Bodominjärven verityöt

Kuten jo on mainittu, oli 6.11. Kordelinin 50-vuotispäivä, joten kartanossa oli vieraita. Kun matruusien tulosta Mommilan pysäkille oli n. klo 15 ilmoitettu kartanoon, syntyi miespuolisten vieraiden kesken neuvottelua tilanteesta. Toiset vaativat, että ainakin Kordelinin oli paettava. Asemapäällikkö Hj. Allenin kanta oli, että oli tehtävä vastarintaa ja suojeluskuntia kutsuttava avuksi. Kordelin itse katsoi, että oli jäätävä kartanoon, mutta ei ryhdyttävä vastarintaan. Yliotteen sai kuitenkin Allenin mielipide, ja sen mukaisesti soitettiin lähiseutujen suojeluskunnille sekä myös Lahteen ja Riihimäelle avun saamiseksi. Kuusi aseistettua suojeluskuntalaista ehtikin illan kuluessa saapua autolla Lahdesta. - Mikä matruusien retken tarkoitus lieneekin ollut, nyt se joka tapauksessa sai sotilaallisen käänteen.

Matruusit saapuivat kartanoon - katkottuaan matkalla puhelinjohtoja - n. klo 10 seuraavana aamupäivänä (7.11.). Kartanossa ei ehditty valmistautua puolustukseen ja aseet piilotettiin. Matruusit eivät selvästikään olleet tietoisia tapahtuneista hälytyksistä ja suojeluskuntalaisten läsnäolosta. Suoritettuaan isännöitsijä Forssellin asunnossa tuhoisan tarkastuksen, jonka yhteydessä tapahtui ryöstelyä, matruusit Skottin johdolla ja törkeästi ovia särkien saapuivat pistimet ojossa päärakennuksen salonkiin. Täällä istuivat Kordelin ja hänen vieraansa hilpeää seurustelua teeskennellen. Isännän kohtelias kysymys: "Keitä sotilaat etsivät?", hieno seurue, flyygelin säestyksellä aloitettu valssi ja herkkuja notkuvat pitopöydät sekoittivatkin tulijat täydelleen. Kukaan heistä ei osannut sanoa mitään. Ilmeisen nolostuneina he vähitellen vetäytyivät pois päärakennuksesta. Matruusit olivat selvästi kokeneet pettymyksen, kuten voi päätellä Ismailoffin suhtautumisesta juuri Skottiin. Kun näet isännöitsijä Forssell alkoi syytellä sotilaita varkauksista, antoi Ismailoff luvan tarkastaa matruuseja, vieläpä Skottinkin. "Aivan kiusallaan" pari suojeluskuntalaisista nyt pihalla riisutti Skottin alusvaatteisilleen, niin että tämä jälleen pukeuduttuaan kiroillen lähti väentupaa kohti.

Tässä vaiheessa kuitenkin edellisenä päivänä suoritettujen hälytyksien vaikutukset alkoivat tuntua. Tuotiin sana, että "lahtareita" oli nähty lähistöllä. Kun tästä oli saatu varmuus, muuttui matruusien käytös täysin. Seurasi kiihkeä aseiden etsintä ja kartanossa olevien miesten ruumiintarkastus. Kiihtymys lisääntyi, kun aseita löytyikin. Nyt huonekalujen päälliset viillettiin säpäleiksi, taide-esineet rikottiin, korut ja arvoesineet ryöstettiin. Skott julisti kaikki miesvieraat vangeiksi, ja heitä lähdettiin klo 14 kuljettamaan Mommilan pysäkille.(Vankeja oli kaikkiaan 21, heistä kuitenkin yksi oli nainen, nimittäin rouva Ryti, joka ei halunnut jättää miestään Risto Rytiä.) Puolta tuntia myöhemmin matruusit vankikolonnineen törmäsivät Haminan kylän luona Lahdesta tulleisiin suojeluskuntalaisiin, jolloin syntyi tunnettu Mommilan kahakka. Suojeluskuntalaisia kaatui kaksi ja haavoittui yksi, matruuseista taas kaatui kolme ja haavoittui kuolettavasti itse Skott. (Skott kuoli sairaalassa 11.11. Hänen ruumiinsa kuljettivat venäläiset sittemmin Pietariin. Ilmeisesti häntä jälkeenpäin pidettiin vallankumouksen sankari. vainajiin kuuluvana. Näin Hurmeen mukaan "jäljestäpäin on kerrottu". Joka tapauksessa matruusit hakivat hänen ruumiinsa ja kuljettivat sen tulipunaisessa arkussa Viaporiin. Hurme, s. 123,)

Taistelun puhjetessa vangit olivat matruusien etujoukosta n. 700 metriä taempana. Suurin osa vartijoista kiiruhti taistelupaikalle ja jäljellejääneet alkoivat käyttäytyä vankeja kohtaan uhkaavasti. Isännöitsijä Forssellin astuessa hiukan tiensivuun häntä iskettiin pistoolilla päähän. Kun vangit eivät kulkeneet vartijain vaatimaa vauhtia, ampui eräs vartija suoraan heitä kohti haavoittaen kahta. Samassa juoksee edestäpäin muuan matruusi paikalle huutaen jotain. Eräs vangeista käsittää venäjänkieliset sanat käskyksi ampua heidät kaikki. Henkensä hädässä vangit ryntäävät eri tahoille metsää kohti, ja vaikka matruusit ampuvat pistoolinsa tyhjiksi, ei kehenkään osu. Mutta vähän edellä muista vangeista ovat matruusien käsissä vielä Kordelin ja Jokioisten kartanon isännöitsijä Pettersson, jotka istuivat vaunuissa. Äskeisen vankijoukon saattajat tulevat nyt näiden vaunujen kohdalle nyrkkiä puiden ja pistooleja heilutellen. Samassa juoksee taas edestäpäin muuan matruusi "sähisten raivoa" ja syytäen puhetta, josta voi erottaa vain sanan "lahtari". Yhtäkkiä hän sitten syöksyy vaunujen taakse, iskee kaikin voimin pistoolinsa piipun Kordelinin päähän ja laukaisee samassa. Seuraavassa hetkessä hän ampuu myös Petterssonin. Molemmat uhrit lyyhistyvät kuolleina alas. Hetkistä myöhemmin tyrmistyneet ajomiehet lähtevät viemään vainajia kartanoon päin, kun taas matruusit - siis myös murhaaja - hajaantuvat metsään ja lähtevät harhailemaan radalle päin saapuakseen myöhemmin Oitin asemalle.

riittää näitä kirjoitti:

Kuten jo on mainittu, oli 6.11. Kordelinin 50-vuotispäivä, joten kartanossa oli vieraita. Kun matruusien tulosta Mommilan pysäkille oli n. klo 15 ilmoitettu kartanoon, syntyi miespuolisten vieraiden kesken neuvottelua tilanteesta. Toiset vaativat, että ainakin Kordelinin oli paettava. Asemapäällikkö Hj. Allenin kanta oli, että oli tehtävä vastarintaa ja suojeluskuntia kutsuttava avuksi. Kordelin itse katsoi, että oli jäätävä kartanoon, mutta ei ryhdyttävä vastarintaan. Yliotteen sai kuitenkin Allenin mielipide, ja sen mukaisesti soitettiin lähiseutujen suojeluskunnille sekä myös Lahteen ja Riihimäelle avun saamiseksi. Kuusi aseistettua suojeluskuntalaista ehtikin illan kuluessa saapua autolla Lahdesta. - Mikä matruusien retken tarkoitus lieneekin ollut, nyt se joka tapauksessa sai sotilaallisen käänteen.

Matruusit saapuivat kartanoon - katkottuaan matkalla puhelinjohtoja - n. klo 10 seuraavana aamupäivänä (7.11.). Kartanossa ei ehditty valmistautua puolustukseen ja aseet piilotettiin. Matruusit eivät selvästikään olleet tietoisia tapahtuneista hälytyksistä ja suojeluskuntalaisten läsnäolosta. Suoritettuaan isännöitsijä Forssellin asunnossa tuhoisan tarkastuksen, jonka yhteydessä tapahtui ryöstelyä, matruusit Skottin johdolla ja törkeästi ovia särkien saapuivat pistimet ojossa päärakennuksen salonkiin. Täällä istuivat Kordelin ja hänen vieraansa hilpeää seurustelua teeskennellen. Isännän kohtelias kysymys: "Keitä sotilaat etsivät?", hieno seurue, flyygelin säestyksellä aloitettu valssi ja herkkuja notkuvat pitopöydät sekoittivatkin tulijat täydelleen. Kukaan heistä ei osannut sanoa mitään. Ilmeisen nolostuneina he vähitellen vetäytyivät pois päärakennuksesta. Matruusit olivat selvästi kokeneet pettymyksen, kuten voi päätellä Ismailoffin suhtautumisesta juuri Skottiin. Kun näet isännöitsijä Forssell alkoi syytellä sotilaita varkauksista, antoi Ismailoff luvan tarkastaa matruuseja, vieläpä Skottinkin. "Aivan kiusallaan" pari suojeluskuntalaisista nyt pihalla riisutti Skottin alusvaatteisilleen, niin että tämä jälleen pukeuduttuaan kiroillen lähti väentupaa kohti.

Tässä vaiheessa kuitenkin edellisenä päivänä suoritettujen hälytyksien vaikutukset alkoivat tuntua. Tuotiin sana, että "lahtareita" oli nähty lähistöllä. Kun tästä oli saatu varmuus, muuttui matruusien käytös täysin. Seurasi kiihkeä aseiden etsintä ja kartanossa olevien miesten ruumiintarkastus. Kiihtymys lisääntyi, kun aseita löytyikin. Nyt huonekalujen päälliset viillettiin säpäleiksi, taide-esineet rikottiin, korut ja arvoesineet ryöstettiin. Skott julisti kaikki miesvieraat vangeiksi, ja heitä lähdettiin klo 14 kuljettamaan Mommilan pysäkille.(Vankeja oli kaikkiaan 21, heistä kuitenkin yksi oli nainen, nimittäin rouva Ryti, joka ei halunnut jättää miestään Risto Rytiä.) Puolta tuntia myöhemmin matruusit vankikolonnineen törmäsivät Haminan kylän luona Lahdesta tulleisiin suojeluskuntalaisiin, jolloin syntyi tunnettu Mommilan kahakka. Suojeluskuntalaisia kaatui kaksi ja haavoittui yksi, matruuseista taas kaatui kolme ja haavoittui kuolettavasti itse Skott. (Skott kuoli sairaalassa 11.11. Hänen ruumiinsa kuljettivat venäläiset sittemmin Pietariin. Ilmeisesti häntä jälkeenpäin pidettiin vallankumouksen sankari. vainajiin kuuluvana. Näin Hurmeen mukaan "jäljestäpäin on kerrottu". Joka tapauksessa matruusit hakivat hänen ruumiinsa ja kuljettivat sen tulipunaisessa arkussa Viaporiin. Hurme, s. 123,)

Taistelun puhjetessa vangit olivat matruusien etujoukosta n. 700 metriä taempana. Suurin osa vartijoista kiiruhti taistelupaikalle ja jäljellejääneet alkoivat käyttäytyä vankeja kohtaan uhkaavasti. Isännöitsijä Forssellin astuessa hiukan tiensivuun häntä iskettiin pistoolilla päähän. Kun vangit eivät kulkeneet vartijain vaatimaa vauhtia, ampui eräs vartija suoraan heitä kohti haavoittaen kahta. Samassa juoksee edestäpäin muuan matruusi paikalle huutaen jotain. Eräs vangeista käsittää venäjänkieliset sanat käskyksi ampua heidät kaikki. Henkensä hädässä vangit ryntäävät eri tahoille metsää kohti, ja vaikka matruusit ampuvat pistoolinsa tyhjiksi, ei kehenkään osu. Mutta vähän edellä muista vangeista ovat matruusien käsissä vielä Kordelin ja Jokioisten kartanon isännöitsijä Pettersson, jotka istuivat vaunuissa. Äskeisen vankijoukon saattajat tulevat nyt näiden vaunujen kohdalle nyrkkiä puiden ja pistooleja heilutellen. Samassa juoksee taas edestäpäin muuan matruusi "sähisten raivoa" ja syytäen puhetta, josta voi erottaa vain sanan "lahtari". Yhtäkkiä hän sitten syöksyy vaunujen taakse, iskee kaikin voimin pistoolinsa piipun Kordelinin päähän ja laukaisee samassa. Seuraavassa hetkessä hän ampuu myös Petterssonin. Molemmat uhrit lyyhistyvät kuolleina alas. Hetkistä myöhemmin tyrmistyneet ajomiehet lähtevät viemään vainajia kartanoon päin, kun taas matruusit - siis myös murhaaja - hajaantuvat metsään ja lähtevät harhailemaan radalle päin saapuakseen myöhemmin Oitin asemalle.

Lue lisää

Tapausten kulku osoittaa kiistattomasti, että Kordelinin ja Petterssonin murha aiheutui erityisesti taistelutoiminnan synnyttämästä kostontarpeesta ja matruusien käsityksestä, että heidät muka oli houkuteltu lahtarien virittämään ansaan.

Kahakan jälkimainingit olivat korkeat. Tieto matruusien retkestä oli saapunut sekä Hämeen läänin kuvernöörille A. Saariselle että Uudenmaan läänin kuvernöörille everstiluutnantti Bruno Jalanderille, joiden toimesta pantiin suojeluskuntalaisia liikkeelle toisaalta Janakkalasta, toisaalta Helsingistä. Lisäksi suunniteltiin sekä Huittisissa että Viipurissa apuretkikuntien lähettämistä Mommilaan. Venäläiset puolestaan panivat 8. 11. liikkeelle 400-miehisen rangaistusretkikunnan, jota vastaan ei ollut taisteleminen. Siten ei jälkikahakoita syntynytkään muualla kuin Oitin asemalla, missä kaksi venäläistä kaatui. Myös punaisille Mommilan kahakka merkitsi voimakasta yllykettä. Sisällissodan enteet ovatkin tapahtuman yhteydessä selvästi havaittavissa. Niinpä Mommilaa kohti edenneet suojeluskuntalaisryhmät kokivat selvää vihamielisyyttä punaisiin lukeutuneen väestön taholta, ja eräs suojeluskuntalaisryhmä joutui harhaan, kun nuori paikkakuntalaispoikanen tahallaan opasti heidät väärään suuntaan. Kotkasta lähti järjestyskaarti junalla Mommilaa kohti parin sadan miehen vahvuisena, mutta keskeytti turhaksi käyneen matkansa Korian ja Kausalan välillä.( Paitsi Hurmeen teosta ks. Ackte-Jalander, Kenraali Bruno jalanderin muistehnia, s. 212; Karimo, Karjalan nousu, s. 18; Lohi, Vapaussodan vaiheet Huittisissa, s. 48.)

Valkoisten taholla koettiin Mommilan tapauksen yhteydessä erittäin selvästi voimattomuus venäläisten sotilaallisen ylivoiman edessä sekä yleensä tilanteen sekavuus yltyvän vallankumouksellisuuden keskellä. Mitään sananvaltaa sotilaisiin ei silloisella kenraalikuvernöörillä Nekrasovillakaan ollut- Kerenskin hallitusta ei sotaväen keskuudessa enää tunnustettu. Lokakuussa Armeijan, laivaston ja työläisten aluekomitea Suomessa sanoutui julkisestikin siitä irti ja ilmoitti ottaneensa korkeimman vallan haltuunsa Suomessa. Maamme oli tuolloin lähinnä venäläisten joukkojen miehitysalue.

Joka tapauksessa jää kokonaiskuva venäläisten sotajoukkojen asenteista Suomessa syksyllä 1917 monivivahteiseksi. Yleensä näyttää siltä, että venäläiset kuvittelivat saksalaisvaaraa ja suojeluskuntien voimaa suuremmaksikin, kuin ne todellisuudessa olivat, ja pyrkivät välttämään yhteenottoja. Onhan esite. huomattavaa, ettei heidän tahollaan Mommilan jälkeen ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin suojeluskuntia vastaan, vaikka kuvatut tapahtumat Viaporin komendantin ilmoituksen mukaan olivat vaatineet heidän keskuudestaan haavoittuneet mukaan lukien 17 uhria.
(Lienee kuitenkin syytä todeta, että Helsingin neuvoston ltämeren laivaston keskuskomitea ja etn, aluekomitea julistivat Suomen sotatilaan Mommilan kahakan johdosta. Mitään merkittävämpää seutaamusta tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ollut. Työmies 9.11. 1917 "Suomi julistettu sotatilaan")

Ilmeisesti he myös olivat sotilaallisesti varsin demoralisoituneita ja haluttomia taisteluihin ilman voimakasta ärsykettä. Suomen oma sisäinen kahtiajakoisuus osaltaan vaikutti venäläisten asenteisiin. Vallankumoukselliset sotilaat tosin veljeilivät Suomen työväenliikkeen kanssa, mutta vallankumousta vastustavat sotilas- ja upseeriainekset useissa tapauksissa antoivat tukea Suomen porvaristolle. jo yksistään elintarvikkeiden saannin vuoksi venäläisten kannatti suhtautua verrattain lojaalisti Suomen porvarillisiin aineksiin, vaikka olisivat olleetkin vallankumouksellisia. Siten esim. pian Mommilan tapauksen jälkeen alkaneen marraskuun lakon aikana venäläiset käytännöllisesti katsoen pysyttelivät puolueettomina; ainakin punaisten oli hyvin vaikea saada heitä avustamaan itseään.

on näitä kirjoitti:

Tapausten kulku osoittaa kiistattomasti, että Kordelinin ja Petterssonin murha aiheutui erityisesti taistelutoiminnan synnyttämästä kostontarpeesta ja matruusien käsityksestä, että heidät muka oli houkuteltu lahtarien virittämään ansaan.

Kahakan jälkimainingit olivat korkeat. Tieto matruusien retkestä oli saapunut sekä Hämeen läänin kuvernöörille A. Saariselle että Uudenmaan läänin kuvernöörille everstiluutnantti Bruno Jalanderille, joiden toimesta pantiin suojeluskuntalaisia liikkeelle toisaalta Janakkalasta, toisaalta Helsingistä. Lisäksi suunniteltiin sekä Huittisissa että Viipurissa apuretkikuntien lähettämistä Mommilaan. Venäläiset puolestaan panivat 8. 11. liikkeelle 400-miehisen rangaistusretkikunnan, jota vastaan ei ollut taisteleminen. Siten ei jälkikahakoita syntynytkään muualla kuin Oitin asemalla, missä kaksi venäläistä kaatui. Myös punaisille Mommilan kahakka merkitsi voimakasta yllykettä. Sisällissodan enteet ovatkin tapahtuman yhteydessä selvästi havaittavissa. Niinpä Mommilaa kohti edenneet suojeluskuntalaisryhmät kokivat selvää vihamielisyyttä punaisiin lukeutuneen väestön taholta, ja eräs suojeluskuntalaisryhmä joutui harhaan, kun nuori paikkakuntalaispoikanen tahallaan opasti heidät väärään suuntaan. Kotkasta lähti järjestyskaarti junalla Mommilaa kohti parin sadan miehen vahvuisena, mutta keskeytti turhaksi käyneen matkansa Korian ja Kausalan välillä.( Paitsi Hurmeen teosta ks. Ackte-Jalander, Kenraali Bruno jalanderin muistehnia, s. 212; Karimo, Karjalan nousu, s. 18; Lohi, Vapaussodan vaiheet Huittisissa, s. 48.)

Valkoisten taholla koettiin Mommilan tapauksen yhteydessä erittäin selvästi voimattomuus venäläisten sotilaallisen ylivoiman edessä sekä yleensä tilanteen sekavuus yltyvän vallankumouksellisuuden keskellä. Mitään sananvaltaa sotilaisiin ei silloisella kenraalikuvernöörillä Nekrasovillakaan ollut- Kerenskin hallitusta ei sotaväen keskuudessa enää tunnustettu. Lokakuussa Armeijan, laivaston ja työläisten aluekomitea Suomessa sanoutui julkisestikin siitä irti ja ilmoitti ottaneensa korkeimman vallan haltuunsa Suomessa. Maamme oli tuolloin lähinnä venäläisten joukkojen miehitysalue.

Joka tapauksessa jää kokonaiskuva venäläisten sotajoukkojen asenteista Suomessa syksyllä 1917 monivivahteiseksi. Yleensä näyttää siltä, että venäläiset kuvittelivat saksalaisvaaraa ja suojeluskuntien voimaa suuremmaksikin, kuin ne todellisuudessa olivat, ja pyrkivät välttämään yhteenottoja. Onhan esite. huomattavaa, ettei heidän tahollaan Mommilan jälkeen ryhdytty mihinkään toimenpiteisiin suojeluskuntia vastaan, vaikka kuvatut tapahtumat Viaporin komendantin ilmoituksen mukaan olivat vaatineet heidän keskuudestaan haavoittuneet mukaan lukien 17 uhria.
(Lienee kuitenkin syytä todeta, että Helsingin neuvoston ltämeren laivaston keskuskomitea ja etn, aluekomitea julistivat Suomen sotatilaan Mommilan kahakan johdosta. Mitään merkittävämpää seutaamusta tällä toimenpiteellä ei kuitenkaan ollut. Työmies 9.11. 1917 "Suomi julistettu sotatilaan")

Ilmeisesti he myös olivat sotilaallisesti varsin demoralisoituneita ja haluttomia taisteluihin ilman voimakasta ärsykettä. Suomen oma sisäinen kahtiajakoisuus osaltaan vaikutti venäläisten asenteisiin. Vallankumoukselliset sotilaat tosin veljeilivät Suomen työväenliikkeen kanssa, mutta vallankumousta vastustavat sotilas- ja upseeriainekset useissa tapauksissa antoivat tukea Suomen porvaristolle. jo yksistään elintarvikkeiden saannin vuoksi venäläisten kannatti suhtautua verrattain lojaalisti Suomen porvarillisiin aineksiin, vaikka olisivat olleetkin vallankumouksellisia. Siten esim. pian Mommilan tapauksen jälkeen alkaneen marraskuun lakon aikana venäläiset käytännöllisesti katsoen pysyttelivät puolueettomina; ainakin punaisten oli hyvin vaikea saada heitä avustamaan itseään.

Lue lisää

Työväenlehdistön asenne Mommilan tapaukseen noudatteli samaa linjaa kuin mikä yleensä sotilasmielivaltaan nähden oli omaksuttu. Tapahtumia selostettiin uutisluontoisesti ja yleensä asiallisesti kannanotoista pidättäytyen. Porvarilliselle lehdistölle tapaus merkitsi sotilasmielivallan ylintä huipentumaa, ja sen reaktiot olivat varsin jyrkät.

Pajari hankki aseita Klubilleen Kempin kautta Lahdessa asuvalta venäläiseltä everstiltä.

15.11.1917 Lahdessa kävi Ali Aaltosen johtama n. 200-miehinen kotkalaisretkikunta etsiskelemässä Mommilan kahakaan osallistuneita suojeluskuntalaisia ja heidän johtajaansa pankinjohtaja Johan Kempiä. (Matti Hurme kirjassaan Mommila s. 176-178) Tähän liittyy lääkärin kertomus 15.11.1917 Lahdesta.


--------------------------------------------------------------------------------

Marraskuun alussa tapahtui Etelä-Hämeessä Lammilla Mommilan kartanossa verityö, jolla oli laajakantoisia seurauksia. Venäläiset matruusit murhasivat kaksi henkilöä, joista toinen oli Mommilan kartanon isäntä. Oppaana matruuseilla oli kartanon entinen alustalainen.

Mommilan verilöylyssä monet katsoivat olevan esimerkki siitä mihin poliittinen kehitys oli johtamassa ja sitä käytettiin hyväksi omien toimenpiteiden perustelemiseksi. Murhat yhdistettiin myös Helsingissä ongelmaksi muodostuneeseen venäläisen sotaväen kurittomuuteen.


--------------------------------------------------------------------------------

Kordelinin murha Mommilan kartanossa vuonna 1917 on yksi Suomen historian tunnetuimmista poliittisista surmatöistä. Juhani Piilonen oli löytänyt todisteita, joiden mukaan murhan tehneet venäläiset matruusit toimivat väärän tiedon varassa. Mommila oli muka hyvinvarustettu suojeluskuntien esikunta, ja siellä suunniteltiin vallankumouksellisille venäläisille oleellisen Helsinki-Pietari -rautatien katkaisemista.

Matruusien tiedustelujoukon huono onni huipentui hermostuksissa tehtyyn Kordelinin ja erään toisen vangin ampumiseen - heidät oli alunperin vain tarkoitus viedä Helsinkiin.

Lopullisen murhatyön tekijä jäi edelleen hämärän peittoon. Hyvänä ehdokkaana Piilonen piti kuitenkin jo poliisienkin vuonna 1918 pidättämää santarmien kätyriä Ivan Kondratjeffia. Kondratjeffia ei kuitenkaan ehditty juurikaan kuulustella ennen kuolemaansa, joten kysymys on edelleen avoin. Yhtälailla syyllisenä Mommilan tapahtumiin voidaan kuitenkin pitää myös väärän tiedon salaperäistä levittäjää, kenties paikallista punakaartia.


--------------------------------------------------------------------------------

Samassa kahakassa kuoli suojeluskuntalainen Uno Berglund Lahdesta.

Berglund kuului Lahden suojeluskuntaan, ja hänet lähetettiin suojeluskuntalaisjoukon mukana 7.11.1917 Mommilaan rauhoittamaan venäläissotilaita. Berglund sai surmansa lähellä Mommilan asemaa syntyneessä taistelussa, jossa Alfred Kordelinia puolustamaan tulleet suojeluskuntalaiset ja venäläiset matruusit joutuivat vastakkain.


--------------------------------------------------------------------------------

Juhani Piilonen tarjoaa uutta näkökulmaa pienessä tutkimuksessaan Kordelinin murhan taustoista. Kordelinin murhaan johtaneiden syiden selvittely on noudattanut muuten varsin tyylipuhtaasti suomalaisen historiankirjoituksen historiaa : aikaisemmin syy vieritettiin suutari Skottin niskoille, joka oli ollut Kordelinin alustalaisena jonkin aikaa. Näin siis juoppo ja kunnoton alustalainen olisi usuttanut vallankumoukselliset matruusit Mommilaan. Nyt taas Piilonen on perehtynyt venäläisiin arkistoihin, ja selvittää retkikunnan lähettäneen Suomen alueneuvoston toimintaa ja maan yleistä poliittista tilannetta. Lyhyesti sanoen syksyllä 1917 venäläinen esivalta oli Suomessa neuvostojen käsissä, eikä esimerkiksi kenraalikuvernööri voinut niille mitään. Neuvostot olivat päätyneet bolsevikkien haltuun, jotka puolestaan valmistelivat omaa vallankaappaustaan tai -kumoustaan. Samaan aikaan Suomen valkoiset ja punaiset perustivat omia aseellisia joukkojaan, suojeluskuntia ja punakaarteja. Bolsevikkien vallankumousvalmisteluihin kuuluivat myös valkoisten koteihin ja muihin tiloihin tehdyt kotietsinnät, joissa kerättiin aseita pois valkoisilta.

Marraskuun alussa vallankaappausvalmistelut olivat jo pitkällä, samoin kaikenlaiset epäluulot valkoisten sabotaasista. Jostain sitten tuli Suomen alueneuvoston tietoon huhu, että valkokaartien päämaja olisi Mommilassa, ja että siellä suunniteltaisiin hyökkäystä Pietarin ja Helsingin välillä kulkevien sotilasjunien kimppuun. Mommilaan lähetettiin sitten retkikunta ottamaan selvää tilanteesta ja riisumaan paikalliset valkoiset aseista. Tämä tapahtui marraskuun kuudentena, vain päivää ennen lokakuun vallankumousta (tai vallankaappausta, miten vain). Retikunnan saatua Kordelinin vastaanpanematta antamat aseet haltuunsa otti hänet ja muutakin talonväkeä vangikseen ja lähti kulkemaan pois kartanosta. Paikallisten suojeluskuntalaisten kanssa syttyi maantiellä kahakka, jolloin venäläiset tappoivat vankinsa.

on näitä kirjoitti:

Työväenlehdistön asenne Mommilan tapaukseen noudatteli samaa linjaa kuin mikä yleensä sotilasmielivaltaan nähden oli omaksuttu. Tapahtumia selostettiin uutisluontoisesti ja yleensä asiallisesti kannanotoista pidättäytyen. Porvarilliselle lehdistölle tapaus merkitsi sotilasmielivallan ylintä huipentumaa, ja sen reaktiot olivat varsin jyrkät.

Pajari hankki aseita Klubilleen Kempin kautta Lahdessa asuvalta venäläiseltä everstiltä.

15.11.1917 Lahdessa kävi Ali Aaltosen johtama n. 200-miehinen kotkalaisretkikunta etsiskelemässä Mommilan kahakaan osallistuneita suojeluskuntalaisia ja heidän johtajaansa pankinjohtaja Johan Kempiä. (Matti Hurme kirjassaan Mommila s. 176-178) Tähän liittyy lääkärin kertomus 15.11.1917 Lahdesta.


--------------------------------------------------------------------------------

Marraskuun alussa tapahtui Etelä-Hämeessä Lammilla Mommilan kartanossa verityö, jolla oli laajakantoisia seurauksia. Venäläiset matruusit murhasivat kaksi henkilöä, joista toinen oli Mommilan kartanon isäntä. Oppaana matruuseilla oli kartanon entinen alustalainen.

Mommilan verilöylyssä monet katsoivat olevan esimerkki siitä mihin poliittinen kehitys oli johtamassa ja sitä käytettiin hyväksi omien toimenpiteiden perustelemiseksi. Murhat yhdistettiin myös Helsingissä ongelmaksi muodostuneeseen venäläisen sotaväen kurittomuuteen.


--------------------------------------------------------------------------------

Kordelinin murha Mommilan kartanossa vuonna 1917 on yksi Suomen historian tunnetuimmista poliittisista surmatöistä. Juhani Piilonen oli löytänyt todisteita, joiden mukaan murhan tehneet venäläiset matruusit toimivat väärän tiedon varassa. Mommila oli muka hyvinvarustettu suojeluskuntien esikunta, ja siellä suunniteltiin vallankumouksellisille venäläisille oleellisen Helsinki-Pietari -rautatien katkaisemista.

Matruusien tiedustelujoukon huono onni huipentui hermostuksissa tehtyyn Kordelinin ja erään toisen vangin ampumiseen - heidät oli alunperin vain tarkoitus viedä Helsinkiin.

Lopullisen murhatyön tekijä jäi edelleen hämärän peittoon. Hyvänä ehdokkaana Piilonen piti kuitenkin jo poliisienkin vuonna 1918 pidättämää santarmien kätyriä Ivan Kondratjeffia. Kondratjeffia ei kuitenkaan ehditty juurikaan kuulustella ennen kuolemaansa, joten kysymys on edelleen avoin. Yhtälailla syyllisenä Mommilan tapahtumiin voidaan kuitenkin pitää myös väärän tiedon salaperäistä levittäjää, kenties paikallista punakaartia.


--------------------------------------------------------------------------------

Samassa kahakassa kuoli suojeluskuntalainen Uno Berglund Lahdesta.

Berglund kuului Lahden suojeluskuntaan, ja hänet lähetettiin suojeluskuntalaisjoukon mukana 7.11.1917 Mommilaan rauhoittamaan venäläissotilaita. Berglund sai surmansa lähellä Mommilan asemaa syntyneessä taistelussa, jossa Alfred Kordelinia puolustamaan tulleet suojeluskuntalaiset ja venäläiset matruusit joutuivat vastakkain.


--------------------------------------------------------------------------------

Juhani Piilonen tarjoaa uutta näkökulmaa pienessä tutkimuksessaan Kordelinin murhan taustoista. Kordelinin murhaan johtaneiden syiden selvittely on noudattanut muuten varsin tyylipuhtaasti suomalaisen historiankirjoituksen historiaa : aikaisemmin syy vieritettiin suutari Skottin niskoille, joka oli ollut Kordelinin alustalaisena jonkin aikaa. Näin siis juoppo ja kunnoton alustalainen olisi usuttanut vallankumoukselliset matruusit Mommilaan. Nyt taas Piilonen on perehtynyt venäläisiin arkistoihin, ja selvittää retkikunnan lähettäneen Suomen alueneuvoston toimintaa ja maan yleistä poliittista tilannetta. Lyhyesti sanoen syksyllä 1917 venäläinen esivalta oli Suomessa neuvostojen käsissä, eikä esimerkiksi kenraalikuvernööri voinut niille mitään. Neuvostot olivat päätyneet bolsevikkien haltuun, jotka puolestaan valmistelivat omaa vallankaappaustaan tai -kumoustaan. Samaan aikaan Suomen valkoiset ja punaiset perustivat omia aseellisia joukkojaan, suojeluskuntia ja punakaarteja. Bolsevikkien vallankumousvalmisteluihin kuuluivat myös valkoisten koteihin ja muihin tiloihin tehdyt kotietsinnät, joissa kerättiin aseita pois valkoisilta.

Marraskuun alussa vallankaappausvalmistelut olivat jo pitkällä, samoin kaikenlaiset epäluulot valkoisten sabotaasista. Jostain sitten tuli Suomen alueneuvoston tietoon huhu, että valkokaartien päämaja olisi Mommilassa, ja että siellä suunniteltaisiin hyökkäystä Pietarin ja Helsingin välillä kulkevien sotilasjunien kimppuun. Mommilaan lähetettiin sitten retkikunta ottamaan selvää tilanteesta ja riisumaan paikalliset valkoiset aseista. Tämä tapahtui marraskuun kuudentena, vain päivää ennen lokakuun vallankumousta (tai vallankaappausta, miten vain). Retikunnan saatua Kordelinin vastaanpanematta antamat aseet haltuunsa otti hänet ja muutakin talonväkeä vangikseen ja lähti kulkemaan pois kartanosta. Paikallisten suojeluskuntalaisten kanssa syttyi maantiellä kahakka, jolloin venäläiset tappoivat vankinsa.

Lue lisää

Piilonen on selvittänyt myös tiedon leviämistä eri piireihin, ja toteaa ettei Suomen sosialidemokraateilla ollut tapahtuman kanssa mitään tekemistä. Piilonen tuo myös esille kahden retkikuntaan osallistuneen siviilin osuuden asiaan: toinen oli jo edellä mainittu suutari Skott, joka toimi retkikunnan oppaana, haavoittui kahakassa ja kuoli joitain päiviä myöhemmin. Hänen on aikaisemmin sanottu kantaneen kaunaa Kordelinia vastaan, mutta Piilonen ei osaa vakuuttua asiasta. Kiehtovampi tapaus on paikalla ollut Suomeen asettunut, suomalaisen kanssa avioitunut venäläismies Kondratjeff, joka oli toiminut aiemmin muun muassa viinurina ja santarmien urkkijana. Suomen poliisi tavoitti hänet pian punakapinan jälkeen, ja hänet ammuttiin syyllisenä Mommilan tapahtumiin. Hän siis saattoi olla se mies, joka sai "tiedoillaan" aikaan Mommilan retkikunnan ja sitä kautta Alfred Kordelinin kuoleman. Asia jää kuitenkin vielä arvoitukseksi, sillä Kondratjeff kuuluu niihin menneisyyden ihmisten valtavaan enemmistöön, jonka elämästä ei ole paljonkaan tietoa säilynyt. Hänellä ei kuitenkaan tiedetä olleen mitään tekemistä Kordelinin kanssa, joten kysymys jää odottamaan mahdollisen venäläisen arkistolähteen löytymistä.


--------------------------------------------------------------------------------

Tulevista maan isistä Risto Heikki Ryti oli vähällä menettää henkensä vuoden 1917 kohtalokkaissa pyörteissä. Aikansa nuorena nerona pidetty varatuomari Ryti pääsi jo parikymppisenä Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin ystäväpiiriin ja tämän asioiden hoitajaksi.

Ystävyyssuhde oli vähällä tappaa Rytin, joka oli vaimoineen vierailemassa Kordelinin Mommilan kartanossa, kun sinne tunkeutui Suomen punaisia ja venäläisiä matruuseja. Kordelinit ja Rytit vangittiin.

Kun heitä lähdettiin kuljettamaan Mommilan asemalle syntyi apuun kutsuttujen suojeluskuntalaisten ja punaisten kesken tulitaistelu. Kordelin ammuttiin, mutta Rytit pääsivät pakenemaan metsään.


--------------------------------------------------------------------------------

Valkoisten lääkintähuolto perustui sodan alkuvaiheessa kokonaan Lahden kunnallissairaalan toimintaan. Sen ainoana lääkärinä oli taitavana kirurgina tunnettu Georg Adolf von Zweygberg. Lahden kunnallissairaalassa lääkärit ja sairaanhoitajat joutuivat työskentelemään koko punaisen hallinnon ajan, varsinkin sen alussa, alituisten epäluulojen ja häirinnän alaisena.

Punaisten epäluuloihin oli sikäli aihettakin, että sairaalan henkilökunta avusti monin tavoin "maanalaista" vastarintaa ja toimi salaa valkoisten hyväksi. Se valmisti ja kätki sidetarpeita sairaalan ullakolle sekä antoi sairaalassa suojan eräille punakaartin ahdistamille, sairaaksi tekeytyneille henkilöille.

Lääkäri von Zweygberg oli jo Mommilan retkestä lähtien ollut punaisten uhkailujen kohteena, kun matruuseja retkeen yllyttänyt suutari Skott oli kunnallissairaalaan tuotuna kuollut haavoittumisen seurauksena. Huhujen mukaan Skott oli kuollut myrkytettynä ja se pantiin von Zweygbergin syyksi, vaikka kaupunginlääkäri oli ruumiinavauksessa todennut kuolinsyyksi ampumavammat eikä myrkkyä. Saman totesi myöhemmin punaisten Lahteen lähettämä venäläinen lääkäri hautauksen jälkeen suorittamassaan uudessa ruumiinavauksessa. Siitä huolimatta von Zweygberg sai sodan aikana toistuvasti kuulla tappouhkauksia. Hän kertoi: "Päätin kumminkin pysyä paikallani ja tehdä velvollisuuteni kykyni ja voimieni mukaan loppuun asti."

on näitä kirjoitti:

Piilonen on selvittänyt myös tiedon leviämistä eri piireihin, ja toteaa ettei Suomen sosialidemokraateilla ollut tapahtuman kanssa mitään tekemistä. Piilonen tuo myös esille kahden retkikuntaan osallistuneen siviilin osuuden asiaan: toinen oli jo edellä mainittu suutari Skott, joka toimi retkikunnan oppaana, haavoittui kahakassa ja kuoli joitain päiviä myöhemmin. Hänen on aikaisemmin sanottu kantaneen kaunaa Kordelinia vastaan, mutta Piilonen ei osaa vakuuttua asiasta. Kiehtovampi tapaus on paikalla ollut Suomeen asettunut, suomalaisen kanssa avioitunut venäläismies Kondratjeff, joka oli toiminut aiemmin muun muassa viinurina ja santarmien urkkijana. Suomen poliisi tavoitti hänet pian punakapinan jälkeen, ja hänet ammuttiin syyllisenä Mommilan tapahtumiin. Hän siis saattoi olla se mies, joka sai "tiedoillaan" aikaan Mommilan retkikunnan ja sitä kautta Alfred Kordelinin kuoleman. Asia jää kuitenkin vielä arvoitukseksi, sillä Kondratjeff kuuluu niihin menneisyyden ihmisten valtavaan enemmistöön, jonka elämästä ei ole paljonkaan tietoa säilynyt. Hänellä ei kuitenkaan tiedetä olleen mitään tekemistä Kordelinin kanssa, joten kysymys jää odottamaan mahdollisen venäläisen arkistolähteen löytymistä.


--------------------------------------------------------------------------------

Tulevista maan isistä Risto Heikki Ryti oli vähällä menettää henkensä vuoden 1917 kohtalokkaissa pyörteissä. Aikansa nuorena nerona pidetty varatuomari Ryti pääsi jo parikymppisenä Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin ystäväpiiriin ja tämän asioiden hoitajaksi.

Ystävyyssuhde oli vähällä tappaa Rytin, joka oli vaimoineen vierailemassa Kordelinin Mommilan kartanossa, kun sinne tunkeutui Suomen punaisia ja venäläisiä matruuseja. Kordelinit ja Rytit vangittiin.

Kun heitä lähdettiin kuljettamaan Mommilan asemalle syntyi apuun kutsuttujen suojeluskuntalaisten ja punaisten kesken tulitaistelu. Kordelin ammuttiin, mutta Rytit pääsivät pakenemaan metsään.


--------------------------------------------------------------------------------

Valkoisten lääkintähuolto perustui sodan alkuvaiheessa kokonaan Lahden kunnallissairaalan toimintaan. Sen ainoana lääkärinä oli taitavana kirurgina tunnettu Georg Adolf von Zweygberg. Lahden kunnallissairaalassa lääkärit ja sairaanhoitajat joutuivat työskentelemään koko punaisen hallinnon ajan, varsinkin sen alussa, alituisten epäluulojen ja häirinnän alaisena.

Punaisten epäluuloihin oli sikäli aihettakin, että sairaalan henkilökunta avusti monin tavoin "maanalaista" vastarintaa ja toimi salaa valkoisten hyväksi. Se valmisti ja kätki sidetarpeita sairaalan ullakolle sekä antoi sairaalassa suojan eräille punakaartin ahdistamille, sairaaksi tekeytyneille henkilöille.

Lääkäri von Zweygberg oli jo Mommilan retkestä lähtien ollut punaisten uhkailujen kohteena, kun matruuseja retkeen yllyttänyt suutari Skott oli kunnallissairaalaan tuotuna kuollut haavoittumisen seurauksena. Huhujen mukaan Skott oli kuollut myrkytettynä ja se pantiin von Zweygbergin syyksi, vaikka kaupunginlääkäri oli ruumiinavauksessa todennut kuolinsyyksi ampumavammat eikä myrkkyä. Saman totesi myöhemmin punaisten Lahteen lähettämä venäläinen lääkäri hautauksen jälkeen suorittamassaan uudessa ruumiinavauksessa. Siitä huolimatta von Zweygberg sai sodan aikana toistuvasti kuulla tappouhkauksia. Hän kertoi: "Päätin kumminkin pysyä paikallani ja tehdä velvollisuuteni kykyni ja voimieni mukaan loppuun asti."

Lue lisää

Saari soitti ystävälleen veritöiden jälkeen
25.09.2008 09:27


Matti Saari tappoi kymmenen ihmistä ja soitti veriteon jälkeen ystävälleen Kello 11.53, kertoo 7 päivää -lehti. "Olen juuri ampunut kymmenen ihmistä", Saari totesi ystävälleen.

Rauno-nimisen ystävän mukaan Saaren ääni oli rauhallinen, jopa helpottunut. Hän oli pyytänyt Saarta toistamaan lauseen ainakin viisi kertaa ja joka kerta vastaus oli tullut yhtä rauhallisesti.

- Lopuksi hän sanoi minulle, että hyvästi kaveri ja minä vastasin automaattisesti, että hyvästi. Sitten puhelu katkesi, Rauno kertoi Seiskalle.

Tämän jälkeen Rauno yritti vielä soittaa takaisin, mutta ei saanut enää yhteyttä.

He olivat ehtineet puhelun aikana keskustella jopa Saaren hautajaisista, jonne Rauno oli lupautunut tulemaan.

Ystävän mukaan Saari oli kertonut suunnitelleensa koulusurmaa jo kaksi vuotta.

Rauno kertoo haastattelussa Saaren olevan ujo ja hiljainen erakkotyyppi, kuten hän itse.

Koulusurmaaja oli tilittänyt jo heidän ystävyytensä alussa, miten häntä kiusattiin varsinkin yläasteella.

Rauno kuvailee Saarta ruipeloksi, yliujoksi ja kiltinnäköiseksi.

Ystävän mukaan Saari oli halunnut catering-alalle, koska siellä on enemmän tyttöjä kuin poikia.

Pari vuotta sitten Saari oli muuttunut ja hänessä oli Raunon mukaan nähtävissä pelottaviakin piirteitä.

- Helpotti hiukan, kun kuulin hänen hakeneen kesällä johonkin hoitoon. Hän kertoi minulle saaneensa rauhoittavan lääkekuurin.

IS

LUE Kauhajoen uhreista 9 löytyi luokasta, yksi käytävältä
LUE Poliisi: Saaren käyttäytymisessä ei havaittu vaaraa
KESKUSTELU Miksi poliisi ei puuttunut uhkauksiin jo perjantaina?

on näitä suomessa kirjoitti:

Saari soitti ystävälleen veritöiden jälkeen
25.09.2008 09:27


Matti Saari tappoi kymmenen ihmistä ja soitti veriteon jälkeen ystävälleen Kello 11.53, kertoo 7 päivää -lehti. "Olen juuri ampunut kymmenen ihmistä", Saari totesi ystävälleen.

Rauno-nimisen ystävän mukaan Saaren ääni oli rauhallinen, jopa helpottunut. Hän oli pyytänyt Saarta toistamaan lauseen ainakin viisi kertaa ja joka kerta vastaus oli tullut yhtä rauhallisesti.

- Lopuksi hän sanoi minulle, että hyvästi kaveri ja minä vastasin automaattisesti, että hyvästi. Sitten puhelu katkesi, Rauno kertoi Seiskalle.

Tämän jälkeen Rauno yritti vielä soittaa takaisin, mutta ei saanut enää yhteyttä.

He olivat ehtineet puhelun aikana keskustella jopa Saaren hautajaisista, jonne Rauno oli lupautunut tulemaan.

Ystävän mukaan Saari oli kertonut suunnitelleensa koulusurmaa jo kaksi vuotta.

Rauno kertoo haastattelussa Saaren olevan ujo ja hiljainen erakkotyyppi, kuten hän itse.

Koulusurmaaja oli tilittänyt jo heidän ystävyytensä alussa, miten häntä kiusattiin varsinkin yläasteella.

Rauno kuvailee Saarta ruipeloksi, yliujoksi ja kiltinnäköiseksi.

Ystävän mukaan Saari oli halunnut catering-alalle, koska siellä on enemmän tyttöjä kuin poikia.

Pari vuotta sitten Saari oli muuttunut ja hänessä oli Raunon mukaan nähtävissä pelottaviakin piirteitä.

- Helpotti hiukan, kun kuulin hänen hakeneen kesällä johonkin hoitoon. Hän kertoi minulle saaneensa rauhoittavan lääkekuurin.

IS

LUE Kauhajoen uhreista 9 löytyi luokasta, yksi käytävältä
LUE Poliisi: Saaren käyttäytymisessä ei havaittu vaaraa
KESKUSTELU Miksi poliisi ei puuttunut uhkauksiin jo perjantaina?

Lue lisää

Mies kiinni naisen surmasta
Pariskunnan riita päättyi verityöhön
Tiistai 11.5.2010 klo 10.57 (päivitetty klo 11.12)

Entinen miesystävä otettiin kiinni 28-vuotiaan naisen surmasta.

21-vuotiasta hyvinkääläismiestä epäillään entisen naisystävänsä surmasta. Surmaa edelsi kaksikon välinen riita.

Poliisin mukaan teko tapahtui kerrostaloasunnossa Hyvinkään Uudenmaankadulla maanantai-iltana.

Viranomaiset hälytettiin tapahtumapaikalle noin kello puoli kymmenen aikaan illalla, kun asunnosta kuului meteliä. Poliisi löysi 28-vuotiaan naisen tapahtumapaikalta surmattuna.

Tutkinnanjohtaja Markku Tuomisen mukaan epäilty on myöntänyt alustavissa kuulusteluissa aiheuttaneensa entisen naisystävänsä kuoleman.

- Tapahtumienkulku alkaa olla olla pääpiirteittäin selvä, mutta aukkojakin vielä on, Tuominen kertoo.

Tutkinnanjohtaja on vaitonainen henkirikoksen tekotavasta.

Teon motiivi on yhä hämärän peitossa.

Uhri ei asunut asunnossa.

Poliisi esittänee hyvinkääläismiestä vangittavaksi huomenna keskiviikkona.

IL

voi,-on näitä kirjoitti:

Mies kiinni naisen surmasta
Pariskunnan riita päättyi verityöhön
Tiistai 11.5.2010 klo 10.57 (päivitetty klo 11.12)

Entinen miesystävä otettiin kiinni 28-vuotiaan naisen surmasta.

21-vuotiasta hyvinkääläismiestä epäillään entisen naisystävänsä surmasta. Surmaa edelsi kaksikon välinen riita.

Poliisin mukaan teko tapahtui kerrostaloasunnossa Hyvinkään Uudenmaankadulla maanantai-iltana.

Viranomaiset hälytettiin tapahtumapaikalle noin kello puoli kymmenen aikaan illalla, kun asunnosta kuului meteliä. Poliisi löysi 28-vuotiaan naisen tapahtumapaikalta surmattuna.

Tutkinnanjohtaja Markku Tuomisen mukaan epäilty on myöntänyt alustavissa kuulusteluissa aiheuttaneensa entisen naisystävänsä kuoleman.

- Tapahtumienkulku alkaa olla olla pääpiirteittäin selvä, mutta aukkojakin vielä on, Tuominen kertoo.

Tutkinnanjohtaja on vaitonainen henkirikoksen tekotavasta.

Teon motiivi on yhä hämärän peitossa.

Uhri ei asunut asunnossa.

Poliisi esittänee hyvinkääläismiestä vangittavaksi huomenna keskiviikkona.

IL

Lue lisää

Shkupollia epäiltiin Sellon veritöistä melkein heti
Torstai 27.5.2010 klo 12.27
Ibrahim Shkupollia epäiltiin kauppakeskus Sellon veritöistä lähes välittömästi.

LUE MYÖS
Sellon surmaaja naisystävälleen: Tapan sinut niin että koko maailma muistaa
Keskusrikospoliisin esitutkintamateriaalista ilmenee, että poliisiradiossa ilmoitettiin tekijän mahdollinen henkilöllisyys uudenvuodenaattona jo kello 10.27. Ilmoitus Sellon ampumisista oli tullut hätäkeskukseen vain 19 minuuttia aiemmin.

Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä, tämän neljä työtoveria ja itsensä uudenvuodenaattona Espoossa.

oi joi kirjoitti:

Shkupollia epäiltiin Sellon veritöistä melkein heti
Torstai 27.5.2010 klo 12.27
Ibrahim Shkupollia epäiltiin kauppakeskus Sellon veritöistä lähes välittömästi.

LUE MYÖS
Sellon surmaaja naisystävälleen: Tapan sinut niin että koko maailma muistaa
Keskusrikospoliisin esitutkintamateriaalista ilmenee, että poliisiradiossa ilmoitettiin tekijän mahdollinen henkilöllisyys uudenvuodenaattona jo kello 10.27. Ilmoitus Sellon ampumisista oli tullut hätäkeskukseen vain 19 minuuttia aiemmin.

Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä, tämän neljä työtoveria ja itsensä uudenvuodenaattona Espoossa.

Lue lisää

Suinulan verilöyly
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suinulan verilöylyn muistomerkin paljastustilaisuus v. 1933Suinulan verilöylyksi kutsuttu joukkoteloitus tapahtui Suomen sisällissodan alussa Kangasalan Suinulan kylän Markkulan talon pihamaalla 31. tammikuuta 1918. Siellä punakaartin yksiköt ja venäläisjoukko surmasivat 15 Tampereen suojeluskuntaan kuulunutta sotilasta. Tapahtumasarja oli osa sisällissodan alkuvaihetta, jonka aikana punaisen ja valkoisen Suomen välinen rintamalinja ja osapuolien asevoimat muodostuivat. Suinulan terroriteko oli sodan ensimmäinen mittavampi joukkoteloitus, ja se sai paljon julkisuutta sekä lisäsi sodan osapuolten välistä vastakkainasettelua.

joo on näitä kirjoitti:

Suinulan verilöyly
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suinulan verilöylyn muistomerkin paljastustilaisuus v. 1933Suinulan verilöylyksi kutsuttu joukkoteloitus tapahtui Suomen sisällissodan alussa Kangasalan Suinulan kylän Markkulan talon pihamaalla 31. tammikuuta 1918. Siellä punakaartin yksiköt ja venäläisjoukko surmasivat 15 Tampereen suojeluskuntaan kuulunutta sotilasta. Tapahtumasarja oli osa sisällissodan alkuvaihetta, jonka aikana punaisen ja valkoisen Suomen välinen rintamalinja ja osapuolien asevoimat muodostuivat. Suinulan terroriteko oli sodan ensimmäinen mittavampi joukkoteloitus, ja se sai paljon julkisuutta sekä lisäsi sodan osapuolten välistä vastakkainasettelua.

Lue lisää

Vaimolle murhasyyte Ulvilan verityöstä
Torstai 18.3.2010 klo 12.20 (päivitetty klo 16.21)

Ulvilan kolmen vuoden takaisesta verityöstä on nostettu murhasyyte.



EPÄILTY Anneli Auer saa syytteen miehensä murhasta. (JOHN PALMéN)
Satakunnan käräjäoikeus ilmoitti torstaina, että jutussa vaaditaan ensisijaisesti rangaistusta murhasta.

Nelilapsisen perheen äidin epäillään surmanneen miehensä Ulvilassa Satakunnassa joulukuussa 2006.

Poliisin mielestä nainen on kuulusteluissa tunnustanut teon, mutta puolustuksen mukaan nainen muistaa murhayön tapahtumat hatarasti.

Runsaasti mediajulkisuutta saaneen murhajutun suullinen valmisteluistunto on ensi viikon torstaina, jolloin Satakunnan käräjäoikeus laatii käsittelylle aikataulun. Huhtikuussa alkavaan pääkäsittelyyn on varattu vähintään kuusi päivää, joiden lisäksi on neljä varapäivää.

Surmaajaksi epäiltiin aluksi taloon tunkeutunutta ulkopuolista miestä. Tapaus sai yllätyskäänteen viime syksynä, kun vaimo vangittiin teosta epäiltynä.

IL-STT

on näitä kirjoitti:

Vaimolle murhasyyte Ulvilan verityöstä
Torstai 18.3.2010 klo 12.20 (päivitetty klo 16.21)

Ulvilan kolmen vuoden takaisesta verityöstä on nostettu murhasyyte.



EPÄILTY Anneli Auer saa syytteen miehensä murhasta. (JOHN PALMéN)
Satakunnan käräjäoikeus ilmoitti torstaina, että jutussa vaaditaan ensisijaisesti rangaistusta murhasta.

Nelilapsisen perheen äidin epäillään surmanneen miehensä Ulvilassa Satakunnassa joulukuussa 2006.

Poliisin mielestä nainen on kuulusteluissa tunnustanut teon, mutta puolustuksen mukaan nainen muistaa murhayön tapahtumat hatarasti.

Runsaasti mediajulkisuutta saaneen murhajutun suullinen valmisteluistunto on ensi viikon torstaina, jolloin Satakunnan käräjäoikeus laatii käsittelylle aikataulun. Huhtikuussa alkavaan pääkäsittelyyn on varattu vähintään kuusi päivää, joiden lisäksi on neljä varapäivää.

Surmaajaksi epäiltiin aluksi taloon tunkeutunutta ulkopuolista miestä. Tapaus sai yllätyskäänteen viime syksynä, kun vaimo vangittiin teosta epäiltynä.

IL-STT

Lue lisää

Kirkkonummella tapahtunutta verityötä epäillään murhaksi
A A 6.5.2010 16:07
STT

Helmikuussa Kirkkonummella tapahtunutta henkirikosta tutkitaan murhana. Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan esitutkinta on loppusuoralla ja teosta epäilty 27-vuotias mies edelleen vangittuna.

Vähän yli kolmikymppinen nainen löytyi kuolleena kerrostaloasunnosta Kirkkonummen keskustasta. Tutkimuksissa selvisi, että surmatyö oli tapahtunut muutamaa päivää aiemmin. Tutkimusten alussa tekoa epäiltiin tapoksi.

Miestä epäillään myös Kirkkonummen Masalassa tapahtuneesta puukotuksesta, jota selvitellessään poliisi löysi naisen ruumiin. Ylävartaloon teräaseesta saanut 50-vuotias mies jäi henkiin, ja tätä tapausta poliisi on tutkinut tapon yrityksenä.

on näitä kirjoitti:

Kirkkonummella tapahtunutta verityötä epäillään murhaksi
A A 6.5.2010 16:07
STT

Helmikuussa Kirkkonummella tapahtunutta henkirikosta tutkitaan murhana. Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan esitutkinta on loppusuoralla ja teosta epäilty 27-vuotias mies edelleen vangittuna.

Vähän yli kolmikymppinen nainen löytyi kuolleena kerrostaloasunnosta Kirkkonummen keskustasta. Tutkimuksissa selvisi, että surmatyö oli tapahtunut muutamaa päivää aiemmin. Tutkimusten alussa tekoa epäiltiin tapoksi.

Miestä epäillään myös Kirkkonummen Masalassa tapahtuneesta puukotuksesta, jota selvitellessään poliisi löysi naisen ruumiin. Ylävartaloon teräaseesta saanut 50-vuotias mies jäi henkiin, ja tätä tapausta poliisi on tutkinut tapon yrityksenä.

Lue lisää

http://joypub.joensuu.fi/publications/masters_thesis/suo_yrjo_soson/suo_yrjo.pdf

on näitä kirjoitti:

http://joypub.joensuu.fi/publications/masters_thesis/suo_yrjo_soson/suo_yrjo.pdf

Lue lisää

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=330&start=30

on näitä kirjoitti:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=2&t=330&start=30

Tappaja surmasi ensin entisen naisystävänsä
Turun Sanomat 31.12 2009 12:01:07
(Päivitetty 1.1 2010 19:43:21)

Juuri saatujen tietojen mukaan Sellon surmaaja otti ensin hengiltä entisen naisystävänsä. STT kertoo, että surma tehtiin erittäin julmalla tavalla. Poliisi ei ole vahvistanut järjestystä tai tekotapaa. Poliisi ei myöskään kertonut, kuinka monta laukausta kauppakeskus Sellossa ammuttiin, eikä ei aio julkaista Espoon uhrien nimiä. Keskusrikospoliisin mukaan näin toimitaan uhrien omaisten pyynnöstä. Nimien julkaisuun ei myöskään ole tutkinnallista syytä.

Veritekojen uhreja muistettiin uudenvuodenpäivänä kirkoissa eri puolilla Espoota. Myös kriisipuhelimiin tuli runsaasti soittoja tapahtumista järkyttyneiltä ihmisiltä.

Verityö kuudessa minuutissa
Kameratallenteiden mukaan Sellon verityöt tehtiin reilun kuuden minuutin aikana. Keskusrikospoliisin mukaan ampuja surmasi uhrit kahdella erillisellä käyntikerralla. Ampuja tuli sisään Sellossa sijaitsevaan Prismaan aamukymmeneltä ja surmasi kaksi miestä. Sen jälkeen hän poistui liikkeestä.

Kameratallenteiden perusteella mies ilmestyi parin minuutin päästä taas liikkeeseen, jolloin hän surmasi naisen ja miehen sekä poistui Prismasta. Poliisin tietojen mukaan ampuja ei käynyt uhrien kanssa sananvaihtoa ennen ampumista. Silminnäkijöitä voi kuitenkin olla vielä kuulematta. Kaikki viisi uhria ovat suomalaisia. Uhreista kaksi löytyi Prisman alakerrasta ja kaksi yläkerrasta.

HOK-Elannon johtajan mukaan Sellon ampujan ex-naisystävä oli kertonut Prisman vartijoille miehen lähestymiskiellosta. Yhtiön tiedon mukaan Prismassa oli ampumahetkellä 2 vartijaa.

Sellon kauppakeskusjohtaja Matti Karlsson on kertonut aiemmin, että kauppakeskuksen omat vartijat eivät puolestaan tienneet Ibrahim Shkupollin lähestymiskiellosta.

Viides uhri asunnossa
Espoolaisesta asunnosta löytyi viides ruumis. Uhri on vuonna 1967 syntynyt nainen. Uhri oli ampujan entinen ystävätär ja hän oli ampujan varsinainen kohde. Hän oli jo aiemmin uhannut tätä väkivallalla.

Shkupollilla on tilillään myös aiempia rikoksia. Hän oli hakenut Suomen kansalaisuutta, mutei ollut Sisäministeriön mukaan saanut sitä rikollisen taustansa takia. Mies oli tuomittu Suomessa muun muassa pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta.

Albaanitaustainen Ibrahim Shkupolli ampui veritekojen päätteeksi itsensä kotonaan. Poliisin tietoon ei ole tullut, että surmaaja olisi jättänyt jälkeensä minkäänlaista viestiä.

Lähiesimies: pidetty työkaveri
Lähin esimies luonnehtii Sellon ampujaksi epäiltyä Ibrahim Shkupollia ystävälliseksi ja hyvin suoraselkäiseksi. Vuoroesimiehen Hannu Erikssonin mukaan Shkupolli suoriutui töistään hyvin, eikä hän ollut koskaan saanut esimerkiksi varoituksia.

Kauppakeskus Sellon eilinen verityö oli esimiehelle järkytys. Shkupolli ei esimiehen mukaan juuri puhunut henkilökohtaisista asioistaan työpaikalla. Hän ei kuitenkaan ollut syrjäänvetäytyvä, vaan päin vastoin pidetty työtoveri.

Shkupolli työskenteli kuolemaansa saakka S-ryhmän logistiikasta vastaavassa Inex Partnersissa.

on näitä kirjoitti:

Tappaja surmasi ensin entisen naisystävänsä
Turun Sanomat 31.12 2009 12:01:07
(Päivitetty 1.1 2010 19:43:21)

Juuri saatujen tietojen mukaan Sellon surmaaja otti ensin hengiltä entisen naisystävänsä. STT kertoo, että surma tehtiin erittäin julmalla tavalla. Poliisi ei ole vahvistanut järjestystä tai tekotapaa. Poliisi ei myöskään kertonut, kuinka monta laukausta kauppakeskus Sellossa ammuttiin, eikä ei aio julkaista Espoon uhrien nimiä. Keskusrikospoliisin mukaan näin toimitaan uhrien omaisten pyynnöstä. Nimien julkaisuun ei myöskään ole tutkinnallista syytä.

Veritekojen uhreja muistettiin uudenvuodenpäivänä kirkoissa eri puolilla Espoota. Myös kriisipuhelimiin tuli runsaasti soittoja tapahtumista järkyttyneiltä ihmisiltä.

Verityö kuudessa minuutissa
Kameratallenteiden mukaan Sellon verityöt tehtiin reilun kuuden minuutin aikana. Keskusrikospoliisin mukaan ampuja surmasi uhrit kahdella erillisellä käyntikerralla. Ampuja tuli sisään Sellossa sijaitsevaan Prismaan aamukymmeneltä ja surmasi kaksi miestä. Sen jälkeen hän poistui liikkeestä.

Kameratallenteiden perusteella mies ilmestyi parin minuutin päästä taas liikkeeseen, jolloin hän surmasi naisen ja miehen sekä poistui Prismasta. Poliisin tietojen mukaan ampuja ei käynyt uhrien kanssa sananvaihtoa ennen ampumista. Silminnäkijöitä voi kuitenkin olla vielä kuulematta. Kaikki viisi uhria ovat suomalaisia. Uhreista kaksi löytyi Prisman alakerrasta ja kaksi yläkerrasta.

HOK-Elannon johtajan mukaan Sellon ampujan ex-naisystävä oli kertonut Prisman vartijoille miehen lähestymiskiellosta. Yhtiön tiedon mukaan Prismassa oli ampumahetkellä 2 vartijaa.

Sellon kauppakeskusjohtaja Matti Karlsson on kertonut aiemmin, että kauppakeskuksen omat vartijat eivät puolestaan tienneet Ibrahim Shkupollin lähestymiskiellosta.

Viides uhri asunnossa
Espoolaisesta asunnosta löytyi viides ruumis. Uhri on vuonna 1967 syntynyt nainen. Uhri oli ampujan entinen ystävätär ja hän oli ampujan varsinainen kohde. Hän oli jo aiemmin uhannut tätä väkivallalla.

Shkupollilla on tilillään myös aiempia rikoksia. Hän oli hakenut Suomen kansalaisuutta, mutei ollut Sisäministeriön mukaan saanut sitä rikollisen taustansa takia. Mies oli tuomittu Suomessa muun muassa pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta.

Albaanitaustainen Ibrahim Shkupolli ampui veritekojen päätteeksi itsensä kotonaan. Poliisin tietoon ei ole tullut, että surmaaja olisi jättänyt jälkeensä minkäänlaista viestiä.

Lähiesimies: pidetty työkaveri
Lähin esimies luonnehtii Sellon ampujaksi epäiltyä Ibrahim Shkupollia ystävälliseksi ja hyvin suoraselkäiseksi. Vuoroesimiehen Hannu Erikssonin mukaan Shkupolli suoriutui töistään hyvin, eikä hän ollut koskaan saanut esimerkiksi varoituksia.

Kauppakeskus Sellon eilinen verityö oli esimiehelle järkytys. Shkupolli ei esimiehen mukaan juuri puhunut henkilökohtaisista asioistaan työpaikalla. Hän ei kuitenkaan ollut syrjäänvetäytyvä, vaan päin vastoin pidetty työtoveri.

Shkupolli työskenteli kuolemaansa saakka S-ryhmän logistiikasta vastaavassa Inex Partnersissa.

Lue lisää

Kuusamolaismiehelle vaaditaan elinkautista ex-anopin murhasta
Entisen anoppinsa surmasta epäillylle kuusamolaismiehelle luettiin syyte murhasta Oulun käräjäoikeudessa tiistaina. Syyttäjä vaatii 30-vuotiaalle miehelle elinkautista rangaistusta.
Verityö tapahtui miehen entisen avopuolison perheen kodissa Kuusamon Kurkijärvellä viime helmikuussa. Syytteen mukaan mies tunkeutui taloon ja ampui 43-vuotiasta ex-anoppiaan haulikolla kahdesti.

Miehellä oli voimassa niin sanottu laajennettu lähestymiskielto hänen entistä avopuolisoaan ja heidän yhteistä 4-vuotiasta lastaan kohtaan sekä myös ex-puolison vanhempien kotiosoitteeseen. Avoeron jälkeen hän oli uhkaillut sekä ex-avopuolisoaan että tämän perhettä.

Syyttäjä katsoo, että surma tehtiin erittäin julmalla tavalla. Lisäksi teko oli vakaasti harkittu. Syyttäjän mukaan surmaaja matkusti rikosta varten noin 20 kilometrin matkan varustautuneena muun muassa katkaistulla haulikolla, patruunoilla ja veitsellä.

on näitä kirjoitti:

Kuusamolaismiehelle vaaditaan elinkautista ex-anopin murhasta
Entisen anoppinsa surmasta epäillylle kuusamolaismiehelle luettiin syyte murhasta Oulun käräjäoikeudessa tiistaina. Syyttäjä vaatii 30-vuotiaalle miehelle elinkautista rangaistusta.
Verityö tapahtui miehen entisen avopuolison perheen kodissa Kuusamon Kurkijärvellä viime helmikuussa. Syytteen mukaan mies tunkeutui taloon ja ampui 43-vuotiasta ex-anoppiaan haulikolla kahdesti.

Miehellä oli voimassa niin sanottu laajennettu lähestymiskielto hänen entistä avopuolisoaan ja heidän yhteistä 4-vuotiasta lastaan kohtaan sekä myös ex-puolison vanhempien kotiosoitteeseen. Avoeron jälkeen hän oli uhkaillut sekä ex-avopuolisoaan että tämän perhettä.

Syyttäjä katsoo, että surma tehtiin erittäin julmalla tavalla. Lisäksi teko oli vakaasti harkittu. Syyttäjän mukaan surmaaja matkusti rikosta varten noin 20 kilometrin matkan varustautuneena muun muassa katkaistulla haulikolla, patruunoilla ja veitsellä.

Lue lisää

enää, on vaikka kuinka paljon

on näitä kirjoitti:

enää, on vaikka kuinka paljon

Älä anna periksi, anna mennä, anna mennä, anna mennä.

on näitä kirjoitti:

enää, on vaikka kuinka paljon

JATKA IHMEESSÄ

on näitä kirjoitti:

Vaimolle murhasyyte Ulvilan verityöstä
Torstai 18.3.2010 klo 12.20 (päivitetty klo 16.21)

Ulvilan kolmen vuoden takaisesta verityöstä on nostettu murhasyyte.



EPÄILTY Anneli Auer saa syytteen miehensä murhasta. (JOHN PALMéN)
Satakunnan käräjäoikeus ilmoitti torstaina, että jutussa vaaditaan ensisijaisesti rangaistusta murhasta.

Nelilapsisen perheen äidin epäillään surmanneen miehensä Ulvilassa Satakunnassa joulukuussa 2006.

Poliisin mielestä nainen on kuulusteluissa tunnustanut teon, mutta puolustuksen mukaan nainen muistaa murhayön tapahtumat hatarasti.

Runsaasti mediajulkisuutta saaneen murhajutun suullinen valmisteluistunto on ensi viikon torstaina, jolloin Satakunnan käräjäoikeus laatii käsittelylle aikataulun. Huhtikuussa alkavaan pääkäsittelyyn on varattu vähintään kuusi päivää, joiden lisäksi on neljä varapäivää.

Surmaajaksi epäiltiin aluksi taloon tunkeutunutta ulkopuolista miestä. Tapaus sai yllätyskäänteen viime syksynä, kun vaimo vangittiin teosta epäiltynä.

IL-STT

Lue lisää

Kerro ihmeessä lissää

Ruottista kirjoitti:

Kerro ihmeessä lissää

Kuopion ammuskelijan henkilöllisyys selvinnyt
Kuopion ammuskelijan henkilöllisyys selvinnyt
Julkaistu: 23.5.2009 9:34Päivitetty: 23.5.2009 11:3215 kommenttia


Kuva: Creative CommonsKuopion torilla ammuskelusta epäillyn miehen kuulustelut on aloitettu. Mies on kotoisin Kuopiosta ja syntynyt vuonna 1957. Hän on perheellinen. Miehellä ei ole rikostaustaa.

Miehen epäillään ampuneen kuoliaaksi vuonna 1927 syntyneen naisen keskellä toria eilisiltana. Lisäksi mies haavoitti naisen vuonna 1924 syntynyttä avopuolisoa sekä venäläistä, noin 50-vuotiasta miestä. Poliisin mukaan ampuja ja uhrit olivat toisilleen ventovieraita.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Miettinen kertoo, että mies surmasi naisen pienoispistoolilla. Naiseen osui pari laukausta. Ainakin toista miestä hän ampui haulikolla. Toinen miehistä haavoittui selkään, toinen jalkaan. Aseet olivat luvallisia.

Miettisen mukaan poliisi on päässyt aamupäivällä kuulustelemaan haavoittuneita miehiä sairaalassa.

Teon motiivi on epäselvä.

onhan näitä kirjoitti:

Kuopion ammuskelijan henkilöllisyys selvinnyt
Kuopion ammuskelijan henkilöllisyys selvinnyt
Julkaistu: 23.5.2009 9:34Päivitetty: 23.5.2009 11:3215 kommenttia


Kuva: Creative CommonsKuopion torilla ammuskelusta epäillyn miehen kuulustelut on aloitettu. Mies on kotoisin Kuopiosta ja syntynyt vuonna 1957. Hän on perheellinen. Miehellä ei ole rikostaustaa.

Miehen epäillään ampuneen kuoliaaksi vuonna 1927 syntyneen naisen keskellä toria eilisiltana. Lisäksi mies haavoitti naisen vuonna 1924 syntynyttä avopuolisoa sekä venäläistä, noin 50-vuotiasta miestä. Poliisin mukaan ampuja ja uhrit olivat toisilleen ventovieraita.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mikko Miettinen kertoo, että mies surmasi naisen pienoispistoolilla. Naiseen osui pari laukausta. Ainakin toista miestä hän ampui haulikolla. Toinen miehistä haavoittui selkään, toinen jalkaan. Aseet olivat luvallisia.

Miettisen mukaan poliisi on päässyt aamupäivällä kuulustelemaan haavoittuneita miehiä sairaalassa.

Teon motiivi on epäselvä.

Lue lisää

Tauno Pasanen
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tauno Veikko Pasanen (s. 19. huhtikuuta 1934 Pihtipudas) ampui neljä häntä rauhoittamaan tullutta poliisia Pihtiputaan Korppisten kylässä 7. maaliskuuta 1969. Elettyään 14 vuotta vapaudessa hän kuristi 24. elokuuta 1996 entisen vaimonsa hengiltä Riihimäellä.

onhan näitä kirjoitti:

Tauno Pasanen
Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tauno Veikko Pasanen (s. 19. huhtikuuta 1934 Pihtipudas) ampui neljä häntä rauhoittamaan tullutta poliisia Pihtiputaan Korppisten kylässä 7. maaliskuuta 1969. Elettyään 14 vuotta vapaudessa hän kuristi 24. elokuuta 1996 entisen vaimonsa hengiltä Riihimäellä.

Lue lisää

Vaasassa murhasta syytetyt olivat täydessä ymmärryksessä
15:15 - 2. heinäkuuta 2010
Miehen murhasta Vaasassa syytettynä olevat kaksi miestä olivat täydessä ymmärryksessä verityön tehdessään. Mielentilatutkimuksen tulos tuli ilmi, kun Pohjanmaan käräjäoikeus jatkoi jutun käsittelyä perjantaina.
Miehille luettiin helmikuun lopussa syytteet raa'asta murhasta. 42-vuotias mies löydettiin joulukuussa surmattuna Vaasan Palosaarella sijaitsevasta asunnosta.
Syyttäjän mukaan surma oli erittäin raaka ja julma. Syytetyt löivät uhria nyrkillä päähän ja viiltelivät häntä perhosveitsellä. Uhrilta viillettiin irti muun muassa korvanlehti ja pikkusormi. Mies kuoli verenhukkaan yli tunnin kestäneen pahoinpitelyn jälkeen.
Miehiä syytetään lisäksi törkeästä ryöstöstä, koska he veivät uhrinsa pankkikortin. Miehet vaativat uhria luovuttamaan pankkikorttinsa tunnusluvun.
Oikeus antaa päätöksensä 20. elokuuta.

onhan näitä kirjoitti:

Vaasassa murhasta syytetyt olivat täydessä ymmärryksessä
15:15 - 2. heinäkuuta 2010
Miehen murhasta Vaasassa syytettynä olevat kaksi miestä olivat täydessä ymmärryksessä verityön tehdessään. Mielentilatutkimuksen tulos tuli ilmi, kun Pohjanmaan käräjäoikeus jatkoi jutun käsittelyä perjantaina.
Miehille luettiin helmikuun lopussa syytteet raa'asta murhasta. 42-vuotias mies löydettiin joulukuussa surmattuna Vaasan Palosaarella sijaitsevasta asunnosta.
Syyttäjän mukaan surma oli erittäin raaka ja julma. Syytetyt löivät uhria nyrkillä päähän ja viiltelivät häntä perhosveitsellä. Uhrilta viillettiin irti muun muassa korvanlehti ja pikkusormi. Mies kuoli verenhukkaan yli tunnin kestäneen pahoinpitelyn jälkeen.
Miehiä syytetään lisäksi törkeästä ryöstöstä, koska he veivät uhrinsa pankkikortin. Miehet vaativat uhria luovuttamaan pankkikorttinsa tunnusluvun.
Oikeus antaa päätöksensä 20. elokuuta.

Lue lisää

Rovaniemellä etsitty ruumis löytyi - epäillyt vangittiin
17:15 - 9. heinäkuuta 2010
Rovaniemen henkirikoksesta epäillyt kolme miestä vangittiin perjantaina. Heitä epäillään vuonna 1982 syntyneen rovaniemeläismiehen murhasta, kertoo poliisi.
Poliisin mukaan uhri löytyi torstai-iltana surmattuna noin 20 kilometriä Rovaniemen keskustasta.
Uhrista tehtiin katoamisilmoitus viime lauantaina. Poliisi pidätti epäillyt keskiviikkona. Lapin poliisilaitoksen mukaan he tunsivat uhrin. Vangitut miehet ovat 17-21-vuotiaita.
STT
Ruumista etsitään Rovaniemellä, kolme miestä pidätetty

onhan näitä kirjoitti:

Rovaniemellä etsitty ruumis löytyi - epäillyt vangittiin
17:15 - 9. heinäkuuta 2010
Rovaniemen henkirikoksesta epäillyt kolme miestä vangittiin perjantaina. Heitä epäillään vuonna 1982 syntyneen rovaniemeläismiehen murhasta, kertoo poliisi.
Poliisin mukaan uhri löytyi torstai-iltana surmattuna noin 20 kilometriä Rovaniemen keskustasta.
Uhrista tehtiin katoamisilmoitus viime lauantaina. Poliisi pidätti epäillyt keskiviikkona. Lapin poliisilaitoksen mukaan he tunsivat uhrin. Vangitut miehet ovat 17-21-vuotiaita.
STT
Ruumista etsitään Rovaniemellä, kolme miestä pidätetty

Lue lisää

Poliisi epäilee miehen kosketelleen pikkutyttöä
15:39 - 9. heinäkuuta 2010
Poliisi epäilee Helsingin Malmilla miehen tehneen väkivaltaa pikkutytölle Malminkaaren ja Fallkullan tilan välisessä puistossa torstai-iltana.
Ohikulkija oli havainnut puoli seitsemän aikaan pensaikossa miehen, joka retuutti ja kosketteli noin kymmenvuotiasta tyttöä. Mies oli paennut paikalta sivullisen havaittuaan eikä häntä ole tavoitettu. Samoin nuori tyttö oli poistunut paikalta. Tytön henkilöllisyys ei ole poliisin tiedossa. Poliisi pyytää tyttöä vanhempineen ottamaan yhteyttä.
Tytöllä on vaaleat, suorat olkapäille ulottuvat hiukset. Hän on noin 140-senttinen. Tytöllä oli pinkki kesämekko, jossa on valkoiset olkanauhat, jotka oli kiinnitetty niskan taakse. Mekko oli revennyt kainalosta, kun tyttö oli kamppaillut miehen kanssa. Rikoksesta epäilty mies on mustaihoinen, afrikkalaistaustainen, mutta ei kuitenkaan poliisin mukaan ilmeisesti somalitaustainen. Mies on 180 senttiä pitkä ja normaalivartaloinen. Hänellä on lyhyt siili- tai afrotukka. Yllään miehellä oli valkoinen lonkan päälle ulottuva löysä T-paita, beiget shortsit, valkoiset tennissukat ja mustat lenkkitossut.
Poliisi pyytää tapauksesta tai tuntomerkkeihin sopivista henkilöistä havaintoja tehneitä ottamaan yhteyttä numeroon 071 877 4002.

onhan näitä kirjoitti:

Poliisi epäilee miehen kosketelleen pikkutyttöä
15:39 - 9. heinäkuuta 2010
Poliisi epäilee Helsingin Malmilla miehen tehneen väkivaltaa pikkutytölle Malminkaaren ja Fallkullan tilan välisessä puistossa torstai-iltana.
Ohikulkija oli havainnut puoli seitsemän aikaan pensaikossa miehen, joka retuutti ja kosketteli noin kymmenvuotiasta tyttöä. Mies oli paennut paikalta sivullisen havaittuaan eikä häntä ole tavoitettu. Samoin nuori tyttö oli poistunut paikalta. Tytön henkilöllisyys ei ole poliisin tiedossa. Poliisi pyytää tyttöä vanhempineen ottamaan yhteyttä.
Tytöllä on vaaleat, suorat olkapäille ulottuvat hiukset. Hän on noin 140-senttinen. Tytöllä oli pinkki kesämekko, jossa on valkoiset olkanauhat, jotka oli kiinnitetty niskan taakse. Mekko oli revennyt kainalosta, kun tyttö oli kamppaillut miehen kanssa. Rikoksesta epäilty mies on mustaihoinen, afrikkalaistaustainen, mutta ei kuitenkaan poliisin mukaan ilmeisesti somalitaustainen. Mies on 180 senttiä pitkä ja normaalivartaloinen. Hänellä on lyhyt siili- tai afrotukka. Yllään miehellä oli valkoinen lonkan päälle ulottuva löysä T-paita, beiget shortsit, valkoiset tennissukat ja mustat lenkkitossut.
Poliisi pyytää tapauksesta tai tuntomerkkeihin sopivista henkilöistä havaintoja tehneitä ottamaan yhteyttä numeroon 071 877 4002.

Lue lisää

Kirkkonummella Volsin kylässä tehtiin raaka kolmoissurma vuonna 1990. Väkivallan uhrina kuolivat isä, äiti ja 3kk ikäinen vauva. Surma on yhä selvittämättä.

Tutkinnassa on paljastunut, että surman yhteydessä keittiössä etsittiin jotain, mutta kukaan ei tiedä mitä. Surmatyön aikana talosta katosi rahaa, muistivihko sekä rahan säilytykseen tarkoitettu esine. Kirjateline on edelleen hukassa, kuten myös Veikon muistivihko.

Kirjeteline on tehty alumiinisesta U-profiilista, eikä niitä myydä missään, vaan se oli itse tehty. Telineessä ja lompakossa oli yhteensä hieman yli 20 000 markkaa rahaa.

Alkuperäisissä tutkimuksissa kiinnitettiin myös huomiota Veikolle ja Beritille tulleisiin häiriösoittoihin. Epäiltiin, että niillä olisi jotain tekemistä surmien kanssa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet melko varmasti, ettei soittojen ja surmien välillä ollut yhteyttä.

Teko on tapahtunut mitä ilmeisimmin aamuyöllä, ja itse surmatyössä on käytetty kahta tekovälinettä. Tutkinnallisista syistä poliisi ei kerro, millaiset nuo tekovälineet ovat. Välineillä surmattiin kuitenkin vain Veikko ja Berit. Vauva kuoli muulla tavalla.

Tekijä tai tekijät pakenivat paikalta metsään, palasivat sieltä jonkin matkan päässä olleelle autolleen ja poistuivat paikalta. Kaikki tiedot heistä Keskusrikospoliisiin.

Teksti: Poliisi-tv


AVAINSANAT: 2000, kolmoissurma,

onhan näitä kirjoitti:

Kirkkonummella Volsin kylässä tehtiin raaka kolmoissurma vuonna 1990. Väkivallan uhrina kuolivat isä, äiti ja 3kk ikäinen vauva. Surma on yhä selvittämättä.

Tutkinnassa on paljastunut, että surman yhteydessä keittiössä etsittiin jotain, mutta kukaan ei tiedä mitä. Surmatyön aikana talosta katosi rahaa, muistivihko sekä rahan säilytykseen tarkoitettu esine. Kirjateline on edelleen hukassa, kuten myös Veikon muistivihko.

Kirjeteline on tehty alumiinisesta U-profiilista, eikä niitä myydä missään, vaan se oli itse tehty. Telineessä ja lompakossa oli yhteensä hieman yli 20 000 markkaa rahaa.

Alkuperäisissä tutkimuksissa kiinnitettiin myös huomiota Veikolle ja Beritille tulleisiin häiriösoittoihin. Epäiltiin, että niillä olisi jotain tekemistä surmien kanssa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet melko varmasti, ettei soittojen ja surmien välillä ollut yhteyttä.

Teko on tapahtunut mitä ilmeisimmin aamuyöllä, ja itse surmatyössä on käytetty kahta tekovälinettä. Tutkinnallisista syistä poliisi ei kerro, millaiset nuo tekovälineet ovat. Välineillä surmattiin kuitenkin vain Veikko ja Berit. Vauva kuoli muulla tavalla.

Tekijä tai tekijät pakenivat paikalta metsään, palasivat sieltä jonkin matkan päässä olleelle autolleen ja poistuivat paikalta. Kaikki tiedot heistä Keskusrikospoliisiin.

Teksti: Poliisi-tv


AVAINSANAT: 2000, kolmoissurma,

Lue lisää

Kolmoismurhaaja Mika Muranen
1994

HUOM: Valitettavasti tämä videoklippi on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta tai palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är detta videoklipp tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar eller tjänsten har en tillfällig teknisk störning.

NOTE: Due to the terms of our agreements this videoclip is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers or our service is experiencing temporary technical difficulties. Muranen karkuteillä 19.04.1994 | kesto: 6.29(Video) Muranen kiinni 20.04.1994 | kesto: 2.04(Video) Kotkassa synkkä tunnelma 20.04.1994 | kesto: 13.41(Video) Kotkalaisella pientaloalueella elettiin huhtikuussa 1994 kauhunhetkiä, kun häiriintynyt nuorimies tappoi kolme ihmistä.

22-vuotias varusmies Mika Muranen oli palannut viikonloppulomaltaan Kymen ilmatorjuntarykmenttiin Haminaan, josta hän anasti rynnäkkökiväärin ja poistui luvatta varuskunta-alueelta.

Muranen piileskeli häntä hakemaan tulleita poliiseja kotinsä lähimetsissä, ja 18. huhtikuuta illalla hän surmasi 53-vuotiaan naapurinmiehen jalkajousella pihaan. Sen jälkeen hän ampui miehen 54-vuotiaan vaimon sisällä samaisella jousella.

Seuraavan yön vaihtuessa aamuksi häiriintynyt varusmies ampui 1,5 kilometrin päässä kotikadultaan, Suulisniemen kaupunginosassa rynnäkkökiväärillä, jolloin lehtiä jakamassa ollut 45-vuotias mies kuoli.

Poliisin yrittäessä pidättää miestä Muranen päästi saksanpaimenkoiransa irti, jolloin mies pääsi pakoteille. Vuorokauden ajojahdin jälkeen Muranen antautui sen jälkeen, kun poliisi oli ampunut miestä olkapäähän.

Muranen todettiin vaikeasti häiriintyneeksi mutta tuomittiin silti elinkautiseen kolmesta täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta, kahdeksasta murhayrityksesta ja kolmesta tapon yrityksestä.

Teksti: Paavo Rytsä


AVAINSANAT: kolmoismurha, kolmoissurma, Kotka

onhan näitä kirjoitti:

Kolmoismurhaaja Mika Muranen
1994

HUOM: Valitettavasti tämä videoklippi on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta tai palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är detta videoklipp tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar eller tjänsten har en tillfällig teknisk störning.

NOTE: Due to the terms of our agreements this videoclip is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers or our service is experiencing temporary technical difficulties. Muranen karkuteillä 19.04.1994 | kesto: 6.29(Video) Muranen kiinni 20.04.1994 | kesto: 2.04(Video) Kotkassa synkkä tunnelma 20.04.1994 | kesto: 13.41(Video) Kotkalaisella pientaloalueella elettiin huhtikuussa 1994 kauhunhetkiä, kun häiriintynyt nuorimies tappoi kolme ihmistä.

22-vuotias varusmies Mika Muranen oli palannut viikonloppulomaltaan Kymen ilmatorjuntarykmenttiin Haminaan, josta hän anasti rynnäkkökiväärin ja poistui luvatta varuskunta-alueelta.

Muranen piileskeli häntä hakemaan tulleita poliiseja kotinsä lähimetsissä, ja 18. huhtikuuta illalla hän surmasi 53-vuotiaan naapurinmiehen jalkajousella pihaan. Sen jälkeen hän ampui miehen 54-vuotiaan vaimon sisällä samaisella jousella.

Seuraavan yön vaihtuessa aamuksi häiriintynyt varusmies ampui 1,5 kilometrin päässä kotikadultaan, Suulisniemen kaupunginosassa rynnäkkökiväärillä, jolloin lehtiä jakamassa ollut 45-vuotias mies kuoli.

Poliisin yrittäessä pidättää miestä Muranen päästi saksanpaimenkoiransa irti, jolloin mies pääsi pakoteille. Vuorokauden ajojahdin jälkeen Muranen antautui sen jälkeen, kun poliisi oli ampunut miestä olkapäähän.

Muranen todettiin vaikeasti häiriintyneeksi mutta tuomittiin silti elinkautiseen kolmesta täydessä ymmärryksessä tehdystä murhasta, kahdeksasta murhayrityksesta ja kolmesta tapon yrityksestä.

Teksti: Paavo Rytsä


AVAINSANAT: kolmoismurha, kolmoissurma, Kotka

Lue lisää

Kyllikki Saaren surma
1953


Etelä-Pohjanmaalla Isojoella sattui keväällä 1953 surma, joka on jäänyt lähtemättömästi suomalaisten mieliin. Nuori Kyllikki Saari surmattiin kotimatkallaan, eikä tekijää ole saatu vieläkään kiinni.

Saaren ruumis löytyi vasta saman vuoden syksyllä, ja löytöpaikkaa kävi katsomassa tuhansia suomalaisia.

Suomen tunnetuimmat selvittämättömät rikokset ovat Saaren surman lisäksi Tulilahdella vuonna 1959 tapahtunut kahden nuoren naisen surma sekä Bodominjärven kolmoissurma.

Näistä rikoksista tulee poliisille vihjeitä edelleen.

Koonnut: Paavo Rytsä

onhan näitä kirjoitti:

Kyllikki Saaren surma
1953


Etelä-Pohjanmaalla Isojoella sattui keväällä 1953 surma, joka on jäänyt lähtemättömästi suomalaisten mieliin. Nuori Kyllikki Saari surmattiin kotimatkallaan, eikä tekijää ole saatu vieläkään kiinni.

Saaren ruumis löytyi vasta saman vuoden syksyllä, ja löytöpaikkaa kävi katsomassa tuhansia suomalaisia.

Suomen tunnetuimmat selvittämättömät rikokset ovat Saaren surman lisäksi Tulilahdella vuonna 1959 tapahtunut kahden nuoren naisen surma sekä Bodominjärven kolmoissurma.

Näistä rikoksista tulee poliisille vihjeitä edelleen.

Koonnut: Paavo Rytsä

Lue lisää

Tulilahden kaksoissurma
1959

HUOM: Valitettavasti tämä videoklippi on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta tai palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är detta videoklipp tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar eller tjänsten har en tillfällig teknisk störning.

NOTE: Due to the terms of our agreements this videoclip is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers or our service is experiencing temporary technical difficulties. Uutisfilmi vuosi 1959 | kesto: 9.46(Video) Kaksi jyväskyläläistä naista surmattiin Etelä-Savossa Heinävedellä kesällä 1959. Surma jäi selvittämättä.

21-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Eine Nyyssönen ja 23-vuotias toimistoapulainen Riitta Pakkanen telttailivat luonnonkauniilla Kermajärvellä, Tulilahden leirintäalueella.

Elokuinen retki päättyi tuntemattoman surmaajan järjettömään hyökkäykseen. Tekijä piilotti tyttöjen ruumiit suohautaan, joka oli peitetty turpeella ja naamioitu kuusen ja männyn taimilla. Tyttöjen esineitä löytyi eri puolilta Tulilahden leirintäaluetta.

Surmasta epäiltynä pidätettiin Erik Runar Holmström -niminen mies, joka oli poliisille ennestään tuttu. Hän kuitenkin teki itsemurhan ja vei mahdolliset tietonsa mukanaan hautaan.

Tulilahden surma tapahtui noin vuotta ennen Bodominjärven kolmoissurmaa, ja lehdissä ja kirjoissa on esitetty teorioita, joiden mukaan molempien tekojen takana olisi ollut saksalainen Hans Assman. Näille väitteille ei kuitenkaan ole esitetty pitäviä todisteita.

Teksti: Paavo Rytsä

onhan näitä kirjoitti:

Tulilahden kaksoissurma
1959

HUOM: Valitettavasti tämä videoklippi on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta tai palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är detta videoklipp tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar eller tjänsten har en tillfällig teknisk störning.

NOTE: Due to the terms of our agreements this videoclip is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers or our service is experiencing temporary technical difficulties. Uutisfilmi vuosi 1959 | kesto: 9.46(Video) Kaksi jyväskyläläistä naista surmattiin Etelä-Savossa Heinävedellä kesällä 1959. Surma jäi selvittämättä.

21-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Eine Nyyssönen ja 23-vuotias toimistoapulainen Riitta Pakkanen telttailivat luonnonkauniilla Kermajärvellä, Tulilahden leirintäalueella.

Elokuinen retki päättyi tuntemattoman surmaajan järjettömään hyökkäykseen. Tekijä piilotti tyttöjen ruumiit suohautaan, joka oli peitetty turpeella ja naamioitu kuusen ja männyn taimilla. Tyttöjen esineitä löytyi eri puolilta Tulilahden leirintäaluetta.

Surmasta epäiltynä pidätettiin Erik Runar Holmström -niminen mies, joka oli poliisille ennestään tuttu. Hän kuitenkin teki itsemurhan ja vei mahdolliset tietonsa mukanaan hautaan.

Tulilahden surma tapahtui noin vuotta ennen Bodominjärven kolmoissurmaa, ja lehdissä ja kirjoissa on esitetty teorioita, joiden mukaan molempien tekojen takana olisi ollut saksalainen Hans Assman. Näille väitteille ei kuitenkaan ole esitetty pitäviä todisteita.

Teksti: Paavo Rytsä

Lue lisää

Selvittämättömien henkirikosten määrä kasvaa koko ajan. Keskusrikospoliisin mukaan vuonna 1996 oli selvittämättömänä jo 130 murhaa tai tappoa. Poliisille saapuu uusia vihjeitä viikoittain.

Kuuluisimpia selvittämättömistä rikoksista ovat Kyllikki Saaren surma ja Bodominjärven kolmoissurma.

Rikosylikomisario Raimo Latvala kertoi TV-uutisille 1996, että esimerkiksi Kyllikki Saaren surmaan liittyviä vihjeitä oli tullut poliisille aivan lähipäivinä.

Kyllikki Saari surmattiin Isojoella 17. toukokuuta 1953, kun hän oli palaamassa polkupyörällä kotiinsa hengellisestä nuorisotilaisuudesta.

KRP:ssä uskotaan, että sekä Bodom-surmat että Kyllikki Saaren tapaus voidaan vielä selvittää.

onhan näitä kirjoitti:

Selvittämättömien henkirikosten määrä kasvaa koko ajan. Keskusrikospoliisin mukaan vuonna 1996 oli selvittämättömänä jo 130 murhaa tai tappoa. Poliisille saapuu uusia vihjeitä viikoittain.

Kuuluisimpia selvittämättömistä rikoksista ovat Kyllikki Saaren surma ja Bodominjärven kolmoissurma.

Rikosylikomisario Raimo Latvala kertoi TV-uutisille 1996, että esimerkiksi Kyllikki Saaren surmaan liittyviä vihjeitä oli tullut poliisille aivan lähipäivinä.

Kyllikki Saari surmattiin Isojoella 17. toukokuuta 1953, kun hän oli palaamassa polkupyörällä kotiinsa hengellisestä nuorisotilaisuudesta.

KRP:ssä uskotaan, että sekä Bodom-surmat että Kyllikki Saaren tapaus voidaan vielä selvittää.

Lue lisää

Kolmoismurha kebab-paikassa Lahdessa
2000

HUOM: Valitettavasti tämä videoklippi on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta tai palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är detta videoklipp tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar eller tjänsten har en tillfällig teknisk störning.

NOTE: Due to the terms of our agreements this videoclip is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers or our service is experiencing temporary technical difficulties. Kolmoissurma Lahdessa 18.01.2000 | kesto: 2.17(Video) Rikoksesta elinkautisia murhatuomioita 11.04.2001 | kesto: 1.53(Video) Moottoripyöräjengiläisten välienselvittely johti raakaan teloitussurmaan lahtelaisessa ravintolassa tammikuussa 2000. Kolme ihmistä kuoli.

Lahden käräjäoikeudessa käsiteltiin 18. tammikuuta 2000 moottoripyöräjengien aseellista välikohtausta.

Cannonball-kerhon jäsenet noutivat oikeuden ruokatauolla aseita ja hyökkäsivät pitseriaan, jossa Bandidos ja Rhinos-kerhojen jäseniä ruokaili.

Lahtelaiseen kebab-paikkaan astui sisään ensimmäisenä lahtelainen Pertti Hämäläinen, jonka katkaistu haulikko kuitenkin lakkasi toimimasta yhden laukauksen jälkeen. Hämäläisen tuomio oli kymmenen vuotta ehdotonta vankeutta.

Hämäläisen jälkeen ravintolaan astuivat lahtelaiset Eikka Lehtosaari ja Sami Koivula, joiden käsiaseilla ammuttiin yhteensä 14 laukausta. Luoteihin kuoli Bandidos MC:n puheenjohtaja Björn Isaksson ja jäsen Sakke Pirra pääkaupunkiseudulta sekä Black Rhinos -kerhon presidentti Juha Jalonen Porista.

Lehtosaari ja Koivula saivat elinkautiset vankeustuomiot kolmesta murhasta ja ampujien autonkuljettajana toiminut Esa Lampinen viiden vuoden tuomion avunannosta kolmeen murhaan.

onhan näitä kirjoitti:

Kolmoismurha kebab-paikassa Lahdessa
2000

HUOM: Valitettavasti tämä videoklippi on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta tai palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö.

OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är detta videoklipp tyvärr endast tillgängligt i Finland och via finska servrar eller tjänsten har en tillfällig teknisk störning.

NOTE: Due to the terms of our agreements this videoclip is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers or our service is experiencing temporary technical difficulties. Kolmoissurma Lahdessa 18.01.2000 | kesto: 2.17(Video) Rikoksesta elinkautisia murhatuomioita 11.04.2001 | kesto: 1.53(Video) Moottoripyöräjengiläisten välienselvittely johti raakaan teloitussurmaan lahtelaisessa ravintolassa tammikuussa 2000. Kolme ihmistä kuoli.

Lahden käräjäoikeudessa käsiteltiin 18. tammikuuta 2000 moottoripyöräjengien aseellista välikohtausta.

Cannonball-kerhon jäsenet noutivat oikeuden ruokatauolla aseita ja hyökkäsivät pitseriaan, jossa Bandidos ja Rhinos-kerhojen jäseniä ruokaili.

Lahtelaiseen kebab-paikkaan astui sisään ensimmäisenä lahtelainen Pertti Hämäläinen, jonka katkaistu haulikko kuitenkin lakkasi toimimasta yhden laukauksen jälkeen. Hämäläisen tuomio oli kymmenen vuotta ehdotonta vankeutta.

Hämäläisen jälkeen ravintolaan astuivat lahtelaiset Eikka Lehtosaari ja Sami Koivula, joiden käsiaseilla ammuttiin yhteensä 14 laukausta. Luoteihin kuoli Bandidos MC:n puheenjohtaja Björn Isaksson ja jäsen Sakke Pirra pääkaupunkiseudulta sekä Black Rhinos -kerhon presidentti Juha Jalonen Porista.

Lehtosaari ja Koivula saivat elinkautiset vankeustuomiot kolmesta murhasta ja ampujien autonkuljettajana toiminut Esa Lampinen viiden vuoden tuomion avunannosta kolmeen murhaan.

Lue lisää

Äiti ja isä raiskasivat lapsiaan Pirkanmaalla
Omien lasten seksuaalinen riisto toi vankeutta isälle ja äidille
17.03.2010 16:49
Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut 50-vuotiaan miehen ja 36-vuotiaan naisen vankeuteen pienten lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Mies tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Nainen sai viiden vuoden vankeustuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Käräjäoikeuden laatiman julkisen selosteen mukaan toinen uhreista oli alle kahdeksanvuotias ja toinen alle nelivuotias. Uhrit olivat tuomittujen lapsia. Teot tapahtuivat vuosina 2000 - 2003.

hyi kirjoitti:

Äiti ja isä raiskasivat lapsiaan Pirkanmaalla
Omien lasten seksuaalinen riisto toi vankeutta isälle ja äidille
17.03.2010 16:49
Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut 50-vuotiaan miehen ja 36-vuotiaan naisen vankeuteen pienten lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Mies tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Nainen sai viiden vuoden vankeustuomion törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Käräjäoikeuden laatiman julkisen selosteen mukaan toinen uhreista oli alle kahdeksanvuotias ja toinen alle nelivuotias. Uhrit olivat tuomittujen lapsia. Teot tapahtuivat vuosina 2000 - 2003.

Lue lisää

Kolme lasta sai kokea oman isänsä seksuaalista hyväksikäyttöä..mikä juma vaivaa miehiä, mä oon jo mummoiässä ja olen kokenut saman paskan kakarana ja isä vaan selitti et se opettaa mulle oikeeta elämää.. Jos mulle joku ns. asiantuntija sanoo et näit ääliöitä voi parantaa niin paskat niille,,faija ihaili kuolemaansa asti pieniä tyttöjä, eikä koskaan katunut tekemisiään. Ei ihmistä voi parantaa ellei se tajua olevansa sairas..

Toivottavasti isä istuu kokonaan saamansa 8 vuoden tuomion linnassa, eikä päästetä 4 vuoden kuluttua uusimaan rikoksiaan.

Nykyään onneksi vanhemmat joutuvat oikeuteen lapsiin kohdistuneista väkivaltaisista teoista, vaikka tuomiot aika lieviä ovatkin.

Väkivaltaiset lasten hyväksikäyttäjät ovat aika usein myös itse joutuneet lapsina hyväksikäytetyiksi ja jatkavat kotinsa väkivaltaperintöä omassa kodissaan raiskaamalla omia lapsiaan. Heitä on vaikea saada hoitoon, koska eivät itse ymmärrä olevansa sairaita, kuten sanoitkin.

hyi kirjoitti:

Kolme lasta sai kokea oman isänsä seksuaalista hyväksikäyttöä..mikä juma vaivaa miehiä, mä oon jo mummoiässä ja olen kokenut saman paskan kakarana ja isä vaan selitti et se opettaa mulle oikeeta elämää.. Jos mulle joku ns. asiantuntija sanoo et näit ääliöitä voi parantaa niin paskat niille,,faija ihaili kuolemaansa asti pieniä tyttöjä, eikä koskaan katunut tekemisiään. Ei ihmistä voi parantaa ellei se tajua olevansa sairas..

Toivottavasti isä istuu kokonaan saamansa 8 vuoden tuomion linnassa, eikä päästetä 4 vuoden kuluttua uusimaan rikoksiaan.

Nykyään onneksi vanhemmat joutuvat oikeuteen lapsiin kohdistuneista väkivaltaisista teoista, vaikka tuomiot aika lieviä ovatkin.

Väkivaltaiset lasten hyväksikäyttäjät ovat aika usein myös itse joutuneet lapsina hyväksikäytetyiksi ja jatkavat kotinsa väkivaltaperintöä omassa kodissaan raiskaamalla omia lapsiaan. Heitä on vaikea saada hoitoon, koska eivät itse ymmärrä olevansa sairaita, kuten sanoitkin.

Lue lisää

Isä raiskasi tyttärensä, tytär tappoi isänsä

Tämä tapaus kuuluisi osittain seksuaalirikosten puolelle, mutta koska se päättyi henkirikokseen, tökkään sen tänne.

Heinäkuussa 1981 tuomittiin 19-vuotias Maarit M Joensuun raastuvanoikeudessa 8 vuoden ja 4 kuukauden vankeutueen taposta, jonka uhri oli hänen oma isänsä.

Maaritin tekoa lienee turha puolustaa. Tappo on aina tappo. Mutta ehkä ymmärtämystä on löydettävissä kun tutustuu tytön taustaan. Ensin oli vanhempien avioero, jossa Maarit tuomittiin isälle. Isä oli juoppo sekä väkivaltainen. Samoin hyvin omituista isänrakkautta osoittaa myös se, että isä pakotti tyttärensä kanssaan jatkuvaan sukupuolisuhteeseen aina siitä lähtien, kun Maarit oli vain 12 vuoden ikäinen.

Oikeudenkäynnin aikana Maaritille tehdyn mielentilatutkimuksen perusteella hänen todettiin toimineen rikosta suorittaessaan täydessä ymmärryksessä. Sitä puoltaa myös Maaritin oma kommentti:
- En kadu tekoani. Oli jopa oikein, että isälle kävi näin. Muutoinkaan en tunne minkäänlaista syyllisyyttä.

Ajassa taaksepäin ja Maaritin lapsuuteen. Varhaislapsuudessa asiat olivat vielä kohtalaisen hyvin. Isä käytti alkoholia vielä kohtuudella eikä ollut väkivaltainenkaan. Vuonna 1969 Maaritin äiti alkoi käydä vieraissa ja isässä alkoi ilmetä väkivaltaisuutta ilman juopotteluakin. Maaritin vanhemmat erosivat vuonna 1972. Erossa perheen ainoa lapsi, Maarit, jäi isän hoteisiin. Avioeron jälkeen isä alkoi juopotella päivittäin, mutta vielä tässäkään vaiheessa Maaritin kehityksessä ei tapahtunut mitään erityistä. Kuitenkin siinä vaiheessa tytön mieli järkkyi, kun isä raiskasi tämän ollessa vasta 12-vuotias.

Näin Maarit kertoi poliisikuulustelussa:
- En aikaisemmin ole ilennyt kertoa sellaista asiaa, että isäni pakotti minut sukupuoliyhteyteen kanssaan ensimmäisen kerran vuonna 1974 eli kun minä olin vain 12-vuotias. Isäni oli humalassa ja olimme kahdestaan kotona. Tapauksen jälkeen hän vannotti minua, etten saanut puhua asiasta kenellekään. Tuosta ensimmäisestä kerrasta lähtien isäni pakotti minut sukupuoliyhteyteen 2 - 3 kertaa vuodessa. Viimeinen tällainen sukupuolinen kanssakäyminen isäni kanssa tapahtui vuoden 1979 alussa. Minä en mahtanut isälleni mitään, koska hän oli hyvin väkivaltainen minua kohtaan pitämällä kurkustani kiinni yhdynnän aikana, jotten päässyt nousemaan ylös.

Kaiken kukkuraksi Maarit tuli raskaaksi keväällä 1978 jolloin hänelle tehtiin abortti. Tyttö ei tosi ollut varma oliko hän raskaana isälleen vai eräälle pojalle. Maarit oli aloittanut alkoholin väärinkäytön 12-vuotiaana heti ensimmäisen raiskauksen jälkeen. Alkoholi toimi pakotienä unohdukseen ja Maarit ryyppäsikin usein muistinmenoon asti. Lisäksi hän alkoi sekoittaa alkoholiin myös lääkkeitä. Maarit sai suoritetuksi peruskoulun joten kuten loppuun, mutta sen jälkeen alkanut ammattikoulu tyrehtyi alkuunsa. Vailla koulutusta hän ei menestynyt myöskään työelämässä, vaikka hän toimikin parissa perheessä lastenhoitajana. Työnteko ei vain maittanut. Syyskuussa 1981 Maarit olisi alkanut saada työttömyyskorvausta, mutta saman kuun 10. päivä saavutti tämä perhehelvetti päätepisteensä.

Tuohon mennessä yhteiselo isän kanssa oli jatkuvaa tappelua ja Maaritin viha isäänsä kohtaan vain syveni. Välillä isä löi tyttöä ja välillä tytär isää. Alkukesästä 1981 Maarit löi isäänsä kerran veitsellä päähän sillä seurauksella, että päähän jouduttiin laittamaan tikkejä. Usein Maarit toi asunnolle miehiä, jotka veivät isän rahat juotettuaan tämän ensin sammuksiin. Kohtalokkaana päivänä Maarit oli maleksinut kaupungilla ja tavannut täällä renttu-ystävänsä Joukon ja Unton. Kolmikko päätyi Maaritin asunnolle. Siellä oli ovella vastassa Maaritin isä jo valmiiksi vahvassa humalatilassa leipäveitsi kädessään. Yhdessä vaiheessa isä alkoi muistuttaa että Jouko oli hänelle 20 markkaa auki. Isän jankutusta seurasi käsikähmä, jolloin Jouko löi isää pihan lauta-aidasta irroittamallaan riu'ulla useita kertoja. Tämän jälkeen Maarit hoiti osuutensa iskemällä isäänsä viidesti vasempaan kylkeen. Lopuksi Unto viimeisteli teon hakkaamalla isää useita kertoja puukolla. Miehet pakenivat paikalta ja Maarit pakeni sukuplaisperheen luo yöksi mistä hänet tavoitettiin vasta seuraavana päivänä. Isä menehtyi vammoihinsa seuraavana yönä sairaalassa. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen isän ruumiista löytyi 12 puukoniskun aiheuttamaan iskureikää, joista useimmat olivat olleet kuolettavia.

Unto sai tapauksesta 9 vuoden vankeusrangaistuksen, Jouko vain vuoden ja 10 kk koska hänen osuutensa tapahtuneeseen jäi vähäisemmäksi.

hyi kirjoitti:

Isä raiskasi tyttärensä, tytär tappoi isänsä

Tämä tapaus kuuluisi osittain seksuaalirikosten puolelle, mutta koska se päättyi henkirikokseen, tökkään sen tänne.

Heinäkuussa 1981 tuomittiin 19-vuotias Maarit M Joensuun raastuvanoikeudessa 8 vuoden ja 4 kuukauden vankeutueen taposta, jonka uhri oli hänen oma isänsä.

Maaritin tekoa lienee turha puolustaa. Tappo on aina tappo. Mutta ehkä ymmärtämystä on löydettävissä kun tutustuu tytön taustaan. Ensin oli vanhempien avioero, jossa Maarit tuomittiin isälle. Isä oli juoppo sekä väkivaltainen. Samoin hyvin omituista isänrakkautta osoittaa myös se, että isä pakotti tyttärensä kanssaan jatkuvaan sukupuolisuhteeseen aina siitä lähtien, kun Maarit oli vain 12 vuoden ikäinen.

Oikeudenkäynnin aikana Maaritille tehdyn mielentilatutkimuksen perusteella hänen todettiin toimineen rikosta suorittaessaan täydessä ymmärryksessä. Sitä puoltaa myös Maaritin oma kommentti:
- En kadu tekoani. Oli jopa oikein, että isälle kävi näin. Muutoinkaan en tunne minkäänlaista syyllisyyttä.

Ajassa taaksepäin ja Maaritin lapsuuteen. Varhaislapsuudessa asiat olivat vielä kohtalaisen hyvin. Isä käytti alkoholia vielä kohtuudella eikä ollut väkivaltainenkaan. Vuonna 1969 Maaritin äiti alkoi käydä vieraissa ja isässä alkoi ilmetä väkivaltaisuutta ilman juopotteluakin. Maaritin vanhemmat erosivat vuonna 1972. Erossa perheen ainoa lapsi, Maarit, jäi isän hoteisiin. Avioeron jälkeen isä alkoi juopotella päivittäin, mutta vielä tässäkään vaiheessa Maaritin kehityksessä ei tapahtunut mitään erityistä. Kuitenkin siinä vaiheessa tytön mieli järkkyi, kun isä raiskasi tämän ollessa vasta 12-vuotias.

Näin Maarit kertoi poliisikuulustelussa:
- En aikaisemmin ole ilennyt kertoa sellaista asiaa, että isäni pakotti minut sukupuoliyhteyteen kanssaan ensimmäisen kerran vuonna 1974 eli kun minä olin vain 12-vuotias. Isäni oli humalassa ja olimme kahdestaan kotona. Tapauksen jälkeen hän vannotti minua, etten saanut puhua asiasta kenellekään. Tuosta ensimmäisestä kerrasta lähtien isäni pakotti minut sukupuoliyhteyteen 2 - 3 kertaa vuodessa. Viimeinen tällainen sukupuolinen kanssakäyminen isäni kanssa tapahtui vuoden 1979 alussa. Minä en mahtanut isälleni mitään, koska hän oli hyvin väkivaltainen minua kohtaan pitämällä kurkustani kiinni yhdynnän aikana, jotten päässyt nousemaan ylös.

Kaiken kukkuraksi Maarit tuli raskaaksi keväällä 1978 jolloin hänelle tehtiin abortti. Tyttö ei tosi ollut varma oliko hän raskaana isälleen vai eräälle pojalle. Maarit oli aloittanut alkoholin väärinkäytön 12-vuotiaana heti ensimmäisen raiskauksen jälkeen. Alkoholi toimi pakotienä unohdukseen ja Maarit ryyppäsikin usein muistinmenoon asti. Lisäksi hän alkoi sekoittaa alkoholiin myös lääkkeitä. Maarit sai suoritetuksi peruskoulun joten kuten loppuun, mutta sen jälkeen alkanut ammattikoulu tyrehtyi alkuunsa. Vailla koulutusta hän ei menestynyt myöskään työelämässä, vaikka hän toimikin parissa perheessä lastenhoitajana. Työnteko ei vain maittanut. Syyskuussa 1981 Maarit olisi alkanut saada työttömyyskorvausta, mutta saman kuun 10. päivä saavutti tämä perhehelvetti päätepisteensä.

Tuohon mennessä yhteiselo isän kanssa oli jatkuvaa tappelua ja Maaritin viha isäänsä kohtaan vain syveni. Välillä isä löi tyttöä ja välillä tytär isää. Alkukesästä 1981 Maarit löi isäänsä kerran veitsellä päähän sillä seurauksella, että päähän jouduttiin laittamaan tikkejä. Usein Maarit toi asunnolle miehiä, jotka veivät isän rahat juotettuaan tämän ensin sammuksiin. Kohtalokkaana päivänä Maarit oli maleksinut kaupungilla ja tavannut täällä renttu-ystävänsä Joukon ja Unton. Kolmikko päätyi Maaritin asunnolle. Siellä oli ovella vastassa Maaritin isä jo valmiiksi vahvassa humalatilassa leipäveitsi kädessään. Yhdessä vaiheessa isä alkoi muistuttaa että Jouko oli hänelle 20 markkaa auki. Isän jankutusta seurasi käsikähmä, jolloin Jouko löi isää pihan lauta-aidasta irroittamallaan riu'ulla useita kertoja. Tämän jälkeen Maarit hoiti osuutensa iskemällä isäänsä viidesti vasempaan kylkeen. Lopuksi Unto viimeisteli teon hakkaamalla isää useita kertoja puukolla. Miehet pakenivat paikalta ja Maarit pakeni sukuplaisperheen luo yöksi mistä hänet tavoitettiin vasta seuraavana päivänä. Isä menehtyi vammoihinsa seuraavana yönä sairaalassa. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen isän ruumiista löytyi 12 puukoniskun aiheuttamaan iskureikää, joista useimmat olivat olleet kuolettavia.

Unto sai tapauksesta 9 vuoden vankeusrangaistuksen, Jouko vain vuoden ja 10 kk koska hänen osuutensa tapahtuneeseen jäi vähäisemmäksi.

Lue lisää

Re: Suomalainen pedofiilirinki:Vanhemmat parittivat lapsiaan
Kirjoittaja Nosey päivämäärä Ke Loka 28, 2009 6:27 pm

Kyseessä on yksi Suomen rikoshistorian pöyristyttävimmistä pedofiliatapauksista. Uhreina olivat usean vuoden aikana kaksi tyttöä. Nuorempi joutui uhriksi 1-3 vuoden ikäisenä ja vanhempi 4-8 vuotiaana.

Heidän äitinsä pakotti tyttäret katselemaan sukupuoliyhdyntää ja osallistumaan ryhmäseksiin. Osassa tapauksista toinen lapsi on ollut käsiraudoilla kiinnitettynä sänkyyn.

Äidin avomiehen julmin teko oli tuolloin 3- ja 7-vuotiaiden tytärten törkeä raiskaaminen perheen kotona viime vuoden heinäkuussa. Ryhmäseksitilanteessa mukana olivat isäpuoli, äiti ja äidin miespuolinen ystävä. Myös he saivat tuomion törkeästä raiskauksesta.

hyi kirjoitti:

Re: Suomalainen pedofiilirinki:Vanhemmat parittivat lapsiaan
Kirjoittaja Nosey päivämäärä Ke Loka 28, 2009 6:27 pm

Kyseessä on yksi Suomen rikoshistorian pöyristyttävimmistä pedofiliatapauksista. Uhreina olivat usean vuoden aikana kaksi tyttöä. Nuorempi joutui uhriksi 1-3 vuoden ikäisenä ja vanhempi 4-8 vuotiaana.

Heidän äitinsä pakotti tyttäret katselemaan sukupuoliyhdyntää ja osallistumaan ryhmäseksiin. Osassa tapauksista toinen lapsi on ollut käsiraudoilla kiinnitettynä sänkyyn.

Äidin avomiehen julmin teko oli tuolloin 3- ja 7-vuotiaiden tytärten törkeä raiskaaminen perheen kotona viime vuoden heinäkuussa. Ryhmäseksitilanteessa mukana olivat isäpuoli, äiti ja äidin miespuolinen ystävä. Myös he saivat tuomion törkeästä raiskauksesta.

Lue lisää

lauantai 10.7.2010 | Saima, Saimi Onnittele e-kortilla Sää la 15:00Helsinki 25

KOLUMNI
Kiroilu vaatii hyvää tilannetajua ja sydämen sivistystä
Perttu Häkkinen
Hae

Asiakaspalvelu
Tilaa lehti
Jätä ilmoitus
Osoitteenmuutos
JakeluhäiriötYhteystiedot
Linkki 1
Linkki 2
Linkki 3Etusivu Uutiset Kulttuuri Viihde Urheilu Keskustelu Blogit Oma elämä Autot Ruoka Nyt Matka Oma kaupunki Kauppa TV Verkkokeskustelun ohjeet Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin Lähetä mielipide Nuorten Postiin Aiheina tänään Uusimmat keskustelut Suosituimmat keskustelut Kaikki keskustelualueet
Auto (2189)
Elämä (2637)
Kaupunki (12021)
Kirjat (482)
Koti (1082)
Kotimaa (24794)
Kulttuuri (6860)
Kuluttaja (707)
Kuukausiliite (181)
Matka (765)
Mielipide (9091)
Nyt-liite (416)
Politiikka (7601)
Pääkirjoitussivu (4040)
Radio Helsinki (886)
Ruoka (698)
Sunnuntai (498)
Sunnuntaidebatti (275)
Talous (10807)
Televisio (137)
Tiede (738)
Ulkomaat (18835)
Urheilu (7425)
Viihde (2088)
Ylioppilaskirjoitukset (289)



12-vuotias raskaaksi, isä epäiltynä raiskauksesta
Uudellamaalla on paljastunut tapaus, jossa isän epäillään käyttäneen seksuaalisesti hyväkseen 12-vuotiasta tytärtään, ja tytär on tullut raskaaksi. Asiasta kertoo torstain Ilta-Sanomat.

hyi kirjoitti:

lauantai 10.7.2010 | Saima, Saimi Onnittele e-kortilla Sää la 15:00Helsinki 25

KOLUMNI
Kiroilu vaatii hyvää tilannetajua ja sydämen sivistystä
Perttu Häkkinen
Hae

Asiakaspalvelu
Tilaa lehti
Jätä ilmoitus
Osoitteenmuutos
JakeluhäiriötYhteystiedot
Linkki 1
Linkki 2
Linkki 3Etusivu Uutiset Kulttuuri Viihde Urheilu Keskustelu Blogit Oma elämä Autot Ruoka Nyt Matka Oma kaupunki Kauppa TV Verkkokeskustelun ohjeet Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomiin Lähetä mielipide Nuorten Postiin Aiheina tänään Uusimmat keskustelut Suosituimmat keskustelut Kaikki keskustelualueet
Auto (2189)
Elämä (2637)
Kaupunki (12021)
Kirjat (482)
Koti (1082)
Kotimaa (24794)
Kulttuuri (6860)
Kuluttaja (707)
Kuukausiliite (181)
Matka (765)
Mielipide (9091)
Nyt-liite (416)
Politiikka (7601)
Pääkirjoitussivu (4040)
Radio Helsinki (886)
Ruoka (698)
Sunnuntai (498)
Sunnuntaidebatti (275)
Talous (10807)
Televisio (137)
Tiede (738)
Ulkomaat (18835)
Urheilu (7425)
Viihde (2088)
Ylioppilaskirjoitukset (289)



12-vuotias raskaaksi, isä epäiltynä raiskauksesta
Uudellamaalla on paljastunut tapaus, jossa isän epäillään käyttäneen seksuaalisesti hyväkseen 12-vuotiasta tytärtään, ja tytär on tullut raskaaksi. Asiasta kertoo torstain Ilta-Sanomat.

Lue lisää

Mutta luojan kiitos nämä ihmisen irvikuvat ja tekonsa eivät kerää kenenkään sympatioita.
Kaiken maailman pedofliilit, prätkäjengiläiset, väkivaltarikolliset, seksuaalirikolliset...kunnon kakkuja istumaan poissa pilaamasta muiden elämiä.

on näitä kirjoitti:

enää, on vaikka kuinka paljon

oisit ny ihmees jatkanu vielä! Antaako esilleottamasi tapaukset jotenkin niinkun luvan tappaa, koska näin on tehty ennenkin, jo vuonna 1933, vai jo sitäkin aikasemmin? Onhan se kyllä niinkin, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä.