiedelehti, tiedetoim. Kaario) -- Eikä ole mitenkään harvinaista sekään, että esihistoriaa ja tutkimustuloksia tietoisesti väärennetään. Sitähän harjoittivat jo antiikin kreikkal. ja roomal.

martJP kirjoitti:

käsityö- ja kulkukauppiaan ammattien harjoittajista löytyy tietoa useista kansantiedettä käsittelevistä kirjoista. (Ja myös minun ikäluokkani kokemusperäisestä tiedosta) Ammattinimikkeet saattavat vaihdella eri alueilla, ja mainitsemani ovat lainaismerkeissä sen takia, että ne ovat myöhempiä (hist. ajan) nimityksiä näille kauppamiehille. Kivikautisia nimityksiä ei voi tietää ?
Oma "ennakko-oletukseni" on, että ko. ammatit ovat peräisin jo esihistorialliselta ajalta, mikä sopii tähän OLETTAMAANI permil. suomal. kauppiaskansan olemassaoloon.
Mitä tikareihin ym. Suomesta löydettyihin rautaesineisiin tulee, arvelen niiden iän huomattavasti vanhemmiksi. Näistä "virallisista" ennakko-oletuksista yleensä, viittaan esim. Susiluolan ja Ristolan / Myllykosken löytöjen ajoituksiin ja käytyihin keskusteluihin. (esim. Tiedelehti, tiedetoim. Kaario) -- Eikä ole mitenkään harvinaista sekään, että esihistoriaa ja tutkimustuloksia tietoisesti väärennetään. Sitähän harjoittivat jo antiikin kreikkal. ja roomal.

Lue lisää

Taitaa olla turha taittaa peistä näiden "tikarien" iästä. Tässä hieman tutkittua tietoa tikareista ja omia arveluita niiden käyttötarkoituksesta ym.
Virallinen ajoitus tikareille on 500-300 vuotta eKr. ja löydöt on luokiteltu Ananjinon kulttuuriin kuuluviksi esineiksi.
Ne on teroitettu vain toiselta puolelta puolelta sirppien tapaan jolloin ne sirppi käytön lisäksi soveltuvat mielestäni myös puiden kuorintaan, lehdeksien keruuseen sekä nuotiopuiden valmistukseen leukun tapaan ym.
"Tikarit" on löydetty suosta asutuksen vierestä joten kauppiaan kätköstä ei voida puhua. Ananjinon kulttuuriin (on mm. permien kulttuurin edeltäjä) liittyvinä ne ovat tuotu idästä joten yhteyksiä sinne päin on ollut, mutta minkälaisia sitä on vaikea sanoa. Ryöstösaalista ne tuskin ovat, vaikka käyttötarkoitus on muuttunut uudella omistajalla.
Kauppiaita ja käsityöläisiä on ollut niin kauan kuin ihminen on asuttanut maapalloa ja on turhaa etsiä niille esikuvia historialliselta ajalta.
Kysyntä ja tarjonta on ratkaissut kaupankäynnin ja aina on ollut rohkeita yrittäjiä jotka ovat hoitaneet tavaran vaihdon.

Sakke x kirjoitti:

Taitaa olla turha taittaa peistä näiden "tikarien" iästä. Tässä hieman tutkittua tietoa tikareista ja omia arveluita niiden käyttötarkoituksesta ym.
Virallinen ajoitus tikareille on 500-300 vuotta eKr. ja löydöt on luokiteltu Ananjinon kulttuuriin kuuluviksi esineiksi.
Ne on teroitettu vain toiselta puolelta puolelta sirppien tapaan jolloin ne sirppi käytön lisäksi soveltuvat mielestäni myös puiden kuorintaan, lehdeksien keruuseen sekä nuotiopuiden valmistukseen leukun tapaan ym.
"Tikarit" on löydetty suosta asutuksen vierestä joten kauppiaan kätköstä ei voida puhua. Ananjinon kulttuuriin (on mm. permien kulttuurin edeltäjä) liittyvinä ne ovat tuotu idästä joten yhteyksiä sinne päin on ollut, mutta minkälaisia sitä on vaikea sanoa. Ryöstösaalista ne tuskin ovat, vaikka käyttötarkoitus on muuttunut uudella omistajalla.
Kauppiaita ja käsityöläisiä on ollut niin kauan kuin ihminen on asuttanut maapalloa ja on turhaa etsiä niille esikuvia historialliselta ajalta.
Kysyntä ja tarjonta on ratkaissut kaupankäynnin ja aina on ollut rohkeita yrittäjiä jotka ovat hoitaneet tavaran vaihdon.

Lue lisää

näihin virallisiin "totuuksiin", kuten kaupan ajoittumisesta keräily-, pyynti-, karjanhoito-, maanviljelykulttuurien JÄLKEISEEN aikaan. Esitin tämän oman väitteeni Jätinkirkkojen käyttötarkoituksesta siksi, että ajattelen kaupankäynnin olevan yksi vanhimpia toimintoja. - Mutta kaikkihan on itsestään selvää, kun vain joku ne ensin sanoo...
Sekavuudesta päätellen, kirjoituksesi lienee saman "pythean" käsialaa. - Mikä on esim. "permien kulttuuri" ? Ja kuka on maininnut "kauppiaan kätköstä" ?
Tikarit ovat toisarvoinen seikka, itse asiaan nähden. Jokainenhan löytää "tutkittua tietoa", jolla voi sitten leikkiä "viisasta"...

martJP kirjoitti:

näihin virallisiin "totuuksiin", kuten kaupan ajoittumisesta keräily-, pyynti-, karjanhoito-, maanviljelykulttuurien JÄLKEISEEN aikaan. Esitin tämän oman väitteeni Jätinkirkkojen käyttötarkoituksesta siksi, että ajattelen kaupankäynnin olevan yksi vanhimpia toimintoja. - Mutta kaikkihan on itsestään selvää, kun vain joku ne ensin sanoo...
Sekavuudesta päätellen, kirjoituksesi lienee saman "pythean" käsialaa. - Mikä on esim. "permien kulttuuri" ? Ja kuka on maininnut "kauppiaan kätköstä" ?
Tikarit ovat toisarvoinen seikka, itse asiaan nähden. Jokainenhan löytää "tutkittua tietoa", jolla voi sitten leikkiä "viisasta"...

Lue lisää

Jaksat haukkua toisia sekaviksi, viisastelijoiksi ja ties miksi. Et siedä muiden kritiikkiä tai edes mielipiteitä.
Mistä sinun kanssa voi yleensäkään keskustella kun jo yleinen käsitys asiasta, kuten tikarien ajoitus, on mielestäsi "tutkittua tietoa" jolla leikitään "viisasta".

Sakke x kirjoitti:

Jaksat haukkua toisia sekaviksi, viisastelijoiksi ja ties miksi. Et siedä muiden kritiikkiä tai edes mielipiteitä.
Mistä sinun kanssa voi yleensäkään keskustella kun jo yleinen käsitys asiasta, kuten tikarien ajoitus, on mielestäsi "tutkittua tietoa" jolla leikitään "viisasta".

Lue lisää

sinua lukemaan omat kirjoituksesi. Lue edes niiden otsikot, ja ihmettele sitten että olen yleensä sinulle vastaillut ? Sekavaa höpötystä asian vierestä ( koirat, ugrit, eläkel. ym. "kevennykset" ). - Ei kannata leikkiä opettajaa, jos ei ole "pedagogista koulutusta" ?
Katso mallia esim. "Lapin ukosta". Hänellä oli asiallisia ja selväsanaisia kommentteja, joihin vastasin mielelläni. Enkä usko että meistä kumpikaan otti "nokkiinsa", vaikka asioista oltiinkin osin eri mieltä.
Järkevässä keskustelussa asiat voivat riidellä, sekaviin höpinöihin on vaikeaa vastata järkevästi

martJP kirjoitti:

sinua lukemaan omat kirjoituksesi. Lue edes niiden otsikot, ja ihmettele sitten että olen yleensä sinulle vastaillut ? Sekavaa höpötystä asian vierestä ( koirat, ugrit, eläkel. ym. "kevennykset" ). - Ei kannata leikkiä opettajaa, jos ei ole "pedagogista koulutusta" ?
Katso mallia esim. "Lapin ukosta". Hänellä oli asiallisia ja selväsanaisia kommentteja, joihin vastasin mielelläni. Enkä usko että meistä kumpikaan otti "nokkiinsa", vaikka asioista oltiinkin osin eri mieltä.
Järkevässä keskustelussa asiat voivat riidellä, sekaviin höpinöihin on vaikeaa vastata järkevästi

Lue lisää

Sinun tekstissäsi on sekoittuneena pohjalaisuuden ylistys, hämäläisyyden vähättely ja viimeisimmän argeologisen tiedon vähättely.
Runsas mielikuvitus on muuttanut sinulle nämä muinaiset Kainut jättikokoisiksi maailmanvalloittajiksi.
Ja kaiken kruunaa värikäs todistelu missä on mielikuvituksellisia kytköksiä historialliseen aikaa mm. Raahen sukelluspuku, Eläkeläisjärjestöt, foinikealaiset- kainulaiset rinnastus ym. ym. ym.
Onko sinulla tullut koskaan mieleen, että toiset näistä asioista kiinnostuneet pyörittävät väliin kirjoituksillesi epäuskoisesti päätään.
Näin ainakin minulle kävi ja latasin samanlaista pajunköyttä asiatekstin lomaan kirjoituksissani.
Eli sitä saa mitä tilaa!

Pythea kirjoitti:

Sinun tekstissäsi on sekoittuneena pohjalaisuuden ylistys, hämäläisyyden vähättely ja viimeisimmän argeologisen tiedon vähättely.
Runsas mielikuvitus on muuttanut sinulle nämä muinaiset Kainut jättikokoisiksi maailmanvalloittajiksi.
Ja kaiken kruunaa värikäs todistelu missä on mielikuvituksellisia kytköksiä historialliseen aikaa mm. Raahen sukelluspuku, Eläkeläisjärjestöt, foinikealaiset- kainulaiset rinnastus ym. ym. ym.
Onko sinulla tullut koskaan mieleen, että toiset näistä asioista kiinnostuneet pyörittävät väliin kirjoituksillesi epäuskoisesti päätään.
Näin ainakin minulle kävi ja latasin samanlaista pajunköyttä asiatekstin lomaan kirjoituksissani.
Eli sitä saa mitä tilaa!

Lue lisää

lopultakin suostuit lukemaan ja syömään omat "pajunköytesi" ? Siinä päänpyörityksessä punaniska vahvistuu, mutta muuta ei ikävä kyllä tapahdukaan.
Onhan tuossa yli neljäsataa lukijaa käynyt, ehkä joku nuori järkevä, ennakkoluuloton "virallinen" tutkijakin, joka innostuu tutkimaan lisää esittämääni mahdollisuutta Jätinkirkoista esihistoriallisina markkinapaikkoina.
Laitan vielä yhden mahdollisen yhteyden, johon en kaipaa "pythean" pajunköysiä, vaan TASOKKAITA kommentteja; TV ! esitti 31. 7. 08.05. ohjelman "Kiinan oudot muumiot" n. vuodelta 2000 e.a.a. Löytöpaikka oli Tarimin (joki) allas, Takla Makanin reunalla. Haudoissa oli mm. pronssiesineitä, Tällä muinaisella kansalla oli käytössään hevonen, kärryt, kehittyneitä kudonnaisia, pronssisoittimia ym. kamaa, joita esim. Kiinassa ei vielä siihen aikaan tunnettu.
"Kauppias itse" oli yli 180 cm. vaalea / punertavatukkainen ja sinisilmäinen "eurooppalainen" mies, jonka haudassa oli hevonen, satula ja maailman vanhimmat (ruutukuvioiset) housut. (Samanaikuisia ruutukuvioisia kankaita on löydetty Itämeren ympäristöstä, ja myöh. kainuiden vieminä Skotlannista ?). Toinen kauppamies-muumio (säilyt. Eremitaasissa), joka on löydetty Siperiasta, 1000 km pohjoiseen Tarimin altaalta, oli fyysisesti samaa luokkaa. Hänellä oli myös soittimia ja kelloja (ei aurinkokelloja), ja Malediiveiltä peräisin olevia kaurikotiloita (joita käytettiin maksuvälineinä ennen "ruplan" keksimistä). - Lieneekö herrat olleet permil. suomal. kieltä puhuneita "laukkuryssiä" ?

martJP20 kirjoitti:

lopultakin suostuit lukemaan ja syömään omat "pajunköytesi" ? Siinä päänpyörityksessä punaniska vahvistuu, mutta muuta ei ikävä kyllä tapahdukaan.
Onhan tuossa yli neljäsataa lukijaa käynyt, ehkä joku nuori järkevä, ennakkoluuloton "virallinen" tutkijakin, joka innostuu tutkimaan lisää esittämääni mahdollisuutta Jätinkirkoista esihistoriallisina markkinapaikkoina.
Laitan vielä yhden mahdollisen yhteyden, johon en kaipaa "pythean" pajunköysiä, vaan TASOKKAITA kommentteja; TV ! esitti 31. 7. 08.05. ohjelman "Kiinan oudot muumiot" n. vuodelta 2000 e.a.a. Löytöpaikka oli Tarimin (joki) allas, Takla Makanin reunalla. Haudoissa oli mm. pronssiesineitä, Tällä muinaisella kansalla oli käytössään hevonen, kärryt, kehittyneitä kudonnaisia, pronssisoittimia ym. kamaa, joita esim. Kiinassa ei vielä siihen aikaan tunnettu.
"Kauppias itse" oli yli 180 cm. vaalea / punertavatukkainen ja sinisilmäinen "eurooppalainen" mies, jonka haudassa oli hevonen, satula ja maailman vanhimmat (ruutukuvioiset) housut. (Samanaikuisia ruutukuvioisia kankaita on löydetty Itämeren ympäristöstä, ja myöh. kainuiden vieminä Skotlannista ?). Toinen kauppamies-muumio (säilyt. Eremitaasissa), joka on löydetty Siperiasta, 1000 km pohjoiseen Tarimin altaalta, oli fyysisesti samaa luokkaa. Hänellä oli myös soittimia ja kelloja (ei aurinkokelloja), ja Malediiveiltä peräisin olevia kaurikotiloita (joita käytettiin maksuvälineinä ennen "ruplan" keksimistä). - Lieneekö herrat olleet permil. suomal. kieltä puhuneita "laukkuryssiä" ?

Lue lisää

Siinähän se Pohjolan Kainujen maailman valloittajan kuva täydentyikin, Kiinaan ja Malediivien täydennyskaivauksilla tiedot irtoaa ja uusi SmartJP maailmankuva täydentyy.
Viralliset tutkijat tulevat tulevaisuudessa haukkomaan henkeään kun kaivauksista paljastuu komia pohjalaishäijy ruutuhousuissaan, taskussaan au.. kello hopeavitjoilla, vyöllään helapää puukko ja vilttihattu päässään ja heipparallaa.

ruma vallesmanni kirjoitti:

Siinähän se Pohjolan Kainujen maailman valloittajan kuva täydentyikin, Kiinaan ja Malediivien täydennyskaivauksilla tiedot irtoaa ja uusi SmartJP maailmankuva täydentyy.
Viralliset tutkijat tulevat tulevaisuudessa haukkomaan henkeään kun kaivauksista paljastuu komia pohjalaishäijy ruutuhousuissaan, taskussaan au.. kello hopeavitjoilla, vyöllään helapää puukko ja vilttihattu päässään ja heipparallaa.

Lue lisää

kun lukutaidottomat vilttihatutkin osallistuvat keskusteluun. - Pyysin tasokkaita kommentteja ? -- Voisitko olla edes niin fiksu, että laitat oman tasoisesi uuden palstan itsellesi ja OMILLE ajatuksillesi ? ? ?

Pythea kirjoitti:

Tottahan toki rannikolle muuttanut "pyyntikansa" on viljanviljelyn ohella on saanut myös uutta verta kun yhteydet merentakaisiin kaupustelijoihin ja muihin ryhmiin on voimistuneet. Tämä on itsestään selvä asia ja niin on käynyt kaikille muillekin ryhmille kun he ovat ilmestyneet "ihmisten ilmoille".
Päätoiminen metsästys ja kalastus antaa hyvin ravintoa sesonkiajoilla, mutta sydäntalvella kärsitään puutetta.
Maanviljelyä ja karjanhoitoa harjoittaneet erätalonpojat saivat tasaisemmin ravintoa ja se oli monipuolisempaa ja tämä lisäsi heidän pituuskasvua, muun hyvinvoinnin ohella.

Lue lisää

(voitiin) harrastaa ympäri vuoden, maanviljelyä pienillä peltotilkuilla vain kesäisin. Joten talviset viljavarastot lienevät olleet vähäisiä.. Ellei halla vienyt näitäkin.
Esim. sota-aikana syntyneet länsirannikon asukkaat ovat runsaasta kalansyönnistä johtuen pidempiä, kuin vastaavat viljansyöjät.

Lapin ukko kirjoitti:

"Kainulaisten alue ei jäänyt pelkästään Perämeren alueelle, vaan levisi Itämeren, Pohjanmeren ympäristöön jne."
Ei vaikuta kovin uskottavalta, että pohjoismaiden varhaisessa historiassa satunnaisesti mainitut Kainut eli Kveenit olisi jokin valtiaskansa, joka on hallinnnut Itämeren ja Pohjanmeren kauppaa ym. ym.
Varhaiset pohjoismaiset maininnat Kainuista viittaavat pohjois-suomalaiseen ts. pohjalaiseen heimoon, joka monessa yhteydessä on sekoitettu myös suomalaisiin ts. varsinais-suomalaisiin.
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös että kyseessä on suomensukuinen heimo, joka on läheistä sukua suomalaisille ja virolaisille.
Perämeren vanha nimi on Kainuunmeri . Se on siis kainulaisten sydänaluetta kuten Suomenlahtea voidaan pitää suomalaisten kotimerenä.

Lue lisää

hallitsi kahta maata, Finlandia ja Kvenlandia, joita kutsutaan Suomeksi ja Kainuunmaaksi.
O. Magnus kertoo Pohjolan kansoista: "he palvoivat aurinkoa ja kuuta, ja rukoilivat punaista vaatelappua". - Symboloiko punavaate, punaverkaisia (kauppias-) päällikkö / sankareita ? Symboloiko "seita" kauppapaikan "obeliskeja", joiden juurelle vietiin kauppatavaraa ?

kuurilainen QQQ kirjoitti:

(voitiin) harrastaa ympäri vuoden, maanviljelyä pienillä peltotilkuilla vain kesäisin. Joten talviset viljavarastot lienevät olleet vähäisiä.. Ellei halla vienyt näitäkin.
Esim. sota-aikana syntyneet länsirannikon asukkaat ovat runsaasta kalansyönnistä johtuen pidempiä, kuin vastaavat viljansyöjät.

Lue lisää

Tässä täytyy huomioida se että _erätalonpojat_ olivat maanviljelijöitä ja karjankasvattajia sekä muina aikoina metsästäjiä ja kalastajia .
Tämä monitoimisuus antoi varman ravinnon saannin näillä pohjoisilla alueilla ja samalla lisääntynyttä pituuskasvua.
Ruotsin vallan ajalla nämä talonpojat joutuivat kylläkin ankaran verotuksen alle, sotien yms vuoksi ja samaan aikaan esiintynyt kylmä jakso eli ns pieni jääkausi verotti myös luonnon antimia, joten keskipituus laski tuona aikana noin 10- 15 cm nykyaikaan verrattuna.

joonaskuona kirjoitti:

hallitsi kahta maata, Finlandia ja Kvenlandia, joita kutsutaan Suomeksi ja Kainuunmaaksi.
O. Magnus kertoo Pohjolan kansoista: "he palvoivat aurinkoa ja kuuta, ja rukoilivat punaista vaatelappua". - Symboloiko punavaate, punaverkaisia (kauppias-) päällikkö / sankareita ? Symboloiko "seita" kauppapaikan "obeliskeja", joiden juurelle vietiin kauppatavaraa ?

Lue lisää

Fornjotrin tarina kuuluu muinaisiin sandinavisiin saagakertomuksiin ja sen historiallinen todistusarvo jäänee kysymysmerkiksi. Mutta ei savua ilman tulta, muinaiset Kainut olivat mitä ilmeisemmin mahtitekijöitä Perämeren ja koko pohjoisen fennoskandian alueella 1000- 1400 vuotta sitten.
Kanadan asutus ja turkiskaupan kukoistuskausi 1700-1800 luvulla antaa hyvän kuvan siitä miten laajat alueet saatiin liitettyä turkiskaupan myötä 200 vuodessa yhtenäiseksi valtioksi.
Pohjoisen turkikset ovat aina olleet himoittua tavaraa ja mm. kuninkaalliset viitat valmistettiin pohjolan valkeista kärpänahoista, mutta myös lohta ja hylkeen traania sekä nahkoja riitti myytäväksi asti.

12+7 kirjoitti:

Fornjotrin tarina kuuluu muinaisiin sandinavisiin saagakertomuksiin ja sen historiallinen todistusarvo jäänee kysymysmerkiksi. Mutta ei savua ilman tulta, muinaiset Kainut olivat mitä ilmeisemmin mahtitekijöitä Perämeren ja koko pohjoisen fennoskandian alueella 1000- 1400 vuotta sitten.
Kanadan asutus ja turkiskaupan kukoistuskausi 1700-1800 luvulla antaa hyvän kuvan siitä miten laajat alueet saatiin liitettyä turkiskaupan myötä 200 vuodessa yhtenäiseksi valtioksi.
Pohjoisen turkikset ovat aina olleet himoittua tavaraa ja mm. kuninkaalliset viitat valmistettiin pohjolan valkeista kärpänahoista, mutta myös lohta ja hylkeen traania sekä nahkoja riitti myytäväksi asti.

Lue lisää

on jo saagoja realistisempi lähde.

"Tämä kyseenalaistaa Ottarin ilmoituksen, että hän lähti tutkimaan pohjoisia äärialueita. Kenties hän ei ollutkaan aivan ensimmäinen, joka purjehti Jäämeren rantaa. Varmaankin norjalaiset tiesivät jo ennen tätä matkaa, että Vienan vesillä eli mursuja. Kenties Ottar vain kertoi omista kokemuksistaan - mikä koko tekstin perusteella on todennäköisempää.

Mursujen pyynti vaikuttaa kertomuksen kohokohdalta. Se näyttää olleen kirjoittajan mielestä erityisen tärkeää. Mursuilla mainitaan olevan jaloa luuta hampaissaan, ja suuri saaliskin on kertomisen arvoinen. Ottar oli pyydystänyt kuuden miehensä kanssa peräti 60 mursua kahdessa päivässä.

Mursut olivatkin kaukomatkan arvoisia eläimiä. Nahasta saatiin erittäin kestävää laivaköyttä, kun se leikattiin spiraaliksi. Syöksyhampaat taas olivat Pohjolan norsunluuta, josta tehtiin arvokkaita koristeita ja taide-esineitä kirkkoihin ja luostareihin sekä rikkaiden ja valtaa pitävien asuihin ja koteihin." http://www.tiede.fi/artikkeli/349/paallikko_ottarin_kuvaus_pohjolasta_paasi_maailman

Ottarin mukaan Bjarmiasta haluttiin turkiksia, laivaköysiä, valaanluuta ja mursunhampaita. Koska hän ketoo olleensa ensimmäinen, joka kiersi Kuolan niemimaan, on tavaraa siis toimitettu aiemmin Kemijoen-Oulujoen vesireittejä pitkin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että nämä Bjarmit olivat kuvausten mukaan vaaleahiuksisia ja puhuivat samankaltaista kieltä saamelaisten kanssa. Tähän voi yhdistää sen, että Oulu- ja Kemi-joet ovat J.Vahtolan mukaan nimetty muinaishämäläisittäin.

Tulee väkisinkin mieleen kuvio, jossa muinaishämäläisillä on suuri rooli. Olisiko Ottar alkanut vetää välistä ja hakea itse kauppatavaransa laivallaan Bjarmeilta? Hämäläisiä voisi alkaa kutsua tässä vaiheessa kainulaisiksi.

Mikäli muinaiset hämäläisperäiset venemiehet hallistsivat Oulujärven ja Vienan Kemin vesistön kosket ja olivat sieltä kuljettaneet kauppatavaraa jo satoja vuosia, olivat he varmasti vaurastuneet kaupankäynnillä' mm. Ottarin kanssa. Olettaisin, että tuo mursunnahkaköysi oli muinaisissa purjealuksissa maailman parasta. Mursunhammas on arvokasta ja helppo kuljettaa kesäisin veneessä ja talvella jäätynyttä joenuomaa pitkin 871-899. Vetojuhtana on voinut olla koira, tai metsäpeura. Porojahan eleli tuolloin vain Keski-Ruotsissa.

Tuossa on myös mahdollisuus, että Bjarmit olivat tuota vanhaa Ves-kansaa, eli vepsäläisiä.

kirvesvartta kirjoitti:

on jo saagoja realistisempi lähde.

"Tämä kyseenalaistaa Ottarin ilmoituksen, että hän lähti tutkimaan pohjoisia äärialueita. Kenties hän ei ollutkaan aivan ensimmäinen, joka purjehti Jäämeren rantaa. Varmaankin norjalaiset tiesivät jo ennen tätä matkaa, että Vienan vesillä eli mursuja. Kenties Ottar vain kertoi omista kokemuksistaan - mikä koko tekstin perusteella on todennäköisempää.

Mursujen pyynti vaikuttaa kertomuksen kohokohdalta. Se näyttää olleen kirjoittajan mielestä erityisen tärkeää. Mursuilla mainitaan olevan jaloa luuta hampaissaan, ja suuri saaliskin on kertomisen arvoinen. Ottar oli pyydystänyt kuuden miehensä kanssa peräti 60 mursua kahdessa päivässä.

Mursut olivatkin kaukomatkan arvoisia eläimiä. Nahasta saatiin erittäin kestävää laivaköyttä, kun se leikattiin spiraaliksi. Syöksyhampaat taas olivat Pohjolan norsunluuta, josta tehtiin arvokkaita koristeita ja taide-esineitä kirkkoihin ja luostareihin sekä rikkaiden ja valtaa pitävien asuihin ja koteihin." http://www.tiede.fi/artikkeli/349/paallikko_ottarin_kuvaus_pohjolasta_paasi_maailman

Ottarin mukaan Bjarmiasta haluttiin turkiksia, laivaköysiä, valaanluuta ja mursunhampaita. Koska hän ketoo olleensa ensimmäinen, joka kiersi Kuolan niemimaan, on tavaraa siis toimitettu aiemmin Kemijoen-Oulujoen vesireittejä pitkin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että nämä Bjarmit olivat kuvausten mukaan vaaleahiuksisia ja puhuivat samankaltaista kieltä saamelaisten kanssa. Tähän voi yhdistää sen, että Oulu- ja Kemi-joet ovat J.Vahtolan mukaan nimetty muinaishämäläisittäin.

Tulee väkisinkin mieleen kuvio, jossa muinaishämäläisillä on suuri rooli. Olisiko Ottar alkanut vetää välistä ja hakea itse kauppatavaransa laivallaan Bjarmeilta? Hämäläisiä voisi alkaa kutsua tässä vaiheessa kainulaisiksi.

Mikäli muinaiset hämäläisperäiset venemiehet hallistsivat Oulujärven ja Vienan Kemin vesistön kosket ja olivat sieltä kuljettaneet kauppatavaraa jo satoja vuosia, olivat he varmasti vaurastuneet kaupankäynnillä' mm. Ottarin kanssa. Olettaisin, että tuo mursunnahkaköysi oli muinaisissa purjealuksissa maailman parasta. Mursunhammas on arvokasta ja helppo kuljettaa kesäisin veneessä ja talvella jäätynyttä joenuomaa pitkin 871-899. Vetojuhtana on voinut olla koira, tai metsäpeura. Porojahan eleli tuolloin vain Keski-Ruotsissa.

Tuossa on myös mahdollisuus, että Bjarmit olivat tuota vanhaa Ves-kansaa, eli vepsäläisiä.

Lue lisää

oletuksia Ottarin tarinasta, on esitetty muutaman vuosikymmenien ajan (M. Haavio, L. Meri ym.). Samoin mursuista saatavat hyödykkeet, syöksyhampaat, laivatouvit ym. ovat luettavissa useista eri lähteestä. Muistaakseni O:n tarinassa kerrottiin "lappalaisista" ? - Suattoihan tuo olla niinkin, että O oli vast´ikkään vaurastunut sen verran, että suattoi varustaa laivan Vienanmeren retkelle, jota oli purjehdittu jo satoja vuosia aiemmin. Bjarmiahan oli O:n aikana jo muinainen markkinapaikka. Tämä nousukas halusi päästä Alfredin keräämään historiankirjaan "ensimmäisenä" Kuollan kiertäjänä. - Se mitä tulee Vahtolan "hämäläispropagandaan", osoittautunee vääräksi. Mistä lienee tieto, että poroja ei ollut ensimmäisellä vuosituhannella kuin Keski-Ruotsissa ? Mm. Martti Haavio esitti myös tämän vepsäläis-teorian 5-60 v. sitten. Itse pidän vepsejä samoina tummina baltteina, kuin hämyjäkin. Nämä ves, wis, wizzi yms. kun tarkoittavat useimmissa kielissä vettä. Eli kyseessä lienee vesi / merikansa, eli pohjanmiehet eli kainuut. Jotka myös perutivat Vis-byn, "jotlantien" saarelle.

kirvesvartta kirjoitti:

on jo saagoja realistisempi lähde.

"Tämä kyseenalaistaa Ottarin ilmoituksen, että hän lähti tutkimaan pohjoisia äärialueita. Kenties hän ei ollutkaan aivan ensimmäinen, joka purjehti Jäämeren rantaa. Varmaankin norjalaiset tiesivät jo ennen tätä matkaa, että Vienan vesillä eli mursuja. Kenties Ottar vain kertoi omista kokemuksistaan - mikä koko tekstin perusteella on todennäköisempää.

Mursujen pyynti vaikuttaa kertomuksen kohokohdalta. Se näyttää olleen kirjoittajan mielestä erityisen tärkeää. Mursuilla mainitaan olevan jaloa luuta hampaissaan, ja suuri saaliskin on kertomisen arvoinen. Ottar oli pyydystänyt kuuden miehensä kanssa peräti 60 mursua kahdessa päivässä.

Mursut olivatkin kaukomatkan arvoisia eläimiä. Nahasta saatiin erittäin kestävää laivaköyttä, kun se leikattiin spiraaliksi. Syöksyhampaat taas olivat Pohjolan norsunluuta, josta tehtiin arvokkaita koristeita ja taide-esineitä kirkkoihin ja luostareihin sekä rikkaiden ja valtaa pitävien asuihin ja koteihin." http://www.tiede.fi/artikkeli/349/paallikko_ottarin_kuvaus_pohjolasta_paasi_maailman

Ottarin mukaan Bjarmiasta haluttiin turkiksia, laivaköysiä, valaanluuta ja mursunhampaita. Koska hän ketoo olleensa ensimmäinen, joka kiersi Kuolan niemimaan, on tavaraa siis toimitettu aiemmin Kemijoen-Oulujoen vesireittejä pitkin. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että nämä Bjarmit olivat kuvausten mukaan vaaleahiuksisia ja puhuivat samankaltaista kieltä saamelaisten kanssa. Tähän voi yhdistää sen, että Oulu- ja Kemi-joet ovat J.Vahtolan mukaan nimetty muinaishämäläisittäin.

Tulee väkisinkin mieleen kuvio, jossa muinaishämäläisillä on suuri rooli. Olisiko Ottar alkanut vetää välistä ja hakea itse kauppatavaransa laivallaan Bjarmeilta? Hämäläisiä voisi alkaa kutsua tässä vaiheessa kainulaisiksi.

Mikäli muinaiset hämäläisperäiset venemiehet hallistsivat Oulujärven ja Vienan Kemin vesistön kosket ja olivat sieltä kuljettaneet kauppatavaraa jo satoja vuosia, olivat he varmasti vaurastuneet kaupankäynnillä' mm. Ottarin kanssa. Olettaisin, että tuo mursunnahkaköysi oli muinaisissa purjealuksissa maailman parasta. Mursunhammas on arvokasta ja helppo kuljettaa kesäisin veneessä ja talvella jäätynyttä joenuomaa pitkin 871-899. Vetojuhtana on voinut olla koira, tai metsäpeura. Porojahan eleli tuolloin vain Keski-Ruotsissa.

Tuossa on myös mahdollisuus, että Bjarmit olivat tuota vanhaa Ves-kansaa, eli vepsäläisiä.

Lue lisää

Mursunhampaista voin sanoa sen , että itse pohdin myös olisiko se yksi muinaisten Kainujen kauppatavaroista. Vesireitit Vienaan on tunnettu jo kivikaudelta asti ja ennenkin kauppatavaroita Suomeen on kulkeutunut aina Uralilta asti. Mursunnahkaköydet taas liittyvät purjelaiva-aikaan ja sen kysyntä on kasvanut 500-luvulta purjehduksen lisäännyttyä Itämerellä.
Metsäpeura ja tunturipeura (joka tunnetaan kesytettynä porona) on minun käsittääkseni kumpikin kesytettävissä vetojuhdaksi, vaikka parhaiten tähän soveltuu tunturipeura sosiaalisempana laumaeläimenä.
Mikäli helposti kesytettäviä poroja on tuolloin ollut vain Keski-Ruotsissa niin uskoisin, että niitä on hankittu myös Kainujen ajokeiksi.
Koirien käyttö vetojuhtana onnistui sekin kun metsänriistaa ja hylkeitä riitti koirien ruokintaan.
Mielenkiintoista on myös se mihinkä tavaroihin nämä Bjarmian mursunhampaat ja muut arvotuotteet vaihdettiin. Ehkä vilja, orjat, jalometallit ja meripihka olivat ne tuotteita jotka kävivät kaupaksi vauraassa Bjarmiassa.

12+7 kirjoitti:

Mursunhampaista voin sanoa sen , että itse pohdin myös olisiko se yksi muinaisten Kainujen kauppatavaroista. Vesireitit Vienaan on tunnettu jo kivikaudelta asti ja ennenkin kauppatavaroita Suomeen on kulkeutunut aina Uralilta asti. Mursunnahkaköydet taas liittyvät purjelaiva-aikaan ja sen kysyntä on kasvanut 500-luvulta purjehduksen lisäännyttyä Itämerellä.
Metsäpeura ja tunturipeura (joka tunnetaan kesytettynä porona) on minun käsittääkseni kumpikin kesytettävissä vetojuhdaksi, vaikka parhaiten tähän soveltuu tunturipeura sosiaalisempana laumaeläimenä.
Mikäli helposti kesytettäviä poroja on tuolloin ollut vain Keski-Ruotsissa niin uskoisin, että niitä on hankittu myös Kainujen ajokeiksi.
Koirien käyttö vetojuhtana onnistui sekin kun metsänriistaa ja hylkeitä riitti koirien ruokintaan.
Mielenkiintoista on myös se mihinkä tavaroihin nämä Bjarmian mursunhampaat ja muut arvotuotteet vaihdettiin. Ehkä vilja, orjat, jalometallit ja meripihka olivat ne tuotteita jotka kävivät kaupaksi vauraassa Bjarmiassa.

Lue lisää

Uskoisin tuon Vähä-Bjarmian olleen nykyinen Kantalahti. Suorin tie Kantalahdesta Hillesøyn, Kvaløyan tai Senjan saarille, eli Hagolandiin kulkee Lapin halki. Tuo reitti on miltei mahdoton kulkea kauppatavaralastin kanssa.

Vesitie tarjoaa helpomman, mutta ei kovin helpon reitin. Reitti Vienanmereltä Tromssaan kulki Vienan Kemi-jokea myöten Sotkamon tai Suomussalmen tienoille, jossa maakannaksen jälkeen päästiin Oulujoen vesistöön. Oulujoelta pääsriin Perämerelle, sieltä rantaa seuraillen Tornionjoelle, (meänkielellä Tornionväylä). 510 kilometriä selkeää joenuomaa ylöspäin Torniojärvelle Tromssan kupeeseen. Näin on asia edelleen, jokainen voi tuon tarkistaa kartasta.

Aluksi ehkä 700-luvulla jokien latvoilla käytiin kaukokalassa/erällä, vietettiin koko kesä kalastellen ja eräsaunoja rakennellen. Vähitellen maantiede tuli tutuksi ja tuttujen jokien latvoilta löytyi laskevan joen uoma. Kun nuo reitit olivat aikanaan opittu, on niiden varrelle asettunut pysyvästi asumaan oman heimon miehiä , myös perheet ovat muuttaneet mukana. Näistä taloista on tullut eräasemia, aikansa huoltoasemia. Näissä taloissa on saanut yösijan ja ruokaa korvausta vastaan. Näin on käsittääkseni koko Suomen varhainen asutus aikanaan tapahtunut. Näin on myös saanut alkunsa alkuperäinen kainuun korpikansa, joka on paljon sotaa ja väkivaltaa myöhemmin kokenut. Karjalaisten (Novgorodilaisten) oikeutettu rajanpuolustus hävitti asujaimistoa ja kyliä satojen vuosien ajan. Paljon myöhemmin 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha jätti nämä alueet Novgorodille, vaikka asujaimisto oli Kainulaisia, alunperin Hämeestä ja Perämeren rannoilta muuttaneita hyvin varhaisia erätalonpoikia.

Valtameri tarjosi myös erään hyvin tärkeän kauppatavaran: suolan. Vienanmeren rannoilla onkin ollut melkoisia suolakeittämöitä historialliselle ajalle saakka. Näitä keittämöitä alkoi myöhemmin 1200-1300-luvulla karjalaiset heimot kutsumaan varnitsoiksi. Tromssaan tätä suolaa ei viety, mutta Hämeeseen todennäköisesti kyllä. Suolaa tarvittiin pääasiassa elintarvikkeiden, kalojen ja turkisten säilömiseen, mätänemisen estämiseen. Mursunhampaat ja valaanluu, sekä luotettavat, märkänäkin toimivat laivaköydet olivat varmasti myös kuljettamisen arvoinen lasti.

Kuljettaminen on saattanut tapahtua myös ketjutetusti, niin, että hyödynnetään jäätynyttä joenuomaa talvella ja myötävirtaan virtaavaa jokireittiä kesällä. Voi myös olla, että koko rahtauksesta on vastannut joku, mutta osataipaleista aina sen jokiosuuden luottomies. Välivarastoja tuo ainakin vaatii.

Matkaahan tuolle kauppareitille tulee yli 1000kilometriä, mutta kun Bjarmeilla oli tarjontaa ja Tromssassa kysyntää, tavara liikkui. Oletan, että tavara liikkui myös Birkaan, luulisi niille sielläkin kysyntää olleen. Birkasta tavara lähti Friisien mukana muualle manner-Eurooppaan. Karjalaiset heimot ottivat kauppareitit haltuunsa 1200- luvulla, jonka jälkeen asutus saa karjalaista sävyä.

kirvesvartta kirjoitti:

Uskoisin tuon Vähä-Bjarmian olleen nykyinen Kantalahti. Suorin tie Kantalahdesta Hillesøyn, Kvaløyan tai Senjan saarille, eli Hagolandiin kulkee Lapin halki. Tuo reitti on miltei mahdoton kulkea kauppatavaralastin kanssa.

Vesitie tarjoaa helpomman, mutta ei kovin helpon reitin. Reitti Vienanmereltä Tromssaan kulki Vienan Kemi-jokea myöten Sotkamon tai Suomussalmen tienoille, jossa maakannaksen jälkeen päästiin Oulujoen vesistöön. Oulujoelta pääsriin Perämerelle, sieltä rantaa seuraillen Tornionjoelle, (meänkielellä Tornionväylä). 510 kilometriä selkeää joenuomaa ylöspäin Torniojärvelle Tromssan kupeeseen. Näin on asia edelleen, jokainen voi tuon tarkistaa kartasta.

Aluksi ehkä 700-luvulla jokien latvoilla käytiin kaukokalassa/erällä, vietettiin koko kesä kalastellen ja eräsaunoja rakennellen. Vähitellen maantiede tuli tutuksi ja tuttujen jokien latvoilta löytyi laskevan joen uoma. Kun nuo reitit olivat aikanaan opittu, on niiden varrelle asettunut pysyvästi asumaan oman heimon miehiä , myös perheet ovat muuttaneet mukana. Näistä taloista on tullut eräasemia, aikansa huoltoasemia. Näissä taloissa on saanut yösijan ja ruokaa korvausta vastaan. Näin on käsittääkseni koko Suomen varhainen asutus aikanaan tapahtunut. Näin on myös saanut alkunsa alkuperäinen kainuun korpikansa, joka on paljon sotaa ja väkivaltaa myöhemmin kokenut. Karjalaisten (Novgorodilaisten) oikeutettu rajanpuolustus hävitti asujaimistoa ja kyliä satojen vuosien ajan. Paljon myöhemmin 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha jätti nämä alueet Novgorodille, vaikka asujaimisto oli Kainulaisia, alunperin Hämeestä ja Perämeren rannoilta muuttaneita hyvin varhaisia erätalonpoikia.

Valtameri tarjosi myös erään hyvin tärkeän kauppatavaran: suolan. Vienanmeren rannoilla onkin ollut melkoisia suolakeittämöitä historialliselle ajalle saakka. Näitä keittämöitä alkoi myöhemmin 1200-1300-luvulla karjalaiset heimot kutsumaan varnitsoiksi. Tromssaan tätä suolaa ei viety, mutta Hämeeseen todennäköisesti kyllä. Suolaa tarvittiin pääasiassa elintarvikkeiden, kalojen ja turkisten säilömiseen, mätänemisen estämiseen. Mursunhampaat ja valaanluu, sekä luotettavat, märkänäkin toimivat laivaköydet olivat varmasti myös kuljettamisen arvoinen lasti.

Kuljettaminen on saattanut tapahtua myös ketjutetusti, niin, että hyödynnetään jäätynyttä joenuomaa talvella ja myötävirtaan virtaavaa jokireittiä kesällä. Voi myös olla, että koko rahtauksesta on vastannut joku, mutta osataipaleista aina sen jokiosuuden luottomies. Välivarastoja tuo ainakin vaatii.

Matkaahan tuolle kauppareitille tulee yli 1000kilometriä, mutta kun Bjarmeilla oli tarjontaa ja Tromssassa kysyntää, tavara liikkui. Oletan, että tavara liikkui myös Birkaan, luulisi niille sielläkin kysyntää olleen. Birkasta tavara lähti Friisien mukana muualle manner-Eurooppaan. Karjalaiset heimot ottivat kauppareitit haltuunsa 1200- luvulla, jonka jälkeen asutus saa karjalaista sävyä.

Lue lisää

Ei ole mikään sattuma, että Olaus Magnuksenkin ylistämä Tornion markkinapaikka oli Perämeren tärkein kauppapaikka ja solmukohta koko alueen kaupankäynnille.
Uskoisin myös viimeisten itsenäisten Kainulaisten asuttaneen tätä kahden yhdistyvän väylän, Kalix- (Kainu -) ja Torniojoen, välistä aluetta.
Perämerihän tunnettiin aikaisemmin Kainuun merenä, mutta Kainuu maa-alueena on vaikeampi määrittää. Ainoat myöhemmät Kainu viitteet on Torniojokilaakson meänkieliset suomalaiset, jotka ovat kutsuneet rannikkoseutua Kainuuksi, sekä Hailuotolaiset kaukokalastajat jotka nimittivät Torniosta länteen olevaa rannikkoa Kainuun mantereeksi.
Nykyinen Kainuu oli ilmeisesti muinaiskainuun takamaa jossa he erätalonpoikina viljelivät mm kaukokaskeja.

kirvesvartta kirjoitti:

Uskoisin tuon Vähä-Bjarmian olleen nykyinen Kantalahti. Suorin tie Kantalahdesta Hillesøyn, Kvaløyan tai Senjan saarille, eli Hagolandiin kulkee Lapin halki. Tuo reitti on miltei mahdoton kulkea kauppatavaralastin kanssa.

Vesitie tarjoaa helpomman, mutta ei kovin helpon reitin. Reitti Vienanmereltä Tromssaan kulki Vienan Kemi-jokea myöten Sotkamon tai Suomussalmen tienoille, jossa maakannaksen jälkeen päästiin Oulujoen vesistöön. Oulujoelta pääsriin Perämerelle, sieltä rantaa seuraillen Tornionjoelle, (meänkielellä Tornionväylä). 510 kilometriä selkeää joenuomaa ylöspäin Torniojärvelle Tromssan kupeeseen. Näin on asia edelleen, jokainen voi tuon tarkistaa kartasta.

Aluksi ehkä 700-luvulla jokien latvoilla käytiin kaukokalassa/erällä, vietettiin koko kesä kalastellen ja eräsaunoja rakennellen. Vähitellen maantiede tuli tutuksi ja tuttujen jokien latvoilta löytyi laskevan joen uoma. Kun nuo reitit olivat aikanaan opittu, on niiden varrelle asettunut pysyvästi asumaan oman heimon miehiä , myös perheet ovat muuttaneet mukana. Näistä taloista on tullut eräasemia, aikansa huoltoasemia. Näissä taloissa on saanut yösijan ja ruokaa korvausta vastaan. Näin on käsittääkseni koko Suomen varhainen asutus aikanaan tapahtunut. Näin on myös saanut alkunsa alkuperäinen kainuun korpikansa, joka on paljon sotaa ja väkivaltaa myöhemmin kokenut. Karjalaisten (Novgorodilaisten) oikeutettu rajanpuolustus hävitti asujaimistoa ja kyliä satojen vuosien ajan. Paljon myöhemmin 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha jätti nämä alueet Novgorodille, vaikka asujaimisto oli Kainulaisia, alunperin Hämeestä ja Perämeren rannoilta muuttaneita hyvin varhaisia erätalonpoikia.

Valtameri tarjosi myös erään hyvin tärkeän kauppatavaran: suolan. Vienanmeren rannoilla onkin ollut melkoisia suolakeittämöitä historialliselle ajalle saakka. Näitä keittämöitä alkoi myöhemmin 1200-1300-luvulla karjalaiset heimot kutsumaan varnitsoiksi. Tromssaan tätä suolaa ei viety, mutta Hämeeseen todennäköisesti kyllä. Suolaa tarvittiin pääasiassa elintarvikkeiden, kalojen ja turkisten säilömiseen, mätänemisen estämiseen. Mursunhampaat ja valaanluu, sekä luotettavat, märkänäkin toimivat laivaköydet olivat varmasti myös kuljettamisen arvoinen lasti.

Kuljettaminen on saattanut tapahtua myös ketjutetusti, niin, että hyödynnetään jäätynyttä joenuomaa talvella ja myötävirtaan virtaavaa jokireittiä kesällä. Voi myös olla, että koko rahtauksesta on vastannut joku, mutta osataipaleista aina sen jokiosuuden luottomies. Välivarastoja tuo ainakin vaatii.

Matkaahan tuolle kauppareitille tulee yli 1000kilometriä, mutta kun Bjarmeilla oli tarjontaa ja Tromssassa kysyntää, tavara liikkui. Oletan, että tavara liikkui myös Birkaan, luulisi niille sielläkin kysyntää olleen. Birkasta tavara lähti Friisien mukana muualle manner-Eurooppaan. Karjalaiset heimot ottivat kauppareitit haltuunsa 1200- luvulla, jonka jälkeen asutus saa karjalaista sävyä.

Lue lisää

sekoitetaan alkuperäiset kainuut hämäläisiin, joita he eivät käsittääkseni ole ? Minkä takia kainu-nimi olisi erotettu hämyistä, jos he olivat samaa kansaa. (Nykyisin Kainuu, kuten suurin osa Suomesta, on kylläkin hämäläis-enemmistöinen.) Kun sosialismi tuli Suomeen 1900-luvun alussa, sen omaksuivat ensimmäisinä nimenomaan (Etelä-Suomen) hämäläiset. Eivät niinkään karjalaiset tai savolaiset. Ja sen takia näin, että hämäl. olivat näitä "ryysyrannan jooseppeja". Ja vastapuolena olivat kainulais-pohjalaiset maanomistajat.
Hämäläis-vepsäläisistä sen verran, että pari suomal. kansantieteilijää kiersi 1900-luvun alussa vepsäläiskyliä nyk. itärajan takana. he sanoivat kylien olleen kuin muinaismuseo-alueita. (T. Vuorela: "Suomensukuiset kansat") Joten eivät liene mitään suurta kauppiaskansaa.
Alkuperäisistä kveeneistä esim. Ruijan maaherra Sommerfelt (1787-1800) : "Kveenit ovat pitkää, isokokoista kansaa. He rakastavat metsänhakkuuta, lohenpyyntiä ja metsästystä - raivaavat, viljelevät maatansa, - pitävät hevosia, lehmiä - osaavat rakentaa huoneita, tehdä veneitä sekä takoa rautaa." ( S. Paulaharju; "Ruijan suomalaisia")
Sotilaina, ja yleensä "mieskunnosta", kertoo jotain vuosituhannen lopulla tehty väitöskirja esim. tyypillisestä hämäläiskylä Orimattilasta: siellä oli viime sotien aikana, asukaslukuun suhteutettuna, eniten käpykaartilaisia. - Samoin Sprengtporten ei luottanut Kymenlaakson (kuului silloin Venäjään) hämäläisiin, koska arveli heidän luikkivan karkuun Ruotsin Pyhtään puolelle, sodan syttyessä.
Kantalahtea on muistaakseni Bjarmiana pitänyt mm. Kustaa Vilkuna. Vähä-Bjarmiasta en ole kuullut, kylläkin etu- ja taka Bjarmiasta. Yleisesti lienee Bjarmian sijainniksi hyväksytty Vienajoen suualue.

martJP kirjoitti:

sekalaisten kommenttien alkuperästä en tiedä, mutta kainulaisista kertoo esim. Kyösti Julku useissakin kirjoissaan. Esitin tämän KAUPPAPAIKKA-idean vastapainona yliopistohenk. ym. väitteille hylkeenlihavarasto- tai aurinkorituaali-jätinkirkkojen tarkoituksesta. Lennart Meri, "Hopeavalkea"-kirjassaan kertoo kreikk. Pythean retkistä.
Edesmennyt prof. Julkukin sekoittaa kaksimetriset kainuut, ja puolitoistametriset baltit. (Tanskan kunink. kertomus A. Bremeniläisellä)- !800-luvulla Yrjö-Koskinen ja Aspelin väittelivät; toinen uskoi kainuiden kadonneen, ja toinen piti pohjalaisia heidän jälkeläisinään. Yhdyn tähän viimeiseen ajatukseen.
Muinaisuudesta on esim. "filosofinen" väite, että kehitys kulki keräilystä pyyntitalouteen, karjanhoitoon ja maanviljelyyn, vasta niiden jälkeen tuli kauppa. Itse pidän todennäköisenä, että kauppaa harrastettiin jo keräily- ja pyyntitalouden aikana. Ja KAUKOKAUPPAAkin jo "kivikaudella". (Ehkä joskus kirjoitan kirjankin, jos elän vielä muutaman vuoden)

Lue lisää

Pidän kaupankäyntiä ainakin yhtenä vanhimmista ammateista, varmaan jo matoja keräillessämme vaihtelimme tavaraa keskenämme; toisella oli kaksi matoa, toisella kaksi nättiä kiveä ja kas - kaupankäynti oli aloitettu. Kivikauden aikana ja jälkeen tapahtuneiden kylmenemisjaksojen aikainen muuttosuuntahan on varmasti ollut pohjoisesta etelään, joten Oulunkin seuduilta on suunnattu sinne minne totuttu elinympäristökin, joten pohdiskelen mielelläni tätä kainulaisteoriaa esim. skandinavian ja osittain brittien saartenkin asuttajina ja saagojen muistamina kuninkaina. Mikä oli suhde saamelaisten esi-isiin kivikaudella on myös mielenkiintoinen, olivatko he samaa, mutta paikoilleen jäänyttä kansaa ehkä.

dna häme2 kirjoitti:

Pidän kaupankäyntiä ainakin yhtenä vanhimmista ammateista, varmaan jo matoja keräillessämme vaihtelimme tavaraa keskenämme; toisella oli kaksi matoa, toisella kaksi nättiä kiveä ja kas - kaupankäynti oli aloitettu. Kivikauden aikana ja jälkeen tapahtuneiden kylmenemisjaksojen aikainen muuttosuuntahan on varmasti ollut pohjoisesta etelään, joten Oulunkin seuduilta on suunnattu sinne minne totuttu elinympäristökin, joten pohdiskelen mielelläni tätä kainulaisteoriaa esim. skandinavian ja osittain brittien saartenkin asuttajina ja saagojen muistamina kuninkaina. Mikä oli suhde saamelaisten esi-isiin kivikaudella on myös mielenkiintoinen, olivatko he samaa, mutta paikoilleen jäänyttä kansaa ehkä.

Lue lisää

esittänyt käsitykseni "saamelaisten" eli lappalaisten esi-isistä. Nimet säme / häme, on kielitiet. mukaan sama asia. Säme-sana eri muodoissaan, ja useissa kielissä, viittaa useimmin mustaan Vanha sananparsi; "ruotsi ruualla, mustakansa murkinalla" viittaa samaan asiaan, ja rivien välistä voi lukea melko paljon... Eli tämä "saamelaismyytti" esi-isineen, voidaan unohtaa.
Esim. Herodotoksen mainitsemat punertavaihoiset "Budinit", jotka asuivat puisissa mäkilinnoissa (Laatokan, Vuoksen alueilla ?), sopivat hyvin permil.- suomal. kuvaan. Välimeren kauppapaikoilta tulleet tummat "Gelonit" taas hyvin baltti / hämäl. kansoiksi, myöh. Tacituksen "fenneiksi" ( fenni-nimi on, ilman mitään pätevää perustelua, yhdistetty "lappalaisiin". ja tästä on ajan mittaan kehittynyt tämä "lappalais-/saamelais-myytti".

Lapin ukko kirjoitti:

Nimittäin pronssikaudella n. 3000 vuotta sitten suomessa valmistettiin vuolukivimuotteja pronssikirveiden valamista varten. Vuolukivimuotteja on löytynyt ympäri pohjoista eurooppaa, joten suomesta voidaan löytää esihistoriallinen vuolukivikaivanto jos kivimuottien emäkallio pystytään jäljittämään.
Kyröä ja kuureja en lähtisi niputtamaa samaksi kansaksi, vaikka kahdesta "merikansasta" onkin kysymys.
Aika näyttää saadaanko verisukulaisuutta koskaan selville.

Lue lisää

oli aikoinaan sitä mieltä, että muin. pakana-suomal. / kainuilla oli mineralogista tietämystä. Joten O. Magnuksen käyttämälle "vuorimies-nimelle" oli todennäköisesti hyvät perusteet.

J. Jogunen kirjoitti:

oli aikoinaan sitä mieltä, että muin. pakana-suomal. / kainuilla oli mineralogista tietämystä. Joten O. Magnuksen käyttämälle "vuorimies-nimelle" oli todennäköisesti hyvät perusteet.

Lue lisää

1800-luvun puolivälissä, kirjoittaa Uralin rintetä kierrellessään: " - osoittanee sitä Suomalaisten vuoren-kaivannon taitoa, joita heidän naapurinsa niin Aasiassa kuin Euroopassa kiittivät heitä." ("Muistelmia matkoilta Venäjällä" s, 180)

Lapin ukko kirjoitti:

"Kainulaisten alue ei jäänyt pelkästään Perämeren alueelle, vaan levisi Itämeren, Pohjanmeren ympäristöön jne."
Ei vaikuta kovin uskottavalta, että pohjoismaiden varhaisessa historiassa satunnaisesti mainitut Kainut eli Kveenit olisi jokin valtiaskansa, joka on hallinnnut Itämeren ja Pohjanmeren kauppaa ym. ym.
Varhaiset pohjoismaiset maininnat Kainuista viittaavat pohjois-suomalaiseen ts. pohjalaiseen heimoon, joka monessa yhteydessä on sekoitettu myös suomalaisiin ts. varsinais-suomalaisiin.
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös että kyseessä on suomensukuinen heimo, joka on läheistä sukua suomalaisille ja virolaisille.
Perämeren vanha nimi on Kainuunmeri . Se on siis kainulaisten sydänaluetta kuten Suomenlahtea voidaan pitää suomalaisten kotimerenä.

Lue lisää

kirjoittaa v. 1965 (arabial. lähteet; Muqqasdesi v. 980 ja Abu Ali ibn Ruste v. 912) s. 67 : "Bolgaria hallitsi Volgaa, - - - joen nimi on Nahr ab-saqaliba `vaaleiden saqlab-kansojen virta` - - - jokea myöten laivattiin Bolgariasta tai Bolgarian kautta etelään pikkukarjaa, nautoja, vaahterapuuta, panssareita, miekkoja, - - - kalaliimaa, tuohta, - - - mursunluuta ja slaavilaisia orjia. - - - Osan (tavaroista) esim. turkikset, aseet ja orjat, Bolgaria hankki pohjoisesta - - - Aseet olivat ruotsi-kauppiaiden lännestä Itämeren kauppatietä importoimia frankkilaismiekkoja. Orjat olivat ruotsien pyydystämiä:
s. 68 - - - "itämerensuomalaisissa kielissä (on lainoja ? ? muinaisbolgaarin kielestä) - omena, sima, humala - (mahdollisesti myös) - sanat piika ja kylä".
s. 71 - "Permin kulttuurissa oli kaksi pääkautta: ensimmäinen käsitti ajan noin vuodesta 100 eKr. vuoteen 800 jKr., toinen vuodet 800-1200 - - -
Itämeri oli siis kansainvälinen kauppareitti ja rannikoilla kauppapaikkoja, jo e.a.a. Miksi ei olisi ollut jo parituhatta vuotta aiemminkin, kuten Volga ja Silkkitiekin ? Volgan mutka, jossa Bolgaria sijaitsi, oli permil.- suomal. eli "vaaleiden kauppapermien" / rusien / kainuiden lähtöaluetta. Syrjäänit / rusit / kainuut tunnetaan sepäntaidoista, samoin hirsi- ja laivanrakennustaidoista. Esim. Suomenlinnaa rakenn. sepät Roslagenista ja puusepät Pohjamaalta. Ehkä viikinkiajan miekat olivat jo frankeilta, normannit / pohjamiehethän olivat vallanneet Rollon johdolla ko. alueen.

Suomalaisilla on ollut paljon kaupattavaa: terva, mailman kestävin hamppu (purjeet, köydet, erityisellä tavalla huumaavat siemenet), moninaiset eirtyisen tuuheat turkikset Euroopan kylmimpien talvien takia, Tammitukit, pähkinät (kivikauden pähkinäpensaat Suomessa), yrtit suomalaisen/lappalaisen tuhansien vuosien lääketietouden mukaan, myöhemmin rauta-aseet mm. käkisalmen järvimalmin ansiosta (Luultavasti Käkisalmessa keskittiin jopa raudantakominen ihmiskunnan historiassa - maailman vanhin veitsi löydetty 100 km Käkisalmesta itään).

Maliskuun neljäntenä tiistaina esi-isiemme pyhin päivä.
Kevätpäiväntasaus.

Tiesitkö, että Suomessa on maailman vanhimmat astronomiset rakennelmat? Vanhemmat kuin Stone Henge? Mind blowing.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pohjanmaan kivirakennelmat voivat olla kivikautisia kalentereita/1135248132965

Hesarin otsikko on vanhentunut; Rakennelmat ovat 100% varmuudella astronomiaa. Soittaako joku Encyclopedia Britannicaan, sillä suomalaiset tutkijat eivät kehtaa pröystäillä...
Ovatko samelaiset vai joku muu heimokulttuuri rakennelmien takana?

Mielenkiintoisinta on se, että 70% rakennelmissa on erilaiset kombinaatiot näistä neljästä tasauspäivän käytöstä eri yhdistelminä. Eli eri tavalla phitettyjä paikkoja.

Uskomattominta on viranomaisten asenne, joka on perua kirkon vihasta muinaispakanarakennelmia kohtaan. Pari vuotta sitten joku maanviljelijä jyräsi taas yhden jätinkirkon osittain traktorilla - näitä ei ole suojeltu!

70-luvulla tuhottiin upea kiviportti ja päiväntasaustähtäin "kristittyjen" toimesta (ettei mm. paikallinen nuoriso ja turistit kokisi paikkaa mystisenä), jonka ikä on voinut olla käsittämätön. Kipeätä.

"Pohjanmaan jätinkirkot ovat Pohjois-Euroopan
suurimpia kivikautisia monumentteja. Käynnistyneessä arkeoastronomisessa projektissa on mitattu niiden suuntaukset suhteessa tärkeisiin aurinkopäiviin.

Valtaosassa suurimmista jätinkirkoissa havaittiin merkitseviä aurinkosuuntauksia."

PDF : Arkeoastronomia apuna jätinkirkkotutkimuksessa

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/oulu/Ridderstad_TT6_2009.pdf


Mysteerejä riittää Pohjolassa.
Turkukaan ei todellakaan ole Suomen vanhin kaupunki; Käkisalmi on n. 6000 vuotta vanha kauppapaikkakaupunki ja linnoitus sekä luultavasti raudantakomisen keksimisen kehto - vanhin rautaveitsi on löydetty 100km Käkisalmesta, joka on järvimalmin rikkain kehto maailmassa: Sampo.

Opetettiinko tätä kaikkea koulussa?

-Eikä mielenkiintoinen fakta pakanakulttuurin kunniasta tähän lopu:

http://www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81

‎"Luultavasti jätinkirkot ovat samaa perua kuin Euroopan rannikkoalueilla löytyvät megaliittirakennelmat, joista Stonehenge on kuuluisin. Vaikutushan kulki pitkin vesireittejä. Suomessa ne ovat peräisin myöhäiseltä kivikaudelta eli n 3000 – 2000 e.Kr. Viimeisin on hylätty joskus 1500 e.Kr."

http://filosofiklubi.blogspot.com/2011/09/tanaan-perjantaina-taivaallinen.html

Pohdittavaa matematiikkaa ja rituaaliastronomiaa:

Aurinkovuosi on 365.242 199 päivää.
Kuuvuosi on 354.367 päivää.
Näiden kahden välinen ero on 10.87519 vrk.
... Kuun kausi eli kuukausi on 29.53059 vrk
29.53059/10.87519 = 2.7154091 ts. sama kuin megaliittijaardin ja jalkamitan välinen ero.

Tämä 10.875 tavallisesti pyöristetään 11vrk ja muistetaan Ridderstadin laskelmasta että Raahen jätinkastellin keskiportti oli ja on suunnattu 11 päivää ennen kevätpäiväntasausta. On Raahen jätinkastellin sitten tehneet ketkä tahansa, he ovat tunteneet nämä asiat."

http://www.sinikivi.com/15/foorumi/6-arkeologit/579-jaetinkirkoista.html?limit=10&start=10#597

AKuit kirjoitti:

Suomalaisilla on ollut paljon kaupattavaa: terva, mailman kestävin hamppu (purjeet, köydet, erityisellä tavalla huumaavat siemenet), moninaiset eirtyisen tuuheat turkikset Euroopan kylmimpien talvien takia, Tammitukit, pähkinät (kivikauden pähkinäpensaat Suomessa), yrtit suomalaisen/lappalaisen tuhansien vuosien lääketietouden mukaan, myöhemmin rauta-aseet mm. käkisalmen järvimalmin ansiosta (Luultavasti Käkisalmessa keskittiin jopa raudantakominen ihmiskunnan historiassa - maailman vanhin veitsi löydetty 100 km Käkisalmesta itään).

Maliskuun neljäntenä tiistaina esi-isiemme pyhin päivä.
Kevätpäiväntasaus.

Tiesitkö, että Suomessa on maailman vanhimmat astronomiset rakennelmat? Vanhemmat kuin Stone Henge? Mind blowing.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pohjanmaan kivirakennelmat voivat olla kivikautisia kalentereita/1135248132965

Hesarin otsikko on vanhentunut; Rakennelmat ovat 100% varmuudella astronomiaa. Soittaako joku Encyclopedia Britannicaan, sillä suomalaiset tutkijat eivät kehtaa pröystäillä...
Ovatko samelaiset vai joku muu heimokulttuuri rakennelmien takana?

Mielenkiintoisinta on se, että 70% rakennelmissa on erilaiset kombinaatiot näistä neljästä tasauspäivän käytöstä eri yhdistelminä. Eli eri tavalla phitettyjä paikkoja.

Uskomattominta on viranomaisten asenne, joka on perua kirkon vihasta muinaispakanarakennelmia kohtaan. Pari vuotta sitten joku maanviljelijä jyräsi taas yhden jätinkirkon osittain traktorilla - näitä ei ole suojeltu!

70-luvulla tuhottiin upea kiviportti ja päiväntasaustähtäin "kristittyjen" toimesta (ettei mm. paikallinen nuoriso ja turistit kokisi paikkaa mystisenä), jonka ikä on voinut olla käsittämätön. Kipeätä.

"Pohjanmaan jätinkirkot ovat Pohjois-Euroopan
suurimpia kivikautisia monumentteja. Käynnistyneessä arkeoastronomisessa projektissa on mitattu niiden suuntaukset suhteessa tärkeisiin aurinkopäiviin.

Valtaosassa suurimmista jätinkirkoissa havaittiin merkitseviä aurinkosuuntauksia."

PDF : Arkeoastronomia apuna jätinkirkkotutkimuksessa

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/oulu/Ridderstad_TT6_2009.pdf


Mysteerejä riittää Pohjolassa.
Turkukaan ei todellakaan ole Suomen vanhin kaupunki; Käkisalmi on n. 6000 vuotta vanha kauppapaikkakaupunki ja linnoitus sekä luultavasti raudantakomisen keksimisen kehto - vanhin rautaveitsi on löydetty 100km Käkisalmesta, joka on järvimalmin rikkain kehto maailmassa: Sampo.

Opetettiinko tätä kaikkea koulussa?

-Eikä mielenkiintoinen fakta pakanakulttuurin kunniasta tähän lopu:

http://www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81

‎"Luultavasti jätinkirkot ovat samaa perua kuin Euroopan rannikkoalueilla löytyvät megaliittirakennelmat, joista Stonehenge on kuuluisin. Vaikutushan kulki pitkin vesireittejä. Suomessa ne ovat peräisin myöhäiseltä kivikaudelta eli n 3000 – 2000 e.Kr. Viimeisin on hylätty joskus 1500 e.Kr."

http://filosofiklubi.blogspot.com/2011/09/tanaan-perjantaina-taivaallinen.html

Pohdittavaa matematiikkaa ja rituaaliastronomiaa:

Aurinkovuosi on 365.242 199 päivää.
Kuuvuosi on 354.367 päivää.
Näiden kahden välinen ero on 10.87519 vrk.
... Kuun kausi eli kuukausi on 29.53059 vrk
29.53059/10.87519 = 2.7154091 ts. sama kuin megaliittijaardin ja jalkamitan välinen ero.

Tämä 10.875 tavallisesti pyöristetään 11vrk ja muistetaan Ridderstadin laskelmasta että Raahen jätinkastellin keskiportti oli ja on suunnattu 11 päivää ennen kevätpäiväntasausta. On Raahen jätinkastellin sitten tehneet ketkä tahansa, he ovat tunteneet nämä asiat."

http://www.sinikivi.com/15/foorumi/6-arkeologit/579-jaetinkirkoista.html?limit=10&start=10#597

Lue lisää

kiitos mielenkiinnosta. itse en vaan jaksa "uskoa" näiden "kalenterien" olleen ainakaan päätarkoitus jätinkirkoille, tai muille megaliittirakennelmille. Koska vuodenkiertoon liittyvät tapahtumat näkee parista luonnollisesta maamerkistäkin ? sama on näiden "hedelmällisyyskulttien" kanssa.

AKuit kirjoitti:

Suomalaisilla on ollut paljon kaupattavaa: terva, mailman kestävin hamppu (purjeet, köydet, erityisellä tavalla huumaavat siemenet), moninaiset eirtyisen tuuheat turkikset Euroopan kylmimpien talvien takia, Tammitukit, pähkinät (kivikauden pähkinäpensaat Suomessa), yrtit suomalaisen/lappalaisen tuhansien vuosien lääketietouden mukaan, myöhemmin rauta-aseet mm. käkisalmen järvimalmin ansiosta (Luultavasti Käkisalmessa keskittiin jopa raudantakominen ihmiskunnan historiassa - maailman vanhin veitsi löydetty 100 km Käkisalmesta itään).

Maliskuun neljäntenä tiistaina esi-isiemme pyhin päivä.
Kevätpäiväntasaus.

Tiesitkö, että Suomessa on maailman vanhimmat astronomiset rakennelmat? Vanhemmat kuin Stone Henge? Mind blowing.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pohjanmaan kivirakennelmat voivat olla kivikautisia kalentereita/1135248132965

Hesarin otsikko on vanhentunut; Rakennelmat ovat 100% varmuudella astronomiaa. Soittaako joku Encyclopedia Britannicaan, sillä suomalaiset tutkijat eivät kehtaa pröystäillä...
Ovatko samelaiset vai joku muu heimokulttuuri rakennelmien takana?

Mielenkiintoisinta on se, että 70% rakennelmissa on erilaiset kombinaatiot näistä neljästä tasauspäivän käytöstä eri yhdistelminä. Eli eri tavalla phitettyjä paikkoja.

Uskomattominta on viranomaisten asenne, joka on perua kirkon vihasta muinaispakanarakennelmia kohtaan. Pari vuotta sitten joku maanviljelijä jyräsi taas yhden jätinkirkon osittain traktorilla - näitä ei ole suojeltu!

70-luvulla tuhottiin upea kiviportti ja päiväntasaustähtäin "kristittyjen" toimesta (ettei mm. paikallinen nuoriso ja turistit kokisi paikkaa mystisenä), jonka ikä on voinut olla käsittämätön. Kipeätä.

"Pohjanmaan jätinkirkot ovat Pohjois-Euroopan
suurimpia kivikautisia monumentteja. Käynnistyneessä arkeoastronomisessa projektissa on mitattu niiden suuntaukset suhteessa tärkeisiin aurinkopäiviin.

Valtaosassa suurimmista jätinkirkoissa havaittiin merkitseviä aurinkosuuntauksia."

PDF : Arkeoastronomia apuna jätinkirkkotutkimuksessa

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/oulu/Ridderstad_TT6_2009.pdf


Mysteerejä riittää Pohjolassa.
Turkukaan ei todellakaan ole Suomen vanhin kaupunki; Käkisalmi on n. 6000 vuotta vanha kauppapaikkakaupunki ja linnoitus sekä luultavasti raudantakomisen keksimisen kehto - vanhin rautaveitsi on löydetty 100km Käkisalmesta, joka on järvimalmin rikkain kehto maailmassa: Sampo.

Opetettiinko tätä kaikkea koulussa?

-Eikä mielenkiintoinen fakta pakanakulttuurin kunniasta tähän lopu:

http://www.kaltio.fi/vanhat/index43ec.html?81

‎"Luultavasti jätinkirkot ovat samaa perua kuin Euroopan rannikkoalueilla löytyvät megaliittirakennelmat, joista Stonehenge on kuuluisin. Vaikutushan kulki pitkin vesireittejä. Suomessa ne ovat peräisin myöhäiseltä kivikaudelta eli n 3000 – 2000 e.Kr. Viimeisin on hylätty joskus 1500 e.Kr."

http://filosofiklubi.blogspot.com/2011/09/tanaan-perjantaina-taivaallinen.html

Pohdittavaa matematiikkaa ja rituaaliastronomiaa:

Aurinkovuosi on 365.242 199 päivää.
Kuuvuosi on 354.367 päivää.
Näiden kahden välinen ero on 10.87519 vrk.
... Kuun kausi eli kuukausi on 29.53059 vrk
29.53059/10.87519 = 2.7154091 ts. sama kuin megaliittijaardin ja jalkamitan välinen ero.

Tämä 10.875 tavallisesti pyöristetään 11vrk ja muistetaan Ridderstadin laskelmasta että Raahen jätinkastellin keskiportti oli ja on suunnattu 11 päivää ennen kevätpäiväntasausta. On Raahen jätinkastellin sitten tehneet ketkä tahansa, he ovat tunteneet nämä asiat."

http://www.sinikivi.com/15/foorumi/6-arkeologit/579-jaetinkirkoista.html?limit=10&start=10#597

Lue lisää

miksi kainuiden nimi ja historia hävisivät 1800-luvulla, suomihan oli osa venäjää, ja virkakunta venäläistä ja ruotsalaista.
a. gottlundille kainuiden olemassaolo oli vielä 1800-luvun alussa selviö. (hän kirjoittaa esim. kainuiden ja karjalaisten keskenään tekemästä rauhasta.) 1800-luvun lopussa yrjö-koskinen ja asplund väittelivät siitä, onko kainuita yleensä ollutkaan, vai olivatko he muuttuneet pohjalaisiksi.

Yksi asia askarruttaa tässä jätinkirkkojen rakentamisessa.
Miksi ne on rakennettu kauas rantaviivasta, ilmeisesti alueen korkeimman ja ensimmäiseksi merestä nousseen karin päälle.
Pienehköt tasakokoiset kivet on jouduttu suurella vaivalla kuljettamaan kesäisin veneellä karille.
Palvontapaikoiksi karit ovat olleet tuulisia ja myrskyn sattuessa sinne on ollut vaikea mennä olipa mikä vuodenaika tahansa.
En epäile sitä etteikö niitä ole käytetty ainakin joissain vaiheessa vuodenaikojen määrittämiseeen, mutta yhtä hyvin jätinkirkot ovat voineet toimia vaikkapa "vainajien talona" ja aurinko on liittynyt jollain tavalla vainajien palvontarituaaleihin.
Tässä tapauksessa pienet kehät ovat vahvistuneet vuosisatojen aikana kannetuista "muistokivistä" näiksi jätinkirkoiksi.

hömpät ovat tyypillisiä visioita "tiedemiehillä", kuten kirjoitin ylempänä Stonehengen tapauksessakin. Arkeoasronomian "kulttikin" on varmaan perustettu juuri tämän takia ? Sehän on nuori "tiede" ja tutkijoiden täytyy tietenkin tuoda itseään esille. Siinä aliarvioidaan muinaisten ihmisten tervettä järkeä, kun kuvitellaan heidän keräilleen, mannerjään mukana luodolle kulkeutuneita kiviä isoiksi valleiksi, pelkästään tasauapäivien takia,
Mielenkiintoinen on myös muuan Välimeren alueen tarinoihin liittyvä, Homeroksen kirjoittama tieto, näistä syrjääni- / sirjeeni-jättiläisistä. - Vaalea, laulava kansa, jonka sirjeeni- / SEIREENI-blondit lumosivat tummia ja karvaisia etelänjätkiä. Pohojanmaalla näitä blondeja on edelleen...
Tästä "aurinkokultista" vielä. "Kaalin meteoriitti" on todennäköisesti synnyttänyt nyk. Eestin alueella asuvien balttien (Herodotoksen mukaan Välimeren kauppapaikoilta pois lähteneitä primitiivisiä kansoja) keskuudessa jotain auringonpalvontaa, joka ei liity mitenkään Perämeren rannikon kainulaisiin.

martJP kirjoitti:

hömpät ovat tyypillisiä visioita "tiedemiehillä", kuten kirjoitin ylempänä Stonehengen tapauksessakin. Arkeoasronomian "kulttikin" on varmaan perustettu juuri tämän takia ? Sehän on nuori "tiede" ja tutkijoiden täytyy tietenkin tuoda itseään esille. Siinä aliarvioidaan muinaisten ihmisten tervettä järkeä, kun kuvitellaan heidän keräilleen, mannerjään mukana luodolle kulkeutuneita kiviä isoiksi valleiksi, pelkästään tasauapäivien takia,
Mielenkiintoinen on myös muuan Välimeren alueen tarinoihin liittyvä, Homeroksen kirjoittama tieto, näistä syrjääni- / sirjeeni-jättiläisistä. - Vaalea, laulava kansa, jonka sirjeeni- / SEIREENI-blondit lumosivat tummia ja karvaisia etelänjätkiä. Pohojanmaalla näitä blondeja on edelleen...
Tästä "aurinkokultista" vielä. "Kaalin meteoriitti" on todennäköisesti synnyttänyt nyk. Eestin alueella asuvien balttien (Herodotoksen mukaan Välimeren kauppapaikoilta pois lähteneitä primitiivisiä kansoja) keskuudessa jotain auringonpalvontaa, joka ei liity mitenkään Perämeren rannikon kainulaisiin.

Lue lisää

liity mitenkään Perämeren rannikon kainulaisiin". Liittyy sikäli, että he levittivät kampakeramiikkaa Baltiaan jo ennen "balttien" tuloa alueelle.

Pythea kirjoitti:

Yksi asia askarruttaa tässä jätinkirkkojen rakentamisessa.
Miksi ne on rakennettu kauas rantaviivasta, ilmeisesti alueen korkeimman ja ensimmäiseksi merestä nousseen karin päälle.
Pienehköt tasakokoiset kivet on jouduttu suurella vaivalla kuljettamaan kesäisin veneellä karille.
Palvontapaikoiksi karit ovat olleet tuulisia ja myrskyn sattuessa sinne on ollut vaikea mennä olipa mikä vuodenaika tahansa.
En epäile sitä etteikö niitä ole käytetty ainakin joissain vaiheessa vuodenaikojen määrittämiseeen, mutta yhtä hyvin jätinkirkot ovat voineet toimia vaikkapa "vainajien talona" ja aurinko on liittynyt jollain tavalla vainajien palvontarituaaleihin.
Tässä tapauksessa pienet kehät ovat vahvistuneet vuosisatojen aikana kannetuista "muistokivistä" näiksi jätinkirkoiksi.

Lue lisää

kalenterithan on nimenomaan liittyneet vainajien palvontaan kuten Stonehengessä uusimpien tutkimusten mukaan.

jessse. kirjoitti:

kalenterithan on nimenomaan liittyneet vainajien palvontaan kuten Stonehengessä uusimpien tutkimusten mukaan.

Tämä arktinen pyyntikansa joka on rakentanut nämä jätinkirkot on todennnäköisesti elänyt eri asusinsijoilla talvi ja kesäaikaan.
Kivikalenteria on voitu käyttää vain siinä tapauksessa, että pyyntikansan palvontapaikka on ollut siedettävän matkan päässä siihen aikaan kun aurinko on siirtynyt vaikkapa talvipäivän seisauksen aikaan.
Hylkeenpyynti, kalastus ja peuranmetsästys voidaan lomittaa tähän vuotuiskiertoon, mutta sydäntalven aikana voi karilla oleva palvontapaikka olla myrskyn tai kelirikon vuoksi hankala monessa mielessä ja se edellyttäisi sen, että talvikylä sijaitsisi lähistöllä.
Aurinkokalenteri ei siis edellytä auringon palvontaa ja pyyntikansan vuotuiskierto ratkaisee pyhän paikan sijainnin olipa kysymys vainajien palvonnasta tai saalistukseen liittyvistä rituaaleista.

pythea kirjoitti:

Tämä arktinen pyyntikansa joka on rakentanut nämä jätinkirkot on todennnäköisesti elänyt eri asusinsijoilla talvi ja kesäaikaan.
Kivikalenteria on voitu käyttää vain siinä tapauksessa, että pyyntikansan palvontapaikka on ollut siedettävän matkan päässä siihen aikaan kun aurinko on siirtynyt vaikkapa talvipäivän seisauksen aikaan.
Hylkeenpyynti, kalastus ja peuranmetsästys voidaan lomittaa tähän vuotuiskiertoon, mutta sydäntalven aikana voi karilla oleva palvontapaikka olla myrskyn tai kelirikon vuoksi hankala monessa mielessä ja se edellyttäisi sen, että talvikylä sijaitsisi lähistöllä.
Aurinkokalenteri ei siis edellytä auringon palvontaa ja pyyntikansan vuotuiskierto ratkaisee pyhän paikan sijainnin olipa kysymys vainajien palvonnasta tai saalistukseen liittyvistä rituaaleista.

Lue lisää

"uusimpien tutkimusten mukaan". Tämä on yksi tyypillinen tapa, vedota LÄHTEETTÖMIIN "uusiin tutkimuksiin" ? Näitä "vainajien palvonta- ja hedelmällisyys-kultti / kalenterijuttuja" tarjotaan aina uudestaan ja uudestaan. Loppujen lopuksi ne ovat näiden mielikuvituksettomien akat. tutkijoiden väläyksiä. Kun jotain kerran on "keksitty", sitä tuputetaan sitten ratkaisuina kaikkeen, mille ei keksitä muuta ratkaisua. "pythean" jutut ovat taas sen verran "värikkäitä", etteivät tahdo oikein aueta.
TV:stä tuli taannoin parikin ohjelmaa neanderdaalin ihmisestä, ja siinä annettiin se kuva, ettei hekään mitään tolloja olleet. Kun "nyky-ihminen" on tietenkin "sapiens-sapiensina" viisaudessa korkeammalla tasolla, ajattelisin heille kehittyneempää yhteiskuntaa. Eli jotain muuta, kuin mainittuja iänikuisia kulttihommia. - Ainakin näille Jätinkirkkojen markkinamiehille.

martJP kirjoitti:

"uusimpien tutkimusten mukaan". Tämä on yksi tyypillinen tapa, vedota LÄHTEETTÖMIIN "uusiin tutkimuksiin" ? Näitä "vainajien palvonta- ja hedelmällisyys-kultti / kalenterijuttuja" tarjotaan aina uudestaan ja uudestaan. Loppujen lopuksi ne ovat näiden mielikuvituksettomien akat. tutkijoiden väläyksiä. Kun jotain kerran on "keksitty", sitä tuputetaan sitten ratkaisuina kaikkeen, mille ei keksitä muuta ratkaisua. "pythean" jutut ovat taas sen verran "värikkäitä", etteivät tahdo oikein aueta.
TV:stä tuli taannoin parikin ohjelmaa neanderdaalin ihmisestä, ja siinä annettiin se kuva, ettei hekään mitään tolloja olleet. Kun "nyky-ihminen" on tietenkin "sapiens-sapiensina" viisaudessa korkeammalla tasolla, ajattelisin heille kehittyneempää yhteiskuntaa. Eli jotain muuta, kuin mainittuja iänikuisia kulttihommia. - Ainakin näille Jätinkirkkojen markkinamiehille.

Lue lisää

Muinaistutkimuksissa löytyy teorioita ja on hyvä että ruoditaan näitä alan suomalaisten ja ulkomaalaisten tutkijoiden näkemyksiä asiasta.
Mutta, mutta, jos olen oikein ymmärtänyt, uskot vanhojen historiallisten mainintojen ym. nojalla uskot Itämerellä asustaneen muinaisen kansan eli kainulaiset n. 2000 vuoden ajan ja he perustaneet perämeren jätinkirkot markkinapaikoiksi.
Ensinnäkin muinaiset historialliset kirjoitukset ovat usein moneen kertaan kopioitu ja niiden tekstit usein väritettyjä jopa tarkoitushakuisesti väärennetty.
Toisekseen avonaiselle meren luodolle tehdyt markkinapaikat ovat huonoin mahdollinen paikka. Jokisuistot ja suojaiset lahdet ja -niemekkeet ovat huomattavasti järkevämpi kauppapaikka.
Jo nämä kaksi seikkaa tekevät nämä kainulas- ja markkinapaikkateoriat köykäisiksi joten kyllä näille jätinkirkoille ja itämeren muinaisille kansoille riittää tasavertaisia vaihtoehtoja.
Joten mieli avonaisena ja kriittisenä vain jatkamaan näitä muinaisuuksien ruotimisia.

Pythea kirjoitti:

Muinaistutkimuksissa löytyy teorioita ja on hyvä että ruoditaan näitä alan suomalaisten ja ulkomaalaisten tutkijoiden näkemyksiä asiasta.
Mutta, mutta, jos olen oikein ymmärtänyt, uskot vanhojen historiallisten mainintojen ym. nojalla uskot Itämerellä asustaneen muinaisen kansan eli kainulaiset n. 2000 vuoden ajan ja he perustaneet perämeren jätinkirkot markkinapaikoiksi.
Ensinnäkin muinaiset historialliset kirjoitukset ovat usein moneen kertaan kopioitu ja niiden tekstit usein väritettyjä jopa tarkoitushakuisesti väärennetty.
Toisekseen avonaiselle meren luodolle tehdyt markkinapaikat ovat huonoin mahdollinen paikka. Jokisuistot ja suojaiset lahdet ja -niemekkeet ovat huomattavasti järkevämpi kauppapaikka.
Jo nämä kaksi seikkaa tekevät nämä kainulas- ja markkinapaikkateoriat köykäisiksi joten kyllä näille jätinkirkoille ja itämeren muinaisille kansoille riittää tasavertaisia vaihtoehtoja.
Joten mieli avonaisena ja kriittisenä vain jatkamaan näitä muinaisuuksien ruotimisia.

Lue lisää

Oulujärven (Oulun yliop. tutkijat) siitepölylöydöt ajoittavat esim. viljanviljelyn samanaikaiseksi Etelä-Ruotsin kanssa. Ellei aiemmaksikin. Joten "uskoa" ei tarvita. - Jostakin syystä ? esim. Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja siitä alaspäin, rannikon asukkaat ovat vieläkin keskimäärin pitempiä ja vaaleampia, kuin hämäläisalueiden väestö. - Jostakin syystä ? ko. alueiden "päällikköviroissa" ovat edelleen nämä pitkät miehet / naiset, ja paljolti ympäri Suomenkin.
Paljon Suomea kiertäneenä, "silmiini pistää" esim. eläkeläisten jakaantuminen kolmeen ryhmään; Eläkeläiset ry:n (vas.) jäsenet, pienehköä ja tummaa porukkaa, Eläkeliiton (kesk.) ja Seniorit (kok) vähän pitempää ja vaaleampaa. Vieläkin, vaikka sekoittumista on viimeisen tuhannen vuoden aikana tapahtunut runsaasti. Samassa suhteessa eroja on ihmisryhmien luonteissa.
Kopioinnit ja väärennöksetkin "tiedetään".
Toisekseen, kun tiedetään myös Perämeren rannikon mataluus, syvemmällä meressä sijaitseva kallioluoto, on ollut mitä mainioin markkinapaikka sen aikuisille aluksille. Jokisuistot, esim. Aurajoen suiston kumpareet, olivat myöhemmin vielä mainioimpia. Siten nämäkin seikat vahvistavat "markkinapaikka-teoriaa". - Ja samat seikat tekevät paikoista joko huonoja tai hyviä, oli sitten Jätinkirkkojen käyttötarkoitus mikä hyvänsä ? ?

martJP kirjoitti:

Oulujärven (Oulun yliop. tutkijat) siitepölylöydöt ajoittavat esim. viljanviljelyn samanaikaiseksi Etelä-Ruotsin kanssa. Ellei aiemmaksikin. Joten "uskoa" ei tarvita. - Jostakin syystä ? esim. Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja siitä alaspäin, rannikon asukkaat ovat vieläkin keskimäärin pitempiä ja vaaleampia, kuin hämäläisalueiden väestö. - Jostakin syystä ? ko. alueiden "päällikköviroissa" ovat edelleen nämä pitkät miehet / naiset, ja paljolti ympäri Suomenkin.
Paljon Suomea kiertäneenä, "silmiini pistää" esim. eläkeläisten jakaantuminen kolmeen ryhmään; Eläkeläiset ry:n (vas.) jäsenet, pienehköä ja tummaa porukkaa, Eläkeliiton (kesk.) ja Seniorit (kok) vähän pitempää ja vaaleampaa. Vieläkin, vaikka sekoittumista on viimeisen tuhannen vuoden aikana tapahtunut runsaasti. Samassa suhteessa eroja on ihmisryhmien luonteissa.
Kopioinnit ja väärennöksetkin "tiedetään".
Toisekseen, kun tiedetään myös Perämeren rannikon mataluus, syvemmällä meressä sijaitseva kallioluoto, on ollut mitä mainioin markkinapaikka sen aikuisille aluksille. Jokisuistot, esim. Aurajoen suiston kumpareet, olivat myöhemmin vielä mainioimpia. Siten nämäkin seikat vahvistavat "markkinapaikka-teoriaa". - Ja samat seikat tekevät paikoista joko huonoja tai hyviä, oli sitten Jätinkirkkojen käyttötarkoitus mikä hyvänsä ? ?

Lue lisää

Onhan sitä kivikaudellakin viljaa viljelty Perämeren alueella mutta vain ilmastollisesti suotuisina kausina.
Taitaa olla pohjoisimmat kivikautiset siitepölylöydöt Torniojoen keskijuoksulta Pellosta eli 100 km pohjoisempaa kuin nykyinen viljanviljelyn pohjoisraja.
Kylminä jaksoina viljanviljelyn pohjoisraja on pudonnut todennäköisesti Merenkurkun tienoille. Historiallisena tietona voin mainita vielä, että esim.1600-1700-luvun vaihteessa, ns. pienen jääkauden keskivaiheella, saatiin Oulun korkeudella vain 2-3 tyydyttävää viljasatoa, kymmenen vuoden jaksossa!
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että Perämeren alueella ei ole ollut pitkäaikaista kulttuuria joka olisi harjoittanut maanviljelyä vaan asutus on aika ajoin "taantunut" pyyntikulttuuriksi.

Kivi ja pronssikauden kauppa-alukset ovat olleet viikinkialusten kokoluokkaa ja syväys puolesta metristä metriin joten eiköhän noilla ole jokisuistoja noustu tarvittaessa pitkällekkin. Ulkokarilla nämä alukset olisivat myrskyn aikana pulassa ja saareen kokoontunut markkinaväki olisi ryöstöretkeilijöiden toive kohde.

Tarkistin myäs tämän eläkeläisjutun ja pääsin päinvastaiseen tulokseen. Eläkeliiton (ml) ryhmässä pisimpiä ovat tummat eläkeläiset ja niiden rinnalla löytyy paljon vaaleita sinisilmäisiä mutta lyhytkasvuisia eläkeläisiä.

Pythea kirjoitti:

Onhan sitä kivikaudellakin viljaa viljelty Perämeren alueella mutta vain ilmastollisesti suotuisina kausina.
Taitaa olla pohjoisimmat kivikautiset siitepölylöydöt Torniojoen keskijuoksulta Pellosta eli 100 km pohjoisempaa kuin nykyinen viljanviljelyn pohjoisraja.
Kylminä jaksoina viljanviljelyn pohjoisraja on pudonnut todennäköisesti Merenkurkun tienoille. Historiallisena tietona voin mainita vielä, että esim.1600-1700-luvun vaihteessa, ns. pienen jääkauden keskivaiheella, saatiin Oulun korkeudella vain 2-3 tyydyttävää viljasatoa, kymmenen vuoden jaksossa!
Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että Perämeren alueella ei ole ollut pitkäaikaista kulttuuria joka olisi harjoittanut maanviljelyä vaan asutus on aika ajoin "taantunut" pyyntikulttuuriksi.

Kivi ja pronssikauden kauppa-alukset ovat olleet viikinkialusten kokoluokkaa ja syväys puolesta metristä metriin joten eiköhän noilla ole jokisuistoja noustu tarvittaessa pitkällekkin. Ulkokarilla nämä alukset olisivat myrskyn aikana pulassa ja saareen kokoontunut markkinaväki olisi ryöstöretkeilijöiden toive kohde.

Tarkistin myäs tämän eläkeläisjutun ja pääsin päinvastaiseen tulokseen. Eläkeliiton (ml) ryhmässä pisimpiä ovat tummat eläkeläiset ja niiden rinnalla löytyy paljon vaaleita sinisilmäisiä mutta lyhytkasvuisia eläkeläisiä.

Lue lisää

tieto lienee vieläkin uskottavinta ? Mainintani eläkeläisistä perustuu muutaman vuoden havaintoihin. - Jos sinä kolmessa (3) tunnissa ? tarkistit esim. eläkeläisiä koskevan osan, olisi lähdekin tärkeä ilmoittaa ?
Muutenkin nämä "johtopäätökset" ja muut kommentit ovat ikäänkuin asian vierestä. Kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä, ei asia etene. Kiitos...

martJP kirjoitti:

tieto lienee vieläkin uskottavinta ? Mainintani eläkeläisistä perustuu muutaman vuoden havaintoihin. - Jos sinä kolmessa (3) tunnissa ? tarkistit esim. eläkeläisiä koskevan osan, olisi lähdekin tärkeä ilmoittaa ?
Muutenkin nämä "johtopäätökset" ja muut kommentit ovat ikäänkuin asian vierestä. Kun toinen puhuu aidasta ja toinen aidanseipäistä, ei asia etene. Kiitos...

Lue lisää

-Kokemusperäinen tieto on arvokasta mutta se tarvitsee tuekseen vahvaa tieteellistä näyttöä.
Jos keskustellaan kokemusperäisesti Pohjalaisten vaaleudesta Hämäläisiin verrattuna niin tieteellisellä tasolla on päästy vasta alkuoletus tasolle.
Eläkeliitto tietoni saattavat hyvinkin olla ollakin pielessä. Ne kun perustuu kaverini (kylläkin asiaan perehtyneen) tietoihin mutta hänellä on saattanut olla "huumoripäivä" eilen.

- Jätinkirkkojen mielekäs käyttötarkoitus ja soveltuvuus markkinapaikaksi on ollut ruodittavana joten siltä osin ainakin puhutaan samasta asiasta.

- Muinaisesta viljanviljelystä mainitsit ja sen mahdollisuuksista annoin oman perustellun kantani.

- Itämeren-Välimeren valtias kauppakansasta tai sireeneistä l. seireeneistä l. syrjääneistä en ole syttynyt
enkä löydä niihin mitään kommentoitavaa.

Kaipa minun persoonani kaipaa hieman perustellumpaa ja laajempaa otetta asiaan kun ruoditaan Perämeren alueen esihistoriaa.Vahinko vain että se on sinusta mielestä asian vierestä puhumista.

Perustele miksi olen väärässä ja kumoa väitteeni niin siitähän se kunnon keskustelu syntyy. Samaa toivon myös muilta keskusteluun osallistuvilta nimimerkeiltä.

Pythea kirjoitti:

-Kokemusperäinen tieto on arvokasta mutta se tarvitsee tuekseen vahvaa tieteellistä näyttöä.
Jos keskustellaan kokemusperäisesti Pohjalaisten vaaleudesta Hämäläisiin verrattuna niin tieteellisellä tasolla on päästy vasta alkuoletus tasolle.
Eläkeliitto tietoni saattavat hyvinkin olla ollakin pielessä. Ne kun perustuu kaverini (kylläkin asiaan perehtyneen) tietoihin mutta hänellä on saattanut olla "huumoripäivä" eilen.

- Jätinkirkkojen mielekäs käyttötarkoitus ja soveltuvuus markkinapaikaksi on ollut ruodittavana joten siltä osin ainakin puhutaan samasta asiasta.

- Muinaisesta viljanviljelystä mainitsit ja sen mahdollisuuksista annoin oman perustellun kantani.

- Itämeren-Välimeren valtias kauppakansasta tai sireeneistä l. seireeneistä l. syrjääneistä en ole syttynyt
enkä löydä niihin mitään kommentoitavaa.

Kaipa minun persoonani kaipaa hieman perustellumpaa ja laajempaa otetta asiaan kun ruoditaan Perämeren alueen esihistoriaa.Vahinko vain että se on sinusta mielestä asian vierestä puhumista.

Perustele miksi olen väärässä ja kumoa väitteeni niin siitähän se kunnon keskustelu syntyy. Samaa toivon myös muilta keskusteluun osallistuvilta nimimerkeiltä.

Lue lisää

eli kokemusperäinen tieto, on juuri vastakohta näille "tieteellisille" teorioille. Juuri tämän kaltaiset väitteet, jotka perustuvat "kaverin - huumoripäivään" ym. aiemmat "värikkyydet", vievät pohjan asialliselta keskustelulta.
Mainintani permiläis-suomalaisista, viittaa syrjääni / komeihin, joista muuan ruotsalainen tutkija käytti Bjarmia-keskustelun yhteydessä "sirjeeni-jättiläiset"- nimitystä. (joka sirjeeni / seireeni-nimenä on mielestäni ollut Homeroksen ym. kirjaamien Välimeren kansantarujen lähde ) Koko ideani perustuu siihen, että pohjalais-kainulaisten esi-isät olivat tätä syrjääni / komi-kansaa. He keksivät monen muun jutun ohella myös riimukirjoituksen, he olivat tunnettu kauppiaskansa jo Pohjois-Aasiassa, jossa he levittivät kauppareissuillaan tätä permiläis-suomalaista kieltä. Lue vaikkapa Toivo Vuorelan "Suomensukuiset kansat", niin huomaat lukuisat yhtäläisyydet komien ja kainulais-suomalaisten kesken.
Ja lue myös pari kertaa läpi omat sekavat kommenttisi, ja vertaa siihen mitä olen jo aiemmin kirjoittanut. Jos et huomaa ristiriitaisuuksia omissa kirjoituksissasi, (ja myös "selvitetäänpä hiukan" -otsikoinneissa), unohdetaan koko homma...

martJP kirjoitti:

eli kokemusperäinen tieto, on juuri vastakohta näille "tieteellisille" teorioille. Juuri tämän kaltaiset väitteet, jotka perustuvat "kaverin - huumoripäivään" ym. aiemmat "värikkyydet", vievät pohjan asialliselta keskustelulta.
Mainintani permiläis-suomalaisista, viittaa syrjääni / komeihin, joista muuan ruotsalainen tutkija käytti Bjarmia-keskustelun yhteydessä "sirjeeni-jättiläiset"- nimitystä. (joka sirjeeni / seireeni-nimenä on mielestäni ollut Homeroksen ym. kirjaamien Välimeren kansantarujen lähde ) Koko ideani perustuu siihen, että pohjalais-kainulaisten esi-isät olivat tätä syrjääni / komi-kansaa. He keksivät monen muun jutun ohella myös riimukirjoituksen, he olivat tunnettu kauppiaskansa jo Pohjois-Aasiassa, jossa he levittivät kauppareissuillaan tätä permiläis-suomalaista kieltä. Lue vaikkapa Toivo Vuorelan "Suomensukuiset kansat", niin huomaat lukuisat yhtäläisyydet komien ja kainulais-suomalaisten kesken.
Ja lue myös pari kertaa läpi omat sekavat kommenttisi, ja vertaa siihen mitä olen jo aiemmin kirjoittanut. Jos et huomaa ristiriitaisuuksia omissa kirjoituksissasi, (ja myös "selvitetäänpä hiukan" -otsikoinneissa), unohdetaan koko homma...

Lue lisää

Komit, Kainut; Bjarmit, Permit, Syrjäänit; Kyröt; Kuurit ym ym..... Voihan sitä luetella koko pohjoisen eura-aasian kansankirjon Pohjalaisten esi-isiksi ja varmaan joka suuntaan meillä riittää jonkinlaista verisukulaisuutta. DNA tutkimukset tulevat näyttämään aika tarkkaa nämä sukulaisuussuhteet, myös sen kuinka varhaista tämä verisukulaisuus on.Nykyinen Pohjalaisuus on verenperinnölttään kuin mini Suomi eli olemme Suomen "sekaverisin" heimo
Minä en Komi-Kainu ajatuksestasi ole niinkään kiinnostunut vaan minua kiinnostaa se miten kansat ovat täällä Perämeren alueella yleensäkin muinoin eläneet ja näiltä osin olen esittänyt useita eri vaihtoehtoisia malleja. Vahinko vain että tulkitset tämän sekavaksi ja ristiriitaiseksi tavaksi esittää mielipiteitä, tämän asian tiimoilta.
Mutta kuten jo mainitsin, kumoa esittämäni ajatukset ja perustele mahdollisimman hyvin kantasi. Samoin voit pyytää selvennystä tarvittaessa niin sekavuus häviää ja ristiriitaisuudet muuttuvat yhteisymmärrykseksi.
Niin ja voinhan minä jättää nämä huumoriosiot myös pois teksteistäni kun ne sinua häiritsevät.

Pythea kirjoitti:

Komit, Kainut; Bjarmit, Permit, Syrjäänit; Kyröt; Kuurit ym ym..... Voihan sitä luetella koko pohjoisen eura-aasian kansankirjon Pohjalaisten esi-isiksi ja varmaan joka suuntaan meillä riittää jonkinlaista verisukulaisuutta. DNA tutkimukset tulevat näyttämään aika tarkkaa nämä sukulaisuussuhteet, myös sen kuinka varhaista tämä verisukulaisuus on.Nykyinen Pohjalaisuus on verenperinnölttään kuin mini Suomi eli olemme Suomen "sekaverisin" heimo
Minä en Komi-Kainu ajatuksestasi ole niinkään kiinnostunut vaan minua kiinnostaa se miten kansat ovat täällä Perämeren alueella yleensäkin muinoin eläneet ja näiltä osin olen esittänyt useita eri vaihtoehtoisia malleja. Vahinko vain että tulkitset tämän sekavaksi ja ristiriitaiseksi tavaksi esittää mielipiteitä, tämän asian tiimoilta.
Mutta kuten jo mainitsin, kumoa esittämäni ajatukset ja perustele mahdollisimman hyvin kantasi. Samoin voit pyytää selvennystä tarvittaessa niin sekavuus häviää ja ristiriitaisuudet muuttuvat yhteisymmärrykseksi.
Niin ja voinhan minä jättää nämä huumoriosiot myös pois teksteistäni kun ne sinua häiritsevät.

Lue lisää

lukenut pari kertaa omat sepustuksesi, niin lue pari kertaa myös minun sepustukseni. Väitteitä on kumottu ja perusteltu riittävästi, joten turha jatkaa... Niitä "huumoriosioita " en ole havainnut, ainoastaan "jälkiviisautena" esitettyjä typeriä selvityksiä ja "kevennyksiä" perustelemattomille väitteille. - Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta asiaa kohtaan.

martJP kirjoitti:

liity mitenkään Perämeren rannikon kainulaisiin". Liittyy sikäli, että he levittivät kampakeramiikkaa Baltiaan jo ennen "balttien" tuloa alueelle.

Luin tuon Hopeavalkean. Hyvä kirja, mutta ennen kuin saan selvyyden Kaalin meteoriitin iästä, en osaa sanoa siitä muuta, kuin että mielenkiintoista. On oleellista, tapahtuiko tuo luonnonkatastrofi kivikaudella vai rautakauden alussa. (olisi muuten mielenkiintoista, että pohjoisen Itämeren alueen rautaesineet olisivat petäisin tuosta nikkelirautameteoriitista)

Äidit ovat käsittääkseni olleet paikallisempi osa esivanhemmista, isiä on tullut ja mennyt. Uusia isiä ovat olleet nykyisen Suomenkin alueella pronssikaudella mm. nuo vienankauppiaat. Siis saman ammatin harjoittajat, jotka toivat pronssiesineet nykyisen Itä-Suomen alueelle ja jotka olivat ulkonäöltään todennäköisesti "komeita". Nämä liikkuivat tottuneesti soutamalla, heidän veneensä olivat 9 metrisiä, neljän miehen soutamia keveitä joki-koskitaipaleille suunniteltuja aluksia. Aseena oli aikansa tehokkain jousi, neljästä eri puulajista taitavasti tehty ns. Ugri-jousi. Kauppatavaroiden joukossa saattoi olla muutama "uuhi", joka soveltuu hyvin kotieläimeksi metsästäjä- keräilijöille. Ja on sanana todella vanha, kantauralista asti.

Erä- ja kauppa-asemia on tietysti ollut pakko perustaa, niihin on majoittunut omia miehiä ja jokunen rohkea nainen. Nämä ovat käyneet turkis-ym kauppaa. Ja puhuneet varhaista Suomensukuista kieltä, jonka lähtöpaikka on Volgan-Komin alueella. Täällä ei varmaankaan puhuttu kivikaudella Suomea. Kauppa-asema on järkevää perustaa sinne, missä ihmisiä eniten liikkuu: jokisuihin, joita riittää Kainuun- ja Vienanmerellä. Kainu- sanahan voidaan tulkita myös merkityksellä jokisuun asukas.

Metsiä pitkin ei voitu kulkea, mutta vesistöt tarjosivat aikansa valtaväylät, kesäisin veneellä, talvella koiravaljakolla jäätynyttä joenuomaa pitkin. Olen pohtinut, soveltuuko metsäpeura vetojuhdaksi, porojahan ei tuohon aikaan ollut kuin Keski-Ruotsin saamelaisilla. Jos kerran hirvikin voidaan kesyttää vetojuhdaksi, niin miksi ei peura. Puhun nyt siis Pronssikaudesta.

Kivikautisesta meriliikenteestä ei ole tietääkseni mitään tietoa olemassa, pronssikautisesta aluksesta löytyy kalliopiirroksia Etelä-Ruotsista ja Karjalasta. Ovat olleet soutuun/melontaan perustuvia veneitä. Näihin on tavaraa mahtunut muutaman sadan kilon verran. Ensimmäinen todiste purjeista tulee Gotlantilaisen rahan kuviosta noin 500-luvulta jaa. (Landström) Viikinkialuksia ei voitu vielä kivikaudella rakentaa, koska niihin tarvittiin kymmeniä tuhansia sepän takomia rautaisia tai kuparisia venenauloja. Isoja vesiä ei todennäköisesti edes yritetty ylittää, mutta jokisuusta toiseen oli helppo kuljettaa tavaraa myös suotamalla rannan suuntaisesti. Matkustaminenkin onnistui, kun vaihtoi venettä jokisuissa, samoin kuin bussia.

Oulujoen vesistö (samoin sana Oulu) ovat hämäläisten nimeämiä, samoin molemmat Kemi- joet. (Prof. Vahtola) Tuosta voisi päätellä, että alunperin Hämäläiset hallitsivat kauppareittejä ainakin 1000jaa.

Nimien periytyminen vaatii sen, että väistyvä heimo elää rinnakkain alueelle tulevan kanssa. Lisäksi välien pitää olla kunnioittavat, jotta paikan- ja vesistön nimet kelpaavat.

Kun meillä on jokaisella kaksi vanhempaa ja heillä jokaisella puolestaan kaksi, niin kuinka monta esivanhempaa meillä on ollut esim.500 vuotta sitten? Sukupolvia voisi laskea olleen viisi jokaista sataa vuotta kohden? Onkohan mielekästä kokea sukulaisuutta tai heimoyhteyttä 1000 vuotta sitten eläneeseen esivanhempaan?

kirvesvartta kirjoitti:

Luin tuon Hopeavalkean. Hyvä kirja, mutta ennen kuin saan selvyyden Kaalin meteoriitin iästä, en osaa sanoa siitä muuta, kuin että mielenkiintoista. On oleellista, tapahtuiko tuo luonnonkatastrofi kivikaudella vai rautakauden alussa. (olisi muuten mielenkiintoista, että pohjoisen Itämeren alueen rautaesineet olisivat petäisin tuosta nikkelirautameteoriitista)

Äidit ovat käsittääkseni olleet paikallisempi osa esivanhemmista, isiä on tullut ja mennyt. Uusia isiä ovat olleet nykyisen Suomenkin alueella pronssikaudella mm. nuo vienankauppiaat. Siis saman ammatin harjoittajat, jotka toivat pronssiesineet nykyisen Itä-Suomen alueelle ja jotka olivat ulkonäöltään todennäköisesti "komeita". Nämä liikkuivat tottuneesti soutamalla, heidän veneensä olivat 9 metrisiä, neljän miehen soutamia keveitä joki-koskitaipaleille suunniteltuja aluksia. Aseena oli aikansa tehokkain jousi, neljästä eri puulajista taitavasti tehty ns. Ugri-jousi. Kauppatavaroiden joukossa saattoi olla muutama "uuhi", joka soveltuu hyvin kotieläimeksi metsästäjä- keräilijöille. Ja on sanana todella vanha, kantauralista asti.

Erä- ja kauppa-asemia on tietysti ollut pakko perustaa, niihin on majoittunut omia miehiä ja jokunen rohkea nainen. Nämä ovat käyneet turkis-ym kauppaa. Ja puhuneet varhaista Suomensukuista kieltä, jonka lähtöpaikka on Volgan-Komin alueella. Täällä ei varmaankaan puhuttu kivikaudella Suomea. Kauppa-asema on järkevää perustaa sinne, missä ihmisiä eniten liikkuu: jokisuihin, joita riittää Kainuun- ja Vienanmerellä. Kainu- sanahan voidaan tulkita myös merkityksellä jokisuun asukas.

Metsiä pitkin ei voitu kulkea, mutta vesistöt tarjosivat aikansa valtaväylät, kesäisin veneellä, talvella koiravaljakolla jäätynyttä joenuomaa pitkin. Olen pohtinut, soveltuuko metsäpeura vetojuhdaksi, porojahan ei tuohon aikaan ollut kuin Keski-Ruotsin saamelaisilla. Jos kerran hirvikin voidaan kesyttää vetojuhdaksi, niin miksi ei peura. Puhun nyt siis Pronssikaudesta.

Kivikautisesta meriliikenteestä ei ole tietääkseni mitään tietoa olemassa, pronssikautisesta aluksesta löytyy kalliopiirroksia Etelä-Ruotsista ja Karjalasta. Ovat olleet soutuun/melontaan perustuvia veneitä. Näihin on tavaraa mahtunut muutaman sadan kilon verran. Ensimmäinen todiste purjeista tulee Gotlantilaisen rahan kuviosta noin 500-luvulta jaa. (Landström) Viikinkialuksia ei voitu vielä kivikaudella rakentaa, koska niihin tarvittiin kymmeniä tuhansia sepän takomia rautaisia tai kuparisia venenauloja. Isoja vesiä ei todennäköisesti edes yritetty ylittää, mutta jokisuusta toiseen oli helppo kuljettaa tavaraa myös suotamalla rannan suuntaisesti. Matkustaminenkin onnistui, kun vaihtoi venettä jokisuissa, samoin kuin bussia.

Oulujoen vesistö (samoin sana Oulu) ovat hämäläisten nimeämiä, samoin molemmat Kemi- joet. (Prof. Vahtola) Tuosta voisi päätellä, että alunperin Hämäläiset hallitsivat kauppareittejä ainakin 1000jaa.

Nimien periytyminen vaatii sen, että väistyvä heimo elää rinnakkain alueelle tulevan kanssa. Lisäksi välien pitää olla kunnioittavat, jotta paikan- ja vesistön nimet kelpaavat.

Kun meillä on jokaisella kaksi vanhempaa ja heillä jokaisella puolestaan kaksi, niin kuinka monta esivanhempaa meillä on ollut esim.500 vuotta sitten? Sukupolvia voisi laskea olleen viisi jokaista sataa vuotta kohden? Onkohan mielekästä kokea sukulaisuutta tai heimoyhteyttä 1000 vuotta sitten eläneeseen esivanhempaan?

Lue lisää

Kaalin meteoriitin tarkkaa ikää saadaan enään selville. Se on muistaakseni arvioitu haarukka, jotain 3000-500 e.a.a. Näistä kivikautisista veneistä ja kallipiiroksista; yleensä niissä vaikuttaisi olevan useita (rinnakkaisia) soutajia, jos ne veneisiin kuvatut istuvat pysty"ukot" ovat soutajia ? Muistaakseni poro on kesytetty peura / karibu ? Jos ne vaelsivat muinoin Beringinkannaksen yli. Norjan pienikokoista "tunturiporoa" oli aiemmin myös Keski-Euroopassa.
Vaaleiden miesten perimä on suurimmaksi osaksi Siperiasta / Itä-Aasiasta ( komit ). Naisten on sekavampi, jopa nyk. Lähi-Idästä, joka voisi osoittaa tätä kauppamerenkulkua. ( Toisaalta kainuista kertovien saagojen (Egilin ja Orkneyin Fundinn Noregr) ym. lähteiden ( esim. S. Wacklin, ja H. Troyat "Pietari Suuri ) perusteella, täällä olisi asunut myös näitä "komeita" (amatsoni) naisia ).
-- Muistaakseni J. Vahtola on tulkinnut kainu-nimen "alavanmaan asukas", kuten muutamat aiemmatkin tutkijat. Tämä Vahtolan tulkinta oulu-nimestä on outo, kun hänkin tietää Perämeren rannikot vanhoiksi KAINULAIS-ALUEIKSI. ( Olisiko sitä hämäläisvetoista tutkimusta ? ) Aiemminhan nimeä pidettiin "lappalaisten" antamana. - Ja minä pidän sitä permil.- suomalaisena nimenä.
Mielestäni purjeiden käyttö Pohjolassa on ajoitettu liian myöhäiseksi, kun Välimeren ja idän
kansatkin niitä käyttivät jo ainakin parituhatta vuotta ennen e.a.a. Jos arvelen vaikkapa Kaalin raudan iäksi 2500-2000 v. ja kupari oli jo sitä ennen, mikä olisi estänyt kuparinaulojen takomisen ?
Väitteissäni, jotka koskevat Ultima Thoulea, Jätinkirkkoja ja permil.- suomal. komi / kainuiden jatkumoa pohjalaisiin, ei ole kysymys mistään "sukulaisuudesta". Koetan vain todistella toisenlaista esihistoriallista mahdollisuutta, jota olen hahmotellut runsaan parinkymmenen vuoden ajan.
Muuten, nyt oli jo asiallisempi kirjoitus sinulta... ? ?

martJP kirjoitti:

Kaalin meteoriitin tarkkaa ikää saadaan enään selville. Se on muistaakseni arvioitu haarukka, jotain 3000-500 e.a.a. Näistä kivikautisista veneistä ja kallipiiroksista; yleensä niissä vaikuttaisi olevan useita (rinnakkaisia) soutajia, jos ne veneisiin kuvatut istuvat pysty"ukot" ovat soutajia ? Muistaakseni poro on kesytetty peura / karibu ? Jos ne vaelsivat muinoin Beringinkannaksen yli. Norjan pienikokoista "tunturiporoa" oli aiemmin myös Keski-Euroopassa.
Vaaleiden miesten perimä on suurimmaksi osaksi Siperiasta / Itä-Aasiasta ( komit ). Naisten on sekavampi, jopa nyk. Lähi-Idästä, joka voisi osoittaa tätä kauppamerenkulkua. ( Toisaalta kainuista kertovien saagojen (Egilin ja Orkneyin Fundinn Noregr) ym. lähteiden ( esim. S. Wacklin, ja H. Troyat "Pietari Suuri ) perusteella, täällä olisi asunut myös näitä "komeita" (amatsoni) naisia ).
-- Muistaakseni J. Vahtola on tulkinnut kainu-nimen "alavanmaan asukas", kuten muutamat aiemmatkin tutkijat. Tämä Vahtolan tulkinta oulu-nimestä on outo, kun hänkin tietää Perämeren rannikot vanhoiksi KAINULAIS-ALUEIKSI. ( Olisiko sitä hämäläisvetoista tutkimusta ? ) Aiemminhan nimeä pidettiin "lappalaisten" antamana. - Ja minä pidän sitä permil.- suomalaisena nimenä.
Mielestäni purjeiden käyttö Pohjolassa on ajoitettu liian myöhäiseksi, kun Välimeren ja idän
kansatkin niitä käyttivät jo ainakin parituhatta vuotta ennen e.a.a. Jos arvelen vaikkapa Kaalin raudan iäksi 2500-2000 v. ja kupari oli jo sitä ennen, mikä olisi estänyt kuparinaulojen takomisen ?
Väitteissäni, jotka koskevat Ultima Thoulea, Jätinkirkkoja ja permil.- suomal. komi / kainuiden jatkumoa pohjalaisiin, ei ole kysymys mistään "sukulaisuudesta". Koetan vain todistella toisenlaista esihistoriallista mahdollisuutta, jota olen hahmotellut runsaan parinkymmenen vuoden ajan.
Muuten, nyt oli jo asiallisempi kirjoitus sinulta... ? ?

Lue lisää

"...Jorma Koivulehto puolestaan katsoo, että "kainu" on ollut "väyläaukkoa, vesiväylää, järven tai meren selkää, joen suuta" tarkoittava lounaissuomalainen sana. Perämeri miellettiin kainuksi, joten sen rannikkoseudut saivat Kainuu-nimen ja niiden asukkaita kutsuttiin kainulaisiksi. Koivulehdon mukaan kven on norjalainen väännös sanasta kainu." http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainulaiset

Koska kielentutkijat ovat asiasta eri mieltä, on vain itse pääteltävä, mitä mieltä itse on. Sinänsä mielenkiintoista on, että kainulaisiin liittyy niin paljon kysymysmerkkejä; selvästi sellainen joukko ihmisiä on ollut olemassa, mutta onko nimi etninen, vai perustuuko se ammattiin/asuinpaikkaan jää toodennäköisesti toteen näyttämättä. Kun kristitty uusi Ruotsin kuningas 1100-1200-luvulla otti haltuunsa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen, antoi hän lapinverotuksen oikeudet Pirkkamiehille. Kainulaiset hävisivät tuolloin historian hämärään. Kainuu-nimitys jäi Kainuun maakuntaan, Ruotsin länsipohjan nimeen, sekä vanhoihin karttoihin pohjanlahdesta Kainuunmerenä.

Onhan yksi mahdollisuus, että kainulaiset olivat alunperin juuri näitä hämäläisiä, jotka hakivat hylje. lohi-, silakkasaaliita kaukokalastamalla kainuunmerellä. Jopa voisi tulkita niin, että he asuivat merenkurkun molempia rantoja, kunnes sen länsirannalle perustivat Helsinkien heimon. (josta juontaa nimi Helsinki) Missä on paljon silakkaa, siellä on myös lohia ja hylkeitä. Hämäläiset puolestaan ovat varmuudella ainakin osin vasarakirveskansaa, jonka tiedetään ilmaantuneen Suomen Hämeeseen noin 2500eaa. Nämä alkuperäiset hämäläisten esi-isät puhuivat jotain tuntematonta, mahdollisesti muinaista ie- tai balttikieltä.

Arkeologeille ei kainulaisia ole olemassa, koska sen alan tutkimus on ollut perämerellä niin suppeaa. Rannikon hautaröykkiöt ja jatulintarhat ovat suurimmaksi osaksi tutkimatta. Pysyvän asutuksen merkkejä ei välttämättä edes löydy, saati viljan siitepölyä. Perinteisiä kalmistojakaan ei ole montaa tiedossa tutkimuksen puutteen tai hautaustavan erilaisuuden vuoksi. Myös elinkeino on ollut muu kuin maanviljelys.

Ruhun saarella Saarenmaan eteläpuolella asuvista 80% on vaaleita. Olisivatko sitten noiden komeiden jälkeläisiä. Tämä tieto on peräisin Saarenmaalta, jossa sen olen kuullut. Ei siis tarkistettu, eikä löydy kirjallisista lähteistä. Tätä kyllä tukee tämä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleahiuksisuus

Orgaannen aine ei säily, kuin korkeintaan 1000 vuotta, joten muinaisista vesikulkupeleistä ei ole muuta, kuin kuva kolikossa. Alus on kyllä niin kehittyneen näköinen, ettei se varmaan ole lajissaan ensimmäinen. Oma mielipiteeni (siis ei fakta) on, että poro on muinainen Euroopan villipeura, joka on vaeltanut jääkauden aikana sulaa Atlantin rannikkoa pohjoiseen. Metsäpeura puolestaan on vaeltanut jäätikön itäpiolta Vienan metsiin ja oli yleinen Hämeessäkin vielä 1800-luvun alussa.

Pieni selvennys, en ole ennen kirjoittanut tänne.

kirvesvartta kirjoitti:

"...Jorma Koivulehto puolestaan katsoo, että "kainu" on ollut "väyläaukkoa, vesiväylää, järven tai meren selkää, joen suuta" tarkoittava lounaissuomalainen sana. Perämeri miellettiin kainuksi, joten sen rannikkoseudut saivat Kainuu-nimen ja niiden asukkaita kutsuttiin kainulaisiksi. Koivulehdon mukaan kven on norjalainen väännös sanasta kainu." http://fi.wikipedia.org/wiki/Kainulaiset

Koska kielentutkijat ovat asiasta eri mieltä, on vain itse pääteltävä, mitä mieltä itse on. Sinänsä mielenkiintoista on, että kainulaisiin liittyy niin paljon kysymysmerkkejä; selvästi sellainen joukko ihmisiä on ollut olemassa, mutta onko nimi etninen, vai perustuuko se ammattiin/asuinpaikkaan jää toodennäköisesti toteen näyttämättä. Kun kristitty uusi Ruotsin kuningas 1100-1200-luvulla otti haltuunsa Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen, antoi hän lapinverotuksen oikeudet Pirkkamiehille. Kainulaiset hävisivät tuolloin historian hämärään. Kainuu-nimitys jäi Kainuun maakuntaan, Ruotsin länsipohjan nimeen, sekä vanhoihin karttoihin pohjanlahdesta Kainuunmerenä.

Onhan yksi mahdollisuus, että kainulaiset olivat alunperin juuri näitä hämäläisiä, jotka hakivat hylje. lohi-, silakkasaaliita kaukokalastamalla kainuunmerellä. Jopa voisi tulkita niin, että he asuivat merenkurkun molempia rantoja, kunnes sen länsirannalle perustivat Helsinkien heimon. (josta juontaa nimi Helsinki) Missä on paljon silakkaa, siellä on myös lohia ja hylkeitä. Hämäläiset puolestaan ovat varmuudella ainakin osin vasarakirveskansaa, jonka tiedetään ilmaantuneen Suomen Hämeeseen noin 2500eaa. Nämä alkuperäiset hämäläisten esi-isät puhuivat jotain tuntematonta, mahdollisesti muinaista ie- tai balttikieltä.

Arkeologeille ei kainulaisia ole olemassa, koska sen alan tutkimus on ollut perämerellä niin suppeaa. Rannikon hautaröykkiöt ja jatulintarhat ovat suurimmaksi osaksi tutkimatta. Pysyvän asutuksen merkkejä ei välttämättä edes löydy, saati viljan siitepölyä. Perinteisiä kalmistojakaan ei ole montaa tiedossa tutkimuksen puutteen tai hautaustavan erilaisuuden vuoksi. Myös elinkeino on ollut muu kuin maanviljelys.

Ruhun saarella Saarenmaan eteläpuolella asuvista 80% on vaaleita. Olisivatko sitten noiden komeiden jälkeläisiä. Tämä tieto on peräisin Saarenmaalta, jossa sen olen kuullut. Ei siis tarkistettu, eikä löydy kirjallisista lähteistä. Tätä kyllä tukee tämä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleahiuksisuus

Orgaannen aine ei säily, kuin korkeintaan 1000 vuotta, joten muinaisista vesikulkupeleistä ei ole muuta, kuin kuva kolikossa. Alus on kyllä niin kehittyneen näköinen, ettei se varmaan ole lajissaan ensimmäinen. Oma mielipiteeni (siis ei fakta) on, että poro on muinainen Euroopan villipeura, joka on vaeltanut jääkauden aikana sulaa Atlantin rannikkoa pohjoiseen. Metsäpeura puolestaan on vaeltanut jäätikön itäpiolta Vienan metsiin ja oli yleinen Hämeessäkin vielä 1800-luvun alussa.

Pieni selvennys, en ole ennen kirjoittanut tänne.

Lue lisää

saagojen maininnat kainuista, ajoittuvat ensimmäiselle vuosituhannelle, ehkä jopa likelle ajanlaskun alkua. (Kuten joillakin toisilla sivustoilla mainitaan, "Suomen kunikaiden" luetteloissa yms.) Perämeri / Merenkurkku ovat olleet siihen aikaankin huomattavasti laajemmat, ja Jätinkirkkojen eli "kivikauden" aikaan vielä sitäkin laajemmat. Joten oudolta vaikuttaa tämä Koivulehdon esittämän nimen yhteys kainuisiin. - Onkohan K muutenkaan ihan oikeilla jäljillä, kun samaistaa meren- ja järvenselät, - väyläaukkoihin ja joensuihin nimitystä etsiessään. - Ehkäpä nämä paljon puhutut kauppias- / verottaja-pirkat ("ruotsin" birca-nimestä) olivat samoja kainuita. Jospa kainu-nimikin on tarkoittanut KAUPPIASTA ? Näistä kauppiaskilloista kirjoittaa useissa kirjoissa L. Meri ja mm. Matti Klinge "Muinaiset merivallat" kirjassa. Puolisen vuotta ? sitten luin jostakin lehdestä, että J. Vahtola ja K. Korpijaakko olivat tulleet tutkimuksissaan siihen tulokseen, että "pirkkalainen tarkoittaa vapaata talonpoikaa". Tämähän on jo historiallista tietoa; vapaat talonpojat pitivät kauppamakasiineja kaukanakin kotipaikaltaan. Esim. Keski-Pohjalaiset kävivät Torniossa myymässä tuotteitaan.
Ihmettelen tätä hämäläisten vetämistä tähän asiaan., kun vielä 1826 ? Lönruutti ihmetteli hämäläisten sivistymättömyyttä, verratessaan heitä pohojalaasiin. Kyllä kaupparatsut ja merimiehet olivat niitä, jotka toivat uusia asioita ja "sivistystä" rannikoille. Vielä tänäänkin Pyhäjärvi Tl. erottaa hämäläispitäjät Yläne, Pöytyä jne. rannikon ja saariston "kainulaisista". Niissäkin vain taitaa kunnan johdossa olla (ollut) isokokoisia miehiä ? Volter Kilvenkin teoksessa Kustavista, "Pukkila" taisi olla ainoa "hämäläislaivuri". Samoin Apu-lehdessä oli pari vuotta ? sitten artikkeli (punaisesta) Kemistä, jossa toimittaja lopuksi totesi, "etteivät kemiläiset ole vielä sisäistäneet yrittämisen ideaa". Samoin tästä hämäl. ja vasarakirveskansan samaistamisesta olisi hyvä olla lähdetieto ? Tunnet varmaan Helsingin, Turun jne. asemakaavat. Salmi tai joki erottaa "porvariston" (kauppiaiden) asuinalueet, tois puol jokke asuvista.
Kyllä kait varteenotettavilla arkeologeilla on tietoa. Esim. Oulun Yliop. tutkijat ovat löytäneet vanhoja ( "kivikautisia" ?) viljanviljelyyn liittyviä siitepölynäytteitä Oulujärven ja Torniojoen vanhoilta kainulaisalueilta (nimiä ja ajoituksia en muista). Tämä vaalean ihmisen levinneisyys sopii hyvin juttuun. Viimeistään kampakeramiikan aikaan he "valloittivat" Suomenlahden, Itämeren etelärantoja. Ehkä jo huomattavasti aiemminkin...
Selvä juttu, "minäkin voin erehtyä".

martJP kirjoitti:

saagojen maininnat kainuista, ajoittuvat ensimmäiselle vuosituhannelle, ehkä jopa likelle ajanlaskun alkua. (Kuten joillakin toisilla sivustoilla mainitaan, "Suomen kunikaiden" luetteloissa yms.) Perämeri / Merenkurkku ovat olleet siihen aikaankin huomattavasti laajemmat, ja Jätinkirkkojen eli "kivikauden" aikaan vielä sitäkin laajemmat. Joten oudolta vaikuttaa tämä Koivulehdon esittämän nimen yhteys kainuisiin. - Onkohan K muutenkaan ihan oikeilla jäljillä, kun samaistaa meren- ja järvenselät, - väyläaukkoihin ja joensuihin nimitystä etsiessään. - Ehkäpä nämä paljon puhutut kauppias- / verottaja-pirkat ("ruotsin" birca-nimestä) olivat samoja kainuita. Jospa kainu-nimikin on tarkoittanut KAUPPIASTA ? Näistä kauppiaskilloista kirjoittaa useissa kirjoissa L. Meri ja mm. Matti Klinge "Muinaiset merivallat" kirjassa. Puolisen vuotta ? sitten luin jostakin lehdestä, että J. Vahtola ja K. Korpijaakko olivat tulleet tutkimuksissaan siihen tulokseen, että "pirkkalainen tarkoittaa vapaata talonpoikaa". Tämähän on jo historiallista tietoa; vapaat talonpojat pitivät kauppamakasiineja kaukanakin kotipaikaltaan. Esim. Keski-Pohjalaiset kävivät Torniossa myymässä tuotteitaan.
Ihmettelen tätä hämäläisten vetämistä tähän asiaan., kun vielä 1826 ? Lönruutti ihmetteli hämäläisten sivistymättömyyttä, verratessaan heitä pohojalaasiin. Kyllä kaupparatsut ja merimiehet olivat niitä, jotka toivat uusia asioita ja "sivistystä" rannikoille. Vielä tänäänkin Pyhäjärvi Tl. erottaa hämäläispitäjät Yläne, Pöytyä jne. rannikon ja saariston "kainulaisista". Niissäkin vain taitaa kunnan johdossa olla (ollut) isokokoisia miehiä ? Volter Kilvenkin teoksessa Kustavista, "Pukkila" taisi olla ainoa "hämäläislaivuri". Samoin Apu-lehdessä oli pari vuotta ? sitten artikkeli (punaisesta) Kemistä, jossa toimittaja lopuksi totesi, "etteivät kemiläiset ole vielä sisäistäneet yrittämisen ideaa". Samoin tästä hämäl. ja vasarakirveskansan samaistamisesta olisi hyvä olla lähdetieto ? Tunnet varmaan Helsingin, Turun jne. asemakaavat. Salmi tai joki erottaa "porvariston" (kauppiaiden) asuinalueet, tois puol jokke asuvista.
Kyllä kait varteenotettavilla arkeologeilla on tietoa. Esim. Oulun Yliop. tutkijat ovat löytäneet vanhoja ( "kivikautisia" ?) viljanviljelyyn liittyviä siitepölynäytteitä Oulujärven ja Torniojoen vanhoilta kainulaisalueilta (nimiä ja ajoituksia en muista). Tämä vaalean ihmisen levinneisyys sopii hyvin juttuun. Viimeistään kampakeramiikan aikaan he "valloittivat" Suomenlahden, Itämeren etelärantoja. Ehkä jo huomattavasti aiemminkin...
Selvä juttu, "minäkin voin erehtyä".

Lue lisää

"Skandinavilaisten tarujen mukaan tiedämme, että jo 7:nnellä sataluvulla eli 8:nneIIa vuosisadalla asui kahden puolen Pohjan lahtea Kainulaisten heimo-kunta, joka arvataan Vienan meren paikoilta pitkin molempia Kemijokia sinne muuttaneen, sekä olleen likeistä heimoa Karjalaisten kanssa. Tunturit heitä eroitti Norjalaisten maasta ja suuret erämaat Ruotsalaisten asun-paikoista, joita molempia kansoja vastaan he usein sotia kävi vät. Heidän asunpaikkansa kuvaillaan niin, että selvästi tun nemme sen Ruotsinpuoliseksi Pohjaksi eli Länsi-pohjaksi, mutta näkyy myöskin monesta todistuksesta, että Suomenkin-puolinen Pohjanmaa, kumminkin sen pohjois-puoli oli heidän haitassansa. Pohjanlahti (Merenkurkusta pohjaseen), joka oli keskellä hei dän aluettansa, kutsuttiin siitä syystä Kainunmereksi. Näillä asun-sioilla mainitaan Kainulaiset toista vuosisataa eli vuoteen 877 saakka, mutta sen jälkeen heidän nimensä häviää."
Pohjanmaan asuttamisesta, tutkimus,Yrjö Koskinen, 1857
http://www.salakirjat.net/pohjanmaan_asuttamisesta_1_kainulaiset.html

"Vanhiimat tieđot kainulaisista oon 800-luvulta, ko hologalantilainen Ottar muisteli Englanin kuningas Alfredille hänen matkoista pohjaisheen ja kunka hän sielä oli kohđatellu Cwenas, jokka karistethiin pohjanmiesten pääle yli Kielhaan, ja toisinpäin. Ruijalaisten ja kainulaisten kontakti oon sitte kuitenki yli tuhannen vuođen vanhaa."
http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kveenit

Voi olla, että kainulaisia oli ajanlaskun alussa, mutta 1200-luvulla kirjoitetut saagat kertovat (omasta mielestäni) 800-900-luvuista. Itse olen suvultani kainuulainen ja käsitän sen niin, että näitä alueita on omanaan pitänyt monta eri heimoa. Rappasotia ja pienempiä etnisiä puhdistuksia on säilynyt historian lehdille, mutta koska alueen arkeologia on lapsenkengissään, on turvauuttava todennäköisyyksiin. Arkeologia antaisi tietoja hautaustavoista ja elinkeinoista. Suomussalmen- Kiantajärven rannat on koluttu kohtuullisen hyvin, itsekin olen sieltä muinaisen työkalun löytänyt.

Itse pidän kainulaisia todellisena, olemassaolleena ja etnisenä joukkona. Mikäli heillä oli sama kuningas, kuin suomalaisilla (Faravid, Kaukomieli), voi hyvin kuvitella koko joukon olleen Hämeestä. Jokireittien nimet ovat myös M. Huurteen mukaan nimetty hämäläisittäin.

Häme sinänsä on sanana samaa perua, kuin Saame,(alunperin (Zeme9 joten olemme hyvin vanhojen asioiden äärellä. Olikohan jopa niin, että ensin Etelä- Suomea hallitsivat ajasta noin 2500 ekr vasarakirveskansat ja Saamen kieli tuli alueelle ajanlaskun alun aikoihin. Hämäläiset harjoittivat tunnetusti kaukokalastusta ja erätaloutta hyvinkin kaukana kotikonnuiltaan, osasivat veneen/haapion veiston. Tällöin pitkätkään matkat eivät olleet ylivoimaisia. Eräsaunoja ja miehitettyjä kauppa-asmia oli tietysti edullista perustaa, etenkin vesireittien risteyskohtiin. Kun Pähkinäsaaren rauhan raja piirrettiin, noudatteli se vakiintunutta heimorajaa. Alue kattaa sen saman alueen, josta venekirveitä on eniten löytynyt.

Satakunnan porukka voi hyvinkin olla alkuperäisin Itämerta purjehtineita merenkävijöitä, jotka asettuivat nykyisen Suomen rannikolle. Ovat siis melko tuoreita maahanmuuttajia. Tätä käsitystä tukevat hautaustavat ja esim Luistarin kalmistoon haudattujen vainajien asut. (esim silkkipaita)

Eräs asutukseen ja erätalouteen vaikuttava asia on 330 eaa. ja 540-luvulle jaa. sattuva mystinen kylmä sääjakso. Puut lakkasivat noin kymmenen vuoden ajaksi miltei kokonaan kasvamasta. Mikäli routa ei kesäisin sulanut, oli tuon jakson jälkeen paljon kala-apajia vailla kalastajia.


Matti Eronen:

Lyhytaikaisista vaihteluista sen sijaan
on saatu mielenkiintoisia tietoja. Vuonna
330 eKr. männyn kasvu romahti äkillisesti.
Syytä ei ole vielä saatu selville, mutta tämä tapahtuma
sijoittuu kronologian entisen aukon
kohdalle, joten jokin merkittävä häiriö ilmasto-
oloissa tapahtui tuolloin. Toinen äkillinen
kasvun romahdus näkyy keskiajalla vuoden
536 jKr. kohdalla. Siltä aikakaudelta on jo kirjallisia
tietoja. Oppineet kertovat oudosta kuivasta
pilvestä, joka himmensi Auringon säteilyn
heikoksi laajalla alueella Euroopassa. Vakuuttavaa
selitystä ei ole löydetty tällekään ilmiölle,
mutta Lapin puulustot osoittavat, että
tuo ”pilvi” vaikutti sääoloihin myös kaukana
pohjoisessa.


HS:

http://lustiag.pp.fi/hs_071106.pdf

kirvesvartta kirjoitti:

"Skandinavilaisten tarujen mukaan tiedämme, että jo 7:nnellä sataluvulla eli 8:nneIIa vuosisadalla asui kahden puolen Pohjan lahtea Kainulaisten heimo-kunta, joka arvataan Vienan meren paikoilta pitkin molempia Kemijokia sinne muuttaneen, sekä olleen likeistä heimoa Karjalaisten kanssa. Tunturit heitä eroitti Norjalaisten maasta ja suuret erämaat Ruotsalaisten asun-paikoista, joita molempia kansoja vastaan he usein sotia kävi vät. Heidän asunpaikkansa kuvaillaan niin, että selvästi tun nemme sen Ruotsinpuoliseksi Pohjaksi eli Länsi-pohjaksi, mutta näkyy myöskin monesta todistuksesta, että Suomenkin-puolinen Pohjanmaa, kumminkin sen pohjois-puoli oli heidän haitassansa. Pohjanlahti (Merenkurkusta pohjaseen), joka oli keskellä hei dän aluettansa, kutsuttiin siitä syystä Kainunmereksi. Näillä asun-sioilla mainitaan Kainulaiset toista vuosisataa eli vuoteen 877 saakka, mutta sen jälkeen heidän nimensä häviää."
Pohjanmaan asuttamisesta, tutkimus,Yrjö Koskinen, 1857
http://www.salakirjat.net/pohjanmaan_asuttamisesta_1_kainulaiset.html

"Vanhiimat tieđot kainulaisista oon 800-luvulta, ko hologalantilainen Ottar muisteli Englanin kuningas Alfredille hänen matkoista pohjaisheen ja kunka hän sielä oli kohđatellu Cwenas, jokka karistethiin pohjanmiesten pääle yli Kielhaan, ja toisinpäin. Ruijalaisten ja kainulaisten kontakti oon sitte kuitenki yli tuhannen vuođen vanhaa."
http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kveenit

Voi olla, että kainulaisia oli ajanlaskun alussa, mutta 1200-luvulla kirjoitetut saagat kertovat (omasta mielestäni) 800-900-luvuista. Itse olen suvultani kainuulainen ja käsitän sen niin, että näitä alueita on omanaan pitänyt monta eri heimoa. Rappasotia ja pienempiä etnisiä puhdistuksia on säilynyt historian lehdille, mutta koska alueen arkeologia on lapsenkengissään, on turvauuttava todennäköisyyksiin. Arkeologia antaisi tietoja hautaustavoista ja elinkeinoista. Suomussalmen- Kiantajärven rannat on koluttu kohtuullisen hyvin, itsekin olen sieltä muinaisen työkalun löytänyt.

Itse pidän kainulaisia todellisena, olemassaolleena ja etnisenä joukkona. Mikäli heillä oli sama kuningas, kuin suomalaisilla (Faravid, Kaukomieli), voi hyvin kuvitella koko joukon olleen Hämeestä. Jokireittien nimet ovat myös M. Huurteen mukaan nimetty hämäläisittäin.

Häme sinänsä on sanana samaa perua, kuin Saame,(alunperin (Zeme9 joten olemme hyvin vanhojen asioiden äärellä. Olikohan jopa niin, että ensin Etelä- Suomea hallitsivat ajasta noin 2500 ekr vasarakirveskansat ja Saamen kieli tuli alueelle ajanlaskun alun aikoihin. Hämäläiset harjoittivat tunnetusti kaukokalastusta ja erätaloutta hyvinkin kaukana kotikonnuiltaan, osasivat veneen/haapion veiston. Tällöin pitkätkään matkat eivät olleet ylivoimaisia. Eräsaunoja ja miehitettyjä kauppa-asmia oli tietysti edullista perustaa, etenkin vesireittien risteyskohtiin. Kun Pähkinäsaaren rauhan raja piirrettiin, noudatteli se vakiintunutta heimorajaa. Alue kattaa sen saman alueen, josta venekirveitä on eniten löytynyt.

Satakunnan porukka voi hyvinkin olla alkuperäisin Itämerta purjehtineita merenkävijöitä, jotka asettuivat nykyisen Suomen rannikolle. Ovat siis melko tuoreita maahanmuuttajia. Tätä käsitystä tukevat hautaustavat ja esim Luistarin kalmistoon haudattujen vainajien asut. (esim silkkipaita)

Eräs asutukseen ja erätalouteen vaikuttava asia on 330 eaa. ja 540-luvulle jaa. sattuva mystinen kylmä sääjakso. Puut lakkasivat noin kymmenen vuoden ajaksi miltei kokonaan kasvamasta. Mikäli routa ei kesäisin sulanut, oli tuon jakson jälkeen paljon kala-apajia vailla kalastajia.


Matti Eronen:

Lyhytaikaisista vaihteluista sen sijaan
on saatu mielenkiintoisia tietoja. Vuonna
330 eKr. männyn kasvu romahti äkillisesti.
Syytä ei ole vielä saatu selville, mutta tämä tapahtuma
sijoittuu kronologian entisen aukon
kohdalle, joten jokin merkittävä häiriö ilmasto-
oloissa tapahtui tuolloin. Toinen äkillinen
kasvun romahdus näkyy keskiajalla vuoden
536 jKr. kohdalla. Siltä aikakaudelta on jo kirjallisia
tietoja. Oppineet kertovat oudosta kuivasta
pilvestä, joka himmensi Auringon säteilyn
heikoksi laajalla alueella Euroopassa. Vakuuttavaa
selitystä ei ole löydetty tällekään ilmiölle,
mutta Lapin puulustot osoittavat, että
tuo ”pilvi” vaikutti sääoloihin myös kaukana
pohjoisessa.


HS:

http://lustiag.pp.fi/hs_071106.pdf

Lue lisää

Tuossa vielä Antti Arjavan artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/027/arjava.pdf

Oletan, että eri heimojen valtasuhteet ovat muuttuneet paljon kylmien jaksojen vuoksi/aikana.

kirvesvartta kirjoitti:

"Skandinavilaisten tarujen mukaan tiedämme, että jo 7:nnellä sataluvulla eli 8:nneIIa vuosisadalla asui kahden puolen Pohjan lahtea Kainulaisten heimo-kunta, joka arvataan Vienan meren paikoilta pitkin molempia Kemijokia sinne muuttaneen, sekä olleen likeistä heimoa Karjalaisten kanssa. Tunturit heitä eroitti Norjalaisten maasta ja suuret erämaat Ruotsalaisten asun-paikoista, joita molempia kansoja vastaan he usein sotia kävi vät. Heidän asunpaikkansa kuvaillaan niin, että selvästi tun nemme sen Ruotsinpuoliseksi Pohjaksi eli Länsi-pohjaksi, mutta näkyy myöskin monesta todistuksesta, että Suomenkin-puolinen Pohjanmaa, kumminkin sen pohjois-puoli oli heidän haitassansa. Pohjanlahti (Merenkurkusta pohjaseen), joka oli keskellä hei dän aluettansa, kutsuttiin siitä syystä Kainunmereksi. Näillä asun-sioilla mainitaan Kainulaiset toista vuosisataa eli vuoteen 877 saakka, mutta sen jälkeen heidän nimensä häviää."
Pohjanmaan asuttamisesta, tutkimus,Yrjö Koskinen, 1857
http://www.salakirjat.net/pohjanmaan_asuttamisesta_1_kainulaiset.html

"Vanhiimat tieđot kainulaisista oon 800-luvulta, ko hologalantilainen Ottar muisteli Englanin kuningas Alfredille hänen matkoista pohjaisheen ja kunka hän sielä oli kohđatellu Cwenas, jokka karistethiin pohjanmiesten pääle yli Kielhaan, ja toisinpäin. Ruijalaisten ja kainulaisten kontakti oon sitte kuitenki yli tuhannen vuođen vanhaa."
http://www.kvenskinstitutt.no/kvener/kainulaiset-eli-kveenit

Voi olla, että kainulaisia oli ajanlaskun alussa, mutta 1200-luvulla kirjoitetut saagat kertovat (omasta mielestäni) 800-900-luvuista. Itse olen suvultani kainuulainen ja käsitän sen niin, että näitä alueita on omanaan pitänyt monta eri heimoa. Rappasotia ja pienempiä etnisiä puhdistuksia on säilynyt historian lehdille, mutta koska alueen arkeologia on lapsenkengissään, on turvauuttava todennäköisyyksiin. Arkeologia antaisi tietoja hautaustavoista ja elinkeinoista. Suomussalmen- Kiantajärven rannat on koluttu kohtuullisen hyvin, itsekin olen sieltä muinaisen työkalun löytänyt.

Itse pidän kainulaisia todellisena, olemassaolleena ja etnisenä joukkona. Mikäli heillä oli sama kuningas, kuin suomalaisilla (Faravid, Kaukomieli), voi hyvin kuvitella koko joukon olleen Hämeestä. Jokireittien nimet ovat myös M. Huurteen mukaan nimetty hämäläisittäin.

Häme sinänsä on sanana samaa perua, kuin Saame,(alunperin (Zeme9 joten olemme hyvin vanhojen asioiden äärellä. Olikohan jopa niin, että ensin Etelä- Suomea hallitsivat ajasta noin 2500 ekr vasarakirveskansat ja Saamen kieli tuli alueelle ajanlaskun alun aikoihin. Hämäläiset harjoittivat tunnetusti kaukokalastusta ja erätaloutta hyvinkin kaukana kotikonnuiltaan, osasivat veneen/haapion veiston. Tällöin pitkätkään matkat eivät olleet ylivoimaisia. Eräsaunoja ja miehitettyjä kauppa-asmia oli tietysti edullista perustaa, etenkin vesireittien risteyskohtiin. Kun Pähkinäsaaren rauhan raja piirrettiin, noudatteli se vakiintunutta heimorajaa. Alue kattaa sen saman alueen, josta venekirveitä on eniten löytynyt.

Satakunnan porukka voi hyvinkin olla alkuperäisin Itämerta purjehtineita merenkävijöitä, jotka asettuivat nykyisen Suomen rannikolle. Ovat siis melko tuoreita maahanmuuttajia. Tätä käsitystä tukevat hautaustavat ja esim Luistarin kalmistoon haudattujen vainajien asut. (esim silkkipaita)

Eräs asutukseen ja erätalouteen vaikuttava asia on 330 eaa. ja 540-luvulle jaa. sattuva mystinen kylmä sääjakso. Puut lakkasivat noin kymmenen vuoden ajaksi miltei kokonaan kasvamasta. Mikäli routa ei kesäisin sulanut, oli tuon jakson jälkeen paljon kala-apajia vailla kalastajia.


Matti Eronen:

Lyhytaikaisista vaihteluista sen sijaan
on saatu mielenkiintoisia tietoja. Vuonna
330 eKr. männyn kasvu romahti äkillisesti.
Syytä ei ole vielä saatu selville, mutta tämä tapahtuma
sijoittuu kronologian entisen aukon
kohdalle, joten jokin merkittävä häiriö ilmasto-
oloissa tapahtui tuolloin. Toinen äkillinen
kasvun romahdus näkyy keskiajalla vuoden
536 jKr. kohdalla. Siltä aikakaudelta on jo kirjallisia
tietoja. Oppineet kertovat oudosta kuivasta
pilvestä, joka himmensi Auringon säteilyn
heikoksi laajalla alueella Euroopassa. Vakuuttavaa
selitystä ei ole löydetty tällekään ilmiölle,
mutta Lapin puulustot osoittavat, että
tuo ”pilvi” vaikutti sääoloihin myös kaukana
pohjoisessa.


HS:

http://lustiag.pp.fi/hs_071106.pdf

Lue lisää

taas olemaan samaa jankutusta, kuin edelliselläkin "pythealla". Eli et ole lukenut aiemmin kirjoitettuja tekstejä. - Kyse on muinaisista Jätinkirkoista ? - (Se että saagat kertovat satojakin vuosia kirjoittamis ajankohtaa aiemmista tapahtumista, lienee yleisesti tiedossa ja hyväksytty asia. Y. S. Yrjö-Koskinen ja Aspelin ? väittelivät näistä kainulaisista, toinen uskoi heidän kadonneen ja toinen uskoi heidän jatkavan pohjalaisina. Oikeastaan molemmat olivat oikeassa; osa kainuista "katosi" Keski- ja Etelä-Eurooppaan, osa jäi tänne maanviljelijöiksi, laivureiksi ja (kylä) kauppiaiksi.)
Kuvitella voi kaikenlaista, mutta olen aiemmin jo yrittänyt selvittää sen, miksi en luota näihin "tietoihin" hämäläisten (musta-kansa) "korkeakulttuurista" ? ? Joten siitä lienee turha jatkaa.
Vasara- / venekirveskansasta ei tietääkseni ole varmaa tietoa. Ainoa "tieto" on että he asettuivat jonnekin Lounais-Suomeen.
Mitä tulee näihin ilmaston äkillisiin muutoksiin, niin kuvittelisin esim. Venäjän nyk. metsäpalojen voivan selvittää näitä vanhoja "mysteerejä".

martJP kirjoitti:

taas olemaan samaa jankutusta, kuin edelliselläkin "pythealla". Eli et ole lukenut aiemmin kirjoitettuja tekstejä. - Kyse on muinaisista Jätinkirkoista ? - (Se että saagat kertovat satojakin vuosia kirjoittamis ajankohtaa aiemmista tapahtumista, lienee yleisesti tiedossa ja hyväksytty asia. Y. S. Yrjö-Koskinen ja Aspelin ? väittelivät näistä kainulaisista, toinen uskoi heidän kadonneen ja toinen uskoi heidän jatkavan pohjalaisina. Oikeastaan molemmat olivat oikeassa; osa kainuista "katosi" Keski- ja Etelä-Eurooppaan, osa jäi tänne maanviljelijöiksi, laivureiksi ja (kylä) kauppiaiksi.)
Kuvitella voi kaikenlaista, mutta olen aiemmin jo yrittänyt selvittää sen, miksi en luota näihin "tietoihin" hämäläisten (musta-kansa) "korkeakulttuurista" ? ? Joten siitä lienee turha jatkaa.
Vasara- / venekirveskansasta ei tietääkseni ole varmaa tietoa. Ainoa "tieto" on että he asettuivat jonnekin Lounais-Suomeen.
Mitä tulee näihin ilmaston äkillisiin muutoksiin, niin kuvittelisin esim. Venäjän nyk. metsäpalojen voivan selvittää näitä vanhoja "mysteerejä".

Lue lisää

Aivan turhaa sekoitat minut (Pythean) tähän uuteen nimimerkkiin. Jokainen taaplaa tyylillään.
Kyllä tämä nimimerkki kirvesvartta on mielestäni antanut parhaimman annin tähän keskusteluun ja vielä mielenkiintoisia linkkejä lisäksi. Jatkoa odotan mielenkiinnolla ja minulle ainakin sopii tämän kainulais mysteerion laajempi tarkastelu, vaikka aloituksen aihe onkin lähinnä jätinkirkkoon painottuva.

Pythea kirjoitti:

Aivan turhaa sekoitat minut (Pythean) tähän uuteen nimimerkkiin. Jokainen taaplaa tyylillään.
Kyllä tämä nimimerkki kirvesvartta on mielestäni antanut parhaimman annin tähän keskusteluun ja vielä mielenkiintoisia linkkejä lisäksi. Jatkoa odotan mielenkiinnolla ja minulle ainakin sopii tämän kainulais mysteerion laajempi tarkastelu, vaikka aloituksen aihe onkin lähinnä jätinkirkkoon painottuva.

Lue lisää

"Kuvitella voi kaikenlaista, mutta olen aiemmin jo yrittänyt selvittää sen, miksi en luota näihin "tietoihin" hämäläisten (musta-kansa) "korkeakulttuurista" ? ? Joten siitä lienee turha jatkaa.
Vasara- / venekirveskansasta ei tietääkseni ole varmaa tietoa. Ainoa "tieto" on että he asettuivat jonnekin Lounais-Suomeen. "

Lyhyesti kiireessä: Olen tieteellisen maailmankuvan omaksunut ihminen, mutta myönnän auliisti, että on asioita, joita tieteen on mahdoton tavoittaa. Yksi on muinaisten kansojen ulkonäkö, tai kieli. Ihon tai hiusten väristä emme tiedä mitään 1000-luvulla, vielä mahdottomampaa on tietää kivikauden ihmisten ulkonäköä.

Kyllä se on tärkeää, myönnän sen, itsekään en mielelläni samaistu slaaveihin tai mongoleihin, kumpienkin verta minussa kuitenkin on. On myös viikinkien ja karjalaisten. Kempeleen, Limingan ja Kellon talonpoikien verta minussa on varmasti, samoin Säämingin Makkosten. Nuo antavat sellaisen genikirjon, että koen olevani suomalainen, kuitenkin itään painottuen. Kyllä tiedolle on oltava pohja, vaikka loput olisikin arvailua.

Ensin kivikausella Suomen aluetta "hallitsi" kansat, joiden kieli ja ulkonäkö eivät olleet tuttuja, siten alkoi maahan muuttaa väkeä Baltiasta, Etelä-Suomi muuttui vasarakirveskansan hallintaan. Pohjoisessa elivät protosaamelaiset. 1500ekr saapui kauppajärjestö idästä Kama- Volga- joelta Vienanmeri- Ääninen- Laatokka-alueelle. Saamen kieli tuli heidän mukanaan Suomeen. Suomi/Viro alkoi kehittyä tästä kauppakielenä Suomenlahden eteläpuolella. Vasarakirveskansa ei kuollut sukupuuttoon, vaan Etelä-Suomeen muutti jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka sulautuivat tuohon alkuperäiskansaan. Hämäläisten prototyyppi on Aleksis Kiven Seitsämän veljeksen Jussi, joka on vaalea.

Siis: Jos jätinkirkot ovat esim. 2500eaa vanhoja, eivät ne oikein uskottavasti voi olla Kainulaisten kaasaamia. Näin olen ymmärtänyt.

kirvesvartta kirjoitti:

"Kuvitella voi kaikenlaista, mutta olen aiemmin jo yrittänyt selvittää sen, miksi en luota näihin "tietoihin" hämäläisten (musta-kansa) "korkeakulttuurista" ? ? Joten siitä lienee turha jatkaa.
Vasara- / venekirveskansasta ei tietääkseni ole varmaa tietoa. Ainoa "tieto" on että he asettuivat jonnekin Lounais-Suomeen. "

Lyhyesti kiireessä: Olen tieteellisen maailmankuvan omaksunut ihminen, mutta myönnän auliisti, että on asioita, joita tieteen on mahdoton tavoittaa. Yksi on muinaisten kansojen ulkonäkö, tai kieli. Ihon tai hiusten väristä emme tiedä mitään 1000-luvulla, vielä mahdottomampaa on tietää kivikauden ihmisten ulkonäköä.

Kyllä se on tärkeää, myönnän sen, itsekään en mielelläni samaistu slaaveihin tai mongoleihin, kumpienkin verta minussa kuitenkin on. On myös viikinkien ja karjalaisten. Kempeleen, Limingan ja Kellon talonpoikien verta minussa on varmasti, samoin Säämingin Makkosten. Nuo antavat sellaisen genikirjon, että koen olevani suomalainen, kuitenkin itään painottuen. Kyllä tiedolle on oltava pohja, vaikka loput olisikin arvailua.

Ensin kivikausella Suomen aluetta "hallitsi" kansat, joiden kieli ja ulkonäkö eivät olleet tuttuja, siten alkoi maahan muuttaa väkeä Baltiasta, Etelä-Suomi muuttui vasarakirveskansan hallintaan. Pohjoisessa elivät protosaamelaiset. 1500ekr saapui kauppajärjestö idästä Kama- Volga- joelta Vienanmeri- Ääninen- Laatokka-alueelle. Saamen kieli tuli heidän mukanaan Suomeen. Suomi/Viro alkoi kehittyä tästä kauppakielenä Suomenlahden eteläpuolella. Vasarakirveskansa ei kuollut sukupuuttoon, vaan Etelä-Suomeen muutti jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka sulautuivat tuohon alkuperäiskansaan. Hämäläisten prototyyppi on Aleksis Kiven Seitsämän veljeksen Jussi, joka on vaalea.

Siis: Jos jätinkirkot ovat esim. 2500eaa vanhoja, eivät ne oikein uskottavasti voi olla Kainulaisten kaasaamia. Näin olen ymmärtänyt.

Lue lisää

Kun rautakaudella yriteltiin peltoviljelyä ja karjanhoitoa Kainuunmeren ympäristössä, tultiin havaitsemaan se, että noilla välimeren alueen jalostamattomilla viljalajikkeilla saatiin erittäin epävarma sato. Tuo kylmä jakso 540-luvulla on ollut kova, mm. Virossa huomataan hautausten vähentyneen aiemmin runsaasti käytetyillä kalmistoilla tuon ajan jälkeen (Viron historia). TYodennäköisesti viilenemisen vaikutus onm ollut pahempi pohjoisempana. Routarajan yläpuolella roudsn sulaminen on edellytys mille tahansa maanviljelykselle. Tuohon elinkeinoon luottaneet ovat joko kuolleet tai muuttaneet pois. 10 vuotta talvea riittää kenelle tahansa. Metsäpalot eivät selitä koko maapallon sääilmiön muutosta.

kirvesvartta kirjoitti:

Kun rautakaudella yriteltiin peltoviljelyä ja karjanhoitoa Kainuunmeren ympäristössä, tultiin havaitsemaan se, että noilla välimeren alueen jalostamattomilla viljalajikkeilla saatiin erittäin epävarma sato. Tuo kylmä jakso 540-luvulla on ollut kova, mm. Virossa huomataan hautausten vähentyneen aiemmin runsaasti käytetyillä kalmistoilla tuon ajan jälkeen (Viron historia). TYodennäköisesti viilenemisen vaikutus onm ollut pahempi pohjoisempana. Routarajan yläpuolella roudsn sulaminen on edellytys mille tahansa maanviljelykselle. Tuohon elinkeinoon luottaneet ovat joko kuolleet tai muuttaneet pois. 10 vuotta talvea riittää kenelle tahansa. Metsäpalot eivät selitä koko maapallon sääilmiön muutosta.

Lue lisää

sivupersoonaa keskustelee keskenään, minun ei kannattane enään vaivautua... Sen verran kuitenkin vielä näistä kainulais-pohjalaisista; kekseliäitä yrittäjiä ja kauppamiehiä, joille pelimannitaidot, musiikki ja laulu, ovat kuuluneet satoja vuosia heidän elämäntapaansa. Heitä voi verrata jopa näihin Kalevalan sankareihin. Vai väitätkö että hekin olivat hämäläisiä ? Hämyille Väinämöinen ja Ilmarinen olivat (Agricolan mukaan) jumalia ? ? ? Aiheetta enempään, kiitos.

martJP kirjoitti:

sivupersoonaa keskustelee keskenään, minun ei kannattane enään vaivautua... Sen verran kuitenkin vielä näistä kainulais-pohjalaisista; kekseliäitä yrittäjiä ja kauppamiehiä, joille pelimannitaidot, musiikki ja laulu, ovat kuuluneet satoja vuosia heidän elämäntapaansa. Heitä voi verrata jopa näihin Kalevalan sankareihin. Vai väitätkö että hekin olivat hämäläisiä ? Hämyille Väinämöinen ja Ilmarinen olivat (Agricolan mukaan) jumalia ? ? ? Aiheetta enempään, kiitos.

Lue lisää

Jätinkirkkoja ovat rakentaneet kansa, joka eli hylkeenpyynnillä. Tiedän tämän, koska Gröönlanninhylkeen sukupuutto koko Itämerellä tapahtui samoihin aikoihin, kun nuo kastellit valmistuivat. Silloin alueella eleli kivikautinen kampakeraaminen porukka, joka oli mahdollisesti sama, joka viljeli maata Puolangalla. Aivan siis ensimmäisiä maanviljely-yrityksiä. Tuo kansa oli todennäköisesti tullut Vienanmeren jokireittejä ja heillä oli vesireittejä kulkemiseen sopivat veneet. Siemenviljan takia epäilen, että heillä on ollut kauppayhteyksiä Eurooppaan, tai eteläiseen Ruotsiin, muuten ei viljan siitepölyäkään olisi. Viljasta tehtiin todennäköisesti olutta.

Pohjanmaallahan on seikkaillut vaikka ketä, Jos pohtii vaikka historiallista aikaa, jolloin siis nämä pelimannit ja Keskisen veljekset ovaat eläneet, niin ainakin hämäläisten lisäksi karjalaisia ja satakuntalaisia, saamelaisia siellä on ollut koko ajan. Lisäksi on ruotsalaisia ja venäläisiä virkamiehiä ja pappeja., saksalaisia kauppiaita ja taitaa olla joukossa joku tanskalainen laivuri. Olisikohan ollut kivikaudella kapakeramiikan aikaan sama juttu? Ainakin ruokaa ja juomaa riitti. Ja sadevarusteiksi hylkeennahkoja, pimeän varalle traanilamppuja.

kirvesvartta kirjoitti:

Jätinkirkkoja ovat rakentaneet kansa, joka eli hylkeenpyynnillä. Tiedän tämän, koska Gröönlanninhylkeen sukupuutto koko Itämerellä tapahtui samoihin aikoihin, kun nuo kastellit valmistuivat. Silloin alueella eleli kivikautinen kampakeraaminen porukka, joka oli mahdollisesti sama, joka viljeli maata Puolangalla. Aivan siis ensimmäisiä maanviljely-yrityksiä. Tuo kansa oli todennäköisesti tullut Vienanmeren jokireittejä ja heillä oli vesireittejä kulkemiseen sopivat veneet. Siemenviljan takia epäilen, että heillä on ollut kauppayhteyksiä Eurooppaan, tai eteläiseen Ruotsiin, muuten ei viljan siitepölyäkään olisi. Viljasta tehtiin todennäköisesti olutta.

Pohjanmaallahan on seikkaillut vaikka ketä, Jos pohtii vaikka historiallista aikaa, jolloin siis nämä pelimannit ja Keskisen veljekset ovaat eläneet, niin ainakin hämäläisten lisäksi karjalaisia ja satakuntalaisia, saamelaisia siellä on ollut koko ajan. Lisäksi on ruotsalaisia ja venäläisiä virkamiehiä ja pappeja., saksalaisia kauppiaita ja taitaa olla joukossa joku tanskalainen laivuri. Olisikohan ollut kivikaudella kapakeramiikan aikaan sama juttu? Ainakin ruokaa ja juomaa riitti. Ja sadevarusteiksi hylkeennahkoja, pimeän varalle traanilamppuja.

Lue lisää

( alan opiskelijana ) viestiketjun läpi, ja siinä on asiallinen aloitus pilattu epäasiallisilla "kommenteilla". Sinänsä mielenkiintoinen uusi näkemys, johon kannattaisi paneutua, jotta näiden "Jätinkirkkojen" kohtalo lopultakin selviäisi.

opiskelija AO kirjoitti:

( alan opiskelijana ) viestiketjun läpi, ja siinä on asiallinen aloitus pilattu epäasiallisilla "kommenteilla". Sinänsä mielenkiintoinen uusi näkemys, johon kannattaisi paneutua, jotta näiden "Jätinkirkkojen" kohtalo lopultakin selviäisi.

Lue lisää

se on ollut vähän sitä "hyvää päivää, - kirvesvartta" ja - "aitaa ja aidansepäitä", joilla useimmilla kommenteilla ei ole mitään tekemistä Jätinkirkkojen kanssa. Sama on noiden hämäläisten nostaminen "kainulaisiksi", vaikka on historiallista tietoakin asioiden suhteen. Esim. säme- (musta) / häme-sanojen yhteisestä alkuperästä. Samoin tawasti- nimen alkuperästä, jota Y. S. Yrjö-Koskisen aikana johdateltiin "tav-aesti", eli ota-eesti (kiinni). J. jaakola kommentoi asiaa "Suomen varhaishistoria II" kirjassa, tyrmäten ajatuksen sillä, että Tawastit olivat arvostettu suku (piispaa ja pappeja). Mutta aiemminhan suur- (orja) kauppiaista (Tawastit) ja merirosvoistakin (Flemingin suku) tuli piispoja ja aatelia, kun oli riittävästi tuohta takataskussa.

kirvesvartta kirjoitti:

"Kuvitella voi kaikenlaista, mutta olen aiemmin jo yrittänyt selvittää sen, miksi en luota näihin "tietoihin" hämäläisten (musta-kansa) "korkeakulttuurista" ? ? Joten siitä lienee turha jatkaa.
Vasara- / venekirveskansasta ei tietääkseni ole varmaa tietoa. Ainoa "tieto" on että he asettuivat jonnekin Lounais-Suomeen. "

Lyhyesti kiireessä: Olen tieteellisen maailmankuvan omaksunut ihminen, mutta myönnän auliisti, että on asioita, joita tieteen on mahdoton tavoittaa. Yksi on muinaisten kansojen ulkonäkö, tai kieli. Ihon tai hiusten väristä emme tiedä mitään 1000-luvulla, vielä mahdottomampaa on tietää kivikauden ihmisten ulkonäköä.

Kyllä se on tärkeää, myönnän sen, itsekään en mielelläni samaistu slaaveihin tai mongoleihin, kumpienkin verta minussa kuitenkin on. On myös viikinkien ja karjalaisten. Kempeleen, Limingan ja Kellon talonpoikien verta minussa on varmasti, samoin Säämingin Makkosten. Nuo antavat sellaisen genikirjon, että koen olevani suomalainen, kuitenkin itään painottuen. Kyllä tiedolle on oltava pohja, vaikka loput olisikin arvailua.

Ensin kivikausella Suomen aluetta "hallitsi" kansat, joiden kieli ja ulkonäkö eivät olleet tuttuja, siten alkoi maahan muuttaa väkeä Baltiasta, Etelä-Suomi muuttui vasarakirveskansan hallintaan. Pohjoisessa elivät protosaamelaiset. 1500ekr saapui kauppajärjestö idästä Kama- Volga- joelta Vienanmeri- Ääninen- Laatokka-alueelle. Saamen kieli tuli heidän mukanaan Suomeen. Suomi/Viro alkoi kehittyä tästä kauppakielenä Suomenlahden eteläpuolella. Vasarakirveskansa ei kuollut sukupuuttoon, vaan Etelä-Suomeen muutti jatkuvasti uusia ihmisiä, jotka sulautuivat tuohon alkuperäiskansaan. Hämäläisten prototyyppi on Aleksis Kiven Seitsämän veljeksen Jussi, joka on vaalea.

Siis: Jos jätinkirkot ovat esim. 2500eaa vanhoja, eivät ne oikein uskottavasti voi olla Kainulaisten kaasaamia. Näin olen ymmärtänyt.

Lue lisää

välttämättä ollut "hämäläinen", vaikka eteläisessä Hämeessä asuikin. Kainulaiset maanviljelijät kun olivat levittäytyneet ympäri Suomen jo silloin, kun hämyt tulivat Suomenlahden takaa toisen vuosituhannen taitteessa. Hengenlaatu (mentaliteetti) saattoi kylläkin olla "hämäläinen", kuten valitettavan usein vieläkin on. Maat olivat jo vallatut, ja hämyistä tuli torppareita ja maattomia. Ei sentään maaorjia, joka Virossa, Venäjällä ja muualla oli "mustan kansan" kohtalona. Vaikka ei se Suomessakaan torpparin asema kainulais-isännän komennossa herkkua ollut. Suomalaiseen tautiperimänkin tutkimuksissa kannattaisi selvittää se, onko esim. mielenterveyden ongelmat samaa perua kuin Euroopan vanhoissa (kainulaisperäisissä) kuningashuoneissa oli ? - Nämä "proto- ja kantasaamelaiset" ovat "tiedeyhteisöjen" kehittämä myytti, joka ei perustu mihinkään tositietoon.

Laitanpa minäkin tähän oman käsitykseni siitä mihin näitä jätinkirkkoja on alkujaan rakennettu.
Hieman pohjustusta alkuun.
Kivikauden lopulla, jolloin nämä jätinkirkot rakenettiin, oli hylkeenpyynti tärkein saaliseläin sen aikaisille metsästäjille ja tästä on selevät näytöt argeologien toimesta.
Hylkeiden pyynti ajoittui silloin, kuten nykyisinkin, maalis-kesäkuun väliseen aikaan ja saalis jouduttiin etsimään aavoilta meren seliltä, jäätiköiden keskeltä.
Ilmeisesti tuohon aikaan kun jäätiköt huhtikuun tienoilla hajosivat lautoiksi oli pyytäjillä käytössä pienet kanootin tyyppiset veneet, joilla he liikkuivat jäätiköltä toiselle etsien keihästettäviä hylkeitä.
Tämän tyyppinen pyynti vaati tukikohdan minne saalis hinattiin teurastettavaksi ja samalla se toimi yöpymispaikkana sekä suojapaikkana myrskyn yllättäessä.
No, minkälaiset vaatimukset tällainen leiri sitten tarvitsi?
Ensinnäkin sen täytyi olla lähellä keskeisiä hylkeiden levähdys ja poikimisalueita. Toisekseen sen täytyi suojata pyytäjiä, varusteita, veneitä myrskyiltä, jäätiköiden liikkeiltä ja nousuvesien tuhoilta.
Pahimmillaa täällä Perämeren pohjukassa vesi saattaa nousta lounais-etelämyrskyllä 1,5 m ja silloin kevätjäät lähtevät liikkeelle ja kasaantuvat monien metrien korkuisiksi röykkiöiksi ulkorannoille ja karien kupeisiin.
Tästä voittakin jo melkein arvatakin että nämä laajat kivikehät, jätinkirkot ,on rakennettu eli hylkeenpyytäjien leirin, veneiden ym. suojavalleiksi.
Kysymys on siis minun käsittääkseni suojatusta hylkeenpyytäjien leiristä.
Myöhemmin, kun vanhaa käyttötarkoitusta ei enään tunnettu, nämä kivikehät ovat voineet muuttua pyhiksi, uskonnollisiksi paikoiksi yms. kuten paikkojen nimikin jätinkirkko tai metelinkirkko viittaa.

Lapin ukko kirjoitti:

Laitanpa minäkin tähän oman käsitykseni siitä mihin näitä jätinkirkkoja on alkujaan rakennettu.
Hieman pohjustusta alkuun.
Kivikauden lopulla, jolloin nämä jätinkirkot rakenettiin, oli hylkeenpyynti tärkein saaliseläin sen aikaisille metsästäjille ja tästä on selevät näytöt argeologien toimesta.
Hylkeiden pyynti ajoittui silloin, kuten nykyisinkin, maalis-kesäkuun väliseen aikaan ja saalis jouduttiin etsimään aavoilta meren seliltä, jäätiköiden keskeltä.
Ilmeisesti tuohon aikaan kun jäätiköt huhtikuun tienoilla hajosivat lautoiksi oli pyytäjillä käytössä pienet kanootin tyyppiset veneet, joilla he liikkuivat jäätiköltä toiselle etsien keihästettäviä hylkeitä.
Tämän tyyppinen pyynti vaati tukikohdan minne saalis hinattiin teurastettavaksi ja samalla se toimi yöpymispaikkana sekä suojapaikkana myrskyn yllättäessä.
No, minkälaiset vaatimukset tällainen leiri sitten tarvitsi?
Ensinnäkin sen täytyi olla lähellä keskeisiä hylkeiden levähdys ja poikimisalueita. Toisekseen sen täytyi suojata pyytäjiä, varusteita, veneitä myrskyiltä, jäätiköiden liikkeiltä ja nousuvesien tuhoilta.
Pahimmillaa täällä Perämeren pohjukassa vesi saattaa nousta lounais-etelämyrskyllä 1,5 m ja silloin kevätjäät lähtevät liikkeelle ja kasaantuvat monien metrien korkuisiksi röykkiöiksi ulkorannoille ja karien kupeisiin.
Tästä voittakin jo melkein arvatakin että nämä laajat kivikehät, jätinkirkot ,on rakennettu eli hylkeenpyytäjien leirin, veneiden ym. suojavalleiksi.
Kysymys on siis minun käsittääkseni suojatusta hylkeenpyytäjien leiristä.
Myöhemmin, kun vanhaa käyttötarkoitusta ei enään tunnettu, nämä kivikehät ovat voineet muuttua pyhiksi, uskonnollisiksi paikoiksi yms. kuten paikkojen nimikin jätinkirkko tai metelinkirkko viittaa.

Lue lisää

Paikan sijainnista vielä sen verran, että rannikon uloimmat puuttomat saaret sekä pitkälle mereen työntyvät niemekkeet saarineen ovat juuri näitä paikkoja missä nämä jätinkirkot ovat alkujaan olleet ja jostain olin olin lukevinani, että ne ovat rakennettu lähes aina harjun (joka siis oli aikaisemmin meren saari) koillis-pohjois puolelle, siis suojan puolelle jäitä ja myrskyjä vastaan, sekä lähelle harjun lakea.
Kesämmällä kivikehät toimivat ilmeisesti myös rantautuvien hylkeiden kyttäyspaikkoina.

Lapin ukko kirjoitti:

Laitanpa minäkin tähän oman käsitykseni siitä mihin näitä jätinkirkkoja on alkujaan rakennettu.
Hieman pohjustusta alkuun.
Kivikauden lopulla, jolloin nämä jätinkirkot rakenettiin, oli hylkeenpyynti tärkein saaliseläin sen aikaisille metsästäjille ja tästä on selevät näytöt argeologien toimesta.
Hylkeiden pyynti ajoittui silloin, kuten nykyisinkin, maalis-kesäkuun väliseen aikaan ja saalis jouduttiin etsimään aavoilta meren seliltä, jäätiköiden keskeltä.
Ilmeisesti tuohon aikaan kun jäätiköt huhtikuun tienoilla hajosivat lautoiksi oli pyytäjillä käytössä pienet kanootin tyyppiset veneet, joilla he liikkuivat jäätiköltä toiselle etsien keihästettäviä hylkeitä.
Tämän tyyppinen pyynti vaati tukikohdan minne saalis hinattiin teurastettavaksi ja samalla se toimi yöpymispaikkana sekä suojapaikkana myrskyn yllättäessä.
No, minkälaiset vaatimukset tällainen leiri sitten tarvitsi?
Ensinnäkin sen täytyi olla lähellä keskeisiä hylkeiden levähdys ja poikimisalueita. Toisekseen sen täytyi suojata pyytäjiä, varusteita, veneitä myrskyiltä, jäätiköiden liikkeiltä ja nousuvesien tuhoilta.
Pahimmillaa täällä Perämeren pohjukassa vesi saattaa nousta lounais-etelämyrskyllä 1,5 m ja silloin kevätjäät lähtevät liikkeelle ja kasaantuvat monien metrien korkuisiksi röykkiöiksi ulkorannoille ja karien kupeisiin.
Tästä voittakin jo melkein arvatakin että nämä laajat kivikehät, jätinkirkot ,on rakennettu eli hylkeenpyytäjien leirin, veneiden ym. suojavalleiksi.
Kysymys on siis minun käsittääkseni suojatusta hylkeenpyytäjien leiristä.
Myöhemmin, kun vanhaa käyttötarkoitusta ei enään tunnettu, nämä kivikehät ovat voineet muuttua pyhiksi, uskonnollisiksi paikoiksi yms. kuten paikkojen nimikin jätinkirkko tai metelinkirkko viittaa.

Lue lisää

Vaikka jätinkirkkoja on arveltu aikaisemminkin hylkeenpyytäjien tukikohdiksi, monien muiden arvelujen lisäksi.
Jäät ja nousuvesi tekee tuhoja vielä nykyaikanakin rantamökeille ja veneille, joten suojavalleja tarvitaan mikäli otaksutut leirit ovat alkujaan sijainneet rantaviivan välittömässä läheisyydesssä.

Lapin ukko kirjoitti:

Laitanpa minäkin tähän oman käsitykseni siitä mihin näitä jätinkirkkoja on alkujaan rakennettu.
Hieman pohjustusta alkuun.
Kivikauden lopulla, jolloin nämä jätinkirkot rakenettiin, oli hylkeenpyynti tärkein saaliseläin sen aikaisille metsästäjille ja tästä on selevät näytöt argeologien toimesta.
Hylkeiden pyynti ajoittui silloin, kuten nykyisinkin, maalis-kesäkuun väliseen aikaan ja saalis jouduttiin etsimään aavoilta meren seliltä, jäätiköiden keskeltä.
Ilmeisesti tuohon aikaan kun jäätiköt huhtikuun tienoilla hajosivat lautoiksi oli pyytäjillä käytössä pienet kanootin tyyppiset veneet, joilla he liikkuivat jäätiköltä toiselle etsien keihästettäviä hylkeitä.
Tämän tyyppinen pyynti vaati tukikohdan minne saalis hinattiin teurastettavaksi ja samalla se toimi yöpymispaikkana sekä suojapaikkana myrskyn yllättäessä.
No, minkälaiset vaatimukset tällainen leiri sitten tarvitsi?
Ensinnäkin sen täytyi olla lähellä keskeisiä hylkeiden levähdys ja poikimisalueita. Toisekseen sen täytyi suojata pyytäjiä, varusteita, veneitä myrskyiltä, jäätiköiden liikkeiltä ja nousuvesien tuhoilta.
Pahimmillaa täällä Perämeren pohjukassa vesi saattaa nousta lounais-etelämyrskyllä 1,5 m ja silloin kevätjäät lähtevät liikkeelle ja kasaantuvat monien metrien korkuisiksi röykkiöiksi ulkorannoille ja karien kupeisiin.
Tästä voittakin jo melkein arvatakin että nämä laajat kivikehät, jätinkirkot ,on rakennettu eli hylkeenpyytäjien leirin, veneiden ym. suojavalleiksi.
Kysymys on siis minun käsittääkseni suojatusta hylkeenpyytäjien leiristä.
Myöhemmin, kun vanhaa käyttötarkoitusta ei enään tunnettu, nämä kivikehät ovat voineet muuttua pyhiksi, uskonnollisiksi paikoiksi yms. kuten paikkojen nimikin jätinkirkko tai metelinkirkko viittaa.

Lue lisää

hylkeenpyynnistä sanoisin, että se liittyy saumattomasti Jätinkirkoissa, ym harjoitettuun kauppaan. Kyllähän siihen aikaan ravinnoksi oli tarjolla runsaasti parempaakin riistaa. Esim. "svebi"-nimi, joita "tieteilijät" käsittääkseni pitävät ensimmäisenä mainintana "ruotsalaisista". Olen (omien sananselitysten kautta) voinut yhdistää svebi-nimen TRAANIKAUPPIAISIIN (ruotsit; idästä tulleita kauppiaita, ym. tod. näk. myöh. kainuita. Vielä 1950-luvulla itärajan takana kutsuttiin Suomesta tullutta, esim. vävypoikaa, "ruotsiksi").
Jos hylkeellä olisi ollut suurin merkitys riistana, ei kukaan liene niin tyhmä, että metsästää sukupuuttoon helpon ravintolähteen ? Paitsi ahneet kauppiaat, joiden yksi parhaimmista myyntiartikkeleista oli hylkeentraani ? En ole perehtynyt esim. 1800- ja 1900-luvun alussa harjoitettuun hylkeenpyyntiin, mutta se lienee ollut samanlaista, kuin vuosituhat aiemminkin ? - Mikä pyyntitavoissa oli muuttunut, kun "Jätinkirkkojen" tapaisia rakennelmia ei tarvittu ? - Jähmeistä rasvahapoista valmistettuja steariinikynttilöitä kylläkin valmistetaan vieläkin, mutta traanin tilalle valaistukseen ja lämmitykseen tuli maaöljyt, ja höyry- vesi- ja tuulivoimalla alettiin tuottamaan sähköä. Tuulivoimahan ei ole uusi keksintö (muille kuin cityvihreille).
En tiedä mistä ajatus "Jätinkirkkojen" käytöstä palvontapaikkoina on peräisin. Olen ylempänä kirjoittanut kirkko-sanan ja markkinapaikkojen samuudesta, ja "metelikirkko"-sanan yhteydestä markkinahälyyn, mutta voin olla väärässäkin. Tietenkin samat vallien sijoitus- ym. asiat, niin hylkeenpyytäjillä kuin muillakin, vahvistavat käsittääkseni myös markkinapaikka-ajatusta.

14+7 kirjoitti:

Vaikka jätinkirkkoja on arveltu aikaisemminkin hylkeenpyytäjien tukikohdiksi, monien muiden arvelujen lisäksi.
Jäät ja nousuvesi tekee tuhoja vielä nykyaikanakin rantamökeille ja veneille, joten suojavalleja tarvitaan mikäli otaksutut leirit ovat alkujaan sijainneet rantaviivan välittömässä läheisyydesssä.

Lue lisää

että tyhmyys on tiivistynyt rakennuslupia myöntävien virkamiesten joukossa. Ei aiemmin rakennettu mökkejä tulvavesialueille, vaan "tontin" korkeimmalle kohdalle, johon ei jäät ja nousuvesi eivät yltäneet. Vasta 1900-luvun "koulutetut mestarit" saivat aikaan hometalot ja muut hölmöydet.

samaa, kuin alkuperäisten kveenien / kainuiden, Ruijassa käyttämä ULLI-sana, eli nousuvesi, joka on voinut aiemmin olla "hule". Kveenien käyttämät sanathan olivat / ovat aivan omaa kielisekoitusta. Joten ei liene alunperin saamenkieltä ? Perämeren nousuvesi, verrattuna Ruijan ym. valtamerien rannikoihin, on olematon, joten mistä "lappalaiset" olisivat saaneet nimityksen ? (Miten lienee ollut Jätinkirkkojen aikoihin) ? - Myöhemmin kaikkia suomenkieltä puhuvia kutsuttiin Ruijassa "kveeneiksi". Samuli Paulaharjun kirjassa ( Ruijan suomalaisia s. 508) Ruijaan muuttaneista "kveeneistä"; - Maaherra Sommerfelt, joka oli Ruijassa 1787-1800, mainoo suomalaisia: "Kveenit ovat pitkää, isokokoista kansaa..." Joten alkuperäiset kveenit, eivät hämäläisiä.

Itse olen nimien alkuperän suhteen maallikko, joten turvaudun tässä viisaampaan: Professori Jouko Vahtolan mukaan nimi Oulu tulee tulvavettä tarkoittavasta hämäläisperäisestä sanasta[1].
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_historia

Pitäydyn siis edelleen hämäläisperäisessä nimen etymologiassa. Kukin uskokoon kykyjensä mukaan.

Hämäläisten vaaleudesta:
Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo hämäläisistä seuraavaa: "Hämäläinen on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva." http://fi.wikipedia.org/wiki/Hämäläiset

martJP kirjoitti:

samaa, kuin alkuperäisten kveenien / kainuiden, Ruijassa käyttämä ULLI-sana, eli nousuvesi, joka on voinut aiemmin olla "hule". Kveenien käyttämät sanathan olivat / ovat aivan omaa kielisekoitusta. Joten ei liene alunperin saamenkieltä ? Perämeren nousuvesi, verrattuna Ruijan ym. valtamerien rannikoihin, on olematon, joten mistä "lappalaiset" olisivat saaneet nimityksen ? (Miten lienee ollut Jätinkirkkojen aikoihin) ? - Myöhemmin kaikkia suomenkieltä puhuvia kutsuttiin Ruijassa "kveeneiksi". Samuli Paulaharjun kirjassa ( Ruijan suomalaisia s. 508) Ruijaan muuttaneista "kveeneistä"; - Maaherra Sommerfelt, joka oli Ruijassa 1787-1800, mainoo suomalaisia: "Kveenit ovat pitkää, isokokoista kansaa..." Joten alkuperäiset kveenit, eivät hämäläisiä.

Lue lisää

mainitsemasi varsinainen asia, eli "hule", josta ei tosiaankaan ole "pitkä matka thuleen". Kiitos. Hyvä että joku ajattelee myönteisestikin esittämääni ajatukseen, thulen/thoulen ja Oulu-nimien samankaltaisuudesta. Sekoitin turhaan ko. sanan valtamerien vuoksi-, luode-ilmiöön (vaikka sanat voivat olla samaa perua). Olihan Oulun rannoilla tulvavesiä. Oritkarissakin vesi nousi joka vuosi Nuottasaareen johtavaan rataavalliin saakka. Tämän tulvavettä tarkoittavan sanan etymologisesta hämäläisperäisyydestä en löytänyt tietoa, mutta jospa Vahtolallakin on se tyypillinen "hämäläissyndrooma", eli pakko olla oikeassa ?

martJP kirjoitti:

mainitsemasi varsinainen asia, eli "hule", josta ei tosiaankaan ole "pitkä matka thuleen". Kiitos. Hyvä että joku ajattelee myönteisestikin esittämääni ajatukseen, thulen/thoulen ja Oulu-nimien samankaltaisuudesta. Sekoitin turhaan ko. sanan valtamerien vuoksi-, luode-ilmiöön (vaikka sanat voivat olla samaa perua). Olihan Oulun rannoilla tulvavesiä. Oritkarissakin vesi nousi joka vuosi Nuottasaareen johtavaan rataavalliin saakka. Tämän tulvavettä tarkoittavan sanan etymologisesta hämäläisperäisyydestä en löytänyt tietoa, mutta jospa Vahtolallakin on se tyypillinen "hämäläissyndrooma", eli pakko olla oikeassa ?

Lue lisää

Musta tuntuu, että historian professori edustaa alansa tiedettä. Musta tuntuu, että tieteellisesti tarkka julkaisu asetetaan vertaisarvioitavaksi, siis kuka tahansa voi tuon tiedon kumota, jos on riittävät perusteet. Musta tuntuu, että tutkimus tuottaa tietoa, se ei perustu tutkijan egoon tai hämäläismielisyyteen.

Musta tuntuu, että Thule- sana tulee muinaiskreikasta, jota puhuttiin antiikin Kreikassa. Oulu-nimi, olkoonpa saamea tai pohjalaisten omaa keksintöä, ei voi olla 5 500vuotta vanha, koska Suomen kieli alkoi kehittyä vasta ajanlaskun alussa. Kantaurali kehittyi noin 6000 vuotta sitten. Saameakaan ei ole puhuttu alueella ennen 1500eaa.

Musta tuntuu, että Pytheas sen nimen on antanut, se on siis Kreikkaa...

kirvesvartta kirjoitti:

Itse olen nimien alkuperän suhteen maallikko, joten turvaudun tässä viisaampaan: Professori Jouko Vahtolan mukaan nimi Oulu tulee tulvavettä tarkoittavasta hämäläisperäisestä sanasta[1].
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_historia

Pitäydyn siis edelleen hämäläisperäisessä nimen etymologiassa. Kukin uskokoon kykyjensä mukaan.

Hämäläisten vaaleudesta:
Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo hämäläisistä seuraavaa: "Hämäläinen on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva." http://fi.wikipedia.org/wiki/Hämäläiset

Lue lisää

että "korkeammat voimat" alkavat poistamaan viestejä, jotka särähtävät heidän "suvaitsevissa" korvissaan. Jos valkoisen vastakohdan synonyymi, tai "ryysyrannan jooseppi" ovat tabuja, tekopyhä (hämäläis-) humanismi on huipussaan.

perseestäkö sananvap kirjoitti:

että "korkeammat voimat" alkavat poistamaan viestejä, jotka särähtävät heidän "suvaitsevissa" korvissaan. Jos valkoisen vastakohdan synonyymi, tai "ryysyrannan jooseppi" ovat tabuja, tekopyhä (hämäläis-) humanismi on huipussaan.

Lue lisää

Mina olla se hämyläissuurinkvisiittori joka kiellan kaikki negatiiviset sanat,
tai muuten tulee suur-savolainen ja syö teitin!!!

Kiannon Vienasta kertovassa jutussa Oulankajoen vanhemman ? nimityksen Oulunka. Olisiko samaa perua oulu-sanan kanssa. - Oliko tuo hulevesi jokien tulvavettä, vai meren nousuvesi ? Kun kainuut / syrjäänit tulivat idästä, Vienan jokia myöten, tämä Oulunka voisi olla tosi vanha.

kirvesvartta kirjoitti:

Musta tuntuu, että historian professori edustaa alansa tiedettä. Musta tuntuu, että tieteellisesti tarkka julkaisu asetetaan vertaisarvioitavaksi, siis kuka tahansa voi tuon tiedon kumota, jos on riittävät perusteet. Musta tuntuu, että tutkimus tuottaa tietoa, se ei perustu tutkijan egoon tai hämäläismielisyyteen.

Musta tuntuu, että Thule- sana tulee muinaiskreikasta, jota puhuttiin antiikin Kreikassa. Oulu-nimi, olkoonpa saamea tai pohjalaisten omaa keksintöä, ei voi olla 5 500vuotta vanha, koska Suomen kieli alkoi kehittyä vasta ajanlaskun alussa. Kantaurali kehittyi noin 6000 vuotta sitten. Saameakaan ei ole puhuttu alueella ennen 1500eaa.

Musta tuntuu, että Pytheas sen nimen on antanut, se on siis Kreikkaa...

Lue lisää

Musta taas tuntuu että nimen alkuperä on paikallinen, kuten myöh. ruotsalaisten Uleå-borg. Thoule on tietenkin kreikk. Pythean väännös tästä alkup- nimestä.

kirvesvartta kirjoitti:

Itse olen nimien alkuperän suhteen maallikko, joten turvaudun tässä viisaampaan: Professori Jouko Vahtolan mukaan nimi Oulu tulee tulvavettä tarkoittavasta hämäläisperäisestä sanasta[1].
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_historia

Pitäydyn siis edelleen hämäläisperäisessä nimen etymologiassa. Kukin uskokoon kykyjensä mukaan.

Hämäläisten vaaleudesta:
Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo hämäläisistä seuraavaa: "Hämäläinen on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva." http://fi.wikipedia.org/wiki/Hämäläiset

Lue lisää

yhdisti vatjalaiset, vepsäläiset ja virolaiset, hämäläisiin. Ja noista porukoistahan ei ole tullut muuta kulttuuria, kuin itkuvirsien veisaajia.

kirjoitti Mytologia fennicassa Oulun nimen UHLEÅ-STAD. Tuostakin saanee helposti mielikuvan Thuleen... eli olisiko i-germ. kieli vääntänyt Oulu-nimen e.a.a. Euroopan kauppateillä thule-muotoon. - Kielentutk. K. tiennee, ettei baltteja / hämyjä siihen aikaan vielä Oulun korkeudella pahemmin näkynyt...

kirvesvartta kirjoitti:

Itse olen nimien alkuperän suhteen maallikko, joten turvaudun tässä viisaampaan: Professori Jouko Vahtolan mukaan nimi Oulu tulee tulvavettä tarkoittavasta hämäläisperäisestä sanasta[1].
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_historia

Pitäydyn siis edelleen hämäläisperäisessä nimen etymologiassa. Kukin uskokoon kykyjensä mukaan.

Hämäläisten vaaleudesta:
Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo hämäläisistä seuraavaa: "Hämäläinen on vankka varreltaan, hartehikas ja vahva. Silmät ovat harmaansiniset, tukka usein vaalea. Työssään hän on erittäin kestävä ja käytännöllinen. Hän on oikein suomalaisen perikuva." http://fi.wikipedia.org/wiki/Hämäläiset

Lue lisää

Vahtola näyttäisi "keksivän uudelleen" näitä vanhoja tulkintoja. esim. oulu-sana mainitaan jo Lönnrotin sanakirjassa tulvavettä tarkoittavana "flödvatten". ---- Mitä tämä K. H. lienee "hämäläisillä" tarkoittanut ? niitäkö, jotka asuvat ns. hämäläisalueilla, vai niitä pieniä, tummia willmanstrandin ( lapinrannan villimiehet ) asukkaita, joita myös lapeiksi kutsuttiin.

Kuten tekstissä kerrotaan; "Ultima Thoule" mainitaan vasta "Berricen" yhteydessä, ei Tanskan salmien. Ruotsin rannikolta lähtiessä, kuljetaan lähes suoraan itään. Sivuutetaan "Berrice", ja edelleen itään Hankoniemelle, josta käännytään etelään, Suomenlahden yli Viroon. Ja "Berricen" kohdalla on tämä maininta: "josta tavallisesti mennää Ultima Thouleen". - Siinä ei kerrota mistään "Ultima Thulen reitistä", mainitaan vain sivumennen paikka, josta sinne mennään, ja jatketaan matkaa.

jo ennen Pythean retkeä purjehdittiin avomeriä. Tästä on nykyisin esitetty useitakin, maapallon eri osien asuttamiseen liittyviä, "oletuksia". On vanhoja karttoja ja perimätietoa.

Joosefiina S. kirjoitti:

jo ennen Pythean retkeä purjehdittiin avomeriä. Tästä on nykyisin esitetty useitakin, maapallon eri osien asuttamiseen liittyviä, "oletuksia". On vanhoja karttoja ja perimätietoa.

Lue lisää

Kyllä silloin purjedittiin myös avomeripurjehdusta, mutta aina kun oli mahdollista hyödynnettiin rannikkoa suunnistuksessa.
Itämerellä liikuttaessa kuljettiin siis jompaa kumpaa rantaa, rannikkoa seuraten ja näin tekivät myös antiikin purjehtijat kartoittaessaan "maa rajoja".
Näistä rannikkoreiteistä löytyy vanhoja kirjallisia selostuksia mm. keskiaikaisista kirjoista.

martJP kirjoitti:

Kuten tekstissä kerrotaan; "Ultima Thoule" mainitaan vasta "Berricen" yhteydessä, ei Tanskan salmien. Ruotsin rannikolta lähtiessä, kuljetaan lähes suoraan itään. Sivuutetaan "Berrice", ja edelleen itään Hankoniemelle, josta käännytään etelään, Suomenlahden yli Viroon. Ja "Berricen" kohdalla on tämä maininta: "josta tavallisesti mennää Ultima Thouleen". - Siinä ei kerrota mistään "Ultima Thulen reitistä", mainitaan vain sivumennen paikka, josta sinne mennään, ja jatketaan matkaa.

Lue lisää

Kerroin kaksi reittiä jota pitkin voidaan mennä Saarenmaalle eli Lennart Meren hahmottelemaan Ultima Thuleen (reittien nimet olivat viitteellisiä).
Ouluun taas ei voida meritse muuten mennäkään kuin ohittamalla Berrice (Ahvenanmaa?) jommalta kummalta puolen!.
Siis mikä voisi olla tämä toinen "epätavallinen" reitti jota pitkin päästään Ouluun eli vaihtoehtoiseen Ultima Thuleen?

_,,_ kirjoitti:

Kerroin kaksi reittiä jota pitkin voidaan mennä Saarenmaalle eli Lennart Meren hahmottelemaan Ultima Thuleen (reittien nimet olivat viitteellisiä).
Ouluun taas ei voida meritse muuten mennäkään kuin ohittamalla Berrice (Ahvenanmaa?) jommalta kummalta puolen!.
Siis mikä voisi olla tämä toinen "epätavallinen" reitti jota pitkin päästään Ouluun eli vaihtoehtoiseen Ultima Thuleen?

Lue lisää

pieni väärinkäsitys. En ole maininnut "toisesta reitistä", vaan pyrkinyt seuraamaan L. M:n tekstiä.

martJP kirjoitti:

pieni väärinkäsitys. En ole maininnut "toisesta reitistä", vaan pyrkinyt seuraamaan L. M:n tekstiä.

Lauseen: " josta tavallisesti mennään Thuleen " voi ymmärtää kahdella tavalla.
Se voi tarkoittaa että Saarenmaalle mentiin Thulen reitin kautta, eli ohittaen Berricen.
Tai sitten niin että maininta Berricestä tarkentaa sen, että Thuleen (siis Saarenmaalle) mentiin tällä kertaa _tavalliseti_ käytettyä Thulen reittiä pitkin.
Näin minä asian tämän ymmärrän, vaikka täytyy myöntää että kielioppi ei ole vahvuuksiani.

_,,_ kirjoitti:

Kyllä silloin purjedittiin myös avomeripurjehdusta, mutta aina kun oli mahdollista hyödynnettiin rannikkoa suunnistuksessa.
Itämerellä liikuttaessa kuljettiin siis jompaa kumpaa rantaa, rannikkoa seuraten ja näin tekivät myös antiikin purjehtijat kartoittaessaan "maa rajoja".
Näistä rannikkoreiteistä löytyy vanhoja kirjallisia selostuksia mm. keskiaikaisista kirjoista.

Lue lisää

Töölö. Tutkimusten keskipisteeksi Töölö.

roisa kirjoitti:

Töölö. Tutkimusten keskipisteeksi Töölö.

lienee balttikansa hämäläisten (eestinkielen töö -työ) tuoma sana, johon paikanpääte -lö on lisätty. Töölöhän on ollut työläiskaupunginosa pitkälle 1900-lukua. Helsingin seutu kauppapaikkana lienee Tallinnan jälkeinen, eli suht. myöhäinen, P:n retkeä ajatellen ?

Saamelaisten jälkeen paikannimiä pohjanmaalle ovat jättäneet karjalaiset, mutta näyttää siltä, että Pohjanmaalle tuli häjyjä Oder-joen tienoilta 1100-luvulla. Paavi oli antanut kunnon kristityille luvan olla lähtemättä ristiretkelle Jerusalemiin, mikäli meni kurittamaan Pohjois-Euroopan pakanoita:
"Vuonna 1147 paavi Eugenius III:n bulla antoi Pohjois-Euroopan kristityille luvan sotia paikallisia pakanoita vastaan sen sijaan, että heidän olisi pitänyt lähteä ristiretkelle Jerusalemiin. Saksit ja tanskalaiset löivät yhteistyössä vendit ja pakottivat heidät maksamaan veroa. Vuoden 1147 sota oli ainoa vendejä vastaan käyty sota, joka sai paavilta virallisen ristiretkijulistuksen."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_vendejä_vastaan

Tuosta alkoi oletettavasti pakolaisaalto, joka suuntautui muualle, kuin jo kristittyyn maailmaan. Tuo suunta oli laivoille ainoastaan pohjoinen. Oletettavasti matkaa piti tehdä hieman poidemmälle, kuin merenkurkkuun. Tuosta pakolaisten ahdistelusta kertoo Pyhän Henrikin legenda. Ajankohta ainakin on juuri sopiva. Piispa Henrik saattoi kuolla tai jäädä henkiin, jonkinlainen rähinä (ehkä meritaistelu) tuossa Nousiaisten kohdalla on käyty, tuosta keroo myös Nestorin kronikka, ei tosin kovin yksityiskohtaisesti.

http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Vendit.html
Tuon mukaan Vendien siirtokunnasta on nykyään paikannimi-, sukunimi- ja geenitodisteita.

Näin minä ymmärrrän tämän alueen muinaisen toiminnan

Perämeren alueella on tehty vähän argeologisia tutkimuksia eikä tehdyissä tutkimuksissa ole löydetty "kaupallista keskusta" jossa olisi nähtävissä eurooppalainen vaihtotavara jota kivikaudella olisi meripihkan lisäksi mm. runsas piikivi esineistö.Pronssi ja rautakaudella ko. esineistö olisi myös helposti todettavissa niukkojenkin löytöjen seasta.
Tämä seikka yksistään todistaa alueen eristyneestä asemasta ja kylminä kausina asutus on jäänyt ilmeisesti pienien yhteisöiden sinnittelyksi luonnonvoimien kanssa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että hylkeenpyyntiin, kalastukseen ja myöhemmin erätalonpoikaiseen elämäntapaan perustunut asutus olisi alkeellista. Esimerkiksi hylkeenpyynti tapahtuu hyvin laajalla alueella ja siihen tarvitaan merikelpoisia veneitä ja tehokkaita välineitä myös talviseen liikkumiseen.
Pitkät välimatkat tekivät näistä muinaisista asukkaista kyläyhteisöissä asuvia ryhmiä ja ilmeisesti heillä oli jonkinlainen yhteinen johto esim päällikkösuku joka oli sukulaisuussuhteilla sidoksissa eri ryhmiin.
Kaukokauppaa toki käytiin jäämerellekin asti mutta tuskin kovin keskitetysti.

Nämä myöhemmät jutut eivät pahemmin liity Ultima Thulen ja Jätinkirkkojen aikaan ? Karjalaisetkin tulivat Pohj. Pohjanmaalle vasta P-saaren rauhan jälkeen. Minulla on myös toisenlainen käsitys "lappalaiskansasta". Koko myyttihän alkoi Tacituksen alkeellisista "fenneistä", jotka eivät suomalaisten "tiedemiesten" mukaan tietenkään voineet olla suomalaisia. Joten keksittiin tämä myytti "alkuperäiskansa" lappalaisista... Ja siitä on sitten kolmen-neljän vuosisadan aikana muodostunut "tieteellinen totuus"...

"Suomenkieli tuli pohj. virolaisten maanviljelij. ..." Keitähän olivat ne Oulujärven (Kainuunmeren), ja Torniojokilaakson viljelijät, jotka (Oulun yliop. tutkijoiden siitepölylöytöjen muk.) viljelivät täällä jo parituhatta vuotta aiemmin, eli samaan aikaan kuin eteläisessä "Ruotsissa" ?
Käsittääkseni ollaan nykyisin jo kääntymässä siihen ajatukseen, että lappalaisiksi, kutsuttiin yleisesti syrjäseuduilla, korven kätköissä asuvia, kaskiviljelijöitä yms. Mikä sopisi hyvin hämäl. profiiliin.
- Keitä olivat "kampakeraamikot" ? heidän on oletettu olleen suomal. ugril. kieltä puhuvia. Tulivatko he idästä, vai etelästä ?
Vielä 1920-30 luvuilla pohjoisessa, esim. Petsamossa, oli muutamia "puhtaita" syrjääni / komeja ja samojedejäkin. (T. Vuorela, S. paulaharju, Wallenius, T. Soini ym.). Esim. Toivo Vuorelan "Suomensukuiset kansat" kuvaa syrjäänien kulttuuria aivan kuin se olisi kirjoitettu kainul. / pohjalaisista..
- Olen, ikävä kyllä, jumalan kiitos.

Ensin tähän 5 14 - Viikinkiajalla puhutaan pelkästään lappalaisista, saame-nimity tuli vasta 50-luvull, kun alettiin kehittämään tätä tieteellistä myyttiä alkuperäiskansasta.. Esim. O.Magnus kirj. kainuista lappalaisten isäntinä. Jospa kainuut asuivat jo kampakeraam. ajalla nyk. Suomen ja Baltian alueilla. ja kun baltti / hämäl. tulivat tänne toisen tuhatluvun alussa,, heistä tuli pohjoisessa olevien kainul. isäntien renkejä. Etelämpänä kainul. isäntien orjia. Keitä olivat esim. S.Paulaharjun mainitsemat "orjaslappalaiset" ?
- Rautahans´ille: - Oikeastaan tuo sinun kirj. ei valaissut muuta kuin sen, että näitä ristiriitoja tutkijoilla on liian paljon. Tälläkin palstalla useimmilla on hylje ollut ainoa ja tärkein riista. - "Esim. Grönlannin hylje metsästettiin sukupuuttoon" ? Parin, kolmen löydetyn Grönl. hyljeluurangon perusteella on vedetty johtopäätöksiä valtavasta hyljekannasta, ja voi olla että kyse oli muutamasta Itämerelle eksyneestä yksilöstä.
Tämä metsäpeura-tarina oli jo minun kouluaikoina, eli 60 v. sitten, ajankohtaista, eikä näy "kehitys" siihen vaikuttaneen. K. Wiik ym. kirjoittelevat mammutinmetsästäjistä. Luin pari vuotta sitten muin. metsästyksestä kertovan kirjan. Siihen oli otettu yhden arvostetun suomal. arkeologin (Carpelan) uusin ARVELU, koskien Lapin asuttamista. Jotain tähän tyyliin: - kun (saamet) tulivat Norjan rannikkoa myöten n. 10 000 v. eaa, niin "etelä-suomesta" tuli uutta väestöä Inarin alueelle 8000 eaa.
Näiden eri alojen "tiedemiesten" ristiriitaisten tulkintojen vuoksi oikeastaan olen asiasta kirjoitellutkin, enkä liene ainoa. -"saamenkieli (kuten suomi, viro) on tullut idästä". Miten tämä sopii Norjan rannikkoa myöten tulleisiin lappal. (Komsan kultt.) , jota ARVELLAAN lappalaiseksi ? Eikö selkeämpi ole baltti / hämäl. ajatus ?
- Näistä kieliajoituksista yleensä; lienevät liian varovaisia ja sekaviakin. Tuolla aiemmin olen oman käsitykseni permil.- suomal. kielen ja suklulskielten synnystä kertonut, joten lueppa sieltä...

"meissä suomalaisissa on lappalaista perimää. olemme karjalaisten jälkeen seuraavaksi läheisintä genneettistä sukua lappalaisille". Totta kait ovat. Kyse on NYKYSUOMALAISISTA, joissa hämäläis / lappalaiset ovat jo sekoittuneet kainul.-pohjalaisiin 87,4 %. Iso osa hämäl--balteista jäi nyk. "karjalaisalueille", jossa asusti jo aiemmin idästä tulleita kainuita, ja pieni porukka 1100-luvulla tulleita"kworesmilaisia". "Villimiesrantakin" sai nimensä näistä Baltiasta tulleista "fenneistä", "joilla ei ollut toivoa paremmasta". - Kunnes sosialismi toi hämäl. toivoa paremmasta...?? ja sekin meni perseelleen.
- En kylläkään ymmärrä mitä tekemistä näillä poroilla,majavilla ym. asioilla on Jätinkirkkojen ja permil.-kainul. kauppiaiden kanssa ?

suomalainenhan on sellainen, joka ei vastaa kun kysytään, mutta kuitenkin huutaa vastarannalla, vaikka ei kysyttäisikään. Eli tämä alkaa taas olla sitä - hyvää päivää, -kirvesvartta... - Kauppamerenkulkua harjoittavilla kainulaisilla oli syy kielenvaihtoon, - ostavan asiakkaan kieli.
Jos olet kiinnostunut näistä kainulais-asioista, selvittelepä keitä olivat foinikialaiset. - Joku ruotsalainen tutkija on esittänyt, että foinikial. oli siirtokunta Itämeren alueella. -Jospa "Phinningialaisilla" olikin kauppa-asemia Välimerellä. Ja ko. ruotsal. väärinkäsitys johtuu tästä ? - Kirjassa "Foinikialaiset", heidät esitetään Arabian hiekkaerämaasta tulleeksi "ryysyläisporukaksi", jotka tuosta vaan "keksivät" kauppamerenkulun, laivanrakentamisen, kirjoitustaidon, kaivostoiminnan, lasintekemisen, hirsi- kivirakentamisen ym. ja opettivat nämä taidot vielä primitiivisille Välimeren asukkaille. ??? Eli suunnilleen samat taidot, jotka olivat "kiitettyjä" Aasiassa ja Euroopassa kainul./suomal. taitoina. Ja miksipä ei "Odinillakin". Ja nämä kainul. riimutkin ovat lähes yksi yhteen "foinikial". kanssa.

"Tuntemamme historian mukaan..." Keitähän olivat ne Kainuun, Hyrynsalmen ? vuorimiehet, joiden pronssi-rautasulatot ovat maamme vanhimpia ? ( "lappalaisia", hämäläisiä ?? vai kainulaisia) Kajaanin maakuntamuseossa on esillä näitä muinaisjäännöksiä...

Näitä on Suomi24 täynnä, onneksi yliopistoissa heitä ei tapaa, vai?

Tuossa Eetun kirjassa mainitaan myös Gottlundin mielipiteitä, jotka antavat tukea ajatuksilleni, esim. lappalaisista. Gottlund on löytänyt useita sami- / same-nimisiä paikkoja Kreikan alueelta: Same-saari Joonian merellä, Samos Egean merellä, Samo kaupunki, peloponnesolaiskaupunki Samicum ym. Näiden "Välimeren suomalaisten" alkuperäinen nimi olisi G:n ja Eetun mielestä same, samii, "joista myös Herodotos ja Ptolemaios mainitsevat". - Herodotoksen "gelonien" (jotka olivat lähteneet pois Välimeren kauppapaikoilta) kautta löytyy yhteys esim. balttien Samlandiin ja "meripihkarannikkoon". -"Samlandin asukkaita kutsuttiin vielä keskiajalla nimellä SAMI". "Ja kuten jo mainittu, käyttävät lappalaiset itsestään nimeä "same" tai "sami" (myös sabme, monik. samek ja sapme, monik. sameh)" E:V. s. 50. - - He siis olivat balttikansaa, joihin hämäläisetkin alunperin kuuluivat. (kts. Köppen)

MartJP kirjoitti:

Tuossa Eetun kirjassa mainitaan myös Gottlundin mielipiteitä, jotka antavat tukea ajatuksilleni, esim. lappalaisista. Gottlund on löytänyt useita sami- / same-nimisiä paikkoja Kreikan alueelta: Same-saari Joonian merellä, Samos Egean merellä, Samo kaupunki, peloponnesolaiskaupunki Samicum ym. Näiden "Välimeren suomalaisten" alkuperäinen nimi olisi G:n ja Eetun mielestä same, samii, "joista myös Herodotos ja Ptolemaios mainitsevat". - Herodotoksen "gelonien" (jotka olivat lähteneet pois Välimeren kauppapaikoilta) kautta löytyy yhteys esim. balttien Samlandiin ja "meripihkarannikkoon". -"Samlandin asukkaita kutsuttiin vielä keskiajalla nimellä SAMI". "Ja kuten jo mainittu, käyttävät lappalaiset itsestään nimeä "same" tai "sami" (myös sabme, monik. samek ja sapme, monik. sameh)" E:V. s. 50. - - He siis olivat balttikansaa, joihin hämäläisetkin alunperin kuuluivat. (kts. Köppen)

Lue lisää

Gottlundin tekstit edustavat yli 150:n vuoden takaista tieteentasoa. Nykysilmin tuo sattumanvarainen ja pinnallinen paikannimien yhtäläisyyksien etsiminen vaikuttaa huvittavalta. Nimien siirtymisen todellisia edellytyksiä ei selvitettty. Meillä oli pitkään muodissa kansallisen itsetunnon nostaminen etsimällä yhtäläisyyksiä Välimeren korkeakulttuureista.

Nykytiedekin pitää sanoja Saame, Suomi ja Häme saman kantamuodon eri versioina. Kuitenkin kansan puhuva kieli, paikannimistö ja rotu ovat toisistaan riippumattomia tekijöitä. Geenitutkimusten valossa saamelaiset eivät rodullisesti ole Baltiasta lähtöisin, vaikka heitä tarkoittava nimitys ehkä tältä suunnalta tuleekin.

Merkittävien suomalaisten paikannimien lähtökohta on tuntematon. Väitetään, että "Päijänne"-sanan merkitystä ei voida selittää minkään nykyisin tunnetun kielen perusteella. Todennäköisesti sana periytyy tuhansien vuosien takaa.

Valitettavasti meikäläiset, arvostetutkin nimistöntutkijat tuntuvat hallitsevan heikosti muita kieliä. Suomalainen harrastelijatutkija Ilmari Kosonen on havainnut yllättäviä yhteyksiä unkarin ja balttilaisten kielten sekä aiemmin alkuperältään tuntemattomiksi väitettyjen paikannimien kanssa. Kaikilta osin en hänen teorioitaan niele, mutta esitetyt näkökohdat antavat aiheen vakavampaan pohdintaan. Tässä linkki erääseen Kososen kirjoituksista:

http://www.savonmaa.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=4388:kalevalan-ja-sammon-salaisuuksien-avaus&catid=24:harrastukset&Itemid=9

Akateemiset paikannimitutkijat eivät vaivaudu kommentoimaan näitä ajatuksia. Ymmärrettävää, onhan kyse heidän asemastaan. Joitain vuosia sitten Kalevi Wiik sai näiltä norsunluutorneihinsa linnoitautuneilta yliopistoihmisiltä tarpeettoman tylyn tuomion. Siitä huolimatta, että Wiik on koulutukseltaan kielentutkija, foneetikko. Hänen ajatuksensa ravistelivat liikaa puhtaaseen, sadan vuoden takaiseen suomalaisuuteen hirttäytynyttä paikannimitutkimusta.

Oletko tosissasi noin tosikko. Välimerenkansoillako mielestäsi on jokin yksinoikeus kehitellä menneisyytä selostavia tarinoita?
Kirjoitustaito on kait sitten joidenkin mielestä älykkyyden perustavan laatuinen osoitus.

Thaimaan hyökyaallossa kuolleet olivat pohjalaisia!

Ei auennut tämä "hillerin paita" tekstailu. No, meitähän on moneen lähtöön, en kylläkään tiedä tarvitaanko ...

men tro med mig går livet vidare