Olen 22 vuotias nainen ja mulla on ongelmia hampaitten kanssa ja kärsin vielä älyttömästä hammaslääkäripelosta. Tarvitsen nyt kaiken apunne ja tukenne.
Mulla on kiillevaurio hampaissa, se on ihan syntymästä lähtien ilmeisesti ollut ja periytynyt äidiltä. Se ilmenee siten, että mulla on juuresta noin puoleen väliin hammasta ihan normaali kiille, mutta siitä etiäppäin kruunuun asti, kiillettä ei ole ollenkaan. Tämän ansiosta saan herkemmin reikiä ja niitä on paikkailtu ihan kakarasta asti, suunnilleen joka kerta kun hammaslääkärissä tuli käytyä, joku reikä sieltä paikattiin
Lapsena mulla oli myös huomattava rako etuhampaiden välissä. Kun olin 11 vuotias ja kävin hammaslääkärissä, muistan hoitajan kysyneen haluanko raosta eroon. Vastasin vain, että kyllä, jonka jälkeen alkoi ihme värkkäily ja kun poistuin hammaslääkäristä, rako oli paikattu umpeen. Tarkemmin hammaslääkäri ei operaatiosta kertonut, eikä mitään kysellyt, alkuun oli aika järkytys katsoa peiliin kun etuhampaat olikin yhtäkkiä huomattavasti leveämmät ja kun pääsin kotiin, koko perhe nauroi mulle päin naamaa, siitä ehkä tää hammaslääkäripelko on tullutkin.
16-vuotiaana ruokapöydässä söin ruisleipää, ihan normaaliin tapaan, kunnes huomasin jotain järkyttävää, toisesta etuhampaasta lähti kuori irti. Menin ihan paniikkiin ja sain heti seuraavalle päivälle ajan yksityiselle kun äiti varasi ajan. Lääkäri sanoi, että kuoret on materiaaliltaan muovia, posliinikuorta ei voinut vielä laittaa kun leuan kehitys oli kesken ja lisäsi vielä, että uusi paikka ei tule välttämättä niinkään kauaa kestämään, mitä edellinen, joka oli kestänyt jo yli 5 vuotta.
Lopetin sitten kokonaan haukkaamasta ruokaa etuhampailla ja olen jatkanut tapaa tähän päivään asti ja kuoret ovat pysyneet suussa, pelkään kuitenkin joka hetki, että ne irtoavat.
Tuon tapauksen jälkeen kävin vielä kertaalleen hammaslääkärissä noin vuoden sisään ja siellä muistaakseni paikattiin reikä ja kehotettiin vielä käymään uudestaan ennen kun täytän 18, ettei tarvi maksaa.
Muuten on mennyt ihan ok, mutta pelkään kovasti noitten muovien irtoamista ja nyt olen peilillä katsonut, että tuolla taaempana hampaassa taitaapi olla reikäkin ja koska viime kerrasta on jo vuosi kausia, olis pikkuhiljaa aika mennä lääkärillä poikkeemaan. Viisaudenhampaita ei ole vielä tullut.
No, eipä tuossa mitään, miksi sitten tänne kirjotan.
Koska viime viikolla mulla turpos ien tuosta etuhampaiden välistä. Se on turvonnut aivan selkeesti, on kipeä, punainen ja siitä vuotaa verta kun yritän harjata hampaita. Onko tää mahdollisesti jotain vakavampaakin vai voiko tästä selvitä kotikonstein? Millä voisin lievittää tota turvotusta? Ei paljon huvita edes hymyillä kun näytän ihan järkyttävältä.
Sitten mua pelottaa niin hirveesti hammaslääkärin ajatteleminenkin, on pelottanut aina. Niin kauan kun muistan oon aina jos kysytään pahinta pelkoa, kertonu että se on hammaslääkäri. Eniten mua pelottaa se, että kun ne sillä piikillä ronkkii eka hampaita, että ne sörkkäsee noihin etuhampaisiin ja niistä irtoo ne kuoret, mitä mä sitten teen. Saako ne korjattua ne heti, vaikka sitten niillä muovipaikoilla ja mitähän se tulee maksaan? Mulla ei todellakaan ole varaa laittaa edes 100 euroa tuosta noin vaan mihinkään operaatioon, mutta en voi kuvitellakkaan meneväni ihmisten ilmoille, edes töihin (asiakaspalvelutyö) jos mulla on monen millin rako etuhampaitten välissä.
Oon miettinyt noita kaikkia eri vaihtoehtoja, implantteja, siltoja, proteeseja yms, mutta kun en niistä mitään tiedä ja kun luen näitä keskusteluita täällä, miten yksityisellä joku on maksanut useita tuhansia euroja, saan hirveitä itku ja paniikkikohtauksia, äsken itkin yhden keskustelun takia hysteerisesti lähemmäs 2 tuntia ja nyt vasta sain itseni rauhoittumaan, mutta itku kihelmöi kurkussa tälläkin hetkellä kun mietin noita raha-asioita. Voiko niihin saada mistään tukea tai antaakohan pankkikaan lainaa tuollaisia asioita varten?
Pelottaa myös se hammaslääkärin kyllästynyt, ylimielinen ja ehkä hitusen sääliväkin katse kun menen juttusille, entä jos räjähdän itkuun siellä?
Viestistäni tuli varmaan melko epäselvä, mutta toivon, että joku sai selvää. Akuutti ongelma on nyt tuo ien, mitä voin tehdä sille? Mitä jos se onkin joku massiivinen ientulehdus ja joudun ties mihin toimenpiteisiin?
Kiitos kaikille, jotka jaksaa vastata!
Mulla on kiillevaurio hampaissa, se on ihan syntymästä lähtien ilmeisesti ollut ja periytynyt äidiltä. Se ilmenee siten, että mulla on juuresta noin puoleen väliin hammasta ihan normaali kiille, mutta siitä etiäppäin kruunuun asti, kiillettä ei ole ollenkaan. Tämän ansiosta saan herkemmin reikiä ja niitä on paikkailtu ihan kakarasta asti, suunnilleen joka kerta kun hammaslääkärissä tuli käytyä, joku reikä sieltä paikattiin
Lapsena mulla oli myös huomattava rako etuhampaiden välissä. Kun olin 11 vuotias ja kävin hammaslääkärissä, muistan hoitajan kysyneen haluanko raosta eroon. Vastasin vain, että kyllä, jonka jälkeen alkoi ihme värkkäily ja kun poistuin hammaslääkäristä, rako oli paikattu umpeen. Tarkemmin hammaslääkäri ei operaatiosta kertonut, eikä mitään kysellyt, alkuun oli aika järkytys katsoa peiliin kun etuhampaat olikin yhtäkkiä huomattavasti leveämmät ja kun pääsin kotiin, koko perhe nauroi mulle päin naamaa, siitä ehkä tää hammaslääkäripelko on tullutkin.
16-vuotiaana ruokapöydässä söin ruisleipää, ihan normaaliin tapaan, kunnes huomasin jotain järkyttävää, toisesta etuhampaasta lähti kuori irti. Menin ihan paniikkiin ja sain heti seuraavalle päivälle ajan yksityiselle kun äiti varasi ajan. Lääkäri sanoi, että kuoret on materiaaliltaan muovia, posliinikuorta ei voinut vielä laittaa kun leuan kehitys oli kesken ja lisäsi vielä, että uusi paikka ei tule välttämättä niinkään kauaa kestämään, mitä edellinen, joka oli kestänyt jo yli 5 vuotta.
Lopetin sitten kokonaan haukkaamasta ruokaa etuhampailla ja olen jatkanut tapaa tähän päivään asti ja kuoret ovat pysyneet suussa, pelkään kuitenkin joka hetki, että ne irtoavat.
Tuon tapauksen jälkeen kävin vielä kertaalleen hammaslääkärissä noin vuoden sisään ja siellä muistaakseni paikattiin reikä ja kehotettiin vielä käymään uudestaan ennen kun täytän 18, ettei tarvi maksaa.
Muuten on mennyt ihan ok, mutta pelkään kovasti noitten muovien irtoamista ja nyt olen peilillä katsonut, että tuolla taaempana hampaassa taitaapi olla reikäkin ja koska viime kerrasta on jo vuosi kausia, olis pikkuhiljaa aika mennä lääkärillä poikkeemaan. Viisaudenhampaita ei ole vielä tullut.
No, eipä tuossa mitään, miksi sitten tänne kirjotan.
Koska viime viikolla mulla turpos ien tuosta etuhampaiden välistä. Se on turvonnut aivan selkeesti, on kipeä, punainen ja siitä vuotaa verta kun yritän harjata hampaita. Onko tää mahdollisesti jotain vakavampaakin vai voiko tästä selvitä kotikonstein? Millä voisin lievittää tota turvotusta? Ei paljon huvita edes hymyillä kun näytän ihan järkyttävältä.
Sitten mua pelottaa niin hirveesti hammaslääkärin ajatteleminenkin, on pelottanut aina. Niin kauan kun muistan oon aina jos kysytään pahinta pelkoa, kertonu että se on hammaslääkäri. Eniten mua pelottaa se, että kun ne sillä piikillä ronkkii eka hampaita, että ne sörkkäsee noihin etuhampaisiin ja niistä irtoo ne kuoret, mitä mä sitten teen. Saako ne korjattua ne heti, vaikka sitten niillä muovipaikoilla ja mitähän se tulee maksaan? Mulla ei todellakaan ole varaa laittaa edes 100 euroa tuosta noin vaan mihinkään operaatioon, mutta en voi kuvitellakkaan meneväni ihmisten ilmoille, edes töihin (asiakaspalvelutyö) jos mulla on monen millin rako etuhampaitten välissä.
Oon miettinyt noita kaikkia eri vaihtoehtoja, implantteja, siltoja, proteeseja yms, mutta kun en niistä mitään tiedä ja kun luen näitä keskusteluita täällä, miten yksityisellä joku on maksanut useita tuhansia euroja, saan hirveitä itku ja paniikkikohtauksia, äsken itkin yhden keskustelun takia hysteerisesti lähemmäs 2 tuntia ja nyt vasta sain itseni rauhoittumaan, mutta itku kihelmöi kurkussa tälläkin hetkellä kun mietin noita raha-asioita. Voiko niihin saada mistään tukea tai antaakohan pankkikaan lainaa tuollaisia asioita varten?
Pelottaa myös se hammaslääkärin kyllästynyt, ylimielinen ja ehkä hitusen sääliväkin katse kun menen juttusille, entä jos räjähdän itkuun siellä?
Viestistäni tuli varmaan melko epäselvä, mutta toivon, että joku sai selvää. Akuutti ongelma on nyt tuo ien, mitä voin tehdä sille? Mitä jos se onkin joku massiivinen ientulehdus ja joudun ties mihin toimenpiteisiin?
Kiitos kaikille, jotka jaksaa vastata!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ientulehdukseen auttaa päivittäinen hammaslangan käyttö ja klooriheksidiini-suuvesi (googleta).
Tää on varmaan se kiillehäiriö http://en.wikipedia.org/wiki/Amelogenesis_imperfecta ?
hampaiden kruunutus voisi auttaa (kallista)
Älä nyt ahdistu tosta raha-asiasta. Laita aina vähän säästöön joka kk niin on sitten rahaa kun jotain täytyy tehdä.