Otsikosta huolimatta ajatukseni eivät suinkaan lennä elämän filosofian uurnalehdoilla.
Ja lupaan että tämä on viimeinen ensioitkonen-tyylinen liikennepainotteinen kirjaus (ainakin vähään aikaan).
Olen lukuisilla reissuillani ympäri suomenniemeä havainnut mielenkiintoisia eroavaisuuksia suojatiekäyttäytymisessä. Siinä missä toisaalla sulaudutaan jalankulkijana saumattomasti liikenteeseen, toisaalla on suojatiestä löydetty se viimeinen saareke jossa voi lain suomin valtuuksin todeta olevansa oikeassa.
Tuo kummallisia käyttäytymismalleja keräävä valkoinen katkoviivojen onnela näyttäisi olevan toisille ainut alue (area sättikielellä) jonka kohdalla muuten ripeä sauvakävely hidastuu huikeaksi elämän hidastukseksi. Fellinimäisen absurdi tapa lontustaa kadun poikki vain siksi että valta, voima ja kunnia iänkaikkisesti aamen on sillä jonka puhkikuluneet kävelykengät sattuvat olemaan viivoitetulla alueella, saa aikaan suuria kummastuksen aaltoja.
Oiva esimerkki on vaikkapa kouvola. Kaupungin katu-uskottavuus vaatii että karjalan evakoiden jälkeläiset seisovat kadun reunassa odottamassa että ensimmäinen auto tulee näkyviin, hollataan hetki ja astutaan suojatielle vasta kun on absoluuttisen varmaa että auto joutuu joko pysähtymään, tai hidastamaan oleellisesti muuten sujuvaa liikkumistaan.
Oman kastinsa muodostavat hattupäiset miehet joiden otsarypyt ovat peitetty virttyneeseen fredsiksoniin ja kädet päättäväisesti seläntakana astutaan suojateille sellaisin elkein että jos auton keula tulee viittä metriä lähemmäs teryleeninlahjetta, saat osaksesi mitä tuikeimman katseen jolla viestitetään sinulle että "kunnioita kulkijaa sinä saastainen poroporvari".
Toisen äärilaidan muodostavat mummelit joiden sydämensyke on tapissa joka kerta kun pitäisi päästä kadun toisellapuolen sijaitsevaan lidliin. Arasti suojateille astahtava mummu kurottaa kaulaansa ja varmistaa että toisen puolen palaa vihreä ukkeli, lähtee liikkeelle ja yhtä askelta vaille perillepääsyä huomaa ukkelin muuttuvan punaiseksi. Pakokauhun vallassa ryntää mummu, kävelykepin jääpiikki uhmakkaasti pystyssä, sadatellen takaisin sille kadunpuolelle mistä pari minuuttia aiemmin starttasi extreme-urotekonsa.
Siihen väliin mahtuukin monta monenlaista kulkijaa joista pussikaljan voimalla rohkeutta saaneet lökäpöksyiset eminemit ovat se toiseksi uhmakkain laji. Gimmafrendille pitää näyttää että tää posse ei skagaa bilikoit wittukatowittukato.
Se uhmakkain laji on kuitenkin esikoistaan päiväkävelyllä liikenteen seassa liikennettä kiroten työntävä hiukan yli kolmekymppinen pariskunta. Äiti lullertaa perässä pesä hellänä pitkäksi venyneestä synnytyksestä ja isukki tuuppaa oran konkurssimyynnistä edullisesti ostamiaan rattaita karavaanin keulassa. Posketon pesänsuojeluviettikö vai mikä, saa isukin unohtamaan kaikki muut kulkijat ja olettamaan että kaikki kestopäällysteiset osiot tässä maassa ovat pyhitettyjä hänelle ja hänen vaunuilleen, jossa nyt sattuu makaamaan pikkupallero, tajuamatta mitään ympäröivän maailman ihanuuksista.
Nämä viimeksimainitut isukit ovat niitä jotka äänekkäästi murisevat keisaripingviiniä muistuttaville vaimoilleen että "mul on ton rekkari muistissa, se saa maksaa tosta että tuli liian lähelle, tuu ny sieltä perkele et päästään joskus himaanki, täl on kai paskat housus tai jotain ku se döfää".
Kiitoksen paikka on niille joiden äly riittä ymmärtämään että liikenne on paitsi autojen ja muiden kulkuneuvojen välistä, myös jalankulkijoiden show. Kiitos niille ihmisille joilta irtoaa hymy ja käden heilautus silloinkin kun tulee tiukempi paikka. Kiitos niille jotka tajuavat että yhden auton meneminen ensin ei hidastakkaan vaan jopa jouduttaa yhteistä liikennöintiä. Ja erityiskiitos niille tytsyille jotka silmää vinkaten silpaisevat kadun yli kauniissa hamosissa, kepeästi askeltaen, teissä on todellista vetovoimaa.
~W~
Ja lupaan että tämä on viimeinen ensioitkonen-tyylinen liikennepainotteinen kirjaus (ainakin vähään aikaan).
Olen lukuisilla reissuillani ympäri suomenniemeä havainnut mielenkiintoisia eroavaisuuksia suojatiekäyttäytymisessä. Siinä missä toisaalla sulaudutaan jalankulkijana saumattomasti liikenteeseen, toisaalla on suojatiestä löydetty se viimeinen saareke jossa voi lain suomin valtuuksin todeta olevansa oikeassa.
Tuo kummallisia käyttäytymismalleja keräävä valkoinen katkoviivojen onnela näyttäisi olevan toisille ainut alue (area sättikielellä) jonka kohdalla muuten ripeä sauvakävely hidastuu huikeaksi elämän hidastukseksi. Fellinimäisen absurdi tapa lontustaa kadun poikki vain siksi että valta, voima ja kunnia iänkaikkisesti aamen on sillä jonka puhkikuluneet kävelykengät sattuvat olemaan viivoitetulla alueella, saa aikaan suuria kummastuksen aaltoja.
Oiva esimerkki on vaikkapa kouvola. Kaupungin katu-uskottavuus vaatii että karjalan evakoiden jälkeläiset seisovat kadun reunassa odottamassa että ensimmäinen auto tulee näkyviin, hollataan hetki ja astutaan suojatielle vasta kun on absoluuttisen varmaa että auto joutuu joko pysähtymään, tai hidastamaan oleellisesti muuten sujuvaa liikkumistaan.
Oman kastinsa muodostavat hattupäiset miehet joiden otsarypyt ovat peitetty virttyneeseen fredsiksoniin ja kädet päättäväisesti seläntakana astutaan suojateille sellaisin elkein että jos auton keula tulee viittä metriä lähemmäs teryleeninlahjetta, saat osaksesi mitä tuikeimman katseen jolla viestitetään sinulle että "kunnioita kulkijaa sinä saastainen poroporvari".
Toisen äärilaidan muodostavat mummelit joiden sydämensyke on tapissa joka kerta kun pitäisi päästä kadun toisellapuolen sijaitsevaan lidliin. Arasti suojateille astahtava mummu kurottaa kaulaansa ja varmistaa että toisen puolen palaa vihreä ukkeli, lähtee liikkeelle ja yhtä askelta vaille perillepääsyä huomaa ukkelin muuttuvan punaiseksi. Pakokauhun vallassa ryntää mummu, kävelykepin jääpiikki uhmakkaasti pystyssä, sadatellen takaisin sille kadunpuolelle mistä pari minuuttia aiemmin starttasi extreme-urotekonsa.
Siihen väliin mahtuukin monta monenlaista kulkijaa joista pussikaljan voimalla rohkeutta saaneet lökäpöksyiset eminemit ovat se toiseksi uhmakkain laji. Gimmafrendille pitää näyttää että tää posse ei skagaa bilikoit wittukatowittukato.
Se uhmakkain laji on kuitenkin esikoistaan päiväkävelyllä liikenteen seassa liikennettä kiroten työntävä hiukan yli kolmekymppinen pariskunta. Äiti lullertaa perässä pesä hellänä pitkäksi venyneestä synnytyksestä ja isukki tuuppaa oran konkurssimyynnistä edullisesti ostamiaan rattaita karavaanin keulassa. Posketon pesänsuojeluviettikö vai mikä, saa isukin unohtamaan kaikki muut kulkijat ja olettamaan että kaikki kestopäällysteiset osiot tässä maassa ovat pyhitettyjä hänelle ja hänen vaunuilleen, jossa nyt sattuu makaamaan pikkupallero, tajuamatta mitään ympäröivän maailman ihanuuksista.
Nämä viimeksimainitut isukit ovat niitä jotka äänekkäästi murisevat keisaripingviiniä muistuttaville vaimoilleen että "mul on ton rekkari muistissa, se saa maksaa tosta että tuli liian lähelle, tuu ny sieltä perkele et päästään joskus himaanki, täl on kai paskat housus tai jotain ku se döfää".
Kiitoksen paikka on niille joiden äly riittä ymmärtämään että liikenne on paitsi autojen ja muiden kulkuneuvojen välistä, myös jalankulkijoiden show. Kiitos niille ihmisille joilta irtoaa hymy ja käden heilautus silloinkin kun tulee tiukempi paikka. Kiitos niille jotka tajuavat että yhden auton meneminen ensin ei hidastakkaan vaan jopa jouduttaa yhteistä liikennöintiä. Ja erityiskiitos niille tytsyille jotka silmää vinkaten silpaisevat kadun yli kauniissa hamosissa, kepeästi askeltaen, teissä on todellista vetovoimaa.
~W~
Vastaukset 21
Vanhimmat
...liikennekulttuuriin liittyvien propagandakirjoitustesi jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että sinun pitäisi myydä autosi pois ja alkaa kulkea taksilla tai yleisillä kulkuneuvoilla. Näin säästyisit itseesi kohdistuvista tunnelatauksista, joita kanssaihmisten käyttäytymiset liikennekulttuurissa sinulla aiheuttavat.
Tämä avauksesi oli sieltä pohjanoteerauksen alimmasta osasta ja mielestäni se joutaisi bittiavaruuteen. Se sisältää oleellisesti niin paljon herjaamista ja halveksuntaa vaikka oletkin yrittänyt omasta mielestäsi saada asiaan hauskan näkökulman.
Luulisi sinunkin älyn riittävän siihen miten asiasi ilmaiset, ei millään pahalla.:)
...samaa mieltä. Juttu ei saanut ainakaan minua hymyilemään, jos oli (muka) hauskaksi ajateltu. Ehkäpä waven kannattaisi lueskella tarkemmin max lifen kirjoituksia, joissa huumori on myötäelävää ja lämmintä; ei kylmää ja oman itsensä korostamista paremmaksi. Ainakin tästä tekstistä jäi lähinnä ns. ikävä maku suuhun.
Max life tosiaan osaa tuoda tarinoihinsa ihanan huuhailevan tunnelman ja lempeän ironian.
Kyllä tässä kirjoituksessa oli aika hilpeitä kielikuvia, ja jokainen autoilija on varmasti kokenut nuo tilanteet.
Valitettavasti tarinan anti hautautui juuri tuon kylmän kyynisyyden ja jonkinasteisen halveksunnan alle.
Entäs sitten ne jalankulkijat jotka henkensä edestä puikkelehtivat päin punaisia, sillon kun sattuu olemaan kiire jonnekin, siihen syyllistyvät kaikki ikään ja sukupuoleen tai kävelysauvoihin katsomatta. Tiettyjen sääntöjen mukaan liikenteessä pitäisi käyttäytyä mutta mahtuu sinne monelaista kaduntallaajaa samoin kuin kaasupolkimen polkijaakin.
Stadilaisille huomioitavaksi myös, että on maalaiskaupunkeja, pieniä sellaisia, joissa ei ole jalankulkijoille liikennevaloja, sellaisissa kaupungeissa jalankulkija marssii suojatielle silloin kun se hänelle sopii koska hänellä on etukävelyoikeus ja autoilijalla on väistämisvelvollisuus.
Kirjoitit taas hauskasti jossa totta toinen puoli. Ymmärrän tuota ylpeää isää, joka vaunuissa työntelee elämänsä suurinta aarretta omaa lasta, siinä tilanteessa moni mies käyttäytyykin kuin maailman omistaja.
..ihana! Kiitos, kun jälleen kerran saan mennä hymyissä suin nukkumaan.
Osuvaa oli, kovin osuvaa :)
...ihmeessä ilmoittanut etukäteen, että tulet käymään kouvolassa...oltaisiin vedetty punainen matto valmiiksi,päällystetty valtakatu punaisella asfaltilla ja nimetty se uudestaan avenueWaveksi.
Nyt kun asian ilmaisit näin niin ilmoitettakoot että Nipan lihapiirakat vaativat väkisinkin käyntiä ajoittain siellä =)
Lappalanjärven tyynet kesäillat niin ikään kutsuvat mato-ongelle aina kun tämä Stadin kiire alka vaatia parinpäivän irtiottoa.
Mutta punainen matto... Se tuntuu nyt ihan liioitelulta. Toisaalta, olisihan sekin aikamoinen kokemus ajella messumatolla hetki.
~W~
Voisin kuvitella kauniin ja hauskan Simanaisen siihen vierees, jolloin jäisit itse vaille huomiota. =)
Kyllä nykyiset kolmekymppiset, jotka saavat eka vauvan, valtaavat esim. koko marketin kulkuväylän perheineen, vaikka ei heillä ole kuin yksi natiainen vaunuissa parkumassa. Eivätkä varmasti tee elettäkään väistääkseen muita kulkijoita.
Onko Simanainen menneen talven lumia, kun jo muut minihameet kiinnostaa? ;)
Tulee mieleen muutama sanoin kuvaamaton rakkaudenylistys tälle ihanalle naiselle.
sinua elämään jalankulkijana muutaman kuukauden!
Täten tunnustan aiheeseen liittyen:
Olen yksi niistä, joka nautiskelee sitä enemmän, mitä lähempänä autoilija on ajaa päälleni suojatiellä (ts. pitkä lukkojarrutus tuo parhaan mielihyvän, keskisormi tai kauhistunut ilme autoilijalla tuo pienemmän tyydytyksen).
Hauskinta on varsinkin ruuhkissa. Yritän ajoittaa puolihuomaamattoman säntäämiseni suojatielle erityisesti silloin, kun huomaan sopivan jonon autoilijoita ajelevan lähes kiinni toisissaan.
Ok, kipeetähän tämä ja tiedän jääväni vielä joskus auton alle tyylilläni, mutta suojatiellä menen minä ensin.. :D
K°
... Kimmo kun osut minun eteeni siinä suojatiellä. Et tule saamaan sitä mielihyvääsi kun nuo auton jarrut eivät suostu menemään lukkoon, vaikka kuinka polkis jarrua. Ilmottele ihmeessä missä päin liikut, stadissa tai muualla, niin lupaan olla jarruttamatta sinut kohdatessani, varsinkin jos se autoletka roikkuu perseessä kiinni. Maksan vielä viulut paikallisessa sairaalassa hymyssä suin, pullakahveja myöten (sikäli kun olet kykeneväinen niitä enää siinä vaiheessa nauttimaan). Tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin auto takakontissa. Ja jos jostain syystä vaistot sattuis toimimaan niin, että jarrua painaisin, niin näytän vaikka molempia keskisormia ja extra kauhistuneelta, ihan vain sinun tyydytystäsi vähentääkseni.
Loppupeleissä uskon että sekä sinä, isoine egoinesi, että minä isoine autoineni molemmat mahdutaan liikenteeseen, sikäli kun sinä tunnistat vihreän ja punaisen valon eron (kun kerran tunnustit olevasi kipeä, lieneekö värisokeus?).
Waven kirjoitus oli kärjistetysti täyttä asiaa.
Olipas harvinaisen vittuuntuneen oloinen vastine.. :)
noh.. samoilla (jo tutuksi tulleilla) fiiliksillä ne tuolla suojateiden eteen jarruttelevat.. ja aina ne 'isojen autojen' kuljettajatkin sen lommon kuitenkin mieluummin ovat ottaneet.. takakonttiinsa ja lompsaansa :P
Juu, saa se klommo tulla takakonttiinkin, mutta mikä ettei etupeltiinkin. Itse asiassa etupellissä on kivenhakkaamia, sais ne pois samalla?
Isoa autoa vertasin sun egoos; se on joka tapauksessa isompi kun sinä ja sun egos yhdistettynä. Jalankulkija kun häviää aina sen kaksintaistelun.
Jalankulkijoilla on ekoego :)
"Tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin auto takakontissa"
Oletko yksi niistä, jonka vuoksi uutislähetyksissä sillon tällön esitetään suojateiden varsille sytytettyjä kynttilärykelmiä? :Þ
"Waven kirjoitus oli kärjistetysti täyttä asiaa. "
Waven kirjoitus on hauska, mutta siinä ei oteta kantaa siihen, mitä _varten_ suojatiet on katuihin maalattu, ainoastaan autoilijan näkökulma ikävänä 'pakkojarrutuspaikkana'.
Juuri noin, veit sanat suusta.:)
Suojatiet lienevät kadun ylittämistä varten? Se mitä Wave kirjoitti tahallaan hidastelusta ja "tahallaan" juuri ennen autoa suojatielle pomppaamisesta oli sitä asiaa. Ehken ilmaissut asiaa tarpeeksi selkeästi. Jotkut jalankulkijat kun eivät tajua että se auto ei pysähdy viiden metrin matkalla vaikka mikä olis. Olen itsekin törmännyt samaan ilmiöön sekä pääkaupunkiseudulla että muualla. Kouvolassa en ole koskaan käynyt, mutta pitänee käydä katsomassa se paikallinen liikennekulttuuri. Saisinkohan mäkin punaisen maton???
Yhtäkään kynttilämerta en ole vielä aiheuttanut ja täytyy toivoa etten aiheutakaan, läheltä piti -tilanteita on sattunut ja nekin ovat johtuneet jalankulkijoiden "minä menen vaikka valot ovat punaisella" -asenteesta. Ja nyrkkiä on tullut konepeltiin, mitä on huvittava seurata... Ja tuo aurinko... Se on sitten ihana mutta piru että se häikäisee.
"Jotkut jalankulkijat kun eivät tajua että se auto ei pysähdy viiden metrin matkalla vaikka mikä olis"
Mielestäni on kummallista, että jotkut autoilijat eivät näe sitä suojatietä kuin vasta viiden metrin päästä vaikka näkyvyys olisi hyvä.
..ja okei okei.. saivarteluahan tämä.. ;)
"Mielestäni on kummallista, että jotkut autoilijat eivät näe sitä suojatietä kuin vasta viiden metrin päästä vaikka näkyvyys olisi hyvä."
Minun mielestäni on kummallista että ne jalankulkijat hyppäävät suojatielle auton eteen viime tipassa. Se vasta kummallista onkin.
Ja joka autossa on jarrut, ne jopa testataan kerran vuodessa viranomaisten voimin. Harmi ettei jalankulkijoiden älyä testata.
Saivartelua, sitäpä juuri...
"Ihmisen aivot alkavat toimia syntymähetkellä eivätkä pysähdy ennenkuin on noustava pitämään julkinen puhe. Sir George Jessel"
No ei tämä kovin julkista kait ole, mutta kumminkin.
~X~