Luin tuossa Aake Jermon kirjaa Siiranmäen miehet ja silmiin sattui pari kohtaa:
s.121: "Venäläiset ovat itse jälkeenpäin kertoneet, että heidän tulivalmistelunsa Karjalan Kannaksella oli kolmanneksi suurin koko toisen maailmansodan aikana, paljon suurempi kuin esimerkiksi Stalingradissa". Ilmeisesti tämä tarkoittaa vain neuvostoliittolaisten tulivalmisteluja toisen maailmansodan aikana.
Edelleen s.121: "Venäläiset puolestaan ovat Suuren isänmaallisen sodan historiassa kertoneet, että hyökkäyksen ENSIMMÄISEEN tuli-iskuun osallistui 5500 tykkiä ja kranaatinheitintä, joiden kaliberi oli vähintään 76 millimetriä. Suomalaisten ensimmäistä puolustusasemaa tulittavan tykistön yksi yhteinen laukaus sisälsi 57 tonnia terästä ja räjähteitä". Lisäksi kirjan mukaan mukana olivat mm. Itämeren laivaston 59 suuri kaliberista tykkiä, 960 pommitus- ja rynnäkkölentokonetta.
Edelleen s. 122: "Hyökkäyksen päästyä täyteen vauhtiin oli venäläsiten raskaitten aseitten tiheys 250-300 tykkiä ja heitintä jokaista rintamakilometriä kohden". Tämä tapahtui ilmeisesti 10.6., koska varsinainen läpimurtohyökkäys alkoi vasta silloin. 9.6. alkoi valmistelu.
Eli ei näitä vastaavia kovin montaa toisessa maailmansodassa ollut. Mikähän mahtoi olla pahin tykistökeskitys Ardennien hyökkäyksen aikana amerikkalaisten niskaan? Paljonko saksalaisilla oli tykkejä kun he hyökkäsivät Ranskaan 1940? Lentokoneita?
Yritän vain haarukoida hyökkäyksen kokoluokkaa muiden kokemiin verrattuna. Se lienee selvää, että Iwo Jima ja muut Tyynenmeren taistelut olivat pikkukahinoita tuohon verrattuna, joskin verisiä olosuhteistakin johtuen. Saarilta kun ei päässyt minnekään.
Saksalaiset ja neukut ovat varmasti käyneet suurimmat taistelut, se lienee selvää, mutta löytyykö länsiliittoutuneilta mitään vastaavaa? Normadian operaatio kaikkineen oli suurempi, tietysti, mutta varsinainen maihinnousu ei ollut. Joukkoja oli 250 000 ja Kannaksella hyökkäsi 260 000 neukkua. Minkä koko luokan taisteluita käytiin Italian rintamalla esim. Goottilinjaa vastaan? Ei taida sieltäkään löytyä isompaa rytinää.
s.121: "Venäläiset ovat itse jälkeenpäin kertoneet, että heidän tulivalmistelunsa Karjalan Kannaksella oli kolmanneksi suurin koko toisen maailmansodan aikana, paljon suurempi kuin esimerkiksi Stalingradissa". Ilmeisesti tämä tarkoittaa vain neuvostoliittolaisten tulivalmisteluja toisen maailmansodan aikana.
Edelleen s.121: "Venäläiset puolestaan ovat Suuren isänmaallisen sodan historiassa kertoneet, että hyökkäyksen ENSIMMÄISEEN tuli-iskuun osallistui 5500 tykkiä ja kranaatinheitintä, joiden kaliberi oli vähintään 76 millimetriä. Suomalaisten ensimmäistä puolustusasemaa tulittavan tykistön yksi yhteinen laukaus sisälsi 57 tonnia terästä ja räjähteitä". Lisäksi kirjan mukaan mukana olivat mm. Itämeren laivaston 59 suuri kaliberista tykkiä, 960 pommitus- ja rynnäkkölentokonetta.
Edelleen s. 122: "Hyökkäyksen päästyä täyteen vauhtiin oli venäläsiten raskaitten aseitten tiheys 250-300 tykkiä ja heitintä jokaista rintamakilometriä kohden". Tämä tapahtui ilmeisesti 10.6., koska varsinainen läpimurtohyökkäys alkoi vasta silloin. 9.6. alkoi valmistelu.
Eli ei näitä vastaavia kovin montaa toisessa maailmansodassa ollut. Mikähän mahtoi olla pahin tykistökeskitys Ardennien hyökkäyksen aikana amerikkalaisten niskaan? Paljonko saksalaisilla oli tykkejä kun he hyökkäsivät Ranskaan 1940? Lentokoneita?
Yritän vain haarukoida hyökkäyksen kokoluokkaa muiden kokemiin verrattuna. Se lienee selvää, että Iwo Jima ja muut Tyynenmeren taistelut olivat pikkukahinoita tuohon verrattuna, joskin verisiä olosuhteistakin johtuen. Saarilta kun ei päässyt minnekään.
Saksalaiset ja neukut ovat varmasti käyneet suurimmat taistelut, se lienee selvää, mutta löytyykö länsiliittoutuneilta mitään vastaavaa? Normadian operaatio kaikkineen oli suurempi, tietysti, mutta varsinainen maihinnousu ei ollut. Joukkoja oli 250 000 ja Kannaksella hyökkäsi 260 000 neukkua. Minkä koko luokan taisteluita käytiin Italian rintamalla esim. Goottilinjaa vastaan? Ei taida sieltäkään löytyä isompaa rytinää.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei vois vähempää kiinnostaa...
Normandiassa monet tykistön tehtävistä jäivät maihinnousijoiden käytössä olleiden n. 12 000 lentokoneen suoritettaviksi, joskin raskas laivatykistö oli peloittava elementti. Ainakin, jos asiaa sattui katsomaan esim. 406 mm:n taistelulaivakanuunan asiakaspäästä.
Yllämainittu koneluku oli melkomoinen ja kannattaa muistaa, että ratkaisevaksi siirroksi tarkoitettuun Operaatio Barbarossaan varatut Luftwaffen lentojoukot olivat ko. määrästä vain kuudennes! Ei siis ihme, että nuo voimat riittivät paitsi hankkimaan käytännössä rajoittamattoman ilmaherruuden maihinnousualueella ja sinne vievillä liikennereiteillä, myös samaanaikaan ryhtymään vastatoimiin alkanutta V!-offensiivia vastaan ja pahoinpitelemään Saksan sotateollisuutta!
Mainittuun Operaatio Barbarossaan varatuilla saksalaisjoukoilla oli käytössään 7500 tykkiä, joista osa sotasaalista. Mitä tämä kertoo Saksan tuonaikaisen varustelun tasosta, jääköön sanomatta.
Kyllä täällä suomessakin tehtiin, mitä osattiin. 9.6.-44 Suomen tykistön lukumääräinen vahvuus varikot ml. oli n. 2000 tykkiä.( Teoriassa siis yli 160 patteristoa) Joukossa oli kaikkea mahdollista 1870-luvun "Hyppyheikeistä" aina silloisten standartien mukaisesti asiaa tarkastellen hyvinkin moderniin kalustoon. Osa kalustosta oli itse hankittua sotasaalista, osa Saksan myymää omaa sotasaalistaan , vähän Talvisodan "myötätuntoa" ja tietenkin myös Salsan asetehtaitten ja jopa marginaalisesti Tampellankin omaa tuotantoa. Ei kannata unohtaa myöskään sitä kalustoa, joka oli peräisin Vapaussodasta.
Tuosta määrästä menetettiin n. 200 tykkiä kesän -44 torjuntataisteluista, joskin iskua kevensi se, että huomattava määrä menetetystä kalustosta oli palvelunsa loppusuoralla olevaa jäykkälavettista linnoitustykistöä, joskin myös uudempaa kalustoa menetettiin. Menetykset kuitenkin kyettiin korvaamaan varikkoja keventämällä ja lisäksi Ribbentrop-sopimuksen mahdollistama aseapu korvasi käytännössä lähes kaiken menetetyn joustolavettisen kaluston jo Syyskuun 4. päivään mennessä.
Venäläisten tulivalmistelu Valkeasaaressa oli todella omaa luokkaansa. Heikäläiset keskittivät 12 km:n läpimurtoalueelle 2400 kenttätykkiä, mikä merkitsi n. 200 tykkiä/km! Kun tähän lisää raketinheittimistön, kranaatinheittimet, suora-ammuntatykit, satojen lentokoneitten ilmaiskut ja Kronstadtin rannikkotykistön tulituen ( Joukossa hyvinkin järeitä tykkejä) niin ei ihme, jos tulivaikutus kuului kuminana väittämän mukaan aina Mikkeliin asti ja keskityksen nostattama pölypilvi nousi kilometrien korkeuteen !
Vielä suurempi tykistävalmistelu nähtiin seuraavana keväänä kun venäläiset aloittivat hyökkäyksen Berliiniin.
Vertailun vuoksi kannattaa muistaa, että venäläisten tulitiheys Summan-Lähteen rintamanosalla oli noin 80 tykkiä / km, mikä vastaa Sommen-Verdunin taisteluita 1916.
Saksa ja Espanja taistelevat pääsystä loppuotteluun Hollantia vastaan. Kumpi pääsee?
se on melko varmasti Saksa. Tuskin latinot enää pärjää pelkällä temmeramentilla. Tarvitaan taitoa ja kovuutta. Suomikin voi nousta keskisakkiin, jos saadaan itseluottamusta.
Mitenkäs se nyt nahkahousuilta meni taas vellit pöksyyn? Ainahan ne loppujen lopuksi häviävät. Pelattiin sitten jalkapalloa tai soditiin, niin lopulta saksalaiset seisovat kädet suorana ja miettivät: was??
" Normadian operaatio kaikkineen oli suurempi, tietysti, mutta varsinainen maihinnousu ei ollut. Joukkoja oli 250 000 ja Kannaksella hyökkäsi 260 000 neukkua"
Jos haluat verrata Normandian maihinnousua (5 divisioonaa mereltä 3 ilmasta) neukkujen hyökkäykseen tulee silloin ottaa kohteeksi Valkeasaaren läpimurtoon osallistuneet joukot (3 divisioonaa). Jos haluat verrata koko Kannaksen hyökkäystä, tulee silloin verrata sitä koko Normandian taisteluun.
Kyllä Kannas jää varjoon molemmissa tapauksissa.