Yhteiskuntajärjestyksessä on myös jotain vikaa. Ihmiset ovat onnettomia ja kärsivät. Jopa ns. hyväosaiset ovat onnettomia.
Ihmisen onnettomaan psyykkeeseen kuuluu ominaisuus: karta muutosta ja uuden oppimista. Tämä ominaisuus on sitä vahvempi mitä vanhempi ihminen on. Sitä näkee parhaiten vanhoista ihmisistä, jotka eivät muuta mielipiteitään tai tapojaan vaikka ne osoitettaisiin vääriksi. Uusia työkaluja ei haluta opetella käyttämään. Opiskelu on lapsille herkkua, mutta vanhoille myrkkyä.
Hyökätäänkö uskontojen kimppuun samasta syystä? "Minä olen oppinut uskomaan johonkin - muuhun ei voi uskoa, ei saa uskoa". Sitten nämä omien uskomustensa uhrit tulevat aukomaan päätään esimerkiksi tänne mormoni-palstalle. Ei nähdä oman uskonnon/uskon sokeutta, vaan kuvitellaan sen olevan ainoan oikean. Samaan tapaan kuin se vanha työkalukin oli ainoa oikea töissä ollessa. Parempaa ei ole. AVATKAA SILMÄNNE, niin mormonit kuin muutkin SOKEAT. Sitten vasta kun näkee oman uskonsa heikkouden ja epävarmuuden sekä kaikki mahdollisuudet, on kyse uskosta. Itsesuggestio ja muutoksen vastustaminen ei voi olla sitä, mitä Jumala haluaa (jos iso-J on edes olemassa)!
Maailmassa soditaan uskonnon takia. Tulee mieleen, että olisiko sotia niin paljon/lainkaan, jos uskontoja ei olisi olemassa? Tähän joku varmaan vastaisi, että aina on ihmisellä jotain syytä sotia.... mutta verrattuna siihen että soditaan uskonnon vuoksi... olisi edes jotain konreettista syytä!
Maailma on hanurista. Se voi tarkoittaa kahta asiaa:
- Jumala on olemassa ja hänen mielestään maailman kuuluu olla hanurista.
- Jumalaa ei ole olemassa ja maailma on todellakin hanurista.
Ihmisen onnettomaan psyykkeeseen kuuluu ominaisuus: karta muutosta ja uuden oppimista. Tämä ominaisuus on sitä vahvempi mitä vanhempi ihminen on. Sitä näkee parhaiten vanhoista ihmisistä, jotka eivät muuta mielipiteitään tai tapojaan vaikka ne osoitettaisiin vääriksi. Uusia työkaluja ei haluta opetella käyttämään. Opiskelu on lapsille herkkua, mutta vanhoille myrkkyä.
Hyökätäänkö uskontojen kimppuun samasta syystä? "Minä olen oppinut uskomaan johonkin - muuhun ei voi uskoa, ei saa uskoa". Sitten nämä omien uskomustensa uhrit tulevat aukomaan päätään esimerkiksi tänne mormoni-palstalle. Ei nähdä oman uskonnon/uskon sokeutta, vaan kuvitellaan sen olevan ainoan oikean. Samaan tapaan kuin se vanha työkalukin oli ainoa oikea töissä ollessa. Parempaa ei ole. AVATKAA SILMÄNNE, niin mormonit kuin muutkin SOKEAT. Sitten vasta kun näkee oman uskonsa heikkouden ja epävarmuuden sekä kaikki mahdollisuudet, on kyse uskosta. Itsesuggestio ja muutoksen vastustaminen ei voi olla sitä, mitä Jumala haluaa (jos iso-J on edes olemassa)!
Maailmassa soditaan uskonnon takia. Tulee mieleen, että olisiko sotia niin paljon/lainkaan, jos uskontoja ei olisi olemassa? Tähän joku varmaan vastaisi, että aina on ihmisellä jotain syytä sotia.... mutta verrattuna siihen että soditaan uskonnon vuoksi... olisi edes jotain konreettista syytä!
Maailma on hanurista. Se voi tarkoittaa kahta asiaa:
- Jumala on olemassa ja hänen mielestään maailman kuuluu olla hanurista.
- Jumalaa ei ole olemassa ja maailma on todellakin hanurista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jumala on olemassa ja ihmiset pöljyydessäää
ovat aiheuttaneet maailman hanuriuden,
JUmalan huutaessa, turha syyttää
minua jos lyätte sitä piätänne seinään.
Olen sitä ikäluokkaa, joka on elänyt molempien viime sotien ajan. Tuolloin oli puutetta monista materiaalisista hyödykkeistä. Vatsaansakaan ei saanut aina täyteen. Rasvainen ruoka oli haluttua, koska se piti nälän. Minusta näyttää, että ihmiset olivat silloin ainakin vähemmän masentuneita kuin nyt.
Nykyaikaan on tullut ongelmia liian helppouden vuoksi. Ennen ei ollut tarvetta täyttää sisäistä tyhjyyttä samoin kuin nyt, sillä elämisen todelliset ongelmat täyttivät tyhjiön, joka nyt vallitsee ihmismielissä. - Olen kiitollinen, että omalla kohdallani ei ole tyhjiöongelmaa, koska olen löytänyt Kristuksen palautetun kirkon.
on selvästi alentunut. Aikanaan suorittaessani asepalvelusta en muista n. neljästäsadasta alokkaasta ainuttakaan vapautetun henkisten ongelmien takia. Kutsunnoissakaan ei po. asioiden takia ei juuri vapautettu muita kun laitoshoidossa olevat.
Nykyisin joudutaan vapauttamaan kymmeniä prosentteja. Pakostakin tulee mieleen tarvittaisiinko sittenkin tiukenpia kasvatuksellisia normeja.
Itsekkin olen kiitollinen tyhjyyden tunteen puuttumisesta kohdallani. Vakavaa sairauttanikin pidän melkeimpä rikkautena. Raihnainen ruumis ei lopultakaan paljonkaan ole haitaksi.
Itsekin muistelen kaiholla opiskeluaikoja, jolloin tuli syötyä makaroonia ja lauantaimakkaraa ketsupin kera. Kun eli puutteessa ja oli pakko tehdä asioita joista ei pitänyt (=opiskelu), niin oli paljon vähempään tyytyväinen. Nykyään tuntuu ettei mikään riitä. Ennen vanhaan ihmisellä ei ollut aikaa eikä tarvetta rasittaa pollaansa millään turhalla. Aika ja energia meni hengissä pysymiseen. ja ihmiset olivat onnellisia siitä vähästä mitä heillä oli.
Musta tuntuu, että ihminen ei voi olla onnellinen, jos hänen ei täydy tehdä jotain mitä ei haluaisi tehdä! pitää olla vastakohtia - jos ei ole surua niin ei ole iloa, jos ei ole kärsimystä ei ole nautintoa, jne.
Nykyään ihminen voi vain olla ja surkutella kurjuuttaan - ja silti pysyy hengissä.
Kateeksi käy muuten CP-vammaisia... siinäpä vasta onnellinen porukka! Olen ollut töissä samassa rakennuksessa, jossa oli CP-vammaisia töissä. Aina hymyilivät ja iloitsivat vaikkapa siitä että saivat surkeaa työpaikkaruokaa :D