Ohituskaistalla tiukat vaatimukset.

Avuton yritys peitellä ruotsalaisten etuoikeuksia. Kummasti yliopistoihin pääsee ruotsinkielisille linjoille parhaimmillaan/pahimmillnn kaikki hakijat. On se kummaa että ruotsinkieliset haluavat olla tasavertaisia kieliasioissa, mutta sitten pitää olla yliedustus korkeakoulutuksessa.

Surujen ahneudella ei ole rajaa!

antero n. kirjoitti:

Avuton yritys peitellä ruotsalaisten etuoikeuksia. Kummasti yliopistoihin pääsee ruotsinkielisille linjoille parhaimmillaan/pahimmillnn kaikki hakijat. On se kummaa että ruotsinkieliset haluavat olla tasavertaisia kieliasioissa, mutta sitten pitää olla yliedustus korkeakoulutuksessa.

Surujen ahneudella ei ole rajaa!

Lue lisää

HURRI ON LYÖTY.

Suomenruotsalaisilla on omat koulut, omat arvosteluperusteet, oma ylioppilastutkintolautakunta, jne. Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin suomenruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat kiintiöt, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla koetuloksilla. Samoin käy kaikissa kansainsälisissä tutkimuksissa kuten PISA ja CIVIC tutkimukset.

Miten se HBL otikoikaan; "Dumma men glada" kuvatessaan suomenruotsalaisten huonoa tulosta PISAssa. Helppo olla iloinen, kun enemmistö on sallinut heille kaikenlaisia etu- ja erioikeuksia a la biaudet.

heikki_tala kirjoitti:

Suomenruotsalaisilla on omat koulut, omat arvosteluperusteet, oma ylioppilastutkintolautakunta, jne. Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin suomenruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat kiintiöt, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla koetuloksilla. Samoin käy kaikissa kansainsälisissä tutkimuksissa kuten PISA ja CIVIC tutkimukset.

Miten se HBL otikoikaan; "Dumma men glada" kuvatessaan suomenruotsalaisten huonoa tulosta PISAssa. Helppo olla iloinen, kun enemmistö on sallinut heille kaikenlaisia etu- ja erioikeuksia a la biaudet.

Lue lisää

Tähän ketjuun ei tule ainoatakaan asiallista kirjoitusta palstan suruilta. Kai tässäkin lietsotaan "käsittämätöntä ruotsalaisvihaa". Toisaalta olisi viihdyttävää nähdä Tapio saivartelemassa jotakin, hänhän seuraa Heikkia kuin hai laivaa täällä. Taatusti lukee tämänkin :)

heikki_tala kirjoitti:

Suomenruotsalaisilla on omat koulut, omat arvosteluperusteet, oma ylioppilastutkintolautakunta, jne. Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin suomenruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat kiintiöt, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla koetuloksilla. Samoin käy kaikissa kansainsälisissä tutkimuksissa kuten PISA ja CIVIC tutkimukset.

Miten se HBL otikoikaan; "Dumma men glada" kuvatessaan suomenruotsalaisten huonoa tulosta PISAssa. Helppo olla iloinen, kun enemmistö on sallinut heille kaikenlaisia etu- ja erioikeuksia a la biaudet.

Lue lisää

"Suomenruotsalaisilla on omat koulut, omat arvosteluperusteet, oma ylioppilastutkintolautakunta, jne. "

Aivan kuten suomenkielisilläkin.

"Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin suomenruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat kiintiöt, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla koetuloksilla."

Helsingin Yliopistolla on valtakunnallinen vastuu ruotsin kieltä hallitsevien lääkäreiden ja juristien kouluttamisesta.
HY:n ruotsinkieliseen lääketieteen koulutukseen on toiseksi vaikein päästä maan kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista. Suomen kielellä pääsee siis opiskelemaan lääketiedettä huomattavasti alemmilla pisteillä kuin ruotsin kielellä.

Oikeustieteellisiin tiedekuntiin valitaan vuosittain 500 opiskelijaa joista 30 (6%) valitaan ruotsinkieltä taitavien kiintiöstä.

Mainittakoon tässä yhteydessä että Lapin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on 3 opiskelijan kiintiö saamen kieltä taitaville.
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Valintaperusteet_2010.iw3

Liitin avausviestiini linkin alkuperäisen juttuun.

Et kai sinä huusianna väitä ettet ymmärrä sen vertaa ruotsia? Etkös sinäkin ole ollut sitä mieltä että kyllä koulu- / virkamiesruotsilla pärjätään Oulussa kun Pohjois-Pohjanmaalaiset tulevat sinne virastoihin asioimaan.

Ankdam kirjoitti:

"Suomenruotsalaisilla on omat koulut, omat arvosteluperusteet, oma ylioppilastutkintolautakunta, jne. "

Aivan kuten suomenkielisilläkin.

"Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin suomenruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat kiintiöt, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla koetuloksilla."

Helsingin Yliopistolla on valtakunnallinen vastuu ruotsin kieltä hallitsevien lääkäreiden ja juristien kouluttamisesta.
HY:n ruotsinkieliseen lääketieteen koulutukseen on toiseksi vaikein päästä maan kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista. Suomen kielellä pääsee siis opiskelemaan lääketiedettä huomattavasti alemmilla pisteillä kuin ruotsin kielellä.

Oikeustieteellisiin tiedekuntiin valitaan vuosittain 500 opiskelijaa joista 30 (6%) valitaan ruotsinkieltä taitavien kiintiöstä.

Mainittakoon tässä yhteydessä että Lapin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on 3 opiskelijan kiintiö saamen kieltä taitaville.
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Valintaperusteet_2010.iw3

Lue lisää

Kun oikeita perusteluja kiintiöille tai pakkoruotsille ole,
niin vedetään nuo vanhat fraasit:
-Suomi on kaksikielinen
-Perustuslaillinen velvollisuus palvella ruotsiksi
-yms..

Ankkalammikko kertoi sen yhdessä lauseessa:
"Helsingin Yliopistolla on valtakunnallinen vastuu ruotsin kieltä hallitsevien lääkäreiden ja juristien kouluttamisesta."

Haloo juuri näihin on saatava muutos, hynä ei riitä. Bonjaaks?

Eihän rikkaalla Ruotsillakaan ole siihen varaa.

Ankdam kirjoitti:

Liitin avausviestiini linkin alkuperäisen juttuun.

Et kai sinä huusianna väitä ettet ymmärrä sen vertaa ruotsia? Etkös sinäkin ole ollut sitä mieltä että kyllä koulu- / virkamiesruotsilla pärjätään Oulussa kun Pohjois-Pohjanmaalaiset tulevat sinne virastoihin asioimaan.

Lue lisää

Kun yritetään pitää Pohjois-Pohjanmaa kiinni etelämpänä olevassa ruotsikielisessä alueessa siihen vedoten että Oulussa ei palvelu pelaa ruotsin kielellä niin samalla tullaan sanoneeksi että pakkoruotsin opinnot eivät tuota ruotsinkielen taitoisia kansalaisia.
Tämän lisäksi on näitä 'ohituskaistoja' joiden avulla pyritään saamaan ruotsinkielen taitoisia lääkäreitä ja lakimiehiä...jne...jne. Ei näitä molempia pitäisi tarvita. Jos kerran korkeakoulutusta on jo ohjattu niin että sieltä tulee ruotsinkielen taitoisia eri alojen koulutettuja niin miksi ruotsittaa kaikki muutkin. Vapaaehtoistamalla ruotsin opinnot läpi koko koulutuksen esikoulusta tohtorin arvoon asti saadaan kyllä tarpeeksi kielitaitoisia eri alojen taitajia.
Tosin yliopistoon ruotsinkielisestä kiintiöstä sisään mennyttä pitäisi velvoittaa myös työskentelemään sellaisella alueella jossa sitä taitoa vaaditaan. Yksityisessä yrityksessä ei voisi toimia kuin ruotsinkielisellä alueella. Julkisen sektorin paikat olisi laitettava tärkeysjärjestykseen siten että jokaiselle paikkakunnalle saataisiin se ruotsia hyvin puhuva lääkäri tai lakimies tai.... Jos kerran Rovaniemellä ja Lieksassa pitää olla ruotsia taitava lääkäri niin sitten sinne ohjataan ainakin yksi ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistunut lääkärinplanttu hommaa hoitamaan.

Ankdam kirjoitti:

"Suomenruotsalaisilla on omat koulut, omat arvosteluperusteet, oma ylioppilastutkintolautakunta, jne. "

Aivan kuten suomenkielisilläkin.

"Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin suomenruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat kiintiöt, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla koetuloksilla."

Helsingin Yliopistolla on valtakunnallinen vastuu ruotsin kieltä hallitsevien lääkäreiden ja juristien kouluttamisesta.
HY:n ruotsinkieliseen lääketieteen koulutukseen on toiseksi vaikein päästä maan kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista. Suomen kielellä pääsee siis opiskelemaan lääketiedettä huomattavasti alemmilla pisteillä kuin ruotsin kielellä.

Oikeustieteellisiin tiedekuntiin valitaan vuosittain 500 opiskelijaa joista 30 (6%) valitaan ruotsinkieltä taitavien kiintiöstä.

Mainittakoon tässä yhteydessä että Lapin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on 3 opiskelijan kiintiö saamen kieltä taitaville.
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Valintaperusteet_2010.iw3

Lue lisää

että Ruotsissa luovuttiiin kaikista kieleen perustuvista kiintiöistä jo vuosia sitten. Ne kun sotivat tasa-arvoa vastaan. Suomessa ei ole yhtään tarpeellisempaa kouluttaa lääkäreitä tai tuomareita ruotsin kielellä kuin Ruotsissa suomenkielisä! Ruotsissa on PALJON enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä.
Ruotsi on mainio malli uudella kielilaillaan. Siihen on päästävä myös Suomessa, että vain suuren enemmistön kieli on virallinen ja suurin vanha kieli saa eli ruotsi saa kansallisen vähemmistökielen aseman. Sitä kohti ollaan nyt menossa kiihtyvällä vauhdilla. Miljardit eurotkaan eivät pysty tätä enää estämään.

Ankdam kirjoitti:

"Suomenruotsalaisilla on omat koulut, omat arvosteluperusteet, oma ylioppilastutkintolautakunta, jne. "

Aivan kuten suomenkielisilläkin.

"Totuus paljastuu siinä vaiheessa, kun pitäisi kilpailla samoin ehdoin suomalaisten kanssa - silloin suomenruotsalaiset putoavat kuin eno veneestä ja ainoa pelastusrengas ovat kiintiöt, joilla he ohittavat lahjakkaampia suomenkielisiä jopa 10 pistettä huonommilla koetuloksilla."

Helsingin Yliopistolla on valtakunnallinen vastuu ruotsin kieltä hallitsevien lääkäreiden ja juristien kouluttamisesta.
HY:n ruotsinkieliseen lääketieteen koulutukseen on toiseksi vaikein päästä maan kaikista lääketieteellisistä tiedekunnista. Suomen kielellä pääsee siis opiskelemaan lääketiedettä huomattavasti alemmilla pisteillä kuin ruotsin kielellä.

Oikeustieteellisiin tiedekuntiin valitaan vuosittain 500 opiskelijaa joista 30 (6%) valitaan ruotsinkieltä taitavien kiintiöstä.

Mainittakoon tässä yhteydessä että Lapin Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on 3 opiskelijan kiintiö saamen kieltä taitaville.
http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden_tiedekunta/Opiskelijavalinta/Valintaperusteet_2010.iw3

Lue lisää

Ja ikään kuin "vahingossa" unohdat mainita ruotsinkielisen kauppatieteellisen koulutuksen, jossa opiskelijamäärä on ruotsinkieliseen väestömäärään nähden ihan järjettömän suuri.

Vakka-Suomi kirjoitti:

Kun yritetään pitää Pohjois-Pohjanmaa kiinni etelämpänä olevassa ruotsikielisessä alueessa siihen vedoten että Oulussa ei palvelu pelaa ruotsin kielellä niin samalla tullaan sanoneeksi että pakkoruotsin opinnot eivät tuota ruotsinkielen taitoisia kansalaisia.
Tämän lisäksi on näitä 'ohituskaistoja' joiden avulla pyritään saamaan ruotsinkielen taitoisia lääkäreitä ja lakimiehiä...jne...jne. Ei näitä molempia pitäisi tarvita. Jos kerran korkeakoulutusta on jo ohjattu niin että sieltä tulee ruotsinkielen taitoisia eri alojen koulutettuja niin miksi ruotsittaa kaikki muutkin. Vapaaehtoistamalla ruotsin opinnot läpi koko koulutuksen esikoulusta tohtorin arvoon asti saadaan kyllä tarpeeksi kielitaitoisia eri alojen taitajia.
Tosin yliopistoon ruotsinkielisestä kiintiöstä sisään mennyttä pitäisi velvoittaa myös työskentelemään sellaisella alueella jossa sitä taitoa vaaditaan. Yksityisessä yrityksessä ei voisi toimia kuin ruotsinkielisellä alueella. Julkisen sektorin paikat olisi laitettava tärkeysjärjestykseen siten että jokaiselle paikkakunnalle saataisiin se ruotsia hyvin puhuva lääkäri tai lakimies tai.... Jos kerran Rovaniemellä ja Lieksassa pitää olla ruotsia taitava lääkäri niin sitten sinne ohjataan ainakin yksi ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistunut lääkärinplanttu hommaa hoitamaan.

Lue lisää

...ei ruotsinKIELISILLE!

Pakko- / virkamiesruotsi ei anna sen parempia edellytyksiä työskentelemään ruotsiksi kuin parin vuoden opiskelu työväenopistossa. Yrittäkää nyt netti fennot jo tajuta että se pakollinen oppimäärä mitä tässä maassa ruotsia opiskellaan on vain turistikielitaitoa vastaava oppimäärä, jos sitäkään mutta sekin näyttää olevan teidän oppimiskyvyllenne olevan liikaa. Ei koulussa opita minkään aineen mestariksi ja huipputaitajaksi koulussa annetaan vain peruspalikat joille sitten kukin rakentaa tietonsa, taitonsa ja elämänsä ominen halujensa ja kiinnostustensa mukaan.

"Jos kerran Rovaniemellä ja Lieksassa pitää olla ruotsia taitava lääkäri niin sitten sinne ohjataan ainakin yksi ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistunut lääkärinplanttu hommaa hoitamaan. "

Ei pidä olla, olet käsittänyt väärin.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin

Ankdam kirjoitti:

...ei ruotsinKIELISILLE!

Pakko- / virkamiesruotsi ei anna sen parempia edellytyksiä työskentelemään ruotsiksi kuin parin vuoden opiskelu työväenopistossa. Yrittäkää nyt netti fennot jo tajuta että se pakollinen oppimäärä mitä tässä maassa ruotsia opiskellaan on vain turistikielitaitoa vastaava oppimäärä, jos sitäkään mutta sekin näyttää olevan teidän oppimiskyvyllenne olevan liikaa. Ei koulussa opita minkään aineen mestariksi ja huipputaitajaksi koulussa annetaan vain peruspalikat joille sitten kukin rakentaa tietonsa, taitonsa ja elämänsä ominen halujensa ja kiinnostustensa mukaan.

"Jos kerran Rovaniemellä ja Lieksassa pitää olla ruotsia taitava lääkäri niin sitten sinne ohjataan ainakin yksi ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistunut lääkärinplanttu hommaa hoitamaan. "

Ei pidä olla, olet käsittänyt väärin.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin

Lue lisää

Ja suomenkielinen koulutus on suomenkielenTAITOISILLLE, ei suomenKIELISILLE. Joten miksi ruotsinkieliset eivät voisi opiskella suomenkielisessä koulussa? Miksi pitää olla ylimitoitettu opiskelupaikkamäärä esim. kauppatieteen koulutuksessa?

kiintiöt pois kirjoitti:

Ja ikään kuin "vahingossa" unohdat mainita ruotsinkielisen kauppatieteellisen koulutuksen, jossa opiskelijamäärä on ruotsinkieliseen väestömäärään nähden ihan järjettömän suuri.

Lue lisää

En minä mitään vahingossa unohda, kauppatieteet eivät kuulu niihin aloihin joihin liittyy valtion järjestämisvastuu palveluista (vrt lääkärit ja juristit), joten kauppatieteen kuten ei monilla muillakaan aloilla puhuta kielellisistä koulutuskiintiöistä lainkaan.
En nyt jaksa ryhtyä kaivelemaan kaikkia kauppatieteen alan oppilaitoksia mutta väitän ettei niitä kaupallisenkaan alan opintopaikkoja valtakunnan mittakaavassa ole ruotsinkielisille mitenkään suhteettoman paljon. Ruotsiksi kauppatieteitä voi opiskella vain Helsingissä, Turussa ja Vaasassa (Hankenin etäpiste)
Voithan todistaa väitteeni vääräksi jos viitsit kaivaa niitä lukuja.
Hankenilla opiskelee lisäksi paljon suomenkielisiä ja siellä järjestetään myös runsaasti englanninkielistä koulutusta.
Kaupalliselle alalle hakeutuu tyypillisesti kieliaitoista porukkaa ja siksi monelle suomenkielisellekin Hanken on helppo valinta.
Tietääkseni yksi syy on myös että kaupallisten alojen ruotsinkielisiä ammattikorkeakoulupaikkoja on suhteessa vähemmän kuin suomenkielisiä ja Hanken osaksi kompensoi niiden vähyyttä.
Kaupalliset alat ovat lisäksi erittäin perinteisiä ruotsinkielisten elinkeinoja.

Ja muista myös että ruotsinkielisiä opintopaikkoja ei ole läheskään kaikilla aloilla!! Kun niitä opintopaikkoja monilla aloilla on nolla niin vastaavasti niitä on sitten jossain toisessa koulutuksessa hieman enemmän.

kiintiöt pois kirjoitti:

Ja suomenkielinen koulutus on suomenkielenTAITOISILLLE, ei suomenKIELISILLE. Joten miksi ruotsinkieliset eivät voisi opiskella suomenkielisessä koulussa? Miksi pitää olla ylimitoitettu opiskelupaikkamäärä esim. kauppatieteen koulutuksessa?

Lue lisää

"Ja suomenkielinen koulutus on suomenkielenTAITOISILLLE, ei suomenKIELISILLE."
Niin juuri. Ei äidinkielestä ole mitään mainintaa, sehän olisi syrjivää.

"Joten miksi ruotsinkieliset eivät voisi opiskella suomenkielisessä koulussa?"
Olisi aika epäreilua jos pakotettaisiin opiskelemaan vieraalla kielellä, monet ruotsinkieliset toki opiskelevat suomeksi koska kaikilla aloilla ei ole ruotsinkielistä koulutusta.
Kielitaito ratkaisee ei äidinkieli!!

Ja koska Perustuslaissa sanotaan näin: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Ankdam kirjoitti:

En minä mitään vahingossa unohda, kauppatieteet eivät kuulu niihin aloihin joihin liittyy valtion järjestämisvastuu palveluista (vrt lääkärit ja juristit), joten kauppatieteen kuten ei monilla muillakaan aloilla puhuta kielellisistä koulutuskiintiöistä lainkaan.
En nyt jaksa ryhtyä kaivelemaan kaikkia kauppatieteen alan oppilaitoksia mutta väitän ettei niitä kaupallisenkaan alan opintopaikkoja valtakunnan mittakaavassa ole ruotsinkielisille mitenkään suhteettoman paljon. Ruotsiksi kauppatieteitä voi opiskella vain Helsingissä, Turussa ja Vaasassa (Hankenin etäpiste)
Voithan todistaa väitteeni vääräksi jos viitsit kaivaa niitä lukuja.
Hankenilla opiskelee lisäksi paljon suomenkielisiä ja siellä järjestetään myös runsaasti englanninkielistä koulutusta.
Kaupalliselle alalle hakeutuu tyypillisesti kieliaitoista porukkaa ja siksi monelle suomenkielisellekin Hanken on helppo valinta.
Tietääkseni yksi syy on myös että kaupallisten alojen ruotsinkielisiä ammattikorkeakoulupaikkoja on suhteessa vähemmän kuin suomenkielisiä ja Hanken osaksi kompensoi niiden vähyyttä.
Kaupalliset alat ovat lisäksi erittäin perinteisiä ruotsinkielisten elinkeinoja.

Ja muista myös että ruotsinkielisiä opintopaikkoja ei ole läheskään kaikilla aloilla!! Kun niitä opintopaikkoja monilla aloilla on nolla niin vastaavasti niitä on sitten jossain toisessa koulutuksessa hieman enemmän.

Lue lisää

No just tässähän sitä syytä tulikin:

"Tietääkseni yksi syy on myös että kaupallisten alojen ruotsinkielisiä ammattikorkeakoulupaikkoja on suhteessa vähemmän kuin suomenkielisiä ja Hanken osaksi kompensoi niiden vähyyttä. "

Siis suomenkieliset tyytykööt AMK-paikkoihin ja ruotsinkieliselle kompensoidaan tämä kamala vääryys järjestämällä ylisuuri koulutus ja helppo pääsy yliopistotason koulutukseen! Huhhuh, no hyvä että et edes yritä peitellä tätä asennettasi!

Ankdam kirjoitti:

"Ja suomenkielinen koulutus on suomenkielenTAITOISILLLE, ei suomenKIELISILLE."
Niin juuri. Ei äidinkielestä ole mitään mainintaa, sehän olisi syrjivää.

"Joten miksi ruotsinkieliset eivät voisi opiskella suomenkielisessä koulussa?"
Olisi aika epäreilua jos pakotettaisiin opiskelemaan vieraalla kielellä, monet ruotsinkieliset toki opiskelevat suomeksi koska kaikilla aloilla ei ole ruotsinkielistä koulutusta.
Kielitaito ratkaisee ei äidinkieli!!

Ja koska Perustuslaissa sanotaan näin: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Lue lisää

"Olisi aika epäreilua jos pakotettaisiin opiskelemaan vieraalla kielellä,"

Itse yrität puolustella ruotsinkielisiä kiintiöitä sillä, että myös suomenkieliset voivat opiskella siellä. Eikö tämä olekaan epäreilua, kun kyseessä on suomenkieliset, jotka opiskelevat vieraalla kielellä? Epäreilua onkin vain, jos ruotsinkielinen joutuisi opiskelemaan suomeksi?

Eikö se ole epäreilua, että ruotsinkielisillä on käytettävissään kokonaisen maan verran ruotsinkielistä koulutusta naapurissa? Mutta suomenkielisillä ei ole muualla kuin Suomessa?

Ankdam kirjoitti:

...ei ruotsinKIELISILLE!

Pakko- / virkamiesruotsi ei anna sen parempia edellytyksiä työskentelemään ruotsiksi kuin parin vuoden opiskelu työväenopistossa. Yrittäkää nyt netti fennot jo tajuta että se pakollinen oppimäärä mitä tässä maassa ruotsia opiskellaan on vain turistikielitaitoa vastaava oppimäärä, jos sitäkään mutta sekin näyttää olevan teidän oppimiskyvyllenne olevan liikaa. Ei koulussa opita minkään aineen mestariksi ja huipputaitajaksi koulussa annetaan vain peruspalikat joille sitten kukin rakentaa tietonsa, taitonsa ja elämänsä ominen halujensa ja kiinnostustensa mukaan.

"Jos kerran Rovaniemellä ja Lieksassa pitää olla ruotsia taitava lääkäri niin sitten sinne ohjataan ainakin yksi ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistunut lääkärinplanttu hommaa hoitamaan. "

Ei pidä olla, olet käsittänyt väärin.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin

Lue lisää

"Kiintiöt ovat ruotsinkielenTAITOISILLLE AnkdamKäyttäjän viestit7.7.2010 10:25
...ei ruotsinKIELISILLE! " Näisn se Ankdam meinaa.

Minkähän takia sitten kyseinen kaavake äidinkielitiedon muuttamisesta on olemassa.

Vain hullu täyttää kaavakkeen etujen toivossa, koska niitä ei ole.



http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html

kiintiöt pois kirjoitti:

"Olisi aika epäreilua jos pakotettaisiin opiskelemaan vieraalla kielellä,"

Itse yrität puolustella ruotsinkielisiä kiintiöitä sillä, että myös suomenkieliset voivat opiskella siellä. Eikö tämä olekaan epäreilua, kun kyseessä on suomenkieliset, jotka opiskelevat vieraalla kielellä? Epäreilua onkin vain, jos ruotsinkielinen joutuisi opiskelemaan suomeksi?

Eikö se ole epäreilua, että ruotsinkielisillä on käytettävissään kokonaisen maan verran ruotsinkielistä koulutusta naapurissa? Mutta suomenkielisillä ei ole muualla kuin Suomessa?

Lue lisää

"Itse yrität puolustella ruotsinkielisiä kiintiöitä sillä, että myös suomenkieliset voivat opiskella siellä. Eikö tämä olekaan epäreilua, kun kyseessä on suomenkieliset, jotka opiskelevat vieraalla kielellä? "

Kiintiöiden tarkoitus on tuottaa Suomeen ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja juristeja mutta kenenkään ei ole pakko niihin koulutuksiin hakeutua kuten ei mihinkään muuhunkaan yliopistokoulutukseen.

Monethan jopa hakeutuvat englanninkielisiin koulutuksiin. Valtaosa niin suomen- kuin ruotsinkielisistäkin kuitenkin opiskelevat omalla äidinkielellään ja siihen on oltava olemassa yhtäläiset mahdollisuudet mahdollisuudet.

Suomenkieliset suomalaisethan paljon asuvat myös "muualla Suomessa" mutta meikäläiset melkein kaikki aika pienellä alueella täällä rannikolla joten lienee aika luonnollista että se meidän koulutuskin on täällä.

Ankdam kirjoitti:

"Itse yrität puolustella ruotsinkielisiä kiintiöitä sillä, että myös suomenkieliset voivat opiskella siellä. Eikö tämä olekaan epäreilua, kun kyseessä on suomenkieliset, jotka opiskelevat vieraalla kielellä? "

Kiintiöiden tarkoitus on tuottaa Suomeen ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja juristeja mutta kenenkään ei ole pakko niihin koulutuksiin hakeutua kuten ei mihinkään muuhunkaan yliopistokoulutukseen.

Monethan jopa hakeutuvat englanninkielisiin koulutuksiin. Valtaosa niin suomen- kuin ruotsinkielisistäkin kuitenkin opiskelevat omalla äidinkielellään ja siihen on oltava olemassa yhtäläiset mahdollisuudet mahdollisuudet.

Suomenkieliset suomalaisethan paljon asuvat myös "muualla Suomessa" mutta meikäläiset melkein kaikki aika pienellä alueella täällä rannikolla joten lienee aika luonnollista että se meidän koulutuskin on täällä.

Lue lisää

"Kiintiöiden tarkoitus on tuottaa Suomeen ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja juristeja"

Ja kerrotko vielä, miksi suomenkielisen lääkäri- ja juristiopiskelijan tulee suorittaa ruotsin kielen virkamieskoe?

"Valtaosa niin suomen- kuin ruotsinkielisistäkin kuitenkin opiskelevat omalla äidinkielellään ja siihen on oltava olemassa yhtäläiset mahdollisuudet mahdollisuudet."

Kerro tämä sille suomenkieliselle, jonka nenän edestä ruotsinkielinen on vienyt opiskelupaikan alemmilla pisteillä.

tölväyksiä kirjoitti:

"Kiintiöt ovat ruotsinkielenTAITOISILLLE AnkdamKäyttäjän viestit7.7.2010 10:25
...ei ruotsinKIELISILLE! " Näisn se Ankdam meinaa.

Minkähän takia sitten kyseinen kaavake äidinkielitiedon muuttamisesta on olemassa.

Vain hullu täyttää kaavakkeen etujen toivossa, koska niitä ei ole.



http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_vrk_5_05_fi_sv/index.html

Lue lisää

"Vain hullu täyttää kaavakkeen etujen toivossa, koska niitä ei ole."

Kuka sellaista on tehnyt?? Eihän siinä ole mitään järkeä!

Lomake on m.m. niitä varten jotka lapsena on merkitty jommankumman kieliseksi ja itse aikuisena haluavat sen muuttaa. Ei sen muutoksen myötä kuitenkaan mitään etuja tule, mutta saapa viranomaisyhteydenotot ruotsin kielellä. Kaipa se on useimmille ihan vain tunne- ja identiteettikysymys.

Ankdam kirjoitti:

"Vain hullu täyttää kaavakkeen etujen toivossa, koska niitä ei ole."

Kuka sellaista on tehnyt?? Eihän siinä ole mitään järkeä!

Lomake on m.m. niitä varten jotka lapsena on merkitty jommankumman kieliseksi ja itse aikuisena haluavat sen muuttaa. Ei sen muutoksen myötä kuitenkaan mitään etuja tule, mutta saapa viranomaisyhteydenotot ruotsin kielellä. Kaipa se on useimmille ihan vain tunne- ja identiteettikysymys.

Lue lisää

"Kaipa se on useimmille ihan vain tunne- ja identiteettikysymys."

Niin, toiset haluavat olla suomalaisia ja toiset haluavat välttämättä erottua heistä.

heikki_tala kirjoitti:

että Ruotsissa luovuttiiin kaikista kieleen perustuvista kiintiöistä jo vuosia sitten. Ne kun sotivat tasa-arvoa vastaan. Suomessa ei ole yhtään tarpeellisempaa kouluttaa lääkäreitä tai tuomareita ruotsin kielellä kuin Ruotsissa suomenkielisä! Ruotsissa on PALJON enemmän suomenkielisiä kuin Suomessa ruotsinkielisiä.
Ruotsi on mainio malli uudella kielilaillaan. Siihen on päästävä myös Suomessa, että vain suuren enemmistön kieli on virallinen ja suurin vanha kieli saa eli ruotsi saa kansallisen vähemmistökielen aseman. Sitä kohti ollaan nyt menossa kiihtyvällä vauhdilla. Miljardit eurotkaan eivät pysty tätä enää estämään.

Lue lisää

sekin, että itä-talainmaan marqiisi sekoittaa koulutuskielen ja koulutettavien kielen, mahdollisesti tarkoituksellisesti sumuttaakseen, mutta onhan toki mahdollista, että hän tekee sen ymmärtämättömyyttään.

Jos muulla kuin suomen kielellä annettu koulutus sotii tasa-arvoa vastaan niin toki Itä-talainmaan marqiisi on vaatimassa myös esimerkiksi venäjän- ja englanninkielisten koulutusten lopettamista? Mutta onko?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

sekin, että itä-talainmaan marqiisi sekoittaa koulutuskielen ja koulutettavien kielen, mahdollisesti tarkoituksellisesti sumuttaakseen, mutta onhan toki mahdollista, että hän tekee sen ymmärtämättömyyttään.

Jos muulla kuin suomen kielellä annettu koulutus sotii tasa-arvoa vastaan niin toki Itä-talainmaan marqiisi on vaatimassa myös esimerkiksi venäjän- ja englanninkielisten koulutusten lopettamista? Mutta onko?

Lue lisää

Oliko kirjoituksesi tarkoitus jonkinsorttinen ilkeily, vain oliko siinä jokin ajatuskin mukana?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

sekin, että itä-talainmaan marqiisi sekoittaa koulutuskielen ja koulutettavien kielen, mahdollisesti tarkoituksellisesti sumuttaakseen, mutta onhan toki mahdollista, että hän tekee sen ymmärtämättömyyttään.

Jos muulla kuin suomen kielellä annettu koulutus sotii tasa-arvoa vastaan niin toki Itä-talainmaan marqiisi on vaatimassa myös esimerkiksi venäjän- ja englanninkielisten koulutusten lopettamista? Mutta onko?

Lue lisää

että Suomessa olisi kiintiöitä venäjän- tai englanninkieliseen koulutukseen. Mutta lapioijan tarkoitus onkin vain hämätä ja johtaa harhaan. Siinä ei toki ole mitään uutta.
Suomessa ruotsin kielen asema kaikin mahdollisin tavoin on epäterve. Sitä asemaa on nyt alettu varovasti purkaa, mutta matka on pitkä. Surujen summa oli keväällä 2004, kun RKP hävisi sekä valtioneuvostossa että eduskunnassa äänestykset, joilla poistettiin "toisen kotimaisen kielen" pakollisuus ylioppilastutkinnossa. Se rassaa luteita ja johtaa kielivapauteen eli pakkoruotsin juurimiseen. Se taas johtaa Suomen viralliseen yksikielisyyteen eli pohjoismaiseen malliin, jossa vain suuren enemmistön äidinkieli on virallinen.

heikki_tala kirjoitti:

että Suomessa olisi kiintiöitä venäjän- tai englanninkieliseen koulutukseen. Mutta lapioijan tarkoitus onkin vain hämätä ja johtaa harhaan. Siinä ei toki ole mitään uutta.
Suomessa ruotsin kielen asema kaikin mahdollisin tavoin on epäterve. Sitä asemaa on nyt alettu varovasti purkaa, mutta matka on pitkä. Surujen summa oli keväällä 2004, kun RKP hävisi sekä valtioneuvostossa että eduskunnassa äänestykset, joilla poistettiin "toisen kotimaisen kielen" pakollisuus ylioppilastutkinnossa. Se rassaa luteita ja johtaa kielivapauteen eli pakkoruotsin juurimiseen. Se taas johtaa Suomen viralliseen yksikielisyyteen eli pohjoismaiseen malliin, jossa vain suuren enemmistön äidinkieli on virallinen.

Lue lisää

Itä-Talainmaan marqiisin vihan kohteena ovatkin siis nimenomaisesti ruotsinkieliseen koulutukseen kiintiöidyt ja väestöosuuteen perustuvat paikat eli lähinnä lääketieteellinen koulutus ja ammatillinen koulutus. Mutta miksi marqiisia suututtaa se, että n 5 prosentin väestönosan kielellä järjestetään noin 5 % lääketieteellisestä koulutuksesta? Paikkojahan ei suinkaan ole kiintiöity ruotsinkielisille vaikka marqiisi tyypilliseen hämäystyyliinsä siihen suuntaan viittailikin.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

Itä-Talainmaan marqiisin vihan kohteena ovatkin siis nimenomaisesti ruotsinkieliseen koulutukseen kiintiöidyt ja väestöosuuteen perustuvat paikat eli lähinnä lääketieteellinen koulutus ja ammatillinen koulutus. Mutta miksi marqiisia suututtaa se, että n 5 prosentin väestönosan kielellä järjestetään noin 5 % lääketieteellisestä koulutuksesta? Paikkojahan ei suinkaan ole kiintiöity ruotsinkielisille vaikka marqiisi tyypilliseen hämäystyyliinsä siihen suuntaan viittailikin.

Lue lisää

Miksi Tapio vihaat meitä suomenkielisiä?

Ankdam kirjoitti:

"Ja suomenkielinen koulutus on suomenkielenTAITOISILLLE, ei suomenKIELISILLE."
Niin juuri. Ei äidinkielestä ole mitään mainintaa, sehän olisi syrjivää.

"Joten miksi ruotsinkieliset eivät voisi opiskella suomenkielisessä koulussa?"
Olisi aika epäreilua jos pakotettaisiin opiskelemaan vieraalla kielellä, monet ruotsinkieliset toki opiskelevat suomeksi koska kaikilla aloilla ei ole ruotsinkielistä koulutusta.
Kielitaito ratkaisee ei äidinkieli!!

Ja koska Perustuslaissa sanotaan näin: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Lue lisää

Kansallinen kokoomus avasi puoluekokouksessaan keskustelun ruotsin kielen perustuslaillisenaseman muuttamiseksi. Yllätys on, että nyt jo eka kerralla 38 % puoluekokouksen valtuutetuista kannatti siirtymistä viralliseen yksikielisyyteen. Sen jälkeen järjestetään uudelleen koko koulutusjärjestelmä ja hyvä malli saadaan Ruotsista. Suomessa ruotsin kielelle kuuluu sama asema ja oikeudet kuin Ruotsissa on suomen kielellä. Jopa Janne Hollmen Hesarissa pari päivää sitten kertoi yhteisestä historiasta. Niinpä on paikallaan, että myös tulevaisuus on yhteinen siinä mielessä, että kummassakin maassa ikivanhaa ja nykyään vielä suurinta vähemmistökieltä kohdellaan samalla tavalla.

Ankdam kirjoitti:

...ei ruotsinKIELISILLE!

Pakko- / virkamiesruotsi ei anna sen parempia edellytyksiä työskentelemään ruotsiksi kuin parin vuoden opiskelu työväenopistossa. Yrittäkää nyt netti fennot jo tajuta että se pakollinen oppimäärä mitä tässä maassa ruotsia opiskellaan on vain turistikielitaitoa vastaava oppimäärä, jos sitäkään mutta sekin näyttää olevan teidän oppimiskyvyllenne olevan liikaa. Ei koulussa opita minkään aineen mestariksi ja huipputaitajaksi koulussa annetaan vain peruspalikat joille sitten kukin rakentaa tietonsa, taitonsa ja elämänsä ominen halujensa ja kiinnostustensa mukaan.

"Jos kerran Rovaniemellä ja Lieksassa pitää olla ruotsia taitava lääkäri niin sitten sinne ohjataan ainakin yksi ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistunut lääkärinplanttu hommaa hoitamaan. "

Ei pidä olla, olet käsittänyt väärin.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin

Lue lisää

että virkamiespakkoruotsi ei anna edellytyksiä toimia ruotsiksi, niin minkä ihmeen takia sillä kiusataan 95 % Suomen kansasta? Tiedetään, tiedetään, kyseessä on vallankäyttö ja suomenruotsalaisten etulyöntiasema virkoihin sekä kotimaassa että kansainvälisissä tehtävissä. Esimerkiksi Suomen EU-virkamiehistössä suomenruotsalaisilla on valtava yliedustus - ja vain ruotsin kielen ylikorostetun aseman vuoksi - muu pätevyys on sivuseikka.

Suomessa teollisuus on ollut perinteisesti ruotsinkielisten hallussa, mutta kilpailun muututtua globaaliseksi, suurfirmojen johtoon ovat nousseet suomenkieliset "pappa betalade" -porukan asemesta. Nyt pärjäävät vain monopolifirmoissa olleet suomenruotsalaiset liliukset ja relanderit - jonkin aikaa ennen kuin noutaja tuli!

Tapio Rautalapio kirjoitti:

sekin, että itä-talainmaan marqiisi sekoittaa koulutuskielen ja koulutettavien kielen, mahdollisesti tarkoituksellisesti sumuttaakseen, mutta onhan toki mahdollista, että hän tekee sen ymmärtämättömyyttään.

Jos muulla kuin suomen kielellä annettu koulutus sotii tasa-arvoa vastaan niin toki Itä-talainmaan marqiisi on vaatimassa myös esimerkiksi venäjän- ja englanninkielisten koulutusten lopettamista? Mutta onko?

Lue lisää

koulutuskielen ja koulutettavien kielen välillä on omituinen epäsuhta. Ruotsinkielinen pääsee suomenkieliseen koulutukseen vain kiintiöiden avulla (esimerkiksi Helsingin yliopiston "ruotsinkielinen lääkärikoulutus" on pääasiassa suomenkielistä), sen sijaan suomenkielisen on osattava ruotsia erittäin hyvin päästäkseen ruotsinkieliseen koulutukseen Hankenilla tai ÅA:ssa.
Olen ollut mukana "ruotsinkielisessä koulutuksessa" ja luennoinut suomeksi, koska kaikki opiskelijat sitä sujuvasti ymmärsivät. Kukaan ei pyytänyt luentoja ruotsiksi.

Ruotsinkielinen koulutus Suomessa on räätälöity vain ohituskaistaksi suomenruotsalaisille - ei suinkaan "ruotsin kieltä taitaville" kuten harhaanjohtavasti uskotellaan.

Ankdam kirjoitti:

...ei ruotsinKIELISILLE!

Pakko- / virkamiesruotsi ei anna sen parempia edellytyksiä työskentelemään ruotsiksi kuin parin vuoden opiskelu työväenopistossa. Yrittäkää nyt netti fennot jo tajuta että se pakollinen oppimäärä mitä tässä maassa ruotsia opiskellaan on vain turistikielitaitoa vastaava oppimäärä, jos sitäkään mutta sekin näyttää olevan teidän oppimiskyvyllenne olevan liikaa. Ei koulussa opita minkään aineen mestariksi ja huipputaitajaksi koulussa annetaan vain peruspalikat joille sitten kukin rakentaa tietonsa, taitonsa ja elämänsä ominen halujensa ja kiinnostustensa mukaan.

"Jos kerran Rovaniemellä ja Lieksassa pitää olla ruotsia taitava lääkäri niin sitten sinne ohjataan ainakin yksi ruotsinkielisestä kiintiöstä valmistunut lääkärinplanttu hommaa hoitamaan. "

Ei pidä olla, olet käsittänyt väärin.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#tarkemmin

Lue lisää

Suomenkieliselle on yhtä tärkeää saada opiskella omalla äiidinkielellään kuin ruotsinkieliselle.

Suomalaiset ovat taistelleet suomen kielisen koulutuksen puolesta jo satoja vuosia. Ei ole oikein edelleenkään vaatia suomalaisia opiskelemaan vieraalla ruotsin kielellä. Tasapainotilannetta ei siis olla saavutettu vieläkään koska suomalaiset joutuvat opiskelemaan ruotsiksi vielä satojen vuosien taistelun jälkeenkin.

On suuri vääryys että suomalaisella ei ole oikeutta kieltätyä opiskelemasta ruotsia.

Jos ei keskiarvo riitä, niin voihan ruotsinkielinen mennä vaikka ammattikouluun.

Ai niin, eihän svekko duunariksi voi ruveta.

kakkendal kirjoitti:

Jos ei keskiarvo riitä, niin voihan ruotsinkielinen mennä vaikka ammattikouluun.

Ai niin, eihän svekko duunariksi voi ruveta.

Ruotsinkielinen kauppatieteen koulutus vähennettäköön ruotsinkielisten määrää vastaavalle tasolle ja tilalle esim. kätilö- ja vanhustenhoitajakoulutusta. Onko Ankdamilla jotain tätä vastaan???

kiintiöt pois kirjoitti:

Ruotsinkielinen kauppatieteen koulutus vähennettäköön ruotsinkielisten määrää vastaavalle tasolle ja tilalle esim. kätilö- ja vanhustenhoitajakoulutusta. Onko Ankdamilla jotain tätä vastaan???

Lue lisää

"Onko Ankdamilla jotain tätä vastaan??? "


Hoopo ehdotus. Perustuslain mukaan palveluvelvoite on nimen omaan SUOMENKIELISILLÄ nuorilla.

kakkendal kirjoitti:

Jos ei keskiarvo riitä, niin voihan ruotsinkielinen mennä vaikka ammattikouluun.

Ai niin, eihän svekko duunariksi voi ruveta.

"Jos ei keskiarvo riitä, niin voihan ruotsinkielinen mennä vaikka ammattikouluun.
Ai niin, eihän svekko duunariksi voi ruveta."

Helsingissä: http://www.prakticum.fi/

Netti fenno taas tietää:

Ruotsinkieleist ammikset Suomessa:

Axxell
Finlands fiskeri- och miljöinstitut
Helsingfors Diakoni-institut
Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut
Karleby handelsinstitut
Optima
Solvalla idrottsinstitut
Vasa yrkesinstitut
Yrkesakademin i Österbotten
Yrkesinstitutet Prakticum
Åbo yrkesinstitut
Ålands handelsläroverk
Ålands naturbruksskola
Ålands sjömansskola
Ålands yrkesskola
Ålands vårdinstitut
Ålands hotell- och restaurangskola

Ankdam kirjoitti:

"Jos ei keskiarvo riitä, niin voihan ruotsinkielinen mennä vaikka ammattikouluun.
Ai niin, eihän svekko duunariksi voi ruveta."

Helsingissä: http://www.prakticum.fi/

Netti fenno taas tietää:

Ruotsinkieleist ammikset Suomessa:

Axxell
Finlands fiskeri- och miljöinstitut
Helsingfors Diakoni-institut
Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut
Karleby handelsinstitut
Optima
Solvalla idrottsinstitut
Vasa yrkesinstitut
Yrkesakademin i Österbotten
Yrkesinstitutet Prakticum
Åbo yrkesinstitut
Ålands handelsläroverk
Ålands naturbruksskola
Ålands sjömansskola
Ålands yrkesskola
Ålands vårdinstitut
Ålands hotell- och restaurangskola

Lue lisää

Mielenkiintoista, yliedustus korkeakoulupaikoissa ja ei juuri lainkaan koulutuspaikkoja ammattikouluissa.

Kuten todettua, eihän svekko duunariksi voi ruveta.

Kiitos, kun todistit asian Ankdam.

Mikä muuten on lääkkeesi asiaan? Vaadit ilmeisesti ruotsinkielisten lukiopaikkojen lisäämistä niin, ettei vain kukaan halukas ruotsinkielinen jäisi lukion ulkopuolelle.

Ankdam kirjoitti:

"Jos ei keskiarvo riitä, niin voihan ruotsinkielinen mennä vaikka ammattikouluun.
Ai niin, eihän svekko duunariksi voi ruveta."

Helsingissä: http://www.prakticum.fi/

Netti fenno taas tietää:

Ruotsinkieleist ammikset Suomessa:

Axxell
Finlands fiskeri- och miljöinstitut
Helsingfors Diakoni-institut
Inveon - Östra Nylands yrkesinstitut
Karleby handelsinstitut
Optima
Solvalla idrottsinstitut
Vasa yrkesinstitut
Yrkesakademin i Österbotten
Yrkesinstitutet Prakticum
Åbo yrkesinstitut
Ålands handelsläroverk
Ålands naturbruksskola
Ålands sjömansskola
Ålands yrkesskola
Ålands vårdinstitut
Ålands hotell- och restaurangskola

Lue lisää

Katos perkelettä! Ahvenanmaalla amiksi.

Mitä seuraavana!? Närpiöön kansan yliopistu. hahahahah

Paikallinen ongelmahan on myös Helsingin Yliopiston lääkiksen sekä oikiksen korkeat sisäänpääsypisteet joka johtuu siitä että Helsinkiin pyrkii niin moni, muualle Suomeenhan pääsee paljon alemmilla pisteillä.

Ankdam kirjoitti:

Paikallinen ongelmahan on myös Helsingin Yliopiston lääkiksen sekä oikiksen korkeat sisäänpääsypisteet joka johtuu siitä että Helsinkiin pyrkii niin moni, muualle Suomeenhan pääsee paljon alemmilla pisteillä.

Lue lisää

Mikael Kosk on kirjoittanut asiasta pääkirjoituksen.

http://www.hbl.fi/text/ledare/2010/7/9/w49322.php

Ns. hyviin kouluihin on aina tunkua niin suomen- kuin ruotsinkielisellä puolella. Oppimistulokset kuitenkin ovat yksilökohtaisia, ja sivummallakin olevissa kouluissa kuten Puolangalla ja Ilomantsissa voidaan saavuttaa huipputuloksia.

Ankdam kirjoitti:

Paikallinen ongelmahan on myös Helsingin Yliopiston lääkiksen sekä oikiksen korkeat sisäänpääsypisteet joka johtuu siitä että Helsinkiin pyrkii niin moni, muualle Suomeenhan pääsee paljon alemmilla pisteillä.

Lue lisää

olis, kun Hankeniin voivat hakea kaikki ruotsinkielen taitoiset, niin eikös kaikki suomenkielentaitoiset eli suurin osa suruista, voisi hakea suomenkielisiin ylipistoihin ja korkeakouluihin ym. ja olla samoilla viivoilla muiden kanssa?

vastaa kirjoitti:

olis, kun Hankeniin voivat hakea kaikki ruotsinkielen taitoiset, niin eikös kaikki suomenkielentaitoiset eli suurin osa suruista, voisi hakea suomenkielisiin ylipistoihin ja korkeakouluihin ym. ja olla samoilla viivoilla muiden kanssa?

Lue lisää

HBL ehdottaa ratkaisuksi, että ruotsinkielisiä lukiopaikkoja lisättäisiin. Niiden maksumiehet olisivat tietenkin helsinkiläiset veronmaksajat, eli suomenkieliset.
Maria Björnberg-Enckell ehdottaa, että ruotsinkieliset rahastot ryhtyisivät perustamaan ruotsinkielisille yksityisiä lukioita, kuten kuulemma fonditjo rahoittavat ruotsinkielsistä ammattikoulua, Arkadaa ilmeisesti.
Mielenkiintoista tässä yhteydessä ovattiedot, ettäesim.Harry Harkimon poika on 4 lukiovuoden jälkeen yrittänyt Hankenille, mutta ei ole päässyt.Samoin Henrik Meinanderin tytär pyrki Helsingin yliopiston Svenska social och kommunalhögskolaniin toimittajalinjalle, mutta ei päässyt.
Aamulla tuli mielenkiintoinen ohjelma "Hyvinvointivaltion loppu", jossa Lapin yliopiston professori kommentoi maamme ruotsinkielisten asemaa. Hän totesi, että ruotsinkielisillä on koulutusetuja.
Helsingin ruotsinkielisiin lukioihin pyritään,koska nuoret eiväthalua olla tarkkailussa pienillä ruotsinkielisillä kotiseuduillaan. Suurkaupungin ilma kun tekee vapaaksi. raja nousee ja sipoolaiset opettajat rukkaavat Helsinkiin pyrkivien numeroitaylöspäin. Helsingin yläasteilla ilman lukiopaikkaa jääneiden hienojen perheiden vesat itkevät ja parkuvat kun ei keskiarvo riitä. Pari vuotta sitten eräs raivostuntu isä vei asianmelkein oikeuteen asti, kun poika ei päässyt suvun perinteiseen lukioon.
Bussilla vaan Sipooseen tai Vantaalle joka aamu.