Ateismia on enemmän huulilla kuin sydämessä kuuluu vanha aforismi. Todellinen ateismi lieneekin melko harvinainen ilmiö. Miksi kukaan vaivautuisi elämöimään uskontopalstoilla osoittaakseen ainoastaan olevansa ateisti. Maailmankatsomuksia ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Mielestäni tällä palstalla voi keskustella asioista mikä tekee uskon jumaliin vaikeaksi, ellei mahdottomaksi. Mielenkiintoisinta olisi lukea uskonsa menettäneiden ajatuksia.
Palstalla on merkitystä
Oy Obama Ab
13138
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kaikille uskonsa menettäneille voisin sanoa, että monet kirjoituksesi antavat ymmärtää, että
sinä olet hyvin yksinäinen. Totutko siihen koskaan? Se on varmaankin tuskallista? Yksinäisyys! Itketkö toisinaan öisin? Tunnetko toisinaan itsesi avuttomaksi, hylätyksi ja tarpeettomaksi? Ahdistuneeksi?
Siksikö olet nyt vihainen? Eikä siinä kaikki, vaan kun ateisti pitkästyttää Toisia, on mitä todennäköisintä se, että hän pitkästyttää myös itseään. Se taas on varmaankin maanpäällinen helvetti, sillä ei voi olla olemassa suurempaa tuskastumista kestettäväksi kuin olla ikuisesti loukussa uuvuttavan tylsän ihmisen kanssa, henkilön, jota joutuu nimittämään omaksi itsekseen.
Mutta älä ole huolissasi, hyvä ystävä, koska pelastuksesi on jo lähellä. Koska olet viimeksi tuntenut olevasi onnellinen? Siitä on varmaankin kulunut jo pitkän aikaa? Miksi et haluaisi olla uudelleen iloinen ja onnellinen jo tänä iltana, nyt heti , koska jo tänään voi olla "huomenna"! Toivoisin sinun siksi nyt sanovan: "Jumala, kaipaan Sinua.Toivon, että olisit lähempänä minua. Tarvitsen Sinua. Voi kuinka tarvitsenkaan Sinua".
Myönnä lopultakin olemassa olemisen pelko ja olemattomuuden ahdistavuus itsellesi ja ota Jumalan armo ja Sana vastaan, niin me tulemme varmasti kokemaan arvokkaita hetkiä yhdessä, etkä enää koskaan tule olemaan yksin ja yksinäinen, et koskaan. :))
Hyvä ja luottamuksellinen suhde Jumalaan on yhtä kuin täydellinen elämisen taito. Me rakastamme Jumalaa, koska elämä vaatii meidän rakastavan, koska loppujen lopuksi elämähän ei ole mitään muuta kuin Jumalan palvelemista. Suurin lahja kaikista on ikuisen elämän lahja, eikä mikään lahja ole täydellinen ennen kuin se on annettu toiselle. Sen tähden hartain toiveeni onkin saada jakaa Jumalan rakkaus kanssasi, koska muutoin kaikki tuskan, itse-epäilyn, pelon, epäonnistumisen hetket, joita olet kokenut opetellessasi elämään ovat valuneet hukkaan.
Jos nyt teet päätöksen vastaanottaa Jeesus henkilökohtaisena Pelastajanasi ja Herranasi, lausu seuraava rukous ääneen juuri siellä, missä nyt olet. Me liitymme kanssasi tähän rukoukseesi ja siunaamme sinua ja päätöstäsi.
"Rakas Herra Jeesus, minä tunnustan Sinut Pelastajanani ja Herranani. Tunnustan, että Sinä olet Jumalan Poika ja Sinut on ristiinnaulittu minun edestäni, niin että minä saan kaikki syntini anteeksi. Pyydän Sinua, anna minun kaikki elämäni synnit, ajatukset, sanat, teot ja laiminlyönnit anteeksi. Puhdista minut synnin juuristosta elämässäni. Teen parannuksen ja käännyn pois pahoilta teiltäni. Pyydän sinua Jeesus tulemaan sydämeeni ja täyttämään minut Pyhällä Hengelläsi, puhdistamaan minut, vapauttamaan minut, parantamaan ja eheyttämään minut ja tekemään minusta uuden luomuksen. Täytä minut Pyhällä Hengellä ja tulella. Tee minusta Sinun valtakuntasi uskollinen palvelija. Päätän seurata Jeesusta tästä hetkestä alkaen, lukea ja kuunnella Sinun sanaasi, seurata Pyhän Hengen innoitusta ja ohjausta. Otan nyt vastaan uskon kautta täydelllisen pelastuksen ja syntieni anteeksiantamuksen. Kiitän Sinua pelastuksesta ja Pyhän Hengen lahjasta. Vastaanotan Sinulta täysin uuden suunnitelman elämääni varten, kiitos Jeesus!"
Nyt voit uskoa että Jeesus on vastaanottanut sinut ja antanut sinulle Hänen vanhurskautensa ja täydellisen pelastuksensa lahjana suuren rakkautensa tähden. Voit nyt luottaa Häneen, elää Hänen kanssaan ja kasvaa Häneen. Tämä on mahdollista, koska Raamattu sanoo:
Room. 10:13: Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu."
http://kilo.naurunappula.com/nn/0/406/477/o_487587.jpg
uskoni menettäneenä voin kertoa että olo on mitä mainioin ja ainoa ärsyttävä asia on edellä kirjoittaneen uskiksen kaltaiset hölmöläiset jotka luulevat että onnellisuuteen tarvitaan jumalaa, voin kertoa ettei näin ole.
ja kyllä olin ihan oikeasti uskovainen, lueskelin raamattua etsien elämän ohjeita, rukoilin ja näin rukousten vaikutukset ympärilläni ja näin "enne unia". voin kertoa että se minkä uskovainen näkee jumalan vaikutuksena on joko täysin luonnollista tai aiheutuu runsaasta mielikuvituksesta.
haasta itsesi ja kokeile.
sinulla on pää täynnä.
vain väliaikaiseasti. Olen huomannut, että uskossaan karikkoon joutuneet palaavat ennenpitkää takaisin: uudistuvat uskossaan. saattaa olla välillä kymmeniäkin vuosia, että henkilö riutuu sivuraiteilla katkeruuden ja itsesäälin vellissä ja on voinut olla jopa kiletäjien kaartissa. Kuitenkin Herran armosta luopiot voivat palata ja heistä yleensä tuleekin ne väkevimmät aseet. He tietävät myös mitä vastarintamalla tapahtuu.
ei se niin kamalaa ole kuin luulette, aluksi voitte jättää vaikka iltarukouksen väliin ja alatte ajattelemaan asioita ilman jumalaa, siitä se lähtee ja ennen pitkää tajuatte olleene idiootteja kun uskoitte sellaiseen kirjaan kuin raamattu.
haasta itsesi ja kokeile.
Viestisi nerokkuuspuoli ei oleellisesti poikennut näkemyksesi muiden edustajien vastaavista kommenteista.
Luit miten jotkut ovat olleet uskosta sivuraiteilla välillä kymmeniäkin vuosia, ja sitten tarjoat oivallisesti ideaa kuinka voisi kokeilla jättää yhtenä iltana rukouksen väliin. Niks-naks.
oleks sä H.H. muuten purematta niellyt koko raamattu-nimisen paketin? Vai jäikö edes jotain silleen, edes pikkuriikkisen, epäilyksenalaiseksi? Ja jos jäi, niin mikä kohta?
Mutta siinähän naureskelet, nauruhan pidentää ikää. Taivaspaikkasi joutuu siis odottamaan vähän pitempään;)
Luonteeni mukaisesti pureksin monia asioita. Raamattua ei käsittääkseni oikein voi pitää minään monoliittina, varsinkin kun käsite 'elävä usko' ja 'elävä kirja' eivät oikein sovi siihen. Raamatun ydinsanoma on evankeliumi ja sitä ei voi muuksi vääntää ilman että koko usko kääntyisi päälaelleen, mutta kuten moninaisista kristillisistä kirkkokunnista tiedetään, yksityiskohtien suhteen kaikessa muussa ollaankin uskonasioista varsin erimielisiä. Tämä näkyy myös yksittäisten ihmisten mielipiteissä ja jopa siten miten yksittäiset ihmiset saattavat muuttaa käsityksiänsä melko paljonkin. Jotkin niistä eivät ravistele uskoa evankeliumiin, toisissa kohdin usko on koetuksella. En ole poikkeus varmaankaan tässä suhteessa millään tavoin, vaikka havaintojeni sekä saamani palautteen mukaan mietin asioita tavallista tarmokkaammin.
Vastauksena kysymykseesi siltä osin mikä epäilyttää, otan esille asian, josta Raamattu kertoo käsitteellä 'suuri eksytys'. Minun on vaikea nähdä sen tarkoitusta, tai siis en ymmärrä sitä, vaikka se selitetäänkin Raamatussa monessakin kohdassa. Epäilys jää tuntemukselliselle tasolle, koska ymmärrän myös vasta-argumentit, joten jään asiassa hämmennyksen valtaan. Tämä siitä huolimatta, että olen tällä palstalla argumentoinut asiasta kristillisesti. Olin jo kirjoittanut tähän viestiin asiasta melko paljon, mutta totesin miten voin esittää asiasta vain huomioon ottamiani näkökohtia, mutta en siis mitään selkeätä lopputulosta, joten päätin jättää asian pyörittelyn esittelemisen pois. Epäilyksiä saa tietenkin kokea myös siitä että pystyykö uskomaan siihen miten on olemassa tuo eksytys. Uskon askelissa tulee haparoitua, ja arkuuttakin on mukana.
"Viestisi nerokkuuspuoli ei oleellisesti poikennut näkemyksesi muiden edustajien vastaavista kommenteista. "
sinun viestistäsi se puuttuu kokonaan.
"Luit miten jotkut ovat olleet uskosta sivuraiteilla välillä kymmeniäkin vuosia, ja sitten tarjoat oivallisesti ideaa kuinka voisi kokeilla jättää yhtenä iltana rukouksen väliin. Niks-naks. "
suositus koskee kaikkia jotka elävät uskossa ja luulevat että ilman jumalaa ei olisi elämää, ikävää jos et ymmärtänyt.
raamattua, itse asia ei muutu miksikään. Pillerinpyörittäjä pyörittää paskakasaa ja Ramses II sydäntä aivan kuten sinä satukirjasi sisältöä.
Onkin selvää että uskisaivolohkosi ja sen toisen välillä ei ole kytkentää, mikä oivasti viestistäsi tulee esiin.
No itse asiassa koko ateismi olisi jo käsitteenä täysin turha, jollei ihmisillä olisi ollut järki ja sen mukana tieto omasta kuolemastaan. Markkinat on olleet vapaat ja villit ja niinpä erillaisia uskomuksia/uskontoja on vuosisatoja tullut kuin viruksia nettiin. Jokainen "itseäänkunnioittava" ryhmä/heimo/kansa on kehittänyt sen oman ja taatusti ainoan ja oikean uskomuksen/uskonnon. Noiden virusten poiskitkeminen on toivoton urakka. Kun edes täällä suomessa tai muissa "sivistysvaltioissa", missä on luku- ja kirjoitustaito, internetti tietoineen ja media + tiede, ei uskonnottomuus tai edes uskontoon kriittisesti suhtautuvien määrä lähesty 100%, niin kuinka sitten muissa kehittymättömissä maissa.
Ei auta mikään, uskonnot ovat liian helppo ja houkutteleva juttu tunneperäisesti suhtautuville, analysointi- ja päättelykyvyttömille reppanoille. Noiden ihmisten älykyydessä ei ole mitään vikaa, dogmaattinen ja uuteen ajatukseen ennakkoluuloisesti suhtautuva asenne on perua darwinismista. Säästyi kivikauden ihmisellä aikaa, kun ei aina kokeiltu uutta metodia saaliin pyytämiseen tai muuhun, eloonjäämisen kannalta tärkeään asiaan.
sinä olet?
http://www.strippedimages.com/aff1462121/cutiesinpink_51.JPG