Laaja nuorison keskuudessa tehty tutkimus kertoo kirkon ja uskontojen kannalta karua kieltä:suomalaiset nuoret eivät pidä niitä uskottavina tahoina. Ovat aivan hännillä eri järjestöjen vertailussa. Markkinavoimat pyörii luotettavuudessa samassa kastissa.
Tutkimus on kansainvälinen ja tehty 14v.-15v. ikäisten keskuudessa. Suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan huippuluokkaa.
Ja kun tunnetusti noiden ikävuosien jälkeen vasta moni pääsee irti lapsuuden uskontoaivopesusta ja kriittisyys kirkkoa ja uskontoja kohtaan vaan kasvaa, niin olis tosi mielenkiintoista tehdä tuo sama kysely samoille henkilöille uusiksi kun he täyttävät esim. 20v.
Tutkimus on kansainvälinen ja tehty 14v.-15v. ikäisten keskuudessa. Suomalaisten nuorten tiedot yhteiskunnasta ovat tutkimuksen mukaan huippuluokkaa.
Ja kun tunnetusti noiden ikävuosien jälkeen vasta moni pääsee irti lapsuuden uskontoaivopesusta ja kriittisyys kirkkoa ja uskontoja kohtaan vaan kasvaa, niin olis tosi mielenkiintoista tehdä tuo sama kysely samoille henkilöille uusiksi kun he täyttävät esim. 20v.
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://ktl.jyu.fi/img/portal/17862/ICCS_Kuvio_7.2.pdf?cs=1277708954
Tuo tilasto on hienoa luettavaa. Nuorisossa on tulevaisuus ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
Enään alle puolelta nuorista löytyy luottoa kirkkoon. Kirkolla on siis tiukat ajat tulossa.
Mikä tuon tutkimuksen nimi oli, jos siihen myöhemmin tulee tarvetta viitata?
Lähde:
http://ktl.jyu.fi/ktl/iccs
"International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) on IEA-järjestön kansainvälinen tutkimushanke, joka selvittää nuorten yhteiskunnallista osaamista, osallistumista ja asenteita. Tutkimus arvioi peruskouluaan päättävien nuorten valmiuksia omaksua ja sitoutua aktiivisen kansalaisen rooliin 21. vuosisadan yhteiskunnassa.
Tutkimustulokset kertovat nuorten yhteiskuntaa koskevista tiedoista, keskeisimpien ilmiöiden ja käsitteiden ymmärtämisestä sekä valmiuksista osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Tutkimus tuottaa tietoa myös oppilaiden asennoitumisesta kansalaisuuteen ja kansalaisyhteiskuntaan sekä heidän halukkuudestaan toimia sen aktiivisina jäseninä. Tutkimus rakentuu keskeisiltä osin vuonna 1999 toteutettuun CIVED-tutkimukseen ja mahdollistaa siten myös osaamisen ja asenteiden muutoksen seurannan.
Suomessa hankkeen toteuttaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa."
kirkon johdossa, kenties nuppikin. Unettomia öitä tiedossa?
Kirkon mukaan kirkolla ei menekään kovin huonosti. "Niukasti yli puolet vastanneista luottaa kirkkoon". Sen sijaan unohdettiin, että vähempää luottamusta, kuin kirkolla ei oikein tahdo löytyä.
http://www.fleim.fi/pinnalla/2648-suomalaisnuorilla-hyvaet-tiedot-yhteiskunnasta
>> Niukasti yli puolet vastanneista luottaa kirkkoon
kirjoitin tuon 14-15v. jälkeen vasta alkaa nuori itsenäistyä ja ajattelemaan itse asioita. Jos alle puolet enää tuon ikäisistä jotenkin luottaa kirkkoon , niin muutaman vuoden päästä prosentit ovat jo paljon pienemmät.
18v. taitaa olla suurin kirkosta vuosittain eroava ikäryhmä.
On tainnut olla kirkkoon luottavien prosentit joskus 40v. sitten paljon suuremmat. Alamäki on jyrkkä.
Muihin uskonlahkoihin nuoret eivät luota sitäkään vähää. Niihin kuuluvia pidetäänkin ihan hörhöinä.
"Niukasti yli puolet vastanneista luottaa kirkkoon"
85 % nuorista luottaa kirkkoon edes vähän! Go kirkko ;)
Luottamus on periaatteessa on/off arvo. Sitä joko on tai ei ole. Tältä pohjalta voidaan todeta, että vain 9% nuorisosta luottaa kirkkoon. Loput 91% enempi vähempi kyseenalaistaa kirkon luotettavuuden.
Tosin ei kyselyn kirkon kannalta surkea tulos pitäisi tulla kenellekkään yllätyksenä. Kuinka luottoa voisi ollakkaan toimijaan, jonka koko ideologia perustuu pelkkään valheeseen.
"Luottamus on periaatteessa on/off arvo. Sitä joko on tai ei ole."
Minä taas ajattelen, että "täysin" luottaminen on uskontoa. Paaviin joku luottaa täysin, mutta ei kai kukaan väitä esim. oikeusjärjestelmän olevan *täysin* luotettava? Mutta arvatenkin vastaajat ovat ajatelleet tuossa jotain muuta kuin mitä minä pilkunviilaajana.
Johonkin ihmiseen luottaminen voi olla ainakin jossain määrin on/off -tyylistä. Jos kohta käytännössä luokittelu on hienojakoisempaa, luotetaan kyllä päivän kassa jollekin vaan ei koko kuun palkkoja.
"Minä taas ajattelen, että "täysin" luottaminen on uskontoa."
Teit klassisen virheen, jolla monet uskovaisetkin lyövät uskonnottomia päähän. Luottaa ja uskoa sanoilla on tässä yhteidessä eri merkitys.
Nykynuoret ovat aika tietäväisiä.
Heille on selvää, että poliisia pitää lain mukaan totella, mutta papin tottelemisesta ei laki sano mitään.
Vuosisata sitten "herrainpelko" oli ihan toista luokkaansa.
huijaukselle kamelikuskien tapaan.
Luottaisitko itse kauppiaaseen joka myy olematonta tavaraa, olematonta jumalaa, olematonta taivaspaikkaa.
Kirkon kannalta koulu on keskeinen asia. Rippikouluun ei saataisi väkeä ellei uskontoa olisi kouluissa ja ilman rippikouluja luottamus kirkkoon olisi 16-vuotiailla paljon vähäisempi kuin pari vuotta nuoremmilla (tämä on tietenkin mutu-tietoa, sillä asiaa ei voi oikeasti tutkia). Tämänkaltaiset tutkimukset lisäävät paineita kirkossa sen myönteiselle esittelylle kouluissa ja siksi kirkollisvaalien mahdollisimman suuri näkyvyys kouluissa on kirkolle tärkeää.
onko sinulla jotain väittämäsi tueksi vai onko tuo pelkkää mutua?
Tutkittua faktaahan on vain:
- rippikoulun jälkeen nuoret suhtautuvat kirkkoon myönteisemmin kuin ennen sitä.
- tämän tutkimuksen tulos, jonka mukaan 14-15 -vuotiaat suhtautuvat kirkkoon kielteisesti.
Pelkkää mutua on uskoni uskonnonopetuksen merkityksestä kirkolle (uskon, että ilman uskonnonopetusta aniharva menisi rippikouluun ja lähes 100 % eroaisi täytettyään 18-vuotta, mutta asian tutkiminen on mahdotonta.) Kirkossa tutkitaan jatkuvasti jäseniensä mielipiteitä, joten varmasti siellä päättäjät ovat huolissaan. Kirkon äänioikeuden laskeminen on tällaista nuorten kosiskelua. Vaalien tuominen kouluihin on harkittu riski, sillä kirkko haluaa yhteiskunnan ja koulun arvovallan tuekseen, mutta pelkää sen aiheuttamaa kritiikkiä ja sitä, että eri kouluissa suhtaudutaan asiaan hyvinkin eri tavalla.
että kirkko ottaa riskin tuodessaan äänestykset kouluun ja asettaessaan 16-18 vuotiaat hassuun asemaan (voivat äänestää, eivät saa kuitenkaan itsenäisesti erota tai asettua ehdokkaaksi)
Kyseessä on kristinuskon muuttuminen mytologiaksi, vääjäämätön kehityskulku. Nyt 91% ei luota kirkkoon ja sen jäsenistäkin vain 6% uskoo kuten kirkko opettaa. Ei tosin tapahdu vielä meidän elinaikana, mutta laiva uppoaa.
jos se korvien välissä elävä mielikuvitusystävä on vaikka Napoleon, pääsee hoitoon mutta jos se on jonkinlainen uskonnollinen hahmo kenelle jutellaan, asiaa pidetään normaalina.
Sitä se tietysti siinä mielessä onkin että evoluution tuloksena noin puolella ihmisistä on tuollainen ystävä, persoonallinen tai persoonaton.
Saa ollakin, on siitä monenlaista hyötyä, ei kai kyseinen meemi muutoin noin vahvasti loisisi. Kysymys kuuluukin, jos ihmisinä haluamme kehittyä, eikö ole aika asettaa fiktiot fiktioiden paikalle, pois yliopistojen ja valtiopäivien avajaisista, hallitusten nimittämisistä, päiväkodeista, kouluista, valtion tukemista tv- ja radiolähetyksistä?