Mitä oikeuksia on esim eronneella aviopuolisolla (ei jt touhuissa mukana) lapseensa, esim alaikäiseen lapseensa, joka on kastautumassa jt:si, onko hänellä mitään oikeuksia puuttua alaikäisen lapsensa kasteelle menoon!
Tähän pitäisi olla oikeus puuttua vaikka lain kautta....koska jos seurauksena on tämän lapsen eroaminen/erottaminen tulevaisuudessa ja siitä seuraavat ....karttamis seuraamukset...niin tällöin selvä järkikin puhuu sen puolesta että toista vanhempaa kuullaan tämmösen asian edessä jota lapsi ei täysin ymmärrä.
Tästä pitäisi olla ihan laki puolustamassa lapsen oikeuksia, eli laki missä lapsen oikeuksia puolustetaan, jossa myös on selvillä eri uskontoyhdyskunnissa tapahtuvat seuraamukset yksilölle joka jättää yhdyskunnan.
Ehkä tällaiselle lakipykälälle on tilaus!
Tähän pitäisi olla oikeus puuttua vaikka lain kautta....koska jos seurauksena on tämän lapsen eroaminen/erottaminen tulevaisuudessa ja siitä seuraavat ....karttamis seuraamukset...niin tällöin selvä järkikin puhuu sen puolesta että toista vanhempaa kuullaan tämmösen asian edessä jota lapsi ei täysin ymmärrä.
Tästä pitäisi olla ihan laki puolustamassa lapsen oikeuksia, eli laki missä lapsen oikeuksia puolustetaan, jossa myös on selvillä eri uskontoyhdyskunnissa tapahtuvat seuraamukset yksilölle joka jättää yhdyskunnan.
Ehkä tällaiselle lakipykälälle on tilaus!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lapsen huolto tarkoittaa huolenpitoa ja vastuun kantamista lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista sekä päätöksenteko-oikeutta lasta koskevissa asioissa. Lapsen huoltoa koskevia asioita säädetään Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) ja sen 1 §:ssä on määritelty lapsen huollon tarkoitus. Huoltajan tehtävänä on turvata tässä pykälässä mainittujen tavoitteiden toteutuminen.
Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, he molemmat ovat lapsen huoltajia. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa tai eroavat, voidaan päättää joko toisen vanhemman yksinhuoltajuudesta tai yhteishuoltajuudesta. Huoltajuudesta voidaan sopia yhdessä kirjallisesti ja päätös vahvistutetaan sen kunnan sosiaalilautakunnalla, jossa lapsella on asuinpaikka tai päätös voidaan hakea oikeusistuimelta. Yhteishuoltajuus on nykyään yleisin huollon muoto. Lain 10 §:n mukaan lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava lapsen edun mukaisesti, eli on etsittävä kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita parhaiten vastaava ratkaisu.
Lapsella on periaatteessa oikeus saada huoltoa kummaltakin vanhemmaltaan (1 §). Lain 5 §:ssä on huoltajien yhteistoimintaa koskeva säädös. Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta laajaa yhteisymmärrystä ja yksimielisyyttä lasta koskevissa päätöksissä. Huoltajat vastaavat tällöin lapsesta yhdessä ja tekevät päätökset yhdessä. Huollosta erotetulla vanhemmalla on vähän oikeuksia suhteessa lapseen eikä välttämättä esim. oikeutta saada tietoa lapsesta vaikkapa päiväkoti- tai kouluasioissa.
Huollolla ei ole suoranaista kytkentää asumiseen eikä tapaamisoikeuteen, vaan nämä kysymykset ratkaistaan erikseen. Lapsen asumisesta voidaan määrätä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, käytännössä vastuun lapsesta kantaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin on, ellei kyse ole erityisen merkittävästä asiasta, jolloin siitä on yleensä päätettävä yhdessä. Tällaisia asioita ovat lapsen asuinpaikka, koulutuspaikka, terveydenhuollolliset toimenpiteet, sukuniemi, kieli, uskontokunta ja passin hankinta.
Yhteishuoltajuudessakaan vanhemman ei tarvitse luovuttaa lasta toiselle vanhemmalle jos tilanteessa ilmenee lapsen kannalta joitain erityisiä uhkia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin jos lasta noutava vanhempi on vahvasti päihtynyt tai käyttäytyy uhkaavasti, tai jos lapsi on sairas. Jos yhteishuoltajuus käy riitaiseksi, huollon voi purkaa.
Joten jos teillä on yheishuoltajuus niin se edellyyttää isoissa asioissa molempien suostumusta ja tämän oikeuden loukkaaminen voidaan ratkaista oikeudessa.
Kerrot siis että toinen on rikkonut lakia joten tälle voi paljonkin.
Tarkoittaa ettei lähivanhempi voi päättää yksin lapsen uskontokunnasta eikä myöskään asuinpaikasta.
Joten mitään tilaisuutta tälle laille ei ole koska se on jo olemassa.
Yhteys lastensuojeluun, sosiaalitoimistoon ja helvetin hyvään perheasiain asianajajaan. Oikeus tulee ratkaisemaan sitten tämän.
Huom lapsen ikä ja oma tahto painavat kylläkin joten jos kyseessä on melkein 18 v niin tilanne on toinen kun esim 14 vuotiaana.
ei se uskonto ( oli mikä tahansa) ole vain toisen vanhemman päätettävissä. Suomessa on sama laki kaikille. Alle 18 v huoltajat päättävät yhdessä lasten asiosta.
Jos toinen törkeesti rikkoo lakia niin vedä oikeuteen