"Suomi on ainut sisällissodan käynyt maa, jossa hävinnyt osapuoli sai ne yhteiskunnalliset oikeudet,joita se kapinalla vaati ja paljon enemmän kuin sillä oli ennen sotaa."
Perrti Haapala, prof Treen yliopisto
Sissällissodan Pikku Jättiläinen s.404.
Näin käy, kun voittajan puolella on järkimiehet ja kansallinen sivistyneistö.
Perrti Haapala, prof Treen yliopisto
Sissällissodan Pikku Jättiläinen s.404.
Näin käy, kun voittajan puolella on järkimiehet ja kansallinen sivistyneistö.
Vastaukset 26
Vanhimmat
voittajan edustajana tiedät niin kansantalous/ markkinatalous on usein nollasummapeliä. Kansalaissodan jälkeen leipävilja oli loppu ja "länsi" edellytti voittaneelta osapuolelta köyhäinavun vastineeksi hävinneiden kansalaisoikeuksien palauttamista. Eihän siinä ollut tyhjällä vatsalla "sivistyneistöllä" (hekoheko) paljoakaan valinnanvaraa.
"Kansalaissodan jälkeen leipävilja oli loppu ja "länsi" edellytti voittaneelta osapuolelta köyhäinavun vastineeksi hävinneiden kansalaisoikeuksien palauttamista"
Kerro siis, missä ja millon tällainen vaatimus esitettiin?
ettei tuohon kysymykseen tule vastausta?
vaatimusta ei esitetty valtioiden taholta.Lehdistö voi olla eri juttu.
Heinäkuun loppuun menness'ä oli vapautettu noin 23 500 vankia. Leireillä oli kuollut noin 7 000. Jäljellä oli yli 40 000. Ei tähän prosessiin mitään ulkomaisia lupia tarvittu. Valitettvan hidas se kyllä oli.
Tammikuussa 1920 palautettiin kansalisluottamus noin 40 000:lle entiselle punavangille. Se johti seuraavissa vaaleissa sdp:n hajoamiseen. Se sai 53 ja Sosialistinen Työväenpuolue 27 paikkaa. Aivan vastaava määrä loikkasi SKDL:n riveihin 1945.
Suomessa käyty pieni I maailmansodan tapahtumavyöryyn liittyvä konflikti ei kiinnostanut ketään. Samaan aikaan, kun valkoiset voittivat sodan Suomessa Trotski teurasti porukkaa mielin määrin Venäjällä. Saksalaiset ottivat yhteen Ranskalaisten kanssa, kansallismieliset turkkilaiset tappoivat kreikkalaisia. Puolalaiset riehaantuivat. Koko Eurooppa oli täydellisessä myllerryksessä. Maailmansodan loppuminen ei tuota tilannetta muuttanut.
Vähitellen päästiin normaalioloihin Suomessa ja muualla.
Oli vähän pakko.
Esimerkiksi varmaan sellaiset pätevät ihmiset kuten Eero Wuori ja Emil Skog eivät Otto Wille Kuusisen ja Edvard Gyllingin mukana loikanneet Nekkulaan siksi koska oikeuksia parannettiin.
osallistui Messukylän taisteluun toisella ja Kaarlo Heiskanen puolella. Sotien jälkeen Skog oli puolustusministerinä ja Heiskanen puolustusvoimain komentajana. Näinkin voi käydä sisällissodasta huolimatta tai sen johdosta.
Kunnallisvaalit pidettiin jo 1918 lopussa. Äänioikeus oli 21 täyttäneillä poislukien kapinasta rangaistut. Vasemmisto sai äänistä 47 %.Muutaman vuoden päästä vasemmistoenemmistö oli 161 kunnassa.
Paikkallishallinto demokratisoitui radikaalisti.Sillä oli suuri merktiys työväestön integroitumisessa yhteiskuntaan. Äärivasemmisto teki kyllä kaikkensa sitä vastaan.Poliittinen kahtiajako alkoi tasoittua kunnallisella tasolla.
12.12 1926 nimitettiin ensimmäinen Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) vähemmistöhallitus,
pääministerinä Väinö Tanner. Tämä hallitus viimeisteli sitten 1918 armahduslait. Jäljelläolevat n. 50 vankia vapautettiin.
SDP tuomitsi kapinan joulukuussa 1918 ylimääräisessä puoluekokouksessa. Arveltiin, ettei työväestö olisi kyennyt hoitamaan valtiota, vaikka kapina olis onnistunutkin. Lopullinen pesänselvitys tapahtui puoluekokouksessa 1919 joulukuussa. Kokous oli riitaisa. Puolue jakautui aikanaan ja kolmannes oli jyrkän linjan kannattajia seuraavisa vaaleissa 1922.
Välillä käytiin kuitenkin Mannerheimin määräämät eduskuntavaalit maaliskuussa 1919. SDP oli kaikkien yllätykseksi suurin puolue 80 paikalla. Se kärsi vain 12 paikan tappion edellisiin vaaleihin. Ilman kapinaa se olisi ollut enemmistönä.
Demarien merkitys näkyi nyt suurissa ratkaisuissa. Valtiomuodoksi tuli tasavalta ja presidentiksi Ståhlberg. Valkoiset voittajat olivat tällä tasolla kokeneet melkoiset tappiot. Pettymys olikin katkera.
Toukokuusta 1§919 alkaen 55 000 tilaa itsenäistyi vajaassa kahdessa vuodessa. Vuoteen 1925 mennessä oli lunastettu yhteensä 43 000 torppaan ja 38 000 mäkitupaa.
Noin 24 000 talollista menetti maitaan alle käyvän hinnan ja samalla tietysti halpaa työvoimaa. Lunastushinta määrättiin 1914 tasossa ja tuli inflaation takia edulliseksi.. Valtio tuki pellonraivausta, säädettiin viljatullit ja tuottajahinnat nousivat.
Maaseudun tilattoman väestön maanhankinta ratkaistiin muutamaa vuotta myöhemmin ns. lex Kalliolla. Näihin ratkaisuihin perustuu silloisen maalaisliiton, nykyisen keskustan, vahva poliittinen asema vieläkin.
virhe. Kaikki torpat ja töllit olisi pitänyt liittää kantatiloihinsa ja kantatilat kollektivisoida valtio-omisteisiksi suurtiloiksi tehokkuussyistä. Ylimääräinen väki joka olisi jäänyt yli tehottomasta pientareviljelystä luovuttaessa, olisi tullut työllistää kaupunkeihin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen oli täysin kysyntävetoinen markkinatilanne 20 vuotta, valtion olisi tullut perustaa esimerkiksi autotehtaita.
hienonhieno järjestelmä toimeenpantiin Neuvostoliitossa. Punaisten voittaessa se olisi pian toimeenpantu myös Suomessa. Näkemättä jäi. Harmi!
No, kaipaamasi suurtilat ovat nyt Suomessa todellisuutta. Tosin ne ovat yksityisiä. Harmittaako?
Oppivelvollisuuslaki annettiin eduskunnalle jo 1918. Tosin kuntien harkintavalta pidensi yleisen oppivelvollisuuden toteutumisdta parinkymmenen vuoden ajalle.
Kunnissa koulu oli suurin menoerä ja valtiollakin toiseksi suurin.
Koulutuksesta tuli tärkeä sosiaalisen nousun väylä.
Suomi tarjosi kaikille leipää ja koulutusta. Silti raivotautisimmat punikit loikkivat rajan yli itään ihailemaan systeemiä, jossa ei ollut leipää, eikä koulutusta. Tai jos nyt joku jotain Pirkkalan kokeilumonisteen tasoista pumaskaa koulutuksena pitää.
Ja saivat siellä niskalaukauksen tai reissun Siperiaan.
Kuusinenkin selvisi lähinnä perseennuolennan takia. Kehtasivat paskiaiselle vaatia vuonna 1958 tänne viisumia.
Maansa myynyt mies. Sen kaupan kun tekee, paha on palauttaa rahoja ja saada maataan takaisin.
Mutta ainahan sitä voi jonkilaisen muistomerkin tehdä. Viipurissa oli pitkään (onko muuten vielä?) Leninin patsas keskellä toria. Vanhat viipurilaiset tiesivät, että paikka oli vanha kusiputkan paikka. Siinä sitä on mielikuvia: Leninin jalat ikäänkuin koko ajan kusessa. Kuin olisi housuunsa tehnyt. Katsele sitä siinä sitten ja ole edelleen vallankumouksen hurmoksessa. Kuusiselle voisi kehitellä jotakin samanlaista.
Siinäkin Suomi siirtyi 1920-luvulla sivistysvaltioiden joukkoon,. Tuontitavaroille säädettiin tullit.
Toinen uutuus oli progressiivinen tulo- ja omaisuusvero. Sillä otettiin rikkailta ja annettiin köyhille..
Ei Suomessa mitään suurempaa tuskaa kapinasta koettu ennenkuin myöhään sodan jälkeen, stallariaikoina. Suomi taisteli ja voitti talvisodassa yhtenäisenä. Jos olisi ollut laajempaa katkeruutta tai neukkusysteemin ihannointia, sodassa olisi käynyt kokolailla toisin. Nimenomaan yhteiskuntajärjestelmän laillisuus ja läpinäkyvyys mahdollistivat sen, että yhteisen kinastelun taakasta päästiin yli.
Jälkeenpäin ovat sitten uudet sukupolvet keksineet kokolailla uusia tulkintoja tapahtumista. Punaisten veriteot ja terrori unohdetaan ja valkoisista keksitään mitä kummallisimpia tarinoita, ilman, että kaikille avoimet lähteet tarjoaisivat niille mitään tukea. Varsinkin valkoisten tekemisistä on kattavat tiedot. Punaisten osalta voidaan ihan oikeasti kysyä, missä on kattava tutkimus siitä aiheesta. Ei taida kenelläkään olla pokkaa avata aihetta oikeasti!!?
muita tutkimuksia kuin Jaakko Paavolaisen?
Haapala Pertti: Kun yhteiskunta hajosi. Rasila Viljo: Kansalaissodan sosiaalinen tausta.
En jaksa luetella. Katso vaikka Sisällissodan Pikkuu Jättiläinen.
Tutkimuksia on loputtomiin.
eräs kirjoittaja valitti klo 11.29, että ei ole punaisten kohdalta.
jo tyukti punaisen ja valkoisen terrorin 1971. On olemassa mm. neliosainen Punaisen Suomen historia. Esimerkiksi Lappalainen Jussi T: Punakaartin sota 1-2. Tikka Marko: Kenttäoikeudet.Ylikangas Heikki: Tie Tampereelle.
Näitä riittää. Eihän palstan punikit niitä lue, kun pitää hokea propagandaa.
niistä punaisten terroriteoista sentään jotain ole kirjoitettu.
Punikit eivät hae totuutta, vaan tekevät vallankumousta. Edelleen. Se kannattaa huomata.
Neuvostoliitto myönsi Suomelle itsenäisyyden, koska sisällissota oli vain ajankysymys ja Neuvostoliitto oli jo sitoutunut tukemaan kapinoivaa osapuolta (punaisia). Saksalaiset taaskin tulivat valkoisten avuksi vain, koska Saksa pelkäsi Neuvostoliiton saavan Suomenalueen ja siinä sivussa Pohjanlahden ja Suomenlahden satamat kokonaan haltuunsa. Suomalaiset olivat käytännössä vain lännen ja idän pelinappuloita ensimmäisen maailmansodan melskeessä, vaikka eihän sitä Suomen historiankirjoissa vieläkään täysin myönnetä.