Psykoosi & Raamattu

mulla kävi vähän samallaisesti mut ei se ollu kannabiksen syytä vaan muuten perseellään olevien elämän tapojen takia/maailman katsomuksen ja kannabis oli se mikä buustas ton psykoosin maximi tehoille.. eli periaattes ganja näytti suoraan ja totuuden mukaisesti mihin suuntaan olin menossa jos jatkaisin samalla tyylillä ja siitä tuli hitommoiset pelkotilat, paniikki kohtauksia jne mut ku alko tajuta asioit niin oon saanu ikään kuin uuden aloituksen ja täl kertaa ei mitään ylimääräistä ego shittiä yms rooleja tarvii esittää.
ps.en syö mitään lääkkeitä vaikka mulle on määrätty kaiken näkösiä mut kokemuksesta tiedän et ne vasta vetää ihmisen sekasin... ei se psykoosi ole sairaus,päin vastoin se voi olla siunaus jos osaa tai uskaltaa kuulla sisintään. ganja is the cure hehehei

kiva lukea viestistäs että herra on sinut vapauttanut?oletan niin ,,huumeista. ja pelastanut ja parantanut myös psykoosista.mulla on itsellä ollut saman lainen kokemus,mutta ilman huumeita.alkoa käytin kyl runsaasti 90 luvun lopulla,ja jonkin verran 2000 luvun alussakin.mulla on kokemusta psykoosista.mutta mulle kävi niin että kohtasin jeesuksen omana vapahtajanani ja hän kirkasti minulle sovitus työnsä ristillä ja sain lähteä seuraamaan häntä,ja sain myös uskoa kaikki syntini anteeksi,ja ne myös julistettiin minulle anteeksi jeesuksen nimessä ja veressä,hengellisen tilaisuuden lopussa kun kysyttiin että kenen puolesta saa rukoilla niin minä nostin käteni,ja puolestani rukoiltiin,paikka oli erään pienen kaupungin helluntai seurakunta.siitä on nyt aikaa yli neljä vuotta ja herra on hulen minusta pitänyt.psykoosista minulla on sellainen käsitys että jokin asia/elämän tilanne laukaisee sen.mutta ne tuntemukset ja ajatukset joita siinä kokee ovat sielun vihollisen aikaan saamaa valhetta ja niihin ei tarvitse uskoa.näin minä selvisin kyseisistä asioista.sekä se että koska olen kristuksessa olen uusi luomus,se mikä on vanhaa on kadonnut ja uusi on tullut tilalle 2kor 5:17.eli se sairaus joka minulla oli ei ollut tässä uudessa luomuksessa vaan minun vanhassa ihmisessäni joka on kristuksen kanssa ristiin naulittu näin sain uskoa,ja alkaa elää uutta elämää hengen yhteydessä herraan ja jumalaan pyhän hengen kautta.ja vaikka mulla ja muillakin kaltaisillani on joskus huonompiakin hetkiä,niitä tulee myös.niin silloin on hyvä tietää että ristin työ riittää ja kaikki meidän synnit ovat sovitetut.ja tällaisinia kelvataan jumalalle ja ollaan yhtä arvokkaita kuin ns terveemmät.siunausta sinun elämääsi¨.vieköön tiesi seurakunta yhteyteen ja lue uutta testamenttia ja tartu sen sanomaan,jeesus on sama tänään kuin eilenkin samoin myös evankeliumin voima tartu siihen.tee niinkuin paavali älä kysy neuvoa lihalta ja vereltä vaan jumalalta ja hän kyllä vastaa sinulle.uudessa testamentissa sanotaan että kaikilla teillä on voitelu(tarkoittaa pyhän hengen yhteyttä)tehkää niinkuin se teitä oprttaa.ja myös sen että pidä vain se mistä olet varma ja tiedät keiltä olet sen oppinut.tervetuloaetsimään vastauksia raamatusta,ja uutta testamenttia lukemaan.suosittelen vielä sitä vanhaa 38 käännöstä

sinänsä, miksi olis...
Mut omas elämäs on ollu vuosien varrella muutama kokemus, joista en usko et olisin täysin kyl selvinny, ellen olisi sen hetkisen ymmärrykseni mukasesti ottanu ja lujasti kii siitä uskosta, joka sillon ain kohal ollu annettuna ja tavallaan peränny Jumalaa vastaamaan lupauksiinsa pelastaa, jos Häneen turvaa, kun on tosiaan kuvitellut menettävänsä järkensä tahi jotenkin jäävänsä "radalle".

Ne on ollu järkyttäviä juttuja sinänsä, en toivo sellasta kellekään, enkä tänä päivänä varmaks tiä mistä kyse ja kuin vakavia ne oikeesti on ollut, mut kyl mul esim. uskon suhteen on hyvinkin sellanen käsitys, et jos niissä tilanteissa olisin luopunu uskostani, ikäänkuin kuvitellut, ettei Jumala auta, anna anteeks, säilytä mun mielenterveyttäni jne. niin jostain syystä ajattelen, että olisin menettäny uskon lopullisesti.

Et ne olis olleet niinku sellasii pahojen henkien hyökkäyksiä kenties tms. jolloin on ollu painostus todella luopua uskosta Jeesuksen veren voimaan... Mut, mä en o oikeestaan niistä ees koskaan puhunu kelleen, enkä ole itekän millään niitä pystyny varsinaisesti arvioitseen... nää on vaan utusia käsityksiä ja arvailuja.

Niiden perusteella kuitenkin uskaltaisin kenelle tahansa neuvoo, jos siltä tuntuu, et uskoo 'riepotellaan', että tarttukaa kynsin hampain kiinni Jumalan lupauksiin ja uskoon, Hän pelastaa sellasis tilanteissa, eikä jätä pulaan. Et vaikka tuntuis kuinka pahalta, niin koittakaa saada oli tilanne millanen vaan, vaikka ääneen huudetuks Jeesusta ja rukoiltua tms.
-Puhumattakaan, et jos kyse ON siitä, mistä uumoiliskin, niin sillon EI MIKÄÄN MUU auta!