Oikeasti, tämä "ateistien elämän tyhjyys" -argumentti on yksi typerimmistä. Vaikka sairastankin masennusta, niin tämä johtuu aivan muista seikoista, elämänhistoriassani on omahoitajani mukaan kohtuuttomia henkisiä rasitteita. Masennuksesta huolimatta elämäni on kaikkea muuta kuin tyhjä. Miksikö? Avaa silmät ja katso tätä maailmaa! Mitä näet:
-Loputtomiin luontoa, miljardeja eläimiä, kasveja, vuoria ja meriä, kaikki uniikkeja ja suurin osa kauniita.
-Yli 6 miljardia ihmistä, kaikki omia persooniaan, omien elämänhistorioidensa muovaamia, kaikilla omat mielipiteensä ja kertomuksensa.
- Satoja eri valtioita, tuhansia eri kulttuureja omine painotuksineen, tuhansia eri kieliä, miljoonia kaupunkeja
-Valtavasti eri taiteita, kaikissa taiteissa valtavasti eri teoksia, runoutta, elokuvaa, animea, musiikkia, videopelejä, kirjallisuutta. Itse taideteoksiin tutustumisen lisäksi puoliruokaa on tutustua näiden taustoihin sekä muiden mielipiteisiin tuotoksista
-Paljon eri alakulttuureita alalajeineen ja genreineen, punkkia, skinheadejä, hip hoppia, metallia, steam- ja cyberpunkkia, weeaboota, fiftaria... ja lista jatkuu ja jatkuu.
-Maailmalla on tuhansia vuosia kirjoitettua historiaa, jokaisella maalla, kansalla ja kulttuurilla omansa. Jokainen mennyt vuosi sisältää valtavasti tapahtumia ja ihmisiä. Jokainen asia omistaa oman historiansa kommunismista jalkapalloon ja virvoitusjuomista eri musiikkigenreihin
-Maailma on täynnä uskontoja, myyttejä, aatteita, filosofioita ja poliittisia suuntauksia joihin tutustua.
-Maailma on täynnä harrastuksia, edellä mainittujen kohtien lisäksi vaikkapa kaikki lukuisat urheilulajit, ruoka ja juoma, autot, taistelulajit tai vaikkapa muoti ja vaatteet
-Itseään voi kehittää monilla tavoin, opiskelemalla, pitämällä huolta kunnostaan, opettelemalla eri taitoja ja kieliä, opettelemalla soittamaan uutta soitinta, hankkimalla itselleen suurempaa sosiaalista verkostoa, tulemalla paremmaksi työssään.
-Tiede on paljastanut paljon todellisuudestamme, ja koko ajan opimme lisää.
Ja elämäkö tyhjää, sisällötöntä, ilman jumalaa? Selittäisin asian näin: kun elämässä ei ole kuin raamattu ja jeesustelu, niin elämä ilman raamattua ja jeesustelua tuntuu tyhjältä.
-Loputtomiin luontoa, miljardeja eläimiä, kasveja, vuoria ja meriä, kaikki uniikkeja ja suurin osa kauniita.
-Yli 6 miljardia ihmistä, kaikki omia persooniaan, omien elämänhistorioidensa muovaamia, kaikilla omat mielipiteensä ja kertomuksensa.
- Satoja eri valtioita, tuhansia eri kulttuureja omine painotuksineen, tuhansia eri kieliä, miljoonia kaupunkeja
-Valtavasti eri taiteita, kaikissa taiteissa valtavasti eri teoksia, runoutta, elokuvaa, animea, musiikkia, videopelejä, kirjallisuutta. Itse taideteoksiin tutustumisen lisäksi puoliruokaa on tutustua näiden taustoihin sekä muiden mielipiteisiin tuotoksista
-Paljon eri alakulttuureita alalajeineen ja genreineen, punkkia, skinheadejä, hip hoppia, metallia, steam- ja cyberpunkkia, weeaboota, fiftaria... ja lista jatkuu ja jatkuu.
-Maailmalla on tuhansia vuosia kirjoitettua historiaa, jokaisella maalla, kansalla ja kulttuurilla omansa. Jokainen mennyt vuosi sisältää valtavasti tapahtumia ja ihmisiä. Jokainen asia omistaa oman historiansa kommunismista jalkapalloon ja virvoitusjuomista eri musiikkigenreihin
-Maailma on täynnä uskontoja, myyttejä, aatteita, filosofioita ja poliittisia suuntauksia joihin tutustua.
-Maailma on täynnä harrastuksia, edellä mainittujen kohtien lisäksi vaikkapa kaikki lukuisat urheilulajit, ruoka ja juoma, autot, taistelulajit tai vaikkapa muoti ja vaatteet
-Itseään voi kehittää monilla tavoin, opiskelemalla, pitämällä huolta kunnostaan, opettelemalla eri taitoja ja kieliä, opettelemalla soittamaan uutta soitinta, hankkimalla itselleen suurempaa sosiaalista verkostoa, tulemalla paremmaksi työssään.
-Tiede on paljastanut paljon todellisuudestamme, ja koko ajan opimme lisää.
Ja elämäkö tyhjää, sisällötöntä, ilman jumalaa? Selittäisin asian näin: kun elämässä ei ole kuin raamattu ja jeesustelu, niin elämä ilman raamattua ja jeesustelua tuntuu tyhjältä.
Vastaukset 140
Vanhimmat
silmänsä ihan oikeasti, niin en minä ainakaan tarvitse täkkeeksi kaikkea tuota mitä edellä luettelit. Joskus tuntuukin, että elämä on sitä täydempää, mitä enempi siitä saa karsittua.
Toisaalta ihminenhän vain ahdistuu, jos hänen täytyy täyspäiväisesti keretä sinne tai tänne, opetella sitä tai tätä, pysyä ajanhermolla tai maailmankartalla jne.
Ja ateisti/tiede? Joskus mietin sitäkin, että mitähän ateisti ihan oikeasti tieteeltä odottaa?
Ps. Elämä ilman jumalaa olisi täysin merkityksetöntä, siis minun mielestäni!
Olet koukussa jumalaasi. Se on kuin heroiiini, saat sillä itsesi sellaiseen kiihkoon ettei mikään muu tunnu miltään.
ei ole ihme, että monet entiset huumeidenkäyttäjät siirtyvät hihhuleiksi. Yhteistä on tarve johonkin tuollaiseen, kun elämä itsessään ei anna tarpeeksi.
Vieroitus voi olla rankkaa, mutta pidemmän päälle kannattaa päästä eroon kaikista huumeista, myös tuosta jumalastasi.
Ja huume?
Eiköhän ihminen voi huumaantua asiasta kuin asiasta? Ja ateistisen käsityksen omaavalla näitä huumeita lie konttikaupalla? Eli tätä kautta myös hajontamahdollisuuskin korostuu?
Jokainen ihminen rakentaa elämänsä kuten haluaa.
Sinä olet päättänyt hahmottaa elämäsi tuhansia vuosia vanhojen keksittyjen uskonnollisten tarinoiden pohjalta ja täytät niiden tulkinnalla ja "opetuksella" elämäsi. Uskonnollisen mantran jauhaminen on tuottanut kohdallasi tulosta ja siitä loistavana esimerkkinä tuo kriittisen ajattelun tyrehtyminen.
Jos joku väittää, että elämä ilman jumalaa on merkityksetöntä ja tästä jumalasta ei ole olemassa minkäänlaista näyttöä.. Millä ihmeellä elämäsi täytät? Et ainakaan sillä olemattomalla jumalalla. Elämäsi täyttyy tietyssä seurakunnassa ja kotona tapahtuvista uskonnollisista palvontamenoista. Milloin olet viimeksi NÄHNYT (et kuvitellut) jumalasi osallistuvan kekkereihin?
kun toteat: "Jokainen ihminen rakentaa elämänsä kuten haluaa."
Ja kohdallani tuo rakentuminen ei kylläkään pohjaudu mihinkään mantroihin tai muutoinkaan tyrkyttämishaluiseen 'informaatioon', vielä vähempi niin sanottuun protestimielialaan. Puhumattakaan, että 'merkkaisin' itseni joillakin symboleilla!
Ja millä elämäni täytän?
Milloin milläkin, ennenkaikkea asioilla joilla on joku merkitys, siis itselleni. Eikä tämä taas tarkoita sitä, että olisin itsekäs!
Ps. Mutta tabut eivät satu pirtaani!
Voitko nyt vaikka yhden heittää?
Tällä palstalla on usein keskusteltu kaikenlaisen kiihkoilemisen ja fanittamisen suhteesta ateistin elämään.
Aika vähäistä on ollut. Iso osa ei edes urheilujoukkueita tai muusikoita ihmeemmin fanita. Seuraa kyllä ja moni pitää musiikista paljonkin, mutta ketään yksittäistä porukkaa tai ihmistä ei palstalla suoritetun kyselyn mukaan juuri kukaan fanittanut siinä määrin, että sitä voisi kiihkoiluksi laskea.
Ateisti kun suhtautuu monesti melko rationaalisesti maailmaansa ja tämän vuoksi kykenee näkemään myös diggaamansa muusikot yms. ihan tavallisina ihmisinä virheineen kaikkineen.
Jos olit lähtemässä ihan oikeista päihteistä tai esim. rahasta puhumaan, niin siinä tapauksessa haista ite.
Haluaisin ymmärtää, miten koet olevasi täydempi ihminen kuin ateistisen maailmankatsomuksen omaava tyyppi?
Jos täytät elämäsi asioilla, joilla on merkitys itsellesi, miten se eroaa siitä, millä ateisti täyttää elämänsä?
Voitko auttaa ymmärtämään, kuinka Jumala on osa elämääsi? Täytätkö päiväsi säännöllisillä rukoushetkillä vai ajatteletko ennen jokaista tekoasi "mitä Jeesus tekisi..."?
Näetkö Jumaluutta joka puolella, aivan tavallisissakin asioissa? Miksi? Pystytkö ihailemaan jonkun asian kauneutta ilman, että ajattelet kuinka Jumala on sen tuollaiseksi luonut?
Jos löydät pihaltasi kissasi tappaman jäniksenpojan, mitä ajattelet Jumalastasi silloin?
Kun luet iltapäiväsosiaalipornolööpeistä, että äiti ja pikkuvauva kuolivat liikenneonnettomuudessa, mitä ajattelet Jumalastasi silloin?
Kun mietit pastoria, joka tunkeutuu pakolla nuoreen poikaan sakastissa ja pilaa todennäköisesti nuoren miehen elämän lopullisesti. Mitä ajattelet Jumalastasi silloin?
"Joskus tuntuukin, että elämä on sitä täydempää, mitä enempi siitä saa karsittua."
Wau! Vaihteeksi puhut ihan järkeviäkin.
Totta tuokin, että ei pidä olla itsetarkoituskaan täyttää päänsä Tabula Rasaa ihan millä tahansa roskalla. Se on myös hyvin kuormittavaa. Joskus pitää muistaa relata (sopii näin keskikesän helteisiin, kun pelkästä ajattelusta nousee hiki).
Minun pääni on tyhjä monesta asiasta, kuten jalkapallon ihannoinnista, viulunsoitosta ja Astarten palvonnasta. Mutta jääpä tilaa ja aikaa moneen muuhun.
"silmänsä ihan oikeasti, niin en minä ainakaan tarvitse täkkeeksi kaikkea tuota mitä edellä luettelit. Joskus tuntuukin, että elämä on sitä täydempää, mitä enempi siitä saa karsittua.
Toisaalta ihminenhän vain ahdistuu, jos hänen täytyy täyspäiväisesti keretä sinne tai tänne, opetella sitä tai tätä, pysyä ajanhermolla tai maailmankartalla jne. "
Nimenomaan niin, että mitä enemmän elämästä karsii, sitä täydemmältä se tuntuu. Mutta askeettisuus tuntuu olevan nykypäivänä huonossa huudossa. Kaikkea on tarjolla niin tolkuttomasti ja joka tuutista vain lisää ja se, että ei salli itselleen jotain ilottelua tai hemmottelua tuntuu olevan synneistä pahin.
Itse pyrin ainakin kerran vuodessa, pääsiäisen alla askeettiseen elämäntapaan, vähennän huvituksia, ruokaa, alkoholinkäyttöä. Keskityn käymään kirkossa ja hiljentymään, olemaan hyvä lähimmäisilleni. Harvoin elämä tuntuu niin täydeltä kuin tuolloin.
"Ja kohdallani tuo rakentuminen ei kylläkään pohjaudu mihinkään mantroihin tai muutoinkaan tyrkyttämishaluiseen 'informaatioon"
No mantra on väärä sana. Kristinuskoa on sinullekin syötetty todennäköisesti lapsesta lähtien ja olet ehdollistunut sille. Toteutat palvontamenoissasi dogmeja kolmiyhteisestä jumalasta ja inkarnoituneesta kristuksesta, eikö totta? Miten tämä informaatio, uskotko nämäkin:
Jumala on kolmiyhteinen, toisin sanoen Jumalalla on yksi olemus, mutta kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Jeesus on samanaikaisesti täysin jumalallinen ja täysin inhimillinen.
Maria, Jeesuksen äiti, kantoi kohdussaan ja synnytti Jumalan Pojan. Jeesus sikisi Jumalan Hengestä, mutta toisaalta hän oli myös olemassa jo ennen syntymäänsä, "ennen kaikkia aikoja", ja mukana jo maailman luomisessa.[19] Ihmiseksi tullessaan hän kuitenkin saavutti ihmisluonnon ja tahdon.[20]
Jeesus on juutalaisten odottama, Vanhassa Testamentissa ennustettu messias ja Daavidin valtaistuimen perillinen.[21] Hän hallitsee Jumalan oikealla puolella kaikella auktoriteetilla ja vallalla.[22] Hän on ihmiskunnan toivo, neuvonantaja ja tuomari.[23] Ennen hänen paluutaan kirkolla on auktoriteetti ja velvollisuus saarnata ilosanomaa ja tehdä opetuslapsia.
Jeesus oli kaikista synneistä vapaa.[24] Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta uskovaiset saavat syntinsä anteeksi ja tekevät sovinnon Jumalan kanssa.[25]
Kristityt kastetaan seurakunnan (sekä konkreettinen organisaatio että Kristuksen ruumis, kaikki maailman kristityt) jäseniksi. Pyhä Henki tulee heille Jeesuksen lähettämänä opettamaan Raamatun tuntemisessa, tuomaan toivoa ja johdattamaan todelliseen tietämykseen Jumalasta ja hänen tahdostaan ja auttamaan heitä kasvamaan pyhyydessä. Uskon kautta heidät tullaan herättämään henkiin ja he elävät ikuisen elämän Kristuksen kanssa.
Jeesus palaa Tuomiopäivänä tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
Läntiset kristityt sanovat, että Raamattu on Jumalan sana. Monet idän kristityt pitävät tätä ilmaisua liian lähellä ilmaisua ”Jumalan Sanasta”, joka on epiteetti Jeesuksesta Kristuksesta. He eivät kuitenkaan kyseenalaista Raamatun auktoriteettia. Kristittyjen keskuudessa on eriäviä mielipiteitä Raamatun tarkkuudesta ja siitä kuinka sitä tulisi tulkita. Protestantismissa korostetaan yksilön vastuuta kun taas katolisuudessa ja ortodoksisuudessa korostetaan kirkon yhteisöllistä luonnetta.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinusko#Dogmit
Uskovainen monesti väittää, että usko on elävää, henkilökohtaista ja aitoa. Niin asia onkin, mutta kokemusmaailman rajat ovt poikkeuksetta tiukasti sovitettuja uskonnon raameihin ja näkyvät tarkkoina uskonnollisina palvontamenoina joissa on lahkokohtaisia eroja.
"Ja ateisti/tiede? Joskus mietin sitäkin, että mitähän ateisti ihan oikeasti tieteeltä odottaa?"
Tuo on taas tuota uskovien suunnatonta typeryyttä. Uskovat ovat itse keksineet sen, että tiede olisi ateistin jumala. Uskova kun tarvitsee jotain tuollaista itse. Tiede on vain tapa tutkia maailmaa ja selvittää sen saloja. Ei tiede ole mikään jumala tai elämää suurempi asia ateistille. Minua esimerkiksi kiinnostaa tieteen uutiset sen vuoksi, että olen kiinnostunut maailmasta ja luonnosta. Uskonnot eivät pysty kertomaan mitään uutta maailman olemisesta ja tapahtumista, tiede taas pystyy, koska se haluaa oikeita vastauksia näihin kysymyksiin ja on valmis korjaamaan edellistyä tietoa, kun uutta ja tarkempaa on ntarjolla.
Tiede on siis työkalu ja keino tutustua maailmaan, ei jumala, joka julistaa yhtä muuttumatonta "totuutta" tai oikeammin valhetta asioista.
Muutenkin kirjoituksesi oli taas tahallaan väärinymmärryksen ja kieron tulkinnan mestariteos. Se taitaa olla ainoa laji, jossa sinulla on todellisia lahjoja toisten väåhättelyn lisäksi.
Tuolle on olemassa ihan fysiologinenkin peruste. Mieli kirkastuu keskushermostomyrkyn vähentämisestä ja kevyt syöminen antaa veren virrata muuallakin kuin ruoansulatuksessa.. :)
"Tuolle on olemassa ihan fysiologinenkin peruste. Mieli kirkastuu keskushermostomyrkyn vähentämisestä ja kevyt syöminen antaa veren virrata muuallakin kuin ruoansulatuksessa.. :)"
Varmasti tämäkin auttaa osaltaan asiaa :)
ymmärtää? Mutta ekaksi haluan todeta, etten todellakaan ole täydempi ihminen kuin vaikkapa ateisti!
1. Kysyt: "Jos täytät elämäsi asioilla, joilla on merkitys itsellesi, miten se eroaa siitä, millä ateisti täyttää elämänsä? "
Siis eroaa? En osaa vastata, koska kukin ihminen täyttää elämänsä itselleen merkityksellisillä asioilla. Mutta ymmärtääkseni mikään yksittäinen asia ei saa kuitenkaan hallita ihmisen elämää!
2. Kysyt: "Voitko auttaa ymmärtämään, kuinka Jumala on osa elämääsi? Täytätkö päiväsi säännöllisillä rukoushetkillä vai ajatteletko ennen jokaista tekoasi "mitä Jeesus tekisi..."? "
Siis ymmärtämään? En kaiketinkaan, koska jumala on niin luonnollinen osa itseäni. Ilman päivittäisiä rukoushetkiä tai muutakaan vastaavaa. Ja perusolemiseni pysyttelee ihan näissä maallisen lain raameissa. Muutoin minulla on oikeus 'kommunikoida' jumalan kanssa just' niin kuin hyvältä tuntuu!
3. Kysyt: "Näetkö Jumaluutta joka puolella, aivan tavallisissakin asioissa? Miksi? Pystytkö ihailemaan jonkun asian kauneutta ilman, että ajattelet kuinka Jumala on sen tuollaiseksi luonut?"
Näenkö jumaluutta joka puolella? Kyllä silloin, jos päänuppiani ei ole rasitettu tämän näkyväisen maailman 'pakkotoimilla', eli stressiä aiheuttavilla tekijöillä. Eli tämän peruselämän 'rumballa'! Ja toki ihailen ihmisen niin sanottuja taiteellisia luomuksia, ajattelematta että ne olisivat jumalan luomuksia.
4. Kysyt: "Jos löydät pihaltasi kissasi tappaman jäniksenpojan, mitä ajattelet Jumalastasi silloin?"
Ei jumala käy tuolloin mielessäni. Korkeintaan kiroilen tuota luonnon tarjoamaa julmaa lakia!
5. Kysyt: "Kun luet iltapäiväsosiaalipornolööpeistä, että äiti ja pikkuvauva kuolivat liikenneonnettomuudessa, mitä ajattelet Jumalastasi silloin?"
Ajattelen jumalastani? En ajattele jumalaani, ajattelen enempikin ihmisen elämisen tarkoituksellisuutta. Eikös jokaisen ihmisen elämä olekin arvokas? Mutta että miksi sen tulee olla sitten niin lyhykäinen, tätä mietin!
6. Kysyt: "Kun mietit pastoria, joka tunkeutuu pakolla nuoreen poikaan sakastissa ja pilaa todennäköisesti nuoren miehen elämän lopullisesti. Mitä ajattelet Jumalastasi silloin? "
Mitä ajattelen jumalastani? En mitään, vaan mietin tuon pastorin puutteellista harkintakykyä, tai hänen kyvyttömyyttään toimia esimerkillisesti siinä omassa tehtävässään.
Joten tämä tästä!
ollut mainitakaan käsitteitä 'raha' tai 'päihde'!
Mutta, jos nyt ihan viimeaikaista akuuttia aihetta/aiheita tällä palstalla on lueskellut, niin kyllähän se/ne ovat keskittyneet homoseksuaalisuuteen ja adoptio-oikeuteen.
Syytä en tiedä enkä halua tietääkään, koska en osaa mieltää syytä tämän asian tiimoilta niin sanottua fanittamista.
Aika lapsellista sotkea toisiinsa jostain asiasta keskustelu ja sen fanittaminen. Fanitatko sinä ateismia, koska olet melko aktiivisesti siitä keskustelemassa ;o)
Ajatellaanpa, että keskustellaan Pride-kulkueeseen tehdystä haittaiskusta. Jos lausun mielipiteeni, että selvästikin Suomessa tarvitaan Gay Pride -kulkueen tapaisia mielenilmauksia vielä pitkään, koska tuollaista sattuu. Olenko nyt homofani vai homokulkuefani vai kyynekaasukranaattifani vai mikä?
Sanon: "Tykkään enemmän salmiakista kuin hedelmäkarkeista". Olenko salmiakkifani, joka kiihkomielisesti vastustaa hedelmäkarkkeja? Mitä tämä kertoo minun mielipiteestäni suklaata kohtaan?
Tai oikeammin. "Minusta ihmiset, jotka eivät salli muille salmiakin syömistä, ovat tosi typeriä ja lapsellisia". Voitko tuon lauseen perusteella päätellä edes sitä tykkäänkö salmiakista itse lainkaan?
Aika kummallista.
En käsitä miten jumaluuden käsite auttaa sinua elämässäsi. Onko se vain toive kuolemanjälkeisestä elämästä?
Tuntuu ihan siltä kuin olisit jotenkin vain "tavan vuoksi" uskovainen. En epäile uskoasi, ihmettelen vain mitä se sinulle tarjoaa ja sitä mikset yhtään epäile Jumalan olemassaoloa. Tunnut kuitenkin melko täysjärkiseltä henkilöltä, jonka ei luulisi purematta nielevän ihan mitä tahansa puppua...
Tarkoitatko ihan oikeasti, että minulla on vielä hiven järkeäkin jäljellä?!
Ja olet oikeassa, että jos jokin juttu vetää kuin koukku matoa, niin tätä saattaa tuta kuin se kiemurteleva mato siinä koukussaan.
Tosin tuo täysipainoinen relaaminenkin on sitten ihan oma taitolajinsa, vaikkakin aina näin loman alettua se työ ottaa aina osansa tästäkin. Tuolla päänupissa, meinaan.
Mutta, kuten toteatkin, niin tämä päänuppi on osattava aina välillä tyhjentää kaikesta. Vain istuttava ja ihailtava ympäristöään, ilman ennakko-odotuksia tai -tavoitteita.
Ps. Ulkona on kerrankin niin kuuma, että on parempi olla sisällä! Kummallista?!
Minulle parasta askeettisuutta on olla ihan oman itsensä kera, ainakin hetki.
Tosin tuo kirkossa käyntikin, ihan sillain yksin ja huvikseen, on jommosen miellytävä kokemus! Ja sen minä olen oppinut, että kaikki lähimmäisemme ovat paikkansa ansainneet, ilman halveksuntaa!
Ps. Tuo liika on aina liikaa, asiassa kuin asiassa!
ainakaan ole kristinuskoa eikä muutakaan uskoa koskaan paukutettu päähän.
Ja kolmiyhteinen Jumala? Ehkä, mutten minä mitään palvontamenoja harjoita, tässäkään kohtaa! Toisaalta ei kait kukaan nyt ihan totaalisesti uskokaan Raamatun sanaan, siis sanasta sanaan?
Itselläni, kuten tuossa lopussa toteatkin, uskoni on tyystin henkilökohtaista. Eikä se ole, eikä saa olla kenenkään mielestä väärin! Minulle tämä riittää, koska enhän vahingoita tällä ketään toista!
Siis ehkä uskovan?
Siis typeryyttä: "...että tiede olisi ateistin jumala."
Ei jumala, mutta ehkä uskonto? Koska kait ateistisen näkemyksen omaava ateisti kokee tieteen merkitykselliseksi, siis ainakin vähintään merkitykselliseksi?
Ja tiede: "... haluaa oikeita vastauksia näihin kysymyksiin ja on valmis korjaamaan edellistyä tietoa, kun uutta ja tarkempaa on ntarjolla."
Tarkennatko, että mihin kysymyksiin tiede näitä vastauksia hakee?
Sorry, jos koet näkemykseni vähättelevinä! Tarkoitukseni ei ole vähätellä mitään eikä ketään, ei ateistisen käsityksen omaavaakaan!
Ei kukaan kaikkea noita harrasta. Mutta tarkoitus oli esittää että on uskonnon ulkopuolellakin paljon mistä valita elämälleen sisältöä.
En usko tapoihin eikä minulla ole, tarkemmin ajateltuna mitään erityisiä toiveita kuolemisenikaan jälkeen.
Tai toki siinä mielessä, että tämä elämisen lyhyys ei voi olla ainut totuus. Joten tätä kautta ajateltuna meille (tai siis minulle) on tarjolla jotakin uutta tai muuta. Joten lue tuosta!
Normimittareilla (mitä ne sitten ovatkin) mitattuna olen täysijärkinen. Mutta miksen epäile jumalan olemassaoloa? Tai mitä tämä minulle tarjoaa?
En epäile, koska jumala on kulkenut aina tähän päivään asti jossakin tuolla takavasemmalla tai sitten -oikealla. Mutta kuitenkin.
Ja tarjoaa? Tarjoaa niin suunnatonta kasvua, että oksat pois!
" Ja tarjoaa? Tarjoaa niin suunnatonta kasvua, että oksat pois! "
konkreettisia esimerkkejä tästä suunnattomasta kasvusta mikä on ollut mahdollista vain jumalan avulla
näin sitten yleensä olisi?
Vai halusitko vain kenties kärjistää?
"Ja tarjoaa? Tarjoaa niin suunnatonta kasvua, että oksat pois!"
Kerropas esimerkki, jos voit niin sellainen mihin minusta ateistina ei olisi.
"Ei jumala, mutta ehkä uskonto? Koska kait ateistisen näkemyksen omaava ateisti kokee tieteen merkitykselliseksi, siis ainakin vähintään merkitykselliseksi?"
Minä uskon Tähtis, että minulle tiede merkitsee yhtä vähän/paljon kuin sinulle. Välillä EVVK joku tiede (lukuunottamatta eläimiin liittyvää tiedettä), höh tylsää. Mutta onneksi on paljon ihmisiä joille se on todella tärkeää, muuten emme naputtelisi tässä terveinä masu täynnä ja katto pään päällä kuin nyt teemme.
ateismia, koska ateismi käsitteenä on niin, niin tyhjän päällä.
En minä tiedä mikä ihan oikeasti olet, osallistuitpa tapahtumaan kuin tapahtumaan. Toki sen verran voin lausua, että näillä kummilla 'iskuilla' on tapanansa haalia ne kaikkein epävarmimmat joukkoonsa?
Karkkimieltämykset ovat sitten asia ihan erikseen. Lapsethan tästä yleensä vain kinastelevat!
Aika monta, ja aika hitaasti ymmärrettävää. Ja vieläpä aika perinteistä.
1. Katson taakseni ja mitä näen?
2. Olen tässä ja mitä teen?
3. Näen sen mitä minun tulikin nähdä!
4. Teen sen mitä vielä tehdä voin!
Kasvusta kera jumalan, koska.....
Ei kukaan sanokaan, että pitäis täyspäiväisesti keretä sinne tai tänne, etc. Ne oli vaan asioita, jotka antaa elämälle sisältöä. Joitankin kun saattaa kiinnostaa opetella uutta tai vastaavaa. Jos maailmassa on niin paljon tehtävää, nähtävää, kuultavaa, haistettavaa, maistettavaa ja koettavaa, miksi sitä pitäisi karsia pois? Tietysti, jokainen taplaa tyylillään.
Tiede on kiinnostavaa. On mielenkiintoista nähdä, miten kokoajan ihminen tietää enemmän, miten keksitään kokoajan uusia asioita maailmasta, jota on tutkittu tuhansia vuosia, jo ennen ajanlaskun alkua. Tietysti ihmiset erehtyykin välillä, on tutkimuksia, jotka ei sitten pidäkään paikkansa, mutta jokainen koe vie eteenpäin.
Ja jos kysyttäis vaikka näin päin, mitä uskovainen odottaa tieteeltä? Vai onko uskovainen edes kiinnostunut tieteestä, vai sulkeeko hän silmänsä ja korvansa äkkiä, jos joku kertoo jostain uudesta tieteellisestä läpimurrosta?
Ei tiede ole uskonto. Tiede on työväline jonka avulla saadaan tietoa maailmasta ja sen ilmiöistä. Tiede on merkityksellistä sen tarjoamien vastausten vuoksi. Samoin kouluutus on merkityksellistä sen tuoman tiedon ja taidon vuoksi, mutta ei se ole uskonto.
Samoin työ on merkityksellistä sen tuoman sisällön ja palkan vuoksi, se takaa tpimeentulon. Ei se silti ole uskonto.
Työkalupakkini on minulle näpertelijälle hyvin merkityksellinen, mutta ei se silti ole minulle. Ateistilla ei ole uskontoa.
Minun kysymykseni ovat sellaisia, joithin uskonnot eivät kykene antamaan vastauksia. Minua ei kiinnosta kysymys, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, koska tiedän, ettei mitään tapahdu, me kuolemme ja piste.
Minua ei kiinnosta kysymys ihmisen synnystä, koska tiedän, että olemme kehittyneet evoluution myötä muiden eläinten ja olevaisten tavoin.
Minua mietityttää maailman sodat, uskonnoista lähtöisin suurin osa. Minua mietityttää ihmisten epätasa-arvo, paljon uskonnoista johtuvaa. Minua mietityttää eläinten kaltoinkohtelu, ympäristön tuhoaminen ym. En pysty pyörimään oman napani ympärillä kysymysten suhteen niin kuin uskova tekee, miettiessään mistä minä olen tullut, mihin minä menen kuoleman jälkeen, minä minä minä.
Vastauksesi ovat vähätteleviä ja olen varma että teet sen tahallasi. Kuvittelet olevasi kovinkin nokkela ja viisas. Vähätellessäsi vain tulet samalla paljasneeksi, ettet oikein ymmärrä aina asioita niiden oikeissa mittasuhteissa. Vastauksesi aloittajalle oli oikein hyvä esimerkki tästä kaikesta.
"Jos avaa silmänsä ihan oikeasti, niin en minä ainakaan tarvitse täkkeeksi kaikkea tuota mitä edellä luettelit. Joskus tuntuukin, että elämä on sitä täydempää, mitä enempi siitä saa karsittua.
Toisaalta ihminenhän vain ahdistuu, jos hänen täytyy täyspäiväisesti keretä sinne tai tänne, opetella sitä tai tätä, pysyä ajanhermolla tai maailmankartalla jne."
Eihän kirjoittaja sanonut tekevänsä noita asioita kokoajan ja taukoamatta. Tuossa oli lueteltu, mielestäni tärkeitä ja mielenkiintoisia asioita, joilla on oikeasti merkitystä tässä elämässä. Sinäkin sen ymmärsit, mutta halusit vain mollata aloittajaa karsinta-jutullasi.
Yhä vielä olen sitä mieltä, että kirjoitustesi perusteella olet ilkeä ja toisia alentava ihminen.
ilkeä ja toisia alentava ihminen, kiitos ja se kunnia kuulukoon jollekin/joillekin muille. Enkä todellakaan lausu tätä missään itsesäälin tmv. tunteella.
Mutta: "Ei tiede ole uskonto"
Ei kait sitten, siitäkään huolimatta että tieteellinen tulkinta perustuu tieteellisiin menetelmiin? Menetelmiin, joiden avulla ei valitettavasti kuitenkaan todisteta tai kumota yhtä ainuttakaan asiaa.
Yingerin mukaisesti: 'uskonto on käytäntöjen systeemi, jonka avulla ihminen/ihmiset ponnistelevat kysymysten kanssa, jotka liittyvät esimerkiksi kärsimykseen, oikeudenmukaisuuteen ja totuuteen'!
Ja? Eikö ateisti sitten pyri (edes tieteen avittamana) yhteenkään noista edellä lueteltuihin 'päämääriin'?
Tietenkin ateisti pohtii noita, mutta tajuaa senh, etteä uskonnot juuri luovat noita ongelmia, joita sitten on pohdittava.
Kärsimys on sellainen kummallinen termi. Itse en oikein edes tiedä mitä se sinun sanomanasio tarkoittaa. Minulle se on jotain konkreettista, esimerkiksi nälänhätä tai luonnon katastrofi. Tämä uskonnollinen kärsimys on vain soopaa.,
Oikeudenmukaisuutta vastaan uskonnot käyvät sotaa isolla rahalla. Joten en tiedä, mitä sinä siitä voisit miettiä. Parhaimpana esimerkkinä tällä hetkellä homoseksuaalien kohtelu uskontojen taholta.
Totuus ja uskonto eivät edes sovi samaan lauseeseen. Itsekin olit epärehellinen jo vastatessasi aloittajalle, kun tahallaan väärinymmärsit hänen kirjoituksensa. Se saa minut voimaan pahoin.Kaikki uskonnot perustuvat valheeseen, johon laiskat ihmiset sortuvat.
Minä ateistina mietin nimenomaan tuollaisia kysymyksiä, enkä tuhlaa aikaani miettien omaa kuviteltua pelastumistani(miltä?). Uskovat eivät tunnu pyrkivän noihion päämääriin. Mihin noista asioista uskonnoista on ollut apua? Ei mihinkään. Ne ovat myötävaikuttaneet, jos jotakin, moiden mainitsemiesi ongelmien syntyyn.
Olisi todellakin mielenkiintoista ja mukavaa, kun sinäkin pohtisit noita tärkeitä asioita tällä palstalla meidän kanssamme, sen sijaan, että luot tuollaista outoa kuvitelmaa ateismista, jolla ei ole todellisuuden kanssa mitään yhteistä. Jumalia on turha pohtia, koska niitä ei ole olemassa, mutta epäkohtia voi pohtia ja sitä mitä niiden eteen voisi tehdä.
Tietoa ja kehitystä ja hyvinvointia lähinnä odotan tieteeltä. Juuri tuli uutista, että on otettu suurta harppausta esim. AIDS-rokotteen suhteen. Käsittääkseni oli onnistuttu eristämään vasta-aineita, jotka olivat tuhonneet yli 90% HI-viruskannoista. Mutta ans kattoo ny. Ja näitä voitaisiin ilmeisesti soveltaa muihinkin tauteihin. Pieksee mielestäni ikivanhojen tekstien toistelun taian.
noista monista jumalista olisi se oikea, joka antaisi kaikkein merkityksellisimmän elämän.
Ei sunkaan vain vanhantestamentin kiukkuinen jumal-äijä ?
”En käsitä miten jumaluuden käsite auttaa sinua elämässäsi. Onko se vain toive kuolemanjälkeisestä elämästä?”
Ei vaan se on elämää jo ennen kuolemaa.
Ihminen, joka kuolee kuolleena siirtyy vain toiseen kuolemaan eli Helvettiin. Vain kuolleet siis pääsevät Helvettiin.
Elävää ei voi laittaa helvettiin, koska hän ei koskaan kuole.
Jeesus sanoi: ”Se joka minuun uskoo ei koskaan kuole, ja vaikka hän olisi kuollut, niin hän eläisi”, uskotko sen?
uskonto tai ehkä kenties sitten usko on kaiken pahan alku ja juuri?
Kärsimys? Kyllä se minunkin mielestäni on sellaista ihan konkreettista kärsimystä: nälänhätää, sairauksia ymv.
Toisaalta joku toinen ihminen aiheuttaa käytöksellään tai teoillaan kärsimystä, eli ihminen itse ei tuota sitä itselleen.
Oikeudenmukaisuus? Niin, tämäkin sana sanana lienee kärsinyt jo niin sanotun inflaation? Mutta uskontoko on tässäkin se kaiken pahan alku ja juuri? Enpä tiedä muuta kuin sen, että se kenellä valta on, hän useimmiten käyttää sitä vain omaksi edukseen. Politiikka on tästä yksi oiva esimerkki.
Totuus? Täyttä totuutta ei ole olemassakaan, koska kukin mieltää tämän kummallisen sanan sisällön siitä omasta perspektiivistään, vain omia näkemyksiään vahvistamaan. Totuutta ei ole?
Toki haluan keskustella, mutta miksi ateisti ei hyväksy minun uskoani, vaan haluaa aina vain pääsääntöisesti nokitella?
Ja aloittajan ongelma: masennus. Siis masennus? Kaikki ihmisethän ovat joskus allapäin tai masentuneita, mutta masennus sairautena? Tätä aina välillä ihmettelen, koska onhan ainakin meillä täällä Suomessa kaikki ulkoiset raamit huippuluokkaa.
Mutta tämä ei riitä! Osoituksenahan on se valtava pahoinvointi, niin nuorilla kuin vanhoillakin. Johtava syy muun muassa ennenaikaiselle eläkkeellejäämiseen. Tai entä sitten se lääkemäärä, jolla tätä pahaaoloa pyritään helpottamaan?
Eli ymmärtääkseni tämä ulkoinen hyvinvointi ei riitä? Ihmisen tulee omata se merkityksellisyys elämälleen. Vasta sen jälkeen voidaan keskustella hyvinvoinnista!
En sano, että epäoikeudenmukaisuus johtuu kokonaan uskonnoista, mutta hyvin isolta osalta.
Taloudellinen hyvinvointi lisää ihmisen hyvinvointia tiettyyn rajaan asti. Sen rajan saavuttamisen jälkeen sillä ei enää ole hyvinvointia kasvattavaa merkitystä.
On tutkittu ja todettu, että yhteiskunnassa vallitseva oikeudenmukaisuus ja tasainen tulonjako vaikuttaa suuresti ihmisen hyvinvointiin, enemmän kuin suuri varallisuus. Tuloerojen kasvu aiheuttaa pahoinvointia yhteiskunnassa ja tämänhän me voimme itse todeta tällä hetkellä Suomessa. Suomi on vauhdilla jakautumassa kahtia, rikkaisiin ja köyhiin. Tämä aiheuttaa ongelmia ja pahoinvointia.
Näihin ongelmiin ei tuo ratkaisua se, että lähtee pohtimaan jumalia, vaan se, että lähtee mukaan vaikuttamaan niihin päätöksiin, joilla näitä tulonjakoasioita ja muita yhteiskunnallisia asioita ohjataan. Yksinkertaisin mutta ei vähiten vaikuttava asia on äänestäminen. Pahinta, mitä ihminen voi tehdä, on olla huomioimatta näitä yhteiskunnan asioita. Nehän ovat meidän kaikkien yhteisiä asioita, ei siis pelkästään poliittisten päättäjien asioita.
Se merkityksellisyys, josta kirjoitat, ei tule uskonnoista, vaan siitä, että yksilö tuntee oman panoksensa hyödyttävän itseään ja koko yhteiskuntaa. Ihminen saa siis tarvitsemansa arvostuksen antamastaan panoksesta. Jos taas ihminen tuntee jäävänsä sitä arvostusta vaille ja muut saavat hyödyn hänen panoksestaan, on pahoinvointi taattu. Tämänhetken Suomessa on vaikea saada sitä hyvänolontunnetta tekemästään työstä, koska työntekijä tuntee olevansa enemmänkin välttämätön paha kuin menestyksen tekijä. Palkkiot menstyksestä menevät näille "Wahlroseille" ja haitat ja ongelmat jäävät työtätekeville.
Ei näihin uskonnot auta ja kirkkokin seisoo tiiviisti tämän oikeistolaisen kansaa kahtiajakavan politiikan takana.
Ratkaisut ovat siis ihan muualla ja kaikkien tulee osallistua näiden ratkaisujen löytämiseen.
Ulkoiset raamit voivat olla kunnossa, mutta verrattuna mihin? Ei suomalainen vertaa itseään afrikkalaiseen vaan suomalaiseen ja silloin vaurauden taso menettää merkityksensä. Vain tason sisällä olevat erot tulevat merkityksellisiksi. Itse näen masennuksen suurena syynä taipumuksen suureen vastuuntuntoon. Ihminen, joka ei välitä tekemistensä seurauksista ei todennäköisesti masennu, koska asioilla ei ole väliä sellaiselle ihmiselle. Kun yhteisön, vaikkapa työyhteisön, asiat ovat huonolla tolalla, syyttää vastuuntuntoinen ihminen siitä paljon itseään ja kokee turhautumista, kun ei pysty tilannetta parantamaan. Totuushan on, ettei syy ongelmiin ole pelkästään tämän vastuuntuntoisen ihmisen. Hän vain ainoana ottaa jonkinlaista vastuuta tilanteesta. Kykenemättömyys muuttaa tilannetta aiheuttaa turhautuneisuutta ja masennusta. Ihminen kokee epäonnistuneensa.
http://www.tiede.fi/artikkeli/216/masennus_iskee_kun_hermosolut_hupenevat#216
Tässä artikkeli onnellisuudesta. Aika hyvä lista minusta.
http://www.tiede.fi/artikkeli/1027/16_tieta_onneen_#1027
Tällaista tänä aamuna. Vähän sekavaa kenties, mutta toivottavasti ymmärrät.
toteat: "En sano, että epäoikeudenmukaisuus johtuu kokonaan uskonnoista, mutta hyvin isolta osalta."
En ihan oikein ymmärrä, koska en minä ainakaan näissä henkilökohtaisissa pyrkimyksissäni kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, nojaudu missään kohden uskontoon tai siis jumal'uskooni. Tässä kohden yritän ainoastaan uskoa ihmisen maalaisjärkeen!
Ja tässä kohtaa puhut kyllä täyttä asiaa: "Suomi on vauhdilla jakautumassa kahtia, rikkaisiin ja köyhiin. Tämä aiheuttaa ongelmia ja pahoinvointia."
Ja tämän lisäksi on huomioitava myös tämä jako nuoriin ja vanhoihin. Siis nuoriin työttömiin ja tietynlaiseen vedätykseen eläkeiän nostamiskysymyksessä.
Kuin myös tässä: "Jos taas ihminen tuntee jäävänsä sitä arvostusta vaille ja muut saavat hyödyn hänen panoksestaan, on pahoinvointi taattu."
Aika kettumainen ilmiö, mutta valitettavasti totta! Ja tässä kohtaa piilee myös tietty vaara, ainakin asiantuntijatehtävissä toimivien keskuudessa, ettei sitä kokemuksen kautta hankittua tietoa halutakaan edes jakaa!
Mutta edelleen tuo merkityksellisyys? Okei, toiset saavat sen ehkä muun muassa työnsä kautta, edellyttäen että tämä työ antaa riittävän/sopivan haasteen tekijälleen. Ja tietenkin, ja ennenkaikkea oikeudenmukaisen arvostamisen tai tunnustuksen onnistumisista.
Mutta sitten? Eihän työ tai harrastus tmv. kuitenkaan ole, tai ei edes saa olla koko elämisen keskipiste? Jäähän tätä vuorokaudesta aina aikaa hiven muuhunkin? Ja mitä sitten? Tohinat päivän mittaan tohistiin ja sitten jää se pieni hetki aikaa ihan sille omalle itselleen.
Onko se sitten väärin pohdiskella tätä elämisen 'järjettömyyttä' ja ihan oikeasti kysellä tätä elämisen merkityksellisyyttä? Tässä 'suvannossa' kun niin moni tänä päivänä, kuitenkin haluaa tukahduttaa sen olemisensa joko muutamaan keppanaan, riitelyyn tai muuhun järjettömältä vaikuttavaan tekemiseen?
Ja kyllä tässäkin/näissäkin asioissa jokainen taho (myös kirkkokin edustajineen) saa esittää mielipiteensä. Toisaalta sen ihan yksittäisen ihmisen 'huuto' ei tahdo sitten millään saada vastakaikua. Tätä huutoa kun tulee aina vahvistaa järjestäytymisellä!
En osaa tässä kohtaa enää muuta lausua. Ja luenpa mielenkiinnolla nuo linkkisi, ehkä niissä ilmenee jotakin lisäpurtavaa!
"Mutta sitten? Eihän työ tai harrastus tmv. kuitenkaan ole, tai ei edes saa olla koko elämisen keskipiste? Jäähän tätä vuorokaudesta aina aikaa hiven muuhunkin? Ja mitä sitten? Tohinat päivän mittaan tohistiin ja sitten jää se pieni hetki aikaa ihan sille omalle itselleen."
Olet oikeassa, ei työ ole kaikki elämässä, mutta nyky-yhteiskunnassa ikävä kyllä ihminen määritellään suurelta osin sen mukaan, mitä hän tekee työkseen. Arvostuksen saa nykyisin melkeinpa ainoastaan työn ja sen mukanaan tuoman vaurauden kautta. Vaaditaan todella vahva itsetunto, että pystyy olemaan välittämättä tästä asiasta ja hakemaan sitä merkitystä muualta. Seuraapa yleisiä keskusteluja. Jos joku oikeasti kiinnostuu ihmisten hyvinvoinnista ja ympäristöstä, leimataan hänet heti kukkahattutädiksi. Tänne mahtuu vain yksi totuus ja se totuus on aina se, joka vaatii vähiten ponnisteluja ja omaa osallistumista, kuitenkin suurinta etua itselle, tuleviasta tai muista välittämättä.
Tämä oli vain yksi esimerkki.
Ei ole väärin pohdiskella elämisen järjettömyyttä, mutta ei ole myöskään mielestäni viisasta korjata järjettömyyttä toisella järjettömyydellä, kuten uskonnolla. Se on valtavaa voimavarojentuhlausta. Sen saman voiman voisi käyttää johonkin oikeaan ja oikeasti vaikuttavaan asiaan.
Tuo olettamuksesi on muutenkin arveluttava. Se tuntuu lähtevän olettamuksesta, ettei elämän merkityksellisyyttä muka voisi pohtia ilman Jumalan mukaan tuomista. Tämähän ei pidä paikkaansa. Jumalan mukaantuominen rajaa pohdiskelun tietyille ennaltamäärätyille raiteille, eikä sen vuoksi anna lisäarvoa pohtimseen vaan päinvastoin.
Et voi kieltää, etteikö tämän hetken epäoikeudenmukaisuudet suurelta osin ole uskonnollista alkuperää. Mieti vaikkapa oloja islamilaisissa maissa. Ei siellä ole juurikaan ihmisoikeuksia, on vain uskonnon tuomiot.
Mietipä vaikka meidän seksuaalivähemmistöjä, uskonnon nimissä heiltäkin evätään yhdenvertaiset oikeudet heteroväestön kanssa. Listaa voisi jatkaa ikävän pitkään.
Masennus on sairaus. Niin on syöpäkin. Vaikka meillä on ulkoiset raamit kunnossa. Eikö sinua ihmetytä, miten syöpä on mahdollinen silloin? Ihmisen on kai löydettävä merkityksellisyys elämälleen, jotta syöpä ei vaivaisi?
Siis ihan oikeasti, masennus on sairaus. Siihen, kuten moneen muuhunkin sairauteen, voi sairastua ihan siitä riippumatta, onko elämä merkityksellistä ja ovatko asiat kunnossa.
saankin vapaa-aikanani pohtia mikä mieluiselta mielestäni tuntuu?!
Eikä tämä ole keneltäkään pois, mutta tämä voi olla minulle itselleni merkityksellistä! Ja tämä ei voi vaan on myös voimavarojeni lisäämistä, ei tuhlausta! Eikä jumalan mukaantuominen tätä mitenkään rajaa tai vie tietyille ennalta-asetetuille raiteillekaan!
Toki voin miettiä muiden valtioidenkin valtauskontoa ja sen mukanaan tuomia rajoitteita. Mutta mitä sitten? En minä niitä voi ryhtyä niitä muuttamaan.
Mutta ehkä tässä omassa yhteiskunnassamme näitä muutoksia on 'helpompi' toteuttaa ja eikä minun mielestäni seksuaalivähemmistön oikeus 'normaaliin' elämiseen ole mikään ylitsepääsemätön este! Kenties sieltä 'helpoimmasta' päästä, kuitenkin!?
"Kyllä minä voin, ja saankin vapaa-aikanani pohtia mikä mieluiselta mielestäni tuntuu?!"
Tottakai saat, se oikeus meillä kaikilla on.
Minusta meillä kaikilla on vastuu maailman asioista. Emme voi ummistaa silmiämme muualla tapahtuvalle vääryydelle vain sillä perusteella, että se ole meidän yhteiskuntamme. Sillä, mitä muualla tapahtuu, on suuri vaikutus myös meihin. Sen vuoksi meidän on myös tehtävä osamme vääryyden ja ihmisten vahingoittamisen ja alistamisen estämiseksi. Jos ei muuten, niin ottamalla mielipitein kantaa asioihin. Mielipiteet vaikuttavat, vaikka hitaasti joskus, mutta kuitenkin.
Ei tunnu muutoksien läpivieminen kovin helpolta täällä meilläkään. Suuret ovat vastustuksen äänet ja ikäviä vastustajien teot.
että toiset ihmiset on vain luotu ymmärtämään Jumalaa, mutta toisia ei.
Usko käsittämättömään ja Jumalan todelliseen suuruuteen kulkee käsi kädessä tieteen kanssa,
niiden välillä on löydettävä taspaino, kuten kaikilla älämän aloilla.
Sitä paitsi mm. suuret tiedemiehet, kuten Stephen Hawking, Albert Eiinstein...yms.yms. olivat Jumalan ymmärrtäneitä, ja sielun oivaltaneita henkilöitä.
Jumalan ja sielun oivallus ja antaumus vaativat suurta älykkyyttä, minkä takia suuri osa ateisteista ovatkin älyltään heikkoja.
Se, että ateistit ajattelisivat enemmän rationaalisesti kuin Jumalan ymmärtävät, on paskapuhetta, sillä kyllä Jumalan olemassaoloon uskovat ajattelevat keskimäärin aivan yhtä rationaalisesti kuin ateistitkin...enhän minäkään muuten olisi kosmologian fyysikko.
Sä olet ihan selvästi ateistifani, ku kokoajan kirjoitat siitä täällä ja tällä palstalla hengailet. Kaikki nää merkit viittaa siihen. Herää ystäväni ja ota Jeesus sydämeesi.
Mä olen täällä palstalla just teidän epäröivien kristittyjen takia. Koitan saada teidät pois täältä, ennen kuin koko idea ahmasee teidät.
Herran siunausta
"Tai toki siinä mielessä, että tämä elämisen lyhyys ei voi olla ainut totuus. Joten tätä kautta ajateltuna meille (tai siis minulle) on tarjolla jotakin uutta tai muuta. Joten lue tuosta!#
Sä oot muslimi. Ota Jeesus sydämeesi.
Ei vaan kuolemaa ennen elämää. Kun luovut paratiisisi tavoittelemisesta, mielikuvitusystäväsi palvomisen, niin alat elämään.
Ai Että Einstein ja Hawking uskovaisia? Älä jauha paskaa. Se että Einstein lausui sanontojaan jotka sisälsivät jumalaan viittavia asioita ja oli juutalainen ei tarkoita että hän olisi uskovainen. Itse kuulun luterilaiseen kirkkoon ja käytän sanontaa "herranjumala". Olenko silloin uskovainen? Einsteinin uskosta ei ole mitään todisteita, ja mitä luultavammin Jumalan olemassaolo ei mahtunut hänen maailmankuvaansa.
Ja suosittelen puolestaan lukemaan Stephen Hawkingin teoksia. Aika kova äijä heittämään pilkkaa jumalasta :DD ei VARMASTI ole uskovainen. Hän uskoo jopa maan ulkopuoliseen älyyn? Ei kai tuohon nyt mahdu enää jumalkuvaa joukkoon sotkemaan viisaan miehen päätä. Luepa vielä tämä http://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_Einstein#Suhde_uskontoon
Ja vielä vaität että että ateistit olisivat tyhmiä (kuten sanoit: "Jumalan ja sielun oivallus ja antaumus vaativat suurta älykkyyttä, minkä takia suuri osa ateisteista ovatkin älyltään heikkoja. ").
SEURAAVA TEKSTI KOPIOITU AIKAISEMmASTA VIESTISTÄ (julkaistu joskus kesäkuussa)
"Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan valituista huippututkijoista vain 7 % oli uskovia.
72,2 % oli ateisteja ja 20,8% epäileviä. Vuoden 2006 kyselytutkimukseen vastanneista Britannian
tiedeakatemian Royal Societyn jäsenistä vain 3,3 prosenttia uskoi vahvasti persoonalliseen jumalaan.
78,8 % oli vahvasti eri mieltä väitteestä, että jumala on olemassa.
Maa Gallup[105] (2007–2008) Joista uskonnottomia (= ateisteja/agnostikkoja/uskonnottomia)
Viro 84%
Ruotsi 83%
Tanska 80%
Norja 78%
Azerbaidžan 74%
Tšekki 74%
Ranska 73%
Japani 73%
Yhdistynyt kuningaskunta 71% Suomi 69%
Mongolia 69%
Australia 68%
Alankomaat 66%
Uusi-Seelanti 66%
Valko-Venäjä 65%
Kuuba 64%
Venäjä 63%"
Ja haukuit muutenkin Ateisteja tyhmäksi. Kun seuraavan kerran luet Raamattua niin luepas Matt. 5:22. KERRO SAATANALLE TERVEISIÄ =DDDDD
Lue kuule itse Stephen Hawkinin teoksia. Minä olen lukenut kaiken tarjolla olevan tiedon hänestä sekä Einsteinistä ja he ovat selvästi Jumalan ymmärtäneitä. Jumalahan ei heitä arpaa...
Hawking ei pilkkaa, jumalaa, ei todellakaan. Lue kuule poika ne "teoksesi" uudestaan ja ajatuksella. Esim. Ajan lyhyt( lyhyempi) historia teoksissakin Stephen Hawking lausuu miltei suoraa uskonsa jumalan aina silloin tällöin.
Ja olet itse idiootti ateisti, koska päähäsi ei mahdu Jumalaa, mutta onneksi sentään todellinen Jumala ja tiede kulkevat käsi kädessä, kuten Albert Einstein ja Hawkingkin todistavat.
huolenpidostasi! Olen jo näin aamunvirkkuna herännyt tähän uuteen ja todennäköisesti jälleen todella kuumaan 'hornankattilaan'!
Mutta jos minä täällä joskus kirjoittelenkin, niin ei minusta vielä tämän perusteella mitään ateistifania kehity. Eikä ateisti itsekään voi fanittaa ateismia tai sitä ateistista käsitystään, koska ateistihan ei muka sitouta itseään mihinkään eikä minkäänkaltaisiin kerhoihin?!
Joten ole aivan rauhassa, ainakin minun suhteeni!
jaa-a.
Ihminen on juuri niin onnellinen kuin itse haluaa.
Ihminen ei voi kontrolloida ajatuksiaan tai mielialaansa, koska vapaata tahtoa ei ole. Jos uskot vapaaseen tahtoon, uskot varmaan myös jumaliin ja muihin mörköihin.
Ajatus että masennus olisi vain asennekysymys on yksi yleisimmistä harhaluuloista sairauden tiimoilta. Paniikin, ahdistuksen ja itsetunto-ongelmien vyyhti, mieli turtuu liian suuren henkisen kivun alla, mikään ei tunnu miltään ja voimat katoavat. Pettymykset, luopumiset ja menetykset saavat elämän ilon katoamaan, mielenkiinnon kuolemaan ja tunteet latistumaan. Jos kyseessä olisi asennekysymys niin kukaan ei olisi masentunut. Mielummin sitä muuttaisi asennettaan ja eläisi täyyttä elämää kuin masentuneena menettäisi elämänsä hohdon ja eläisi parhaimmilaan vain puolella teholla.
usko moisiin masennuksiin,elämän tuhlausta sanon minä vaipua noin pohjille.
Elät vain kerran,elä se hyvin,nauttien,täysillä,aloita vaikka d,vitamiinilla 120 mikroa päivässä tekee hyvää,sillä on todistetusti vaikutusta mielen virkeyteen.
Ja ulkoilukin auttaa,pakota itsesi ulos,uusimpien tutkimusten mukaan vain typerykset ja tyhmät ihmiset kärsivät masennuksesta,haluatko olla sellainen.
Anteeksi rankka tekstini,mutta ylös,ulos ja lenkille!!
Kukas niitä sitten hallitsee jos ei itse?
Fysiikan lait hallitsevat materian liikkeitä. Vapaan tahdon ja minuuden kokemus on aivojen kehittämä illuusio. Subjektiivinen kokemus vapaasta tahdosta on yhtä arvokas kuin subjektiivinen kokemus jumalista.
Polttele lisää hashista
Voitko hyvällä syyllä väittää, että persoonasi olisi muuta kuin perimän sekä aivojen vastaanottaman ja tulkitseman informaation aikaansaama kokonaisuus? Mihin vapaa tahto tällöin jää? Kaikki mitä itse koet tekeväsi, tekeekin aivot puolestasi niihin tallennetun informaation avulla. On myös tutkittu, että aivoissa näkyy ihmisen tekemä päätös valintakysymykseen ennen kuin ihminen itse on tietoinen tästä päätöksestä.
meitä ohjataan,jokin "voima" tekee päätökset puolestammeko?
Tuon viimeisen lauseen osoittavan tutkimuksen olen lukenut muutamia vuosia sitten,mutta se usko että se on mahdollista.
Ehkä keinomme mitata moista ovat vielä rajalliset?
Vai uskotko sieluun, joka maagisesti kontrolloi materiaa?
ei ole sielua!
"Uskot siis että meitä ohjataan,jokin "voima" tekee päätökset puolestammeko?"
En esittäisi asiaa noin personifisoituna. Näen, että ihmisen minuus on ainoastaan tietoisuus omasta olemassaolosta. Päätökset tapahtuvat aivoissa, jotka ovat elin siinä kuin vaikkapa sydän. Ihminen itse taas ei aivojaan kontrolloi, vaan juuri päinvastoin.
älä ole julma. Masennus ei aina parane noin. Serotoniinivajaus esimerkiksi on sellainen tila, että siihen tarvitaan lääkitys. Billy_Ray, tsemppiä, toivottavasti olet lääkärin hoidossa. Pojallani oli keskivaikea masennus, terapia ja lääkitys auttoivat. Halaus sinulle ateistirouvalta ja hyvät toivotukset eteenpäin.
Toivottavasti kukaan lähelläsi ei koskaan oikeasti sairastu masennukaseen, koska sinä olet silloin se viimeinen pisara ja tyrkkäät kuilun yli.
Masennus on sairaus, joka ei lähde tuollaisilla typerillä kommenteilla.
Käypä ennen seuraavaa alentavaa ja herjaavaa kommenttia lukemassa edes seuraava linkki. Sen verran loukkaavaa tekstisi on.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Masennus
"uusimpien tutkimusten mukaan vain typerykset ja tyhmät ihmiset kärsivät masennuksesta,haluatko olla sellainen. "
Tuollaisia tutkimuksia ei ole. Ja vaikka olisikin niin ihmettelisin suuresti sillä omien kokemuksieni mukaan mielenterveysongelmaiset ovat useasti varsin älykkäitä tapauksia. Opiskelevat yliopistoissa, hyvät arvosanat lukiosta, useasti odotushuoneessa kanssaodottajalla on jokin englannin kielinen paksu opus käsissään, useasti matematiikkaa tai fysiikkaa.
Muutenkin tuntuu että sinulla on oikean tiedon sijaan ennakkoluuloja ennakkoluulojen perään. Ja vieläpä tuollaisia jotka tuovat masentuneelle entistäkin pahemman olon: alkaa miettimään että masennus on oma vika ja että on virheellinen, laiska, tyhmä ja turhia murehtiva, yksilö (itseeni ei näin vaikuta tällä kertaa kun olen hyvää vauhtia toipumassa, kiitos lääkkeiden ja terapian, ei lenkkeilyn, ja tiedän tällaiset käsitykset maallikoiden sohvapsykologiaksi). Mun mielestä ihmisten jotka eivät ole itse kokeneet masennusta, tai tehneet työtä masentuneiden parissa, pitäisi pitää suunsa kiinni väärien käsitysten vuoksi. Ei tajuta että jos elämässä on ollut pitempi pieleen menemisen putki ja ihmiset kohtelevat kuin roskaa, niin sellainen vaikuttaa psyykeeseen negatiivisisesti. Ja tällöin pitää terapian avulla paneutua masennuksen syihin, ei se minnekään parane menemällä lenkille. Jotenkin huvittaa, että ihminen jolla ei omakohtaista kokemusta aiheesta edes ole, haastaa suomen koko mielenterveyslaitoksen käsitykset omillaan, jotka perustuvat "mulla on ihan hyvä olla, säkin voisit vaan lopettaa murehtimisen ja sullakin ois hyvä olla" -ajatukseen. Muutenkin toi "lenkille" neuvo on kaiken huippu. Useasti masennukseen kuuluu myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai paniikkohäiriö. Mene siinä sitten ihmisten ilmoille hymyssä suin lenkkeilemään. Aloin keväänä tekemään 10 kilometrin lenkkejä. Mutta vasta sen jälkeen kun oli mieli siinä kunnossa että kykeni harrastuksen aloittamaan.
Mielenterveyden ongelmat ovat sellaisia vyyhtejä, pelkästään masentuneet ovat hoidossa vähemmistönä, mukana on myös ahdistusta, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja tästä johtuvaa yksinäisyyttä, persoonallisuushäiriöitä, psykooseja. Mene näille ihmisille sanomaan että "tuhlaat elämäsi masennukseen, mene lenkille ja syö vitamiineja niin kaikki on hyvin, elämäsi tuhlaava typerys".
aivosi ohjaa sinua ilman itsesi puuttumista siihen,tuota kutsutaan hulluudeksi;)
Aivot ovat elin,elin joka ohjaa elintoimintojamme mitä suuremmilta määrin,ilman ei tule toimeen,mutta "itse" ohjataan niitä aivoja,se tietoisuus antaa niitä käskyjä aivoille,ajtteleeko koira tälläisiä ajatuksia??
Tuskin.
alueilla ei ole masennusta joten johtuu ilman muuta d vitamiinin puutteesta!
d vitamiinia,masennusta ei esiinny siellä missä aurinko paistaa.
Syytät uskovaisia hulluiksi,sitä he ovatkin,miksi masennus olisi erilaista "hulluutta"?
masennus potilaita syötetään plaseboja,mitä sinä syöt??
Aloita tästä,http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/tapaus-d-vitamiini-t30602.html
Sitten lue tämä,,http://archpsyc.ama-assn.org/cgi/reprint/65/5/508
Ihminen on juuri niin onnellin kuin itse haluaa!!
Kyllä minulla ainakin vielä toistaiseksi on ollut tallessa tämä subjektiivinen kokemus vapaasta tahdosta, mutta se nyt vain ei tarkoita, että asia todella olisi niin kuin koen sen olevan. Miten voit itse ohjata aivoja, kun ilman aivoja et voisi edes kokea olevasi olemassa?
voi todeta olevansa,mutta mikään ei liiku,mihinkään ei pysty reagoimaan,näin uusimpien tutkimusten valossa.
verran että juuri se luonnossa liikkuminen on todettu estävän sitä masennusta,en halua loukata millään tavalla tai "edistää" masennusta päinvastoin!!
Laitapa linkkiä aiheeseen, jos löydät. Miten voidaan tietää, että aivokuollut kokee olevansa? Jos aivokuolleelta poistettaisiin aivot, kokisiko hän olevansa?
No siis alussa tuntuikin että olivat placepoja, kun vaikutusta mihinkään suuntaan ei huomannut. Kun asiasta huomautin hoitajalle niin tämä sanoi etteivät placepot ole sallittuja suomessa. Elikä siis valehtelet tämän asian suhteen. Se että joku saa kaamosmasennukseen apua vitaameista ei tarkoita että kyseessä olisi joku ihmelääke pitempään kaikkina vuodenaikoina sairastaneelle. Sivuhuomiona että ihoni on ruskea oltuani niin paljon auringossa taas kevään ja kesän aikana.
"Ihminen on juuri niin onnellin kuin itse haluaa!! "
Jos olisi noin niin jokainen olisi onnellinen. Väitän että olosuhteet vaikuttavat vaikuttavat suunnattomasti ihmisen onnellisuuteen. Jos itse on pärjännyt elämässä, kokenut vain elämässä välttämättömiä menetyksiä, ollut aina pidetty tai suosittu, ja on onnellinen... niin on typerää luulla että saman onnen jakavat nekin joilla ei ole mennyt niin putkeen.
Jätän väittelyn omalta osaltani tähän, jos on rakentanut itselleen noin epärealistisen kuvan elämästä ja pitää siitä kiinni, niin turhapa sitä on omia, lääkäreiden ja sairaanhoitajien puheista ja esitelmistä otettuja, ajatuksiaan tuoda esille.
kun luintuosta tuosta tutkimuksesta,ytirin äsken etsiä mutten löydä,en muista mistä luin!
N 2 kk sitten.
Joo, luonto auttaa kyllä. Olen huomannut itsekin. Ja eläinten kanssa peuhaaminen. Mutta luonnossa liikkuminen ja eläinten rapsuttelu eivät ole kaupunkilaisnuorelle arkielämää.
luonnosta johon me "kuulumme",mainitsemasi lemmikit ovat kuulemma hyvä asia juuri masiksen kannalta.
Minulla on koira;)
Niin ja kaksi lasta!
olosuhteiden vaikuttaa sinuun!
Miksi placebot eivät olisi sallittuja Suomessa??
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Pykälä viisi,Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.
Hoitaja narrasi sinua,mutta oleellista on se että tunnet voivasi paremmin,olet parantunut itse itsesi avulla!!
Lopeta jo. Olet vastuuton ja herkkäuskoinen idiootti noine d-vitamiineinesi. Onko noin vaikea tunnustaa, ettet tiedä mitään masennuksesta ja sen syistä? Masennus on sairaus, eikä mikään hetkellinen henkisen laiskuuden aiheuttama alakuloisuus.
Painu nyt jo vittuun syömään vitamiinejasi.
tutkimukset:)
Mitä muuta masennuksesta tulee tietää että se on mielisairaus,mielisairaus kuten hihhulismikin?
Oletko niin heikko että luulet masentuneiden olevan jotenkin paremmin sairaita kuin hihhuleiden;)??
Osoitit juuri typeryytesi,miksi et puhu rekatulla nm??
Ok, hyvä on. Liitynkin heti teihin uskovaisiin ja lähden tästä kumartelemaan tohtori Tolosta ja syömään purkeittain d-vitamiineja kun sillä kerran kaikki vaivat paranee, ja naapurin Reiskan päänsärkykin.
jos siltä tuntuu hihhulismiltasi;)
Millä vitamiineilla AIDS paranee? Entä syöpä? Sinä kun näyt asiat tietävän. Masennus paranee d-vitamiinilla ja lenkkeilyllä, ehkä syöpä sitten c-vitamiinilla ja uimisella?
Sairaudet eivät ole sinun uskostasi riippuvaisia. Harmi sinällään, yksi sairaus poistuisi kuin taikaiskusta, jos olisivat.
Mutta vakavissaan; älä koskaan enää nosta itseäsi niin korkealle, että alat sairaita syyllistämään tietämättömyytesi vuoksi - äläkä etenkään koskaan kehoita sairaita hoitamaan sairauttaan noilla kepoisilla ohjeillasi. Heidän on syytä kuunnella ja uskoa lääkäriään, ei tietämätöntä ihmistä. Muuten voit vaarantaa jopa heidän henkensä.
Itse kirjoitat ihan puutaheinää, taas kerran. Sinulla on tapa tulkita asioita omien tarkoitusperiesi mukaisesti, ja usein aivan väärin.
Plasebo on kielletty Suomessa. Se on fakta. Plaseboa käytetään ainoastaan tutkimustarkoituksissa. Ei koskaan sairaudenhoidossa oikean lääkkeen sijaan. Koittaisit bedes hillitä noita vainoharhojasi joskus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lumelääke
kielletty,mistä sinä revit noita "faktoja",sähän olet ihan hihu.
Plaseboa ei saa antaa ilman potilaan suostumusta,jos olisi kielltty ei saisi antaa ollenkaan.
Hölmö!
sairaudet millään vitamiineilla parenevat,sinä et näkäjään tiedä d vitamiinista hölkäsen pöläystä
lakisi,tässä sinulle ikuiselle inttäjälle lakia.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
Luki 1 pykälä 5
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.
Huomaa viimeinen lause!!!!
Eli esim jos lääkäri luulee että potilas voi vanhigoittaa itseään jos ei saa kaipaaminaan lääkkeitä niin lääräri voi määrätä juuri niitä pleseboja.
ps kärsitkö sinäkin masiksista?
Ilmeisesti tarkoittaa, ettei tiedä d-vitamiinista hölkäsen pöläystä, jos ei ole sitä mieltä, että se on lääke joka parantaa muuta lääkitystä tarvitsevia sairauksia.
Hienoa, että kuitenkin ymmärrät, että kaikki sairaudet eivät parane vitamiineilla ja reippaalla ulkoilulla.
saatat hämmästyä,miksei aurinkoislla alueilla esiinny juuri masennusta,tutkimusten mukaan tämä johtuu juuri d vitamiinista jota ihminen saa auringosta,meillä täällä pohjolassa aurinko ei juuri paista.
Masennus on mielisairaus kuten hihhulismikin,miksi puolustat masennusta ja haulut hihhuleita?
Tässä
http://www.fasebj.org/cgi/content/abstract/22/4/982
D-vitamiini ei ole minulle vieras, kuten eivät muutkaan vitamiinit. Oletat niin ilmeisesti siksi, etten pidä sitä masennuslääkkeenä.
Ymmärrät masennuksen olevan sairaus, vaikka aiemmin sanoit, ettei se sitä ole ja se on omasta tahdosta kiinni? Mielenterveyden häiriöhän se nimen omaan on, vaikka käytätkin tähän selvästi mielestäsi halventavaa termiä. Mutta hyvä, että olet nyt oivaltanut kyseessä olevan sairauden.
En mielelläni hauku ihmisiä. Missä minä näin olen tehnyt?
Voi hyvä ihminen. Vitamiineilla on ihmiselle suotuisia vaikutuksia. D-vitamiini voi osaltaan suojata diabetekseltakin, mutta ei se sitä tarkoita, että d-vitamiinia tarpeeksi syövä ihminen ei sairastu diabetekseen. Se tarkoittaa, että alttius sairastua on pienempi.
Se ei myöskään tarkoita, että diabetes paranee lenkkeilyllä ja d-vitamiinilla.
D-vitamiini ei edelleenkään ole lääke, joka parantaisi masennuksen.
itse asiassa stereoidi hormoni joka ohjaa muita hormoneja kapellimestarin tavoin kehossamme,ja sen puute voi johtaa moniin sairauksiin.
Ja se tutkimusten mukaan auttaa paranemista monista taudeista mm masennuksesta
ettei olisi sairaus,on se johon yleensä sairastuu tyhmät ihmiset,tämänkin on tutkimukset osoittaneet.
Viisaammat osaavat sen estää,kuten sanottua ihminen on juuri niin onnellinen kuin haluaa.
Juuri sanoit sitä mielisairaudeksi ja edelleen puhut sairastumisesta, mutta se ei siis sittenkään ole mielestäsi sairaus?
Linkki tutkimuksiin unohtui.
Tietysti sen puute altistaa joillekin sairauksille, ihan kuten sen liika-annostuskin tuottaa oireensa.
Edelleen et varmaan käske diabeetikon lääkitä itseään pelkällä d-vitamiinilla? Etkä ole sitä mieltä, että ihminen on juuri niin diabeetikko kuin itse haluaa? Tai niin syöpäpotilas kuin tahtoo - onhan d-vitamiinin puutoksella yhteyksiä myös syöpään sairastumiseen.
Miksi depressio on sinullle sellainen sairaus, jota et pysty hyväksymään? Koskeeko tämä mielenterveyden häiriöitä ylipäätään vai onko masennus poikkeustapaus? Miten vaikkapa kaksisuuntainen mielialahäiriö?
Otat melkoisen vastuun itsellesi nimittämällä joitakin sairastuneita typeriksi ja kertomalla, että he paranevat d-vitamiinilla. Asetat itsesi siinä lääkäreiden yläpuolelle sekä vaarannat, kirjaimellisesti, heidän elämänsä. Masennus kun johtaa turhan usein itsemurhaan. Asiallista apua saanut masennusta sairastava ihminen voi lääkehoidolla parantua. Toki on hyvä kehottaa ihmisiä huolehtimaan vitamiinien saannistaan, vaikkei tiedäkään, tekevätkö he niin vai eivät. Se on kuitenkin hyvin eri asia kuin alkaa pitää itseään lääketieteen asiantuntijana ja uskoa, että vitamiinien suotuisat vaikutukset jonkin sairauden suojana tarkoittaakin itse asiassa vitamiinien pystyvän täysin nämä sairaudet ehkäisemään ja parantamaan.
"Eli esim jos lääkäri luulee että potilas voi vanhigoittaa itseään jos ei saa kaipaaminaan lääkkeitä niin lääräri voi määrätä juuri niitä pleseboja." Ei voi. Se on ihan yksiselitteinen juttu. Laki kieltää tämän. Sinä teet taas noita omia tulkintojasi, joilla selittelet noita höpötyksiäsi.
"Lääketieteessä lumelääkkeitä käytetään ainoastaan lääketutkimuksien apuvälineenä, ja tällöin potilaat tietävät, että osa heistä saa lumelääkettä. Lumelääkettä ei saa antaa potilaille tämän tietämättä.[" Mitä kohtaa tässä lauseessa et ymmärrä? Et ilmeisesti tiedä, mitä tutkimus tarkoittaa. Tutkimukseen ei joudu kukaan tietämättään. Tällaisiin tutkimuksiin pitää aina saada eettisen toimikunnan lupa. Tutkimusten tulee täyttää eettiset vaatimukset eikä lumelääkkeen salasyöttö ole sitä.
Olet ihan pihalla asioista ja levittelet monista asioista väärää tietoa. Miksi?
Juurihan itse väitit, että masennus paranee vitamiineilla!
En minä tätä keksi,lue!
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785
Luki 1 pykälä 5
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.
Tuo viimeinen lause,lue äläkä intä!
Ja kysyin tätä tänään naapuriltani joka tohtoriksi keväällä väitellyt lääkäri,hänen kantansa oli juuri tuo kuten lakikin sanoo,joten lopeta nyt ja myönnä typeryytesi ajoissa ennenkuin kaikki nauraa sinulle.
Finlex on lähde,tiedätkö sen??
Sinä nojaat wikiin minä lakiin;)
mutta en ne muut esim se syöpä tai hiv josta oli puhetta,et osaa lukea vai ymmärrykseesäkö on vikaa?
Taitaa harmittaa, kun jää kiinni typeryyksistä?
Se on totta, että joku ei nyt ymmärrä, mutta en usko, että se olen minä. Sen verran olet kauhistuttavaa puppua tästä asiasta täällä kirjoitellut.
Aivan ja kuten osannet lukea, niin tuon lain perusteellakin lumelääkkeella 'hoitaminen' on kiellettyä.
Sinulla lienee jokin käsitys siitä, että jossakin tapauksessa potilaan henki tai terveys vakavasti vaarantuisi, jos hän tietäisi saavansa lumelääkettä todellisen lääkkeen sijaan ja että hänelle olisi kuitenkin pakko määrätä lumelääkettä jostakin syystä...? Onneksi Suomessa ei käytetä kuitenkaan niin moraalittomia 'hoito'keinoja - tai no, ainakaan laillisesti.
Ethän työskentele terveydenhoitoalalla?
mistä typeryyksistä!?
Vai pelkäätkö että sinulle itsellesikin on syötetty plaseboja;)
Ja huomaatko käytät sanaa "usko",eli et ole varma,minä olen varma koska olen lukenut noita tieteellsisä julkaisuja,lue sinäkin ne linkittämäni niin voit valaistua jollakin tasolla,tai sitten lue tieteellisiä julkaisuja ja pysyt uskon tasolla;)
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle. 7
Tämä,,Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.
Jos potilas voisi olla vaaraksi itselleen niin,,,,,
Ja tämä on laki,ei omaa keksimääni.
Kysyn uudelleen: Sinulla lienee jokin käsitys siitä, että jossakin tapauksessa potilaan henki tai terveys vakavasti vaarantuisi, jos hän tietäisi saavansa lumelääkettä todellisen lääkkeen sijaan ja että hänelle olisi kuitenkin pakko määrätä lumelääkettä jostakin syystä...?
Eli milloin selvityksen antaminen olisi vaaraksi potilaalle, mutta lumelääkkeen antaminen kuitenkin välttämätöntä?
"Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle."
Tässä jamassa ole
vaa potilasta ei oteta mukaan tutkimuksiin, koska niihin tarvitaan aina potilkaan oma lupa. Ja jos hoidon selvityksestä on vaaraa potilaalle, ei häntä missään mimessä hyväksytä osaksi tutkimusta. Etkö näin yksinkertaista asiaa todellakaan tajua. Ja plaseboa voi antaa vain tutkimuskäytössä ja niin, että potiulas tietää käyttävänsä plaseboa. Taidat olla vähän yksinkertainen ja tosi tarkoitushakuinen noissa höpötyksissäsi.
Enää en jaksa tätä päivänselvää asiaa kinata kanssasi. Jos haluat elää väärän tiedon kanssa niin se on sinun asiasi, mutta älä levitä sitä muille totuutena.
Mitä kohtaa siitä et ymmärrä, että plaseboa saa käyttää vain tutkimustarkoituksissa? Tiedätkö ylleensä mitään siitä mitä tutkimus tarkoittaa? Kirjoituksistasi päätellen sinulla ei ole hajuakaan asiasta.
uskisten elämä se tyhjää on kun se pitää täyttää jonkun mielikuvitusolennon palvomisella.
Minä olen ateisti ja elämä on mielestäni ihan hyvää, vaikka en uskokaan jumalaan. Uskon kyllä joihinkin paranormaaleihin juttuihin.
yhtäkään niistä ei ole todistettu uskottavasti,joten luovu niistä
Et voi olla atte!
Hei, onko tää oikeesti näin? Että ateisti ei usko mihinkään paranormaaliin? Oon hölmönä aatellu että vaan uskonnot sunmuut on ateisteista hölynpölyä, mut entä telekinesia tai muut sellaset, kuuluuko nekin tuohon piiriin? Valaiskaa hölmöä. :D
jumalattomuutta,mutta nämä keijut menninkäiset,sun muu paska kuuluu aivan samaan kastiin,ei ole mitään paranormaalia ilmiöitä,ei ole.
Ei ollut kyse keijuista ja menninkäisistä, mutta kiitos kuitenkin. :D
sarjaan kuin paranormaalit ilmiöt
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paranormaali_ilmiö
Outoja asioita on jokainen joskus nähnyt (jopa ateistikin), ja kun siihen ei ole keksinyt selitystä melko selväpäinen ihminen kutsuu tätä paranormaaliksi ilmiöksi, hihhulille ne ovat jumalan ilmestymisiä, ääniä tai merkkejä. mutta tisiasia on että kaikelle on joku selitys, kaikkea ei vain voi tietää. Nämä paranormaalit ilmiöt kun tuppaavat tapahtumaan useinkin ilman todistajia ja ovat kestoltaan melko nopeitä ja häilyviä.
Mutta onko perusteellista odottaa, että yhdellekään oudolle ilmiölle tai kokemukselle ei olisi olemassa luonnollista selitystä?
Minusta kaikelle on luonnollinen selitys. Ihmisen mielikuvitus on jännä ja jokainen on erilainen.
olen itsekkin kokenut jotakin "ihmeellistä" mutta luulen että en itse vain tiedostanut kaikkea mitä tapahtui!
Ateismi käsittää vain jumalat. Ateisti voi hyvin uskoa vaikka Tarot-kortteihin ja paranormaaleihin ilmiöihin. Itse en kyllä niin tee, mutta se taas on ihan eri asiaa kuin ateismi.
Tääkin näyttää olevan vähän tällanen juttu mikä riippuu ihmisestä, kuka uskoo, kuka ei. :D Tuossa ylempänä muutama tyrmäs asian täysin.
Ei ole. Se on ihan yksiselitteinen asia.
"Ateismi (muinaiskreikaksi ἄθεότης, atheotes) eli jumalattomuus tarkoittaa jumalauskon puuttumista tai käsitystä, jonka mukaan jumalia ei ole olemassa.[1] Ateismin vastakohta on jumalausko eli teismi."
Ai. :o Noh, joku meni sanomaan suoraan että ateisti ei usko tasan yhtään mihinkään paranormaaliin. Tää kuulostaa kyllä mun korvaan tosiaan enemmän ateismilta.
Minun elämäni on todella tyhjää, mutta ei suinkaan niin tyhjää, että haluaisin alkaa palvoa sadistista massamurhaajakiduttajaa tai liioin muutakaan kosmista mielikuvituskaveria.
Tämä loppumaton kinastelu siitä, onko sitä ******* vai ei, on huvittavaa. Jokainen ihminen uskoo johonkin, ismiin tai muuhun. Siitä ei pääse mihinkään. Itse olen agnostikko.
Jotkut ihmiset ovat kiihkoilijoita, jotka paasaavat suu vaahdossa omaa uskoaan tai uskottomuuttaan. Kärjistyttyään siitä ei ikinä seuraa mitään hyvää!
Itse en ota näihin asioihin mitään kantaa. Todistaa ei näissä asioissa voi puolin ei toisin. Tämä on mielipiteeni. Ja omasta mielestäni fakta, mutta sekin jätetään omaan arvoonsa.
usko=jees!
usko kiihkoilu=paska!
Muistetaan kuitenkin että ateismi ei ole -ismi, vaan nimenomaan ei-ismi.
En tiedä huomasitko että viestini ei ollut oman uskomusmaailman tuputusta vaan vastine eräälle uskovaisten väotteelle, jota he käyttävät oman uskomusmaailmansa tuputtamiseen.
Itse pidän erittäin loukkaavana tuota argumenttia. Ihan kuin hihu luulisi olevansa pääsi sisällä ja tietävänsä tasan tarkkaan elämäsi sisällön vaikkei todellisuudessa tiedä sinusta mitään. Oksettavaa.
Maailma on täynnä ihmeellisyyksiä ja kauneutta, enemmän kuin koskaan tulee näkemään ja kokemaan. Minua ilahduttaa päivittäin kaunis ilma, auringonlasku, kissani, poikaystäväni ja monet muut pienet ja suuret asiat. Elämä on mahtavaa. Mutta mitäpä kaikkitietäväiset tästä ymmärtäisivät.
Tsemppiä masennuksesi kanssa, se ei ole leikin asia vaikka tietämättömät muuta väittäisivätkin.
Vaikka listasit lukuisat määrät asioita tästä maapallosta, et silti huomaa mistä tämä kaikki monipuolisuus ja suuruus on saanut alkunsa ja mikä sitä pitää yllä. Äläkä unohda, että jumala ei yksin liity kristinuskoon vaan joka ikiseen maailman uskontoon. Jumalan on kaiken järjen mukaan oltava olemassa. On mieletöntä ja vähäjärkistä ajatella, että ei ole mitään korkeinta voimaa. Ateismi on anteeksiannettava sokaiseva henkinen kehittymättömyys. En toki väitä että elämä ilman uskoa on sisällötöntä, mutta tiedän, että se on tietämätöntä.
Tuo on juuri tuollaista tyypillistä, anteeksi ankara sanavalintani, uskonnolista paskalässytystä. Suurin osa kohdista on ihmisten tuottamaa, kulttuurit, alakulttuurit, taiteet, harrastukset ja niin edelleen. Luonnon ja ihmiskunnan monimuotoisuuden selittää paremmin kehitysoppi kuin teismi. Kun katson ulos, en näe Jumalaa. Olen uskovaisesta perheestä ja teininä kävin paljon kirkossa ja rukoilin, rukoilin esimerkiksi sieluni tarjoamisesta jeesukselle ja henkilökohtaisen ratkaisun tein monia kertoja. Silti ei ollut mitään merkkiä Jumalasta. Minullakin on järkeä, testien mukaan hieman keskiarvoa enemmän (en siis mikään nero ole, mutten tyhmäkään), ja minun mielestäni järki ei vaadi mitään jumalaa tai jumalia selittämään maailmaamme.
Korkeampi voima voi olla, mutta se ei ole missään nimessä persoonallinen jumala. Se voi olla ihmisen tiedostamaton, alitajunta täynnä muistoja, vaistoja ja jäänteitä miljoonien vuosien takaa, eläimellisiä pelkoja ja viettejä. Tai se voi olla ekosysteemi kokonaisuudessaan, jossa jokainen puu, hyönteinen tai ihminen merkitsee ja jättää oman jälkensä.
Jumala on persoonallinen ja samaan aikaan persoonaton olento, joka ylittää kevyesti oman käsityskykymme.
Kuka synnytti nykyään niin tieteen suosiman alkuräjähdyksen?
Kuka on antanut meille meidän käyttämämme kehon ja älykkyyden?
Kuka on antanut ensimmäiseen eliöön elämän?
Kenen takia kaikki mitä täällä on, on olemassa ja tapahtuu niinkuin tapahtuu?
Kuka loi luonnonlait?
Kuka vastaa poikkeuksetta jokaisessa fysiikan kysymyksessä kysymykseen "miksi"?
Niin... kuten on sanottua: Tyhjästä on paha nyhjästä
Ja mistäs se jumala sitten nyhjäistiinkään?
Ateismi on nouseva herätysliike, kuppikunta muiden kuppikuntien ja traditioiden joukossa. Ateismi on saman kaltainen ovelta ovelle kolkuttava näkemys kuin jehovan todistajien. Kun puuttuu kolminainen yhteys, on sama asia kuin puuttuva ratas aivoissa, eli ateistit ja jehovan todistajat ovat kaksiulotteisia. Omapahan on asiansa jos ei usko mihinkään korkeampaan, suurempaan voimaan jota voi kutsua Jumalaksi, koska tämä on se kolmas ratas aivoissa jonka avulla on kyky nähdä elämä kolmiulotteisesti.
Olen uskovaisesta kodista ja olin 18 vuotiaaksi uskovainen. Elämä oli täyttä paskaa. Sitten eteeni tuli faktoja, tietoutta jolta vanhempani olivat minua aktiivisesti suojelleet. Olin tuolloin aivan hermoraunio, en saanut nukuttua öisin, olin alipainoinen, ja öisin sain paniikkikohtauksia. Heti kun luovuin uskonnosta, sain suunnattoman helpotuksen. Ja siitä elämäni vasta alkoi. Uusia kokemuksia, eteeni avautui ihan uusia uskonnon kieltämiä maailmoita. On typerää väittää että itse olisi jotenkin muita tietoisempi uskontonsa takia. Kaikki väittävät niin. Tietoisuutta, uusia ulottovuuksia, saa vain tutustumalla maailmaa, ilmiöihin ja ihmiskohtaloihin, ihmisen psyykeeseen ja historiaan. Uskonto vain supistaa ihmisen kokemusmaailmaa. Elämä pyörii 2000 vuotta, ja vanhempien, nykypäivään sopimattomien sääntöjen ympärillä. Elämässä on vain sisältöä antavaa asiaa... Jeesus, Jeesus ja Jeesus.
Ja koska minua vituttaa uskovien vituttavat elitistiset sanomat, joissa he korottavat itsensä muiden yläpuolelle mielikuvituskavereidensa vuoksi, sanon vähän pahasti. Ei helvetti miten vitun typeriä väitteitä esitit.
Sinulla on vain traumoja elitisti...paska...krhöm... vanhemmistasi, jotka uskovat nimenomaan kristittyjen satoja vuosia muunneltuihin sääntöihin ja rajotuksiin.
Itse olen ateistisesta perheestä, jossa ei mitään jumalasta koskaan puhuttu ja silti olen nyt kiitollinen siitä, että jotenkin mieleni kirkastui ja sain ymmärryksen jumalan ja maailmankaikkeuden todellisesta luonteesta ja olen tästä aivan erittäin onnellinen. Elämäni ei ole rajoittunut lainkaan, päin vastoin, ajatukseni ovat päässeet irti typerästä ateismin kahleista ja suppeasta maailmankuvasta.
Elämä ei muutu miksikään vaikka lopettaisi uskonsa jumalaan. Life goes on - uskoi tai ei.
Itse asiassa elämä muuttuu todella paljon jos alkaa uskoa jumalaan. Käsityskyky ja viisaus lisääntyvät huomattavasti ja se kyllä muuttaa jokapäiväistä suhtautumista elämään ja asioihin.
Ateistisa uskovaan on sama muutos kuin koko elämänsä yhdessä huoneessa pidetystä pojasta siihe kun hän vihdoin pääsee ulos.
Ihmisten yleiskäsitys uskovista on ristitulessa, koska uskovat ovat kuulema kuin aivopesty uskomaan eikä heillä ole minkäänlaista sananvaltaa. Jokainen uskova tietää varsin hyvin itse syyn, että miksi hän uskoo. Uskova ihminen tuntee oman Jumalansa, olkoon usko mikä tahansa. Eli kyse on siitä minkä kukin tuntee elämäkseen, elämään johon kuuluu jokin voima joka, ja josta on riippuvainen. Jokaisella on elämä, elin ehto ja oma sisäinen käsitys, ja tätä käsitystä ei voi kukaan muu ihminen kahlita johonkin huoneeseen. Jokainen ihminen joka sokeat silmät joskus aukaisee näkee oman sielunsa, eli Jumalansa. Jokainen lapsi saa lapsuudessaan elävän kuvan elämästään jota hän tahtoo muillekkin ehkä toteuttaa, eli jokainen aivopestään elämään elämää. On kait turhaa puhua ateistille Jumalasta, hänelle se on jotain liian suurta jota hän ei ole pystynyt tavoittamaan. On myös turhaa puhua uskovalle ateismista, koska se jolla on jo kyky tuntea Jumalan ei tahdo ahdistua ajatuksesta elämään ilman Jumalan läsnäoloa. Ja vaikka kuinka olen yrittänyt tätä asiaa muille valaista, aina he löytävät uuden syyn sotia toisiaan vastaan.
Olipas paljon tyhjää tekstiä.
Kuten golgatalla kuulemma sanottiin
Nikki: 073 kirjoitti "Uskova ihminen tuntee oman Jumalansa, olkoon usko mikä tahansa." Tuosta saa sen käsityksen, että uskovilla on jokaisella Oma jumala ja usko saa olla mikä vaan. Tämä oli aikas ekumeenista. Eikö ne kymmenet (tai tuhannet) eri, keskenään ristiriitaiset ja toisensa poissulkevat, uskonnot/lahkot ole täysi mahdottomuus. Jo noiden lahkojen oman tulkinnan mukaan. Kaikki ei voi olla yhtäaikaa oikeassa. Ainoastaan meille ateisteilleko et suo sitä mahdollisuutta, että olisimme oikeassa. Uskis kuin uskis kelpaa uskovalle, vaikkapa jehovantodistaja helluntailaiselle? Ei mene läpi, hellarit vihaa jehovia, nekun ei suostu edes tappamaan. Rasittavia voivat ovella olla, mutta eivät täräytä lippaallista toisen päähän. Tosin tämänkin palstan fundisuskikset on perkeleen rasittavia.
Elämäsi on niin kauan tyhjää kunnes otat Jesuksen sydämmeesi.
Sitten et enää tarvite kirjoittaa miten elämä ei mukamas ole tyhjää
Herran siunausta