Luin tänään aamulla Alman kirjasta
"Minä en kersku omasta voimastani enkä omasta viisaudestani, mutta katso, minun iloni on täysi, niin, sydämeni on ääriään myöten täynnä iloa, ja minä riemuitsen Jumalastani." Alma 26:11
Aloin miettimään, että kun omassa elämässä saan olla mukana tekemässä jotain arvokasta, joka onnistuu hyvin, miten voin muistuttaa itselleni, että se oli Jumalan ansiota? Onko kenelläkään kokemuksia tai ajatuksia siitä, miten muistatte elämän onnistumisten tullessa riemuita Jumalasta eikä kerskua itsestään?
"Minä en kersku omasta voimastani enkä omasta viisaudestani, mutta katso, minun iloni on täysi, niin, sydämeni on ääriään myöten täynnä iloa, ja minä riemuitsen Jumalastani." Alma 26:11
Aloin miettimään, että kun omassa elämässä saan olla mukana tekemässä jotain arvokasta, joka onnistuu hyvin, miten voin muistuttaa itselleni, että se oli Jumalan ansiota? Onko kenelläkään kokemuksia tai ajatuksia siitä, miten muistatte elämän onnistumisten tullessa riemuita Jumalasta eikä kerskua itsestään?
Vastaukset 19
Vanhimmat
En tiedä onko tämä oma ominaisuuteni, vai onko se iskostettu minuun, mutta koen usein saaneeni johdatusta ja kiitän aina onnistumisesta Jumalaa. Olen myös aikoinani päässyt läpi muutamasta sellaisesta haasteesta, joista en uskonut omin avuin pääseväni läpi. Näistä olen aina ollut sitä mieltä, että korkeampi voima auttoi minua.
Mutta nyt kun olen agnostikko exmormoni, niin mietin, että onko huono itsetuntoni tulosta siitä, että olen usein pistänyt onnistumiseni Jumalan piikkiin? Onko itse asiassa psyykeen kannalta haitallista kiittää ja ylistää jotain Jumalaa omista saavutuksista? Entä onko nöyryys itse asiassa ominaisuus, joka ei vie ihmistä eteenpäin vaan saa hänet junnaamaan paikoillaan?
Huono itsetunto on käsittääkseni seurausta henkisestä pahoinpitelystä. Jos ihminen ei saa kannustusta ja positiivsta palautetta tekemistäsi asioista se tekee ihmisestä epävarman. Pelkkä kielteinen palaute saa aikaan pelkoa epäonnistumista kohtaan ja lopulta ihminen lopettaa kokonaan yrittämästä mitään ja masentuu. Jos siis saat tai olet elämässäsi saanut vain kielteistä palautetta läheisiltäsi, työpaikallasi jne. ja kaikki positiiviset asiat on luettu itsesi ulkopuolisen instanssin ansioksi ei ole mikään ihme jos itsetuntosi on heikko.
Olen lukenut viimeaikoina myös aika runsaasti materiaalia liittyen narsismiin ja siitä kuinka nanrsistit lannistavat uhrinsa totaalisesti väheksymällä ja nollaamalla yksilön persoonan. Vuosien kaltoinkohtelun seurauksena narsisitien uhrit ovat henkisesti niin raunioina , että he jopa saattavat yrittää itsemurhaa, koska uskovat olevansa niin huonoja ihmisiä kun mikään mitä he tekevät ei näytä kelpaavan heidän elämäänsä dominoivalle narsistille. Ihmisen itsetunnon voi siis tuhota henkisellä pahoipitelyllä niin totaalisesti, että henkilö valitsee mielummin kuoleman kuin elämänsä jatkamisen.
Yksi perheväkivallan luokiteltu muoto tätä nykyä on myös Uskonnollinen fanatismi (kuten ehdottomat uskonnolliset toimintavaatimukset).
"Come on! ye prosecutors! ye false swearers! All hell, boil over! Ye burning mountains, roll down your lava! for I will come out on the top at last. I have more to boast of than ever any man had. I am the only man that has ever been able to keep a whole church together since the days of Adam. A large majority of the whole have stood by me. Neither Paul, John, Peter, nor Jesus ever did it. I boast that no man ever did such a work as I. The followers of Jesus ran away from Him; but the Latter-day Saints never ran away from me yet." - Joseph Smith Jr.
Lähdeviite unohtui:
History of the Church, volume 6, chapter 19 ja sivu 408
http://byustudies2.byu.edu/hc/hcpgs/hc.aspx
totuus. Totuuden sanominen EI ole kerskumista.
eli jos profeetta ei anna kunniaa Jumalalle kyse ei ole kerskunnasta vaan totuuden sanomisesta?
Eli Josephin työ on hänestä itsestään (ihmisestä) lähtöisin - ei Jumalasta. Tämä on varmasti kyllä totuus. Kiitos selvennyksestä.
Post Scriptum: Joseph oli muuten väärässä - hänen kuolemisensa jälkeen syntyi useita lahkoja jotka väittivät seuraavansa profeettaa mutta olivat erimielisiä opista ja siitä kenellä on "tosi" valtuus.
Kyllä tämä minustakin kerskunnalta kuulostaa. Joseph on sanonut monia asioita, joihin minun on vaikea yhtyä tai ajatella että ne ovat totta. Tämä on varmasti yksi niistä. Se ei silti muuta minun uskoani siihen, että Jumala kutsui Josephin profeetaksi ja innoitti häntä palauttamaan Jeesuksen Kristuksen Kirkon. Uskon, että Joseph oli uskollinen tehtävälleen loppuun asti mutta teki matkan varrella monia virheitä. Mutta koska tiedän, kuinka vaikeaa minun on välttää kerskumista, en tunne halua tuomita Josephia tämän lainauksen perusteella.
Pari esimerkkiä vaatimattomista mormoneista, jotka eivät kersku...
President John Taylor: "...we are the only people that know how to save our progenitors, how to save ourselves, and how to save our posterity in the celestial kingdom of God;...we in fact are the saviours of the world..." (Journal of Discourses, vol.6, p.163).
Joseph Fielding Smith, tenth president, maintained that the Mormons "are, notwithstanding our weaknesses, the best people in the world. I do not say this boastingly, for I believe that this truth is evident to all who are willing to observe for themselves. We are morally clean, in every way equal, and in many ways superior to any other people" (Doctrines of Salvation, vol.1, p.236).
Minulla on ollut mielenkiintoinen kokemus alkaessani jonkun aikaa sitten aina iltaisin kirjoittaessani paivakirjaa, yrittaa muistaa miten olen nahnyt Jumalan kadenjaljen sen paivan tapahtumissa. Minulle on tullut jopa yllatyksena kuinka selvasti Jumala on ohjannut ja auttanut minua paivan mittaan kun vain olen etsinyt Hanen apuaan. Sitten olen kirjoittanut siita paivakirjaani, jotta voisin myohemmin palata tahan ja muistaa kuinka Jumala jatkuvasti osoittaa rakkauttaan minua kohtaan jos mina vain pyydan sita. Tama kokemus on vahvistanut minun todistustani siita etta Jumala elaa ja auttaa lapsiaan ja se on auttanut minua antamaan kunnia sinne minne se kuuluu.
Minulle kunnian antaminen sille jolle kunnia kuuluu ei ole koskaan ollut ongelma.
Johtuuko se sitten kasvatuksesta tai vaan omasta luonteestani, mutta minulle on aina ollut helppo tunnustaa apu ja tuki jota olen muilta ihmisiltä saanut. Kyseessä ei ole myöskään huono itsetunto. En kuvittele liikoja itsestäni mutta en myöskään suostu maan matoseksi. Minusta on tervettä myöntää omat vahvuutensa ja iloita omista saavutuksistaan samalla tunnustaen sen että mihinkään tärkeään saavutukseen en kuitenkaan ole vain ja ainoastaan omin voimin ja yksin päässyt.
Olen samaa mieltä H.Sapiensin kanssa siitä, että on tervettä myöntää omat vahvuutensa ja iloita omista saavutuksistaan. On kuitenkin myös erittäin hienoa nähdä, kuinka Jumala auttaa erilaisissa tilanteissa ja haasteissa. Olen viime aikoina kiinnittänyt yhä enemmän huomiota siihen, kuinka Jumala vastaa rukouksiin. Monesti huomaan vasta jonkun ajan päästä, kuinka rukoukseeni on jälleen vastattu. Olen saanut vahvemman ymmärryksen siitä, kuinka paljon Jumala rakastaa meitä. Mielestäni on tärkeää huomata Jumalan vaikutus ja apu elämässämme, koska kun kiinnitämme siihen huomiota, suhteemme ja uskomme Jumalaan vahvistuu.
Myöhempien aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa olen oppinut, että olemme Jumalan lapsia ja että hän rakastaa meitä hyvin paljon ja haluaa siksi auttaa meitä löytämään kestävää onnea. Tämä oppi on auttanut minua elämän haasteissa, joita meillä kaikilla varmasti on.
Mekanismi on sama muissakin uskonnoissa kuin Smithin uskossa... Kyseessä on siis joko uskonnosta riippumaton mekanismi tai sitten Jumala hoitelee asiat, vaikka ihminen ei ihan täydellisessä uskossa olisikaan vaan jopa Smithin uskossa...
Olet juuttunut hokemaan "Smithin uskossa." Tarkoituksesi paistaa siinä läpi. Koetat epätoivoisesti luoda asennetta ja luuloa, ettei olisi kysymys Jeesuksen Kristuksen palautetusta kirkosta.
Tämä on Smithin palauttama uskonto tiiviisti, mutta ei tyhjentävästi sanottuna Joseph Smithin laatimien uskonkappaleiden mukaan. Ne hän laati alun perin historian kirjaa varten. Pyytäjä oli tuon kirjan kirjoittajan ystävä.
USKONKAPPALEET
Historiallinen tausta.
Pian kirkon perustamisen jälkeen vuonna 1830 nykyajan ensimmäinen profeetta ja Jeesuksen Kristuksen kirkon perustaja Joseph Smith kokosi kirkon pääopetukset seuraaviin 13 uskonkappaleeseen vastauksena hänelle esitettyyn kysymykseen.
1. Me uskomme Jumalaan, iankaikkiseen Isään, ja hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen.
2. Me uskomme, että ihmiset saavat rangaistuksen omista synneistään, eivätkä Aadamin rikkomuksesta.
3. Me uskomme, että koko ihmissuku voi pelastua Kristuksen sovituksen ansiosta noudattamalla evankeliumin lakeja ja toimituksia.
4. Me uskomme, että evankeliumin ensimmäiset periaatteet ja toimitukset ovat ensimmäiseksi, usko Herraan Jeesukseen Kristukseen; toiseksi, parannus; kolmanneksi, upotuskaste syntien anteeksisaamiseksi; neljänneksi, kätten päällepaneminen Pyhän Hengen lahjan saamiseksi.
5. Me uskomme, että saarnatakseen evankeliumia ja suorittaakseen sen toimituksia miehen täytyy olla Jumalan kutsuma profetian kautta ja niiden kätten päällepanemisella, joilla on toimivalta.
6. Me uskomme samaan järjestykseen, joka oli alkukirkossa, nimittäin apostoleihin, profeettoihin, paimeniin, opettajiin, evankelistoihin ja niin edelleen.
7. Me uskomme kielillä puhumisen, profetian, ilmoituksen, näkyjen, parantamisen, kielten tulkitsemisen ja niin edelleen lahjaan.
8. Me uskomme, että Raamattu on Jumalan sanaa, sikäli kuin se on oikein käännetty; me uskomme myös, että Mormonin kirja on Jumalan sanaa.
9. Me uskomme kaiken, mitä Jumala on ilmoittanut, kaiken, mitä hän nykyään ilmoittaa, ja me uskomme, että hän ilmoittaa vielä monia suuria ja tärkeitä Jumalan valtakuntaa koskevia asioita.
10. Me uskomme Israelin todelliseen kokoamiseen ja kymmenen heimon palauttamiseen, että Siion (Uusi-Jerusalem) rakennetaan Amerikan mantereelle, että Kristus tulee hallitsemaan henkilökohtaisesti maan päällä ja että maa uudistetaan ja se saa paratiisillisen kirkkautensa.
11. Me vaadimme oikeutta palvella kaikkivaltiasta Jumalaa oman omantuntomme vaatimusten mukaan ja sallimme kaikille ihmisille saman oikeuden, palvelivatpa he miten, missä tai mitä tahansa.
12. Me uskomme, että kuninkaille, presidenteille, hallitsijoille ja hallitusmiehille tulee olla alamainen ja että tulee noudattaa, kunnioittaa ja ylläpitää lakia.
13. Me uskomme, että tulee olla vilpitön, uskollinen, siveellinen, hyväntahtoinen ja hyveellinen ja että tulee tehdä hyvää kaikille ihmisille; tosiaankin, voimme sanoa seuraavamme Paavalin kehotusta – me uskomme kaikessa, me toivomme kaikessa, me olemme kestäneet paljon ja toivomme voivamme kestää kaiken. Jos on jotakin hyveellistä, rakastettavaa tai hyvältä kuuluvaa tai kiitettävää, sitä me etsimme.
Lähemmin taustasta
Keväällä 1842 Chicago Democrat -lehden päätoimittaja John Wentford pyysi Joseph Smithiä antamaan hänelle lyhyen kuvauksen "myöhempien aikojen pyhien noususta, edistymisestä, vainosta ja uskosta". Wentforth halusi tiedot kootessaan kotiseutunsa historiaa ystäväänsä varten. Joseph Smithin antamaan selvitykseen kuuluivat myös nuo 13 uskonkappaletta. Tietoja kerättiin George Barstowin historiallista kirjaa varten. Historia julkaistiin, mutta siinä ei ollut mitään mainintaa mormoneista.
Asiakirjaa tai uskokappaleita ei julkaistu liioin Chicago Democrat -lehdessä, mutta se julkaistiin Times and Seasons - kirkon sanomalehdessä maaliskuussa 1842. Pienin muutoksin niistä on tullut virallisesti hyväksytty pyhä kirjoitus, joka on "Kallisarvoisen helmen" lopussa.
Asian ymmärtämisen kannalta ei ole mitään merkitystä että puhutaanko Smithin opista vaiko raflaavasti "palautetusta kirkosta". Jos sinä uskot Smithin opin olevan palautettu kirkko, se ei vaikuta millään tavalla edellisen viestini sisältöön eli siihen , että aivan vastaavaa ilmiötä esiintyy muidenkin uskontojen parissa.
Onpa kumma, jos et näe eroa! Millään muulla kirkolla ei ole esitettävänään toista todistusta Jeesuksesta Kristuksesta eli Mormonin kirjan kaltaista.. Useimmat kirkot jopa esittävät, ettei uusia pyhiä kirjoituksia enää tule, vaan pitäytyvät Raamatussa.
Kysymys oli siitä, että vastaavia ilmiöitä, joista toinen kirjoittaja mainitsi, esiintyy eri uskontokuntien parissa, joten ne eivät ole riippuvaisia siitä, että uskooko henkilö Smithin kirkkoon vai ei.
Se että sinä höpiset Smithin kirkon omaavan "toisen todistuksen Kristuksesta" on epäoleellista tämän kysymyksen kannalta. Vain muut Smithin kirkkoon kuuluvat jakavat kanssasi tuon "totuuden", eivät ulkopuoliset.
Myönnän, että nuo uskonkappaleet vaikuttavat kyllä hyviltä. Tulee mieleen ihan mikä tahansa hyvä kristillinen kirkko, mutta tuon "Uuden Jerusalemin" perustaminen amerikkaan särähtää korvaan ja silmään. Miksi juuri sinne?
Raamattu oikein käännetty? Siis kielitieteellisiä lipsahduksia kääntäjältä vaiko ihan keskeisiä opillisia asioita, joita muuteltu??
Ei ole olemassa mitään "Smithin kirkkoa".
Sinä se vaan jaksat raflaavasti jatkaa ko. termin käyttöä vaikka se ei ole missään käytössä yleisesti mitenkään.
Tarkoituksesi on vain ja ainoastaan piikitellä ja sen kautta se asia jota haluat sanoa katoaa.... Mutta omapa on asiasi.
EOD.
Voidaan toki kysyä että muuttivatko Young ja muut Smithin alkuperäisiä oppeja niin paljon, että Map-kirkkoa ei voida pitää Smithin kirkkona. Sinun mielestäsi muutos on suuri, minä ulkopuolisena katson nykyisen Map-kirkon oppien ja käytäntöjen muutoksista huolimatta kuitenkin olevan yksi Smithin oppien jatkajista.