Mannerheim ensinnäkin halusi että Suomen kansa osallistuisi ensimmäiseen maailmansotaan Venäjän rinnalla Saksaa vastaan. Jääkäreitä ja suomalaisia kommunisteja ukko piti Saksan agentteina.
Miten tämä siis olisi tapahtunut koska Ukon idoli Tsaari oli laukkauttanut suomalaisen sotaväen vuonna 1905?
Kaikki suomalaiset koulutetut ja kokeneet upseerit ja sotilaat olisi määrätty Baltiaan ja Itärintamalla Ukrainaan, Puolaan ja Preussiin.
Kokemattomille olisi jaettu vain kiväärit käteen ja sanottu että käy taisteluun Tsaarin puolesta. Naiset ja lapset olisi määrätty tehtaisiin ja sotateollisuuteen töihin. Tämä oli Mannerheimin visio. Onneksi Suomen kansa oli viisaampi koska jos tämän hullun ajatus olisi toteutunut niin tappio olisivat olleet valtavat koska väestöä ei ollut kuin vähän yli 3 miljoonaa ja muutenkin Suomessa oli vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Sisällissodasta olisi tullut entistä verisempi.
Nooh seuraava taka-isku oli ukolla kun ei pystynyt hallitsemaan kommunisminvastaisten valkoisten alaistensa tekemää teurastusta vuonna 1918, ukko väitti muka ettei tiennyt leireistä ja muista tapahtumista.
Seuraavana ukko tuki heimosotia ja Viron vapaaehtoisia sotilaita koska tiesi sen heikentävän arkkivihollisensa Leninin asemaa jota hän siis halveksi.
Seuraava vaatimus ukolla oli että suomalaisten pitäisi venäläisten valkoisten kanssa hyökätä Petrogradiin. Valkoisia johti tietenkin ukon vanha kaveri Nikolai Judenitš. Onneksi presidentti Ståhlberg oli viisaampi kuin tämä sisäsiittoiseen aatelistoon kuuluva idiootti.
Kun ukko ei saannut tahtoaan läpi niin ukko meni 1920-luvulla Pariisiin murjottamaan ja vietti enemmän aikaa ulkomailla kuin Suomessa jota väitti rakastavansa.
Mannerheimin tunaroinnin ansiosta Suomen väestöstä katosi ensimmäisen maailmansodan aikana noin
40 000 ihmistä. Olisi kadonnut enemmänkin jos Suomi olisi osallistunut Venäjän puolella ensimmäiseen maailmansotaan kuten Mannerheim halusi sekä osallistunut Judenitšin joukkojen kanssa Petrogradin valloitukseen vuonna 1919.
Ukko oli 1930-luvullakin entistä pessimistisempi ja väheksyvämpi. Suomi oli kuulemma sekasorrossa ukon mielestä. Sekasorrossa johon hän johtajuudellaan oli sen saattanut.
Talvisodan aattona ukko oli pessimistinen ja väitti että viikossa Suomi kukistuisi. Onneksi jääkärien ja Aksel Airon sekä talven ja Stalinin puhdistusten takia Suomi pystyi puollustautumaan.
Jatkosodassa ukko uhrasi tarpeettomasti suomalaisia Kiestingissä ja teki sodan aikana lukuisia useita päätöksiä jossa suomalaisia uhrattiin turhaan.
Sodan jälkeen pessimismi jatkui vainoharhaisella vanhalla höppänällä. Suomen bolsevisoiminen oli Mannerheimin mukaan lähellä.
Ukko tietenkin pelkurimaisesti kieltäytyi ottamasta vastuuta mistään. Sysäsi kaiken vastuun Airolle ja Rytille mikä näkyi sodan jälkeen käytävissä oikeudenkäynneissä. Erityisesti siinä miten kovan tuomion Ryti sai.
Ukon lietsoman paniikin takia sen kahdeksan vuoden aikana jonka Stalin eli muutti sodan jälkeen Suomen pätevimmistä upseereista ja työvoimasta suurin osa Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja ulkomaille. Tämä vaikeutti sotakorvausten maksamista, evakkojen jälleen asuttamista sekä yleensä jälleenrakennusta.
Ukko teki palveluksen potkaisten tyhjää vuonna 1951.
Jopa Kosola ja Riekki olisivat olleet parempia johtajia kuin tämä.
Miten tämä siis olisi tapahtunut koska Ukon idoli Tsaari oli laukkauttanut suomalaisen sotaväen vuonna 1905?
Kaikki suomalaiset koulutetut ja kokeneet upseerit ja sotilaat olisi määrätty Baltiaan ja Itärintamalla Ukrainaan, Puolaan ja Preussiin.
Kokemattomille olisi jaettu vain kiväärit käteen ja sanottu että käy taisteluun Tsaarin puolesta. Naiset ja lapset olisi määrätty tehtaisiin ja sotateollisuuteen töihin. Tämä oli Mannerheimin visio. Onneksi Suomen kansa oli viisaampi koska jos tämän hullun ajatus olisi toteutunut niin tappio olisivat olleet valtavat koska väestöä ei ollut kuin vähän yli 3 miljoonaa ja muutenkin Suomessa oli vakavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ongelmia.
Sisällissodasta olisi tullut entistä verisempi.
Nooh seuraava taka-isku oli ukolla kun ei pystynyt hallitsemaan kommunisminvastaisten valkoisten alaistensa tekemää teurastusta vuonna 1918, ukko väitti muka ettei tiennyt leireistä ja muista tapahtumista.
Seuraavana ukko tuki heimosotia ja Viron vapaaehtoisia sotilaita koska tiesi sen heikentävän arkkivihollisensa Leninin asemaa jota hän siis halveksi.
Seuraava vaatimus ukolla oli että suomalaisten pitäisi venäläisten valkoisten kanssa hyökätä Petrogradiin. Valkoisia johti tietenkin ukon vanha kaveri Nikolai Judenitš. Onneksi presidentti Ståhlberg oli viisaampi kuin tämä sisäsiittoiseen aatelistoon kuuluva idiootti.
Kun ukko ei saannut tahtoaan läpi niin ukko meni 1920-luvulla Pariisiin murjottamaan ja vietti enemmän aikaa ulkomailla kuin Suomessa jota väitti rakastavansa.
Mannerheimin tunaroinnin ansiosta Suomen väestöstä katosi ensimmäisen maailmansodan aikana noin
40 000 ihmistä. Olisi kadonnut enemmänkin jos Suomi olisi osallistunut Venäjän puolella ensimmäiseen maailmansotaan kuten Mannerheim halusi sekä osallistunut Judenitšin joukkojen kanssa Petrogradin valloitukseen vuonna 1919.
Ukko oli 1930-luvullakin entistä pessimistisempi ja väheksyvämpi. Suomi oli kuulemma sekasorrossa ukon mielestä. Sekasorrossa johon hän johtajuudellaan oli sen saattanut.
Talvisodan aattona ukko oli pessimistinen ja väitti että viikossa Suomi kukistuisi. Onneksi jääkärien ja Aksel Airon sekä talven ja Stalinin puhdistusten takia Suomi pystyi puollustautumaan.
Jatkosodassa ukko uhrasi tarpeettomasti suomalaisia Kiestingissä ja teki sodan aikana lukuisia useita päätöksiä jossa suomalaisia uhrattiin turhaan.
Sodan jälkeen pessimismi jatkui vainoharhaisella vanhalla höppänällä. Suomen bolsevisoiminen oli Mannerheimin mukaan lähellä.
Ukko tietenkin pelkurimaisesti kieltäytyi ottamasta vastuuta mistään. Sysäsi kaiken vastuun Airolle ja Rytille mikä näkyi sodan jälkeen käytävissä oikeudenkäynneissä. Erityisesti siinä miten kovan tuomion Ryti sai.
Ukon lietsoman paniikin takia sen kahdeksan vuoden aikana jonka Stalin eli muutti sodan jälkeen Suomen pätevimmistä upseereista ja työvoimasta suurin osa Ruotsiin, Yhdysvaltoihin ja ulkomaille. Tämä vaikeutti sotakorvausten maksamista, evakkojen jälleen asuttamista sekä yleensä jälleenrakennusta.
Ukko teki palveluksen potkaisten tyhjää vuonna 1951.
Jopa Kosola ja Riekki olisivat olleet parempia johtajia kuin tämä.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Voisit vaikka perehtyä Suomen historiaan, niin ei tarvitsisi tyrkytellä omia kuvitelmiaan. Rakentelet juuri sitä valhemyyttiä, jota näillä palstoilla innolla ylläpidetään Mannerheimista.
Totuushan on täysin toinen.
Ryssien perseennuolija se oli. Siksi se halusi suojella sitä rakasta Pietariin tuholta jota "pahat" saksalaiset ja suomalaiset fasistit sille suunnittelivat.
Taisipa sankarimme unohtaa mitä natsi-saksalaiset soltut tekivät Neuvostoliiton väelle. Yksi sana: vernichtungskrieg ;)
///MeAgaIn
Mannerheim halusi myös Suomen solmivan hyökkäämättömyyssopimuksen Natsi-Saksan kanssa kuten Viro, Latvia ja Tanska tekivät.
aluksi myönteisesti, koska katsoi olevan syytä pitää hyvät suhteet myös Saksaan. OLihan vastaava sopimus olemassa NL:n kanssa. Pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa 9.5. 39 Tanska päätyi myönteiselle ja muut Pohjoismaat kielteiselle kannalle. Marski tyytyi hallituksen päätökseen.
Saksalle tulos oli pettymys. Sieltä ei Suomelle sitten tukea Talvisodan aikana tullutkaan.
kanssa määräsi maantieteellinen sijainti ja sen mukanaan tuoma hyökkäysuhka Tanskalle. Loppujen lopuksi Tanskalle oli iloa sopimuksesta yhtä paljon kuin Puolan tai Suomen sopimuksilla Neuvostoliiton kanssa.
WWII olisi ollut pohjolassa EHKÄ hyvinkin erilainen jos Ribbentrop olisi kyennyt ymmärtämään sotataloudesta edes alkeet. (Petsamon nikkeli ja Kiirunan rautamalmi).Molotov–Ribbentrop-sopimuksesta neuvoteltaessa Saksa olisi voinut vaatia ja saada Suomi omaan etupiiriinsä mikä olisi myöhemmin johtanut siihen ettei Neuvostoliitolla olisi ollut uskallusta aloittaa Talvisotaa eikä Saksalla olisi syntynyt tarvetta miehittää Norjaa Kiirunan malmikenttien turvaksi. Pohjoismaiden huoltoyhteydet länteen olisivat säilyneet eikä kellään heistä olisi ollut tarvetta hakea suojaa Saksalta tai Neuvostoliitolta. Sanomattakin selvä ettei tuollaisessa tilanteessa kukaan olisi kuullutkaan puhuttavan jatkosodasta koska Pohjolan valtioliitto (Ruotsi Norja Suomi) oli YHDESSÄ niin merkittävä tekijä ettei sitä voinut noin vain ohittaa laskelmissa. Eli voidaanko päätellä, että kaikki Pohjoismaita kohdanneet koettelemukset johtuivat ainoastaan Ribbentropin kyvyttömyydestä 1939 elokuussa.
"Saksalle tulos oli pettymys. Sieltä ei Suomelle sitten tukea Talvisodan aikana tullutkaan. "
"Jopa Kosola ja Riekki olisivat olleet parempia johtajia kuin tämä. "
Unohdat että Suomi tarvitsi johtajaa jolla oli vähän laajempi näkemys asioista kuin jollakin takametsien juntilla. Mannerheim sai Venäjän vuosinaan kokemuksen jonka veroista harvalla suomalaisella tuolloin oli. Se että Mannerheim tunsi Venäjän armeijan oli Suomelle tuolloin kullanarvoista. Takametsien jutteihin upposi niin kansallissosialismi kuin kommunismikin. Mannerheimin sivistystaso ja yleinen elämänkokemus taas antoivat tälle eväät nähdä todellisuus propagandan takana.
Tulee mieleen se salaa kuvattu filmi jossa Hitler oli vierailulla Suomessa Mannerheimin syntymäpäivillä. Hitler oli mestari näyttelemään aina sitä roolia jonka arveli tehovan vastapuoleen. Mannerheimin kanssa keskustellessaan Hitler esitti suurta valtiomistä ja sotilasjohtajaa. Filmistä voi kuitenkin tulkita että Mannerheim näki läpi Hitleristä.
ratsutallin tallivääpelinä varmasti kertyi monenlaista kokemusta ja näkemystä.Suomen kansan pitäisi ymmärtää olla kiitollinen, että me saimme ylipäälliköksi ratsuvääpelin. Saksa joutui tyytymään korpraaliin ja lopputulos oli sitä myöten.
***Tulee mieleen se salaa kuvattu filmi jossa Hitler oli vierailulla Suomessa Mannerheimin syntymäpäivillä**
Mistä olet tuollaisen päähäsi saanut?
Mitä tuossa valehtelussa oikein viehättää?
Mannerheim oli ennen kaikkea kenttäkomentaja. Hän kunnostautui kahdessa sodassa saaden ylennyksiä ja kunniamerkkejä kentällä. Hän komensi eri suuruisia yhtymiä rintamalla kolmen vuoden ajan. Ratsuväki oli tsaarin armeijan valiojoukkoa ja M. yhden parhaimman ratsuväkiarmeijakunnan komentaja.
Siinä oli meriitiä ylipäällkkyyteen aivan riittävästi.
Jokaisella maalla on joku joka johtaa sotaa mutta hän on vain keulakuva jota kuvataan lehtiin ja uutislähetyksiin mutta todellisen johtamisen suorittavat sotilaat hänen ympärillään.
Sama koskee vaikkapa Stalinia ja Hitleriä vaikka puhutaankin heidän johtamisestaan.Tietenkin HE johtivat mutta taas unohdetaan sellainen tosiseikka että joku tai jotkut neuvoivat heitä tekemään päätöksiään.
Se miten paljon Mannerheim sai ohjeita vaikkapa Airolta on hieman epäselvää kuten myös se miten paljon joku toinen vaikutti hänen päätöksiinsä.
Kierre jota on hankala tutkia eikö totta?
ovat täysin yksimielisiä siitä, että Mannerheim teki päätöksensä hyvin itsenäisesti. Usein hän sivuutti normaalin valmistelutyön ja improvisoi. Se on selvää, että hän kuunteli alaisiaan ja saattoi joskus jonkun ehdotusta noudattaakin.
Juuri autoritaarinen päätöksenteko oli M:n johtamisen heikkous - ja joskus voimakin. Heikkous oli siinä, että usein ei ollut kunnon harkintaa alla ja voima siinä, erttä oli vaion yksi tahto, ei riiteleviä kuppikuntia. Riidat käytiin kulisseissa - jos käytiin.
"Se miten paljon Mannerheim sai ohjeita vaikkapa Airolta on hieman epäselvää kuten myös se miten paljon joku toinen vaikutti hänen päätöksiinsä."
Airo alaisineen kirjoitti M:n joskus hieman epäselvät ratkaisut suunnitelmiksi ja käskyiksi. Hänen roolinsa oli siis pukea M:n tahto "selvälle suomelle". Usein hän onnistuikin. Ei aina, sillä M:lla oli kiusallinen tapa muuttaa ratkaisujaan yhtäkkiä tajuamatta millaisen ongelman se aiheutti kentällä.
Ihan tosi. Unkarin Miklós Horthy oli sentään keisarin adjutantti ja Itävalta-Unkarin laivaston komentaja. Horthy oli Hitlerin rotuteorioiden mukaan ugrilainen vaikka oli huomattavasti korkeampi upseeri ensimmäisessä ottelussa.
Dönitz ei läheskään saavuttanut ensimmäisessä maailmansodassa yhtä paljon kuin Horthy. Eikä saavuttanut myöskään Erich Raeder.
Se oli 75 vuotias sodan-aikana. Vanhoihin sotilaskaavoihin juuttunut ryssän upseeri. Enemmistö päätöksistä tapahtui juuri sellaisten miesten kuten Airon, Nihtilän, Paasosen ja Oeschin vaikutuksesta.
"Enemmistö päätöksistä tapahtui juuri sellaisten miesten kuten Airon, Nihtilän, Paasosen ja Oeschin vaikutuksesta."
Nämä herrat kun muistelmissaan ja elämäkerroissaan kertovat juuri päinvastoin. M. teki päätöksiä esittelyissä aamusta myöhään yöhön. Ongelma oli juuri siinä, että hän kokosi kaiken päätöksenteon omiin käsiinsä järkevän delegoinnin asemasta. Hän teki 12-14 tunnin työpäiviä ilman lomia ja vapaita koko sodan ajan.
Mannerheim oli 71-vuotias Talvisodan syttyessä. Hän oli erittäin työkykyinen, joskin jatkosodan loppuvaiheessa alkoi uupua, sairastella ja antoi ajoittain pessimismille valtaa.
ettei tuolla Mannerheimin erittäin heikolla koulutuksella voinut päästä pidemmälle kuin "kuraportaaseen" Valitettavasti hänen puutteelliset ja vanhanaikaiset kykynsä heijastuivat ikävällä tavalla kautta linjan toiminnassa ylipäällikkönä sotien aikana. Ei Keinosestakaan tullut hyvää puolustusvoimien komentajaa vaikka hän olikin huippuluokan kenttäkomentaja sotien aikana. Olisi parempi jos suutari pysyisi lestissään.
Vaikkakin Pohjois-Koreassa loputtomasti kerrotaan suuren johtajan korvaamattomuudesta, niin syystä tai toisesta väittämä kärsii länsilehdistön silmissä heikosta uskottavuudesta.
"Mannerheim oli ennen kaikkea kenttäkomentaja."
tehtävissä Mannerheim juuri osoitti suuret kykynsä. Hän toimi ratsuväkiarmeijakunnan vakinaisena komentajana, mutta myös armeijan suuruisen yhtymän eli Ryhmä Wranczan komentajana. Hän oli kadettikoulun lisäksi saanut runsaasti taktista koulutusta upseerien ratsastuskoulun mallieskadroonan päällikkönä. Japanin sodassa hän sai kokemusta käytännön joukkojen johtamisessa.
Sotakorkeakoulusta kävi hyvin kolmen vuoden komentajatehtävät taisteltaessa kahden suurvallan armeijoita vastaan.M. yleni pidemmälle kuin useimmat saman ikäiset yleisesikuntaupseerit. Se osoitti hänen kykyjään komentajana.
Vapaussodan ylipäällikkönä Mannerheim osoitti hämmästyttävää kykyä muokatessaan lyhyessä ajassa erittäin sekalaisesta seurakunnasta toimivan, vieläpä hyökkäyskykyisen armeijan. Hän oli voimakas ylipäällikkö, joka ei sallintu astuttavan varpailleen. Yrittäjiä kyllä riitti.
Sotien ylipäällikkyyteen hän valmistautui kahdeksan vuotta päätoimisesti perehtyen mm. Saksan, Ranskan ja Englannin sotateollisuuteen sekä taktiikan ja tekniikan viime saavutuksiin. Hänen johdollaan siirryttiin aluejärjestelmään, hankittiin edes välttämätön varustus ja uusittiin puolustussuunnitelmat.
Ilman M:n panosta Talvisotaa ei olisi kyetty käymään. Suomi olisi liitetty osaksi NL:a. Se, ettei niin käynyt ilmeisesti sinuakin eniten jurppii??
koskaan toiminut vääpelin sinänsä kunniakkaassa sotilasarvossa. Suomeen tullessaan hän oli kenraaliluutnantti.
Mannerheimin kohdalla erottamaan sotilasarvo ja virka.Virkana hänellä oli ratsutallin vääpelin toimi.
"Virkana hänellä oli ratsutallin vääpelin toimi."
Arvoja oli aliluutanntista kenraaliluutnanttiin.Virat olivat sen mukaan joukkueenjohtajasta armeijakunnan komentajaan..Muutaman vuoden M. toimi hovitallihallinnossa hevosten ostajana.Ratsutallin vääpelin tehtävät kuuluivat alupseereille.
joukkojen komentajien adjutanttien sotilasarvot vaihtelivat vänrikistä Dietlin everstin arvoiseen. Todella isoilla pojilla Saksassa löytyi varmasti jopa kenraalitasoisia.
Mannerheimin kokemuspiiri sen kun kasvaa jos hän on toiminut jopa hevoskauppiaana. Suomessa sitä hommaa hoiti niihin aikoihin mustalaiset.
Kuulemma nuo Talikkalan markkinat olivat nimenomaan kuuluisia hevosistaan ( Sakkolan porsaista). Oliko Mannerheim siellä koskaan tekemässä hevoskauppoja..
l
käyttöön oli vaativaa ammattityötä. Mannerheim oli kaartin parhaita ratsastajia. Siirtyessään 2 000 hengen hovitallihallintoon hän sai everstin palkan. Hän kiersi rajattomin valtuuksin parhaita hevossiittoloita Venäjällä ja Euroopassa.
M. kyllästyi kuitenkin tehtävään muutamassa vuodessa ja pakasi ratsuväkeen Upseeriratsastuskoulun mallieskadroonan päälliköksi. Virka sisälsi myös osallistumisen upseerien taktiseen koulutukseen. Se oli kai syynä, että M.luopui pyrkimästä sota-akatemiaan. Sen sijaan hän lähti vapaaehtoisena Japanin sotaan. Siellä hän kunnostautui saaden ylennyksen kentällä everstiksi.
aina muistavat korostaa. Ja nimenomaan kannattaa tarkastaa hevosen hampaat hyvin ettei käteen jää ”seniiliä luuskaa.” Varmaankin Mannerheimin erehtymätön sotataloudellinen näkemys juontaa juurikin noilta ajoilta. Toisaalta Mannerheimin käymä kuvioratsastuskurssi (Upseeriratsastuskoulun mallieskadroonan päälliköksi.) todistaa kaukokatseisuutta. Ellei hänestä olisi tullut Suomen armeijan ylipäällikköä, niin hän olisi voinut perustaa Louhisaareen nuorille tytöille ”heppatallin” vanhuutensa turvaksi.
”Hevosten ostaminen hovin käyttöön oli vaativaa ammattityötä.”
Todellisuudessa marski oli tsaarin armeijan kenraali ja divisioonankomentaja.
Valehtelu on Tarkkispojalle luonrainen tapa ilmaista asioita. Minkäs venäläinen syntyperälleen mahtaa!
Ja hävisi kaikki sotansa Tsaarin armeijassa, tosin venäläinen henkilöpalvoja yrittää senkin kiistää.
"a hävisi kaikki sotansa Tsaarin armeijassa,"
Ei Marskikaan ollut sellainen supermies, että olisi yksin voittanut kaikki Venäjän käymät sodat!
Mannerheim oli venäläinen kenraali 1911-1917 eli kuusi vuotta. Suomalainen kenraali ja marsalkka hän oli 1918-1950 eli 32 vuotta.
Siinäpä hänen suurin vikansa?
asiattomin osa tulee palstan homokommunisteilta. Heidän sankarinsa kun ovat lähinnä maanpettureita ja Stalinin nöyriä käskyläisiä..
Vanha Tsaarin aikana upseeri ja luokkajatteluun juuttunut kusipää.
Saksalaisvastainen varmaan siksi että Saksa ei antanut murhata suomalaisia samalla tavalla vuonna 1918 kun turkkilaiset murhasivat armenialaisia vuonna 1915.
punaisten kapinallisten rankaisemiseen 1918. Mannerheim oli muutenkin sitä mieltä, että rivimiehet oli lähetettävä kotiin. Toimiin hän ei kuitenkaan ryhtynyt. Hän kielsi moneen otteeseen omavaltaiset teloitukset ja pyrki käsittelemään rangaistukset kenttäoikeuksissa. Ne antoivat kuolemantuomioita 3-7 %:lle syytetyistä.
Mannerheim ei hyväksynyt Svinhufvudin sitoutumista saksalaisiin ja armeijan antamista heidän käskyvaltaansa. Sinänsä hän ei ollut sen kummemin saksalaisvastainen, vaan halusi suomalaisten pitävän päätösvallan omissa käsissään.
Mannerheim armahti valtionhoitajakaudellaan suuren määrän punavankeja.
Jatkosodassa ukko uhrasi tarpeettomasti suomalaisia Kiestingissä ja teki sodan aikana lukuisia useita päätöksiä jossa suomalaisia uhrattiin turhaan
Niin, ja oikeastaan koko Jatkosota oli pitkälti hänen masinoimansa kuten miekatuppipäiväkäsky osoittaa. Sotaa lähdettiin tarkoituksella, ei siihen jouduttu. Rytit ja muut olivat sitten ukon lakeijoita ja juoksupoikia haluten tietenkin siinä siivellä saada oman nimensä historiaan Karjalan valloittajina.
Mutta miten kävikään, Venäjää ei kukaa ole voittanut mongolien jälkeen eikä tule voittamaankaan.
poliittisen johdon päätöksillä ja koko kansan tahtoa tulkiten. Karjala haluttiin saada takaisin ja samalla turvalliset rajat. Mannerheim johti sotaa ylipäällikkönä. Suomi tukeutui Saksaan ja kun Saksa hävisi, Suomi hävisi.
Venäjä hävisi sotia esimerkiksi Ruotsille ja Puolalle 1600-luvulla ynnä Turkille vielä 1800 luvulla. Tappio tuli myös Krimin sodassa länsimaille.
Korpin historiatiedot ovat aina yhtä heikkoja.
Suomi muuten taisteli Neuvostoliittoa vastaan, ei Venäjää. Missä sinun ihmemaasi nyt on, Korppi?
venäläinen kenraali elämänsä loppuun asti. Hänhän ei antanut vallata Pietaria eikä katkaista neukkujen Elämäntietä Muurmanskiin, josta heille virtasi lännen apu. Nämä kaksi asiaa Suomen toimesta tehtyinä olisivat olleet neukkulan tuho. Mutta m-heim pelasti vastapuolen ja siksi häntä ei asetettu syytteeseen suomalaisten raskaista sotarikoksista. Kyllä sodan jälkeen vähemmästäkin ammuttiin sodan aikaisia johtajia.
Sotarikoksista piti vaieta ja siksi tuomittiinkin vain sodan aloittamisesta eli sotasyyllisiä. Näissäkin m-heimin olisi kuulunut olla pääsyytettynä, mutta kun ei. Piti palkita neukkuliiton pelastamisesta ja ehkä koko sodan lopputuloksen ratkaisemisesta.
kielsi Hitler pysäyttämällä Pohjoisen Armeijaryhmän hyökkäyksen ja käskemällä näännyttää kaupungin nälkään. Mannerheim ilmoitti jo ennen sotaa, ettei hyökkää Leningradiin.
Muurmannin radan katkaisua Sorokan pohjoispuolella ei tosissaan suunniteltu. Se olisi ollut uhkayritys, eikä Saksalla ollut lisää maavoimia siihen. Lisäksi USA ilmoitti radan katkaisun sodan syyksi. Ryti puuttui silloin asiaan.
Suomi ei tehnyt mitään sotarikoksia. Sodat aloitti NL liitossa natsien kanssa.
Mannerheim oli venäläinen kenraali 1911-1917 eli kuusi vuotta. Suomalainen kenraali ja marsalkka hän oli 1918-1950 eli 32 vuotta.
Saksa ei kyennyt valtaamaan Leningradia -41. Lue vaikka mistä sotahistoriasta niin oikeastaan jo elokuun jälkeen sakujen eteneminen sillä suunnalla muuttui suunnattoman raskaaksi rähjäämiseksi, pari kilometriä päivässä. Sen jälkkeen kun saku keskitti joukkonsa loppusyksyllä Moskovan valtaamiseen ei Leningradin valtaamisesta voinut enää edes haaveillakaan.
_Tietysti m-heim oli nimellisesti suomalainen kenraali mutta sydämessään taisi silti olla venäläinen kenraali eikä halunnut että kaunis Pietari ja koko Venäjä hävitetään. Olihan hän nuoruutensa pyörinyt Pietarissa tsaarin perskärpäsenä, että sympatioita riitti.
Jos vähänkään ajattelet niin m-heimin kohtelu sodan jälkeen voittajan taholta oli jotain sellaista, että jostakin hänet palkittiin. Kiistäminen olisi lapsellista.
"Suomi ei tehnyt mitään sotarikoksia. "
Usein unohdetaan, että Suomessa tuomittiin toisen maailmansodan jälkeen noin 700 henkilöä erilaisista sotarikoksista.
Sotarikoksilla tarkoitettiin suomalaisten sotavankileireillä ja miehitetyn alueen siirtoleireillä tekemiä väkivalta- ja omaisuusrikoksia sekä muita neuvostoliittolaisia tai liittoutuneita vastaan tehtyjä rikoksia.
Tuomiot langetettiin Suomen ja Neuvostoliiton Moskovassa 1944 solmiman välirauhansopimuksen 13. artiklan perusteella.
Vuoden 1947 syyskuun loppuun mennessä sotavankileirien tutkimuskeskus oli tutkinut kaikkiaan 4 059 syytettä, joista annettiin 694 tuomioita, eli 17 prosenttia syytteistä johti rangaistukseen.
Yli puolet rangaistuista oli aliupseereita ja sotamiehiä - upseereita oli alle viidennes, joukossa oli yksi kenraali ja kaksi everstiä. Suurin osa syytteistä ehdittiin käsitellä jo vuoden 1945 aikana.
Lähes 60 prosenttia rangaistuksista oli 1-3 vuoden mittaisia, yli kymmenen vuoden tuomioita oli muutama prosentti.
” Usein unohdetaan, että Suomessa tuomittiin toisen maailmansodan jälkeen noin 700 henkilöä erilaisista sotarikoksista.”
Sodan hävinnyt tuomitaan sotarikosista! Voittajaa ei tuomita;-D
???????????????????????
Marraskuun 30. päivän aamulla sisäministeri Urho Kekkonen, jonka alaisuudessa rajavartiojoukot olivat, soitti pääministeri Aimo Kaarlo Cajanderille. − Sota on syttynyt. Hallituksen on kokoonnuttava välittömästi.
− Tarkoitatko, että kokoonnumme jo ennen virka-ajan alkua, hölmistynyt Cajander vastasi.
Sotamarsalkka Gustaf Mannerheim marssi punakoneiden pommittaessa Helsinkiä puolustusministeri Juho Niukkasen puheille. − Ilmoittaudun paljon puheena olleeseen ylipäällikön toimeen.
Sekä Mannerheim että presidentti Kyösti Kallio halusivat maahan uuden hallituksen. Pääministeri Cajanderin, ulkoministeri Eljas Erkon ja sisäministeri Kekkosen jääräpäinen politiikka oli johtanut sotaan, nyt sodasta oli päästävä eroon.
− Mikäli Erkko olisi mies, hän menisi metsään ja ampuisi kuulan päähänsä, Mannerheim sanoi.
Erkko siirtyi sodan syttymispäivänä Ruotsiin. Eduskunta matkusti junalla Kauhavalle.
http://brantberg.fi/Talvisota - Kannas joulukuu 1939.htm
Mannerheim ei tehnyt Suomelle mitään sellaista hyvää mitä kuka tahansa ei olisi tehnyt mutta teki paljon sellaista pahaa mitä kukaan muu ei olisi tehnyt.
Sotatoimissa Mannerheimin hyvä puoli oli, että hän otti alaistensa neuvoista vaarin, kuten Oeschin tapauksessa. Huono puoli oli johtamistapa, hän sopi asioista vain kahden kesken asianosaisen kanssa, mikä saattoi johtaa hyvinkin suuriin skismoihin jääkäriveljeskunnissa. Tietenkin se, että oli sotilaana liikkeellä ratsuväkikoulupohjalta, esti kaiken strategisen operoinnin suunnittelun uusilla aseilla.
Hänellä ei ollut koulutusta sellaiseen johtamiseen johon Suomessa päätyi. Hänellä ei ollut esikuntaupseerikoulutusta, useilla hänen alaisillaan oli jo se riitti aiheuttamaan konflikteja.
Aloittajalle tiedoksi ettei sotilas- Mannerheimilla, erotukseksi vaikkapa etunimiltäänkin samannimisestä tutkija- ja tiedemies Mannerheimista, ollut WW1 aikaan aikaa miettiä Suomen asioita, hän kun ähersi ryssän joukoissa Puolaa vastaan ihan siellä rintamalla...
” Ukko teki palveluksen potkaisten tyhjää vuonna 1951.”
Erehdyt! Stalin kuoli keskelle kusilammikkoaan vuonna 1953 ja se oli SUURI PALVELUS koko maailmalle!