Kesän -44 taistelujen ja erikoisesti Ihantalan ihmeen sanotaan pelastaneen Suomen itsenäisyyden. Väitän, että näin ei ehkä sittenkään välttämättä ole.
Puna-armeijahan miehitti koko Itä-Euroopan eli ainakin 5 itsenäistä valtiota (Puola, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria) mutta eihän niitäkään N-liittoon liitetty. Miksi siis olisi Suomikaan liitetty? Kuten nähdään myös siitä, että N-liitto olisi talvella 1944-45 voinut ottaa Suomen hyvinkin helposti jos olisi halunnut. Mutta eipä vain halunnut.
Mitenkään väheksymättä hirveitä taisteluja kokeneita veteraaneja sanon, että kesän -44 taistelut lukemattomine uhreineen taisi olla turha suonenisku kansaamme kohtaan. Eritoten siksi, että lopputuloshan oli antautuminen de facto. Syy miksi kansan haluttiin taistelevan oli vuoden 1918 lahtarien pelko siitä, että hallinto vaihtuu ja heidät viedään vastaamaan tekosistaan. Murha kun ei vanhene koskaan.
Puna-armeijahan miehitti koko Itä-Euroopan eli ainakin 5 itsenäistä valtiota (Puola, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria) mutta eihän niitäkään N-liittoon liitetty. Miksi siis olisi Suomikaan liitetty? Kuten nähdään myös siitä, että N-liitto olisi talvella 1944-45 voinut ottaa Suomen hyvinkin helposti jos olisi halunnut. Mutta eipä vain halunnut.
Mitenkään väheksymättä hirveitä taisteluja kokeneita veteraaneja sanon, että kesän -44 taistelut lukemattomine uhreineen taisi olla turha suonenisku kansaamme kohtaan. Eritoten siksi, että lopputuloshan oli antautuminen de facto. Syy miksi kansan haluttiin taistelevan oli vuoden 1918 lahtarien pelko siitä, että hallinto vaihtuu ja heidät viedään vastaamaan tekosistaan. Murha kun ei vanhene koskaan.
Vastaukset 107
Vanhimmat
analyysi. Eihän noin voi ajatella. Oikesti Väinö Tanner ja Suomen maltillinen vasemmisto ratkaisivat Suomen itsenäisyyden säilymisen taisteluhengellä, joka oli yllätys monille, eikä vähiten Neuvostoliitolle.
Oikesti Väinö Tanner ja Suomen maltillinen vasemmisto ratkaisivat Suomen itsenäisyyden säilymisen
mutta ei liene olemassa dokumenttia, jossa kerrottaisiin, että Suomi oli tarkoitus liittää neukkulaan. Tosin ei liene yleensäkään dokumentaatiota, joka kertoisi tarkasti Stalinin ajatukset Suomen suhteen 1930-luvulta vuoteen 1944 tai -45. Että ollaan arvailun puolella ja porvaristo arvaa luonnollisesti kuten heidän ideologiansa edellyttää. Että Stalin palavasti halusi mutta me se estettiin.
Olen kyllä avaajan kanssa samaa mieltä, että syksyn -44 jälkeen Suomi olisi ollut aika avuton jos neukku olisi jotain pahaa tahtonut meidän päämme menoksi.
ei ollut poliittinen, vaan tukeutui historiaan. Mitä olisi tapahtunut jos Suomen vasemmisto ei olisikaan lähtenyt sotaan isänmaansa puolesta ? Esitän kysymyksen myös Lasse Lehtiselle.
Mitä olisi tapahtunut jos Suomen vasemmisto ei olisikaan lähtenyt sotaan isänmaansa puolesta ?
kukaan ei voi väittää sitä varmasti tietävänsä. Tai tietävänsä ylipäätään mitä neukkula Suomen varalta suunnitteli, jopa Talvisodassakin. Arvaillahan voi loputtomiin mutta ratkaisu saattaa piillä jossain Kremlin arkistoissa tai sitä ei ole sielläkään. Tuskinpa Stalinkaan aivan kaikkia ajatuksiaan kirjautti jälkipolville luettaviksi. Saattaa olla jopa niinkin, että hänenkin ajatuksensa muuttuivat eri aikoina.
Mutta sen tiedän varmaksi, että vuoden 1918 valkoisilla teurastajilla oli takuuvarmasti suuri pelko miten heille käy jos punaiset saavat vallan. Eikä ihan turha pelko olisi ollutkaan, kyllä katkeruus esim. Tampereella oli vielä niin suuri.
mutta kun tosipaikka tuli, niin kyllä rintamalla (edessä) kaikki kokivat saman asian. Hanttiin pannaan ja lujasti. Viipuri meni, mutta siihen oli myös "syynsä". Suomihan yhdistyi oikeastaan vasta Neuvostoliiton aiheuttamien väkivaltaoperaatioiten takia. Tästä asiastahan ei varmaan ole kukaan eri mieltä ?
ansiokkaaseen juttuun haluaisin lisätä sen, että jos demarit olisivat sotien jälkeen lähteneet vaaliyhteistyöhön "kansandemokraattien" kanssa ,niin Suomen tie olisi ollut Hertta Kuusisen kaipaama Tsekkoslovakian tie. Edistyspuolueen, Maalaisliiton ja demarien hyvän yhteistyön hedelmistä 30-luvun lopulla saatiin nauttia seuraavat 20v ja minkä väliin kiilaaminen kummaltakaan äärilaidalta oli hyvin vaikeaa ellei mahdotonta.
"Olen kyllä avaajan kanssa samaa mieltä, että syksyn -44 jälkeen Suomi olisi ollut aika avuton jos neukku olisi jotain pahaa tahtonut meidän päämme menoksi."
Tsekkoslovakkiassa oli aivan toinen tilanne kuin Suomessa. Kommunistit olivat ennen sotia saaneet toimia vapaasti, ja heillä oli vaaleissa vahva kannatus. He eivät myöskään pelänneet Neuvostoliittoa, vaan Saksaa.
Tässä on ero jota Herttakaan ei tiennyt. Hän oli loistava puhuja, mutta heikko politiikko. (naiset)
Sodan jälkeiset poliittiset kuviot ovat aivan eri asia kuin se mitä sota-aikana tapahtui. Avaaja ilmeisesti esittää, että ei itsenäisyytemme olisi siitä mennyt mihinkään. Ehkä vain kommarit olisivat ottaneet vallan mutta ei sitten muuta.
käsittä tässä yhteydessä kielikuvana. Käytännössä "poliittinen" vallankaappaus Itä-Euroopassa sotien jälkeen tapahtui erilaisten vaaliliittojen kautta jonka sisällä kommunistit kaappasivat aina lopullisen yksinvallan. "Harjoitustyönä" jokainen voisi miettiä Suomen oloihin 1945 SKDL:n ja Demarien vaaliliittoa ja sen vaikutusta tulevaisuuteen. (Vaihtoehtohistoriaa kieltämättä ,mutta parempi kuin kuulopuheet hevosmiesten tietotoimistosta)
nytkään, Ihantalan torjuntavoiton jälkeen olleet kauaakaan itsenäinen kansakunta. Neukku määräsi kenet se hyväksyy pressaksi. Maahan tuli valvontakomissio eli miehityshallinto, pääkaupungin viereen eli herkimmälle paikalle tuli neukun sotilastukikohta, jossa he tekivät mitä tahtoivat. Suostuimme sotakorvauksiin ja sotaan Saksaa vastaan, tuomitsimme sotaan johtaneet poliitikot sekä muutenkin seuraavat 50 v teimme pikkutarkasti kaiken sen mitä neukku tahtoi.
Vaikka olisimme antautuneet heti 10.6.44 niin ei meidän itsenäisyytemme olisi sen seurauksena ollut yhtään sen vähäisempi kuin mitä se oli nytkään. Olimmehan tosiasiassa antautunut maa, turha sitä on kiistää.
Paasikivi oli valmis lähtemään myöntyväisyyden tielle jo keväällä 1944, ennen verisiä taisteluja jotka kuluttivat tuhansittain Suomen kansan parasta elävää voimaa.
"mutta ei liene olemassa dokumenttia, jossa kerrottaisiin, että Suomi oli tarkoitus liittää neukkulaan."
Suomea ei edes marras-joulukuussa 1939 ollut tarkoitus liittää NL:oon, vaan tehdä Suomesta Mongolian tyyppinen NL:stä erillinen mutta sen kokonaan kontrolloima stalinistinen "kansantasavalta".
"Tosin ei liene yleensäkään dokumentaatiota, joka kertoisi tarkasti Stalinin ajatukset Suomen suhteen 1930-luvulta vuoteen 1944 tai -45."
Teot puhuvat puolestaan. Kahteen otteeseen, v:n 1939 lopussa ja v:n 1944 kesällä, Stalin pyrki miehittämään koko Suomen nopealla hyökkäyksellä, mutta kummallakin kertaa Stalin aliarvioi voimat, joiden avulla sellainen operaatio olisi ollut mahdollinen, ja yritykset epäonnistuivat. Kummallakin kertaa päätös miehityksestä johtui siitä, etteivät suomalaiset sitä ennen olleet suostuneet sopimusratkaisuun ja NL:n ehtoihin. Suomi olisi voinut välttää NL:n hyökkäyksen sekä v. 1939 että v. 1944.
"Että Stalin palavasti halusi mutta me se estettiin."
Kesän 1944 "torjuntavoitot" eivät lopulta estäneet yhtään mitään. Olisihan NL voinut miehittää Suomen koska tahansa Moskovan välirauhan tultua voimaan ja Suomen kotiutettua armeijansa. Moskovan välirauha oli käytännössä Suomen antautuminen. Todelliset torjuntavoitot NL:oon nähden Suomi saavutti Paasikiven ja myöhemmin Kekkosen nerokkaalla ulkopolitiikalla.
totuuden, Korppi?
"mutta ei liene olemassa dokumenttia, jossa kerrottaisiin, että Suomi oli tarkoitus liittää neukkulaan. "
Aivan varmasti on. Se on 2.12. 39 annettu julistus, jossa uusi punainen Suur-Suomi liitetään osaksi NL:a.
Lisäksi puna-armeijan tehtävä oli vallata koko Suomi.Siitä on aivan selvät dokumentit.
Lisäksi 30.3. 40 perusettiin Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta, johon Suomelta vallatut osat liitettiin. Se puretiin vasta 1956 eli siihen asti Suomen osoite oli selvä.
Korppimainen valehtelu on todella helppoa, kun heittäytyy tietämättömäksi faktoista ja toistaa vain neuvostopropagandaa.
jatkui torjuntavoittojen ansiosta. Maata ei miehitetty ja ilman puna-armeijan tukea kommunisteilla ei ollut kykyä vallankaappaukseen. Muualla puna-armeija takasi kommunistien valtaannousun.
johtanut antautumiseen ja miehitykseen. Siksi eduskunta hylkäsi rauhanehdot.
" Suomi olisi voinut välttää NL:n hyökkäyksen sekä v. 1939 että v. 1944. "
Tämähän on aivan selvää ja loistava esimerkki meille kaikille on Viron historian ymmärtäminen. Viro vältti neuvostoliiton hyökkäyksen totaalisesti, mutta mitenkäs Virolle ja virolaisille kävikään? Siitä kertoo Sofi Oksanen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sofi_Oksanen
" Paasikivi oli valmis lähtemään myöntyväisyyden tielle jo keväällä 1944, ennen verisiä taisteluja jotka kuluttivat tuhansittain Suomen kansan parasta elävää voimaa. "
Suomi säästi tuleviin taisteluihin venäläisiä vastaan "tuhansittain Suomen kansan parasta elävää voimaa" kun Suomi ei ryhtynyt kahden rintaman sotaan, joka olisi ilman muuta syttynyt jos suomalaiset olisivat alkaneet Stalinin ehtojen mukaan vangitsemaan saksalaisia jo huhtikuussa 1944.
johtanut antautumiseen ja miehitykseen.
Siihenhän se johti valittu tiekin. Suomi oli käytännössä antautunut ja miehitetty maa. Porkkalan tukikohta ja maatamme johtanut Valvontakomissio sen saivat aikaan. On taas yksi valemantra, että vältettiin antautuminen ja miehitys.
kun Suomi ei ryhtynyt kahden rintaman sotaan,
Mihin kahden rintaman? Ei sakuja vastaan olisi ollut kuin se sama rintama mikä oli sitten syksylläkin.
....Se on 2.12. 39 annettu julistus, jossa uusi punainen Suur-Suomi liitetään osaksi NL:a. .....
Mikä ja missä tuollainen julistus on annettu? Ei ole missään. Jos n-liitto olisi halunnut ottaa Suomen osakseen niin syksystä -44 alkaen se olisi käynyt helposti päinsä.
Heikko armeijamme oli riisuttu aseista, valvontakomissio valvoi maata, aseet oli varastoitu n-liiton tuntemiin paikkoihin ja asevelvolliset olivat Lapissa sotimassa Saksaa vastaan. Muu Suomi oli täysin sotilaallinen tyhjiö, olisi vain tarvinnut lähettää nopea iskuarmeija Vironlahdelta ja toiset joukot Porkkalasta. Selvää olisi tullut Suomesta 3 päivässä.
maaliskuussa 1944. Älytöntähän olisi ollut ajaa armeijansa alas ja lähteä sitten vasta vangitsemaan saksalaisia......sitten olisi iskenyt vielä veli venäläinen.
2.12. 39 tuon julistuksen Terijioella.Samana päivänä Pravda julkaisi myös kartan Molotovin ja Kuusisen sopimista uusista rajoista. Niissä Suomi ja Karjalan autonomia oli yhtenä valtiona.
Pravda ilmoitti:-- ettää Nl asettaa sotilaallisen mahtinsa käytettäväksi Suomen alueen laajentamiseen...
Syksyllä -44 Nl ei halunnut uutta konfliktia Pohjolaan. Se katsoi välirauhansopimuksen riittävän.
sitten olisi iskenyt vielä veli venäläinen.
iskenyt? Eihän se iskenyt syksylläkään eli kyllä se oli rauhanhankkeessa tosissaan. Tuo iskujuttu on taas noita sekasotkuja ja pelkkää soppaa.
itsenäisyyden säilymisellä on tunnetusti montaa isää enkä haluaisi antaa siitä kunniaa yksinomaan "torjuntavoittomiehille". Jos koko ketju haluttaisiin nähdä vaikka vankkana talona, niin sen rakentaminen lähtee kivijalasta. Ensimmäisenä peruskivenä voidaan pitää K. J. Ståhlbergin valintaa presidentiksi mistä edettiin monen mutkan ja jopa onnekkaan sattuman kautta 1937 punamultahallitukseen jonka kaksivuotinen toiminta saikin aikaan sen , että yhtenäinen Suomen kansa saattoi ottaa kiväärin käteen ja lähteä puolustamaan maataan ilman, että tarvitsi muistella katkeruudella erilaisten marginaaliryhmien aiheuttamaa epäsopua. Sota ja sodankäynti on puhtaasti tekninen ja taktinen suoritus jonka pohja on luotu rauhan aikana erilaisilla ja monta kertaa hyvin lyhytnäköisillä pienten kuppikuntien subjektiivisilla ratkaisuilla.
Suomi säilyi itsenäisenä siksi kun se tajusi kesällä -44, että sotimiset on nyt sodittu ja on pakko suostua N-liiton ehtoihin vaikka ne kovat ovatkin. Siis sotiminen ei säilyttänyt Suomea itsenäisenä vaan aseitten laskeminen ja rauhan teko. Armeijan aseistariisunta ja suostuminen Porkkalan tukikohtaan, saksalaisten karkottamiseen sekä sotakorvauksiin.
Ehdot olivat lopulta samat, käytännössä, kuin mitkä oli keväällä hylätty. Siis voitettiinko mitään sotimalla. Ei voitettu mutta menetettiin kaatuneina ja haavottuneina kymmeniä tuhansia miehiä ja oltiin takaisin lähtöpisteessä. Sotimalla itsenäisyyttä ei säilytetty vaan nimenomaan meinattiin se menettää kun keväällä valittiin sodan tie rauhan asemesta.
"Suomi säilyi itsenäisenä siksi kun se tajusi kesällä -44, että sotimiset on nyt sodittu ja on pakko suostua N-liiton ehtoihin vaikka ne kovat ovatkin jne..."
-Näin juuri.
"Ehdot olivat lopulta samat, käytännössä, kuin mitkä oli keväällä hylätty."
-No ei ihan vaan sekä kovemmat että pehmeämmät. Keväällä ei puhuttu Porkkalasta mitään vaan päinvastoin Hanko olisi ollut palautumassa Suomelle. Sotakorvaukset pistettiin puoliksi , PAPERILLA. Käytännössä ne pysyivät aivan yhtä raskaina.
Yksi asia jää kokonaan tälläkin palstalla miettimättä ja se on se että MIKÄ OLISI SUOMEN SUUNNAN OSUUS OLLUT KOKONAISUUTEEN SUHTEUTETTUNA LOPPUVUODEN 1944 PUNA-ARMEIJAN STRATEGISISSA ISKUISSA? Nythän Suomen osuudeksi tuli "sodasta irrottaminen" mutta mitenkäs tilanne olisi ollut mikäli Suomi ja Saksan Norjan armeija olisivat olleet sotatilassa keskenään jo kesällä -44. Olisiko tänne ohjattu puna-armeijan apua? Suomen armeijallehan ei liikoja aikoja , ainakaan paperille pistettynä, olisi tuolloin annettu ennen kuin olisi pitänyt alkaa asettumaan rauhan ajan vahvuuteen ja samaan aikaan hoitaa sotiminen entisen kumppanin kanssa.
Miten luulisit tapahtumien kulun kulkevan , mikäli saksalaisia ei olisi saatu karkoitettua kesään -44 mennessä?
" Ehdot olivat lopulta samat, käytännössä, kuin mitkä oli keväällä hylätty. Siis voitettiinko mitään sotimalla. "
Voitettiin itsenäisyys ja länsimainen yhteiskuntajärjestelmä. Mitäs venäläisillä oli Suomelle tarjolla jos Kotka-operaatio olisi edennyt päätepisteeseen kesällä 1944? Vastaus on - Suomi olisi sovjetisoitu ja ehkä miljoona kansalaistamme olisi kuljetettu Siperiaan pakkotöihin ja sitten teloitettavaksi. Näin kävi Viron kamsalle!
mitenkäs tilanne olisi ollut mikäli Suomi ja Saksan Norjan armeija olisivat olleet sotatilassa keskenään jo kesällä -44.
Ei tilanne siitä paljonkaan muuttunut, siis kesästä syyskuulle. Aivan samat siellä olivatr vastassa sakujen sotavoimat silloin syksyllä kuin olisi olleet keväälläkin.
Eikä myöskään N-liitto ollut kovin tarkka karkotusaikataulusta. Alunperinhän aikaa taisi olla muistaakseni 2 kk mutta se kesti seuraavaan huhtikuuhun. Eikä N-liitto siitä meitä kovistellut.
Muistaakseni neukku myös miehitti pohjoisessa syksyllä -44 jonkun verran Su omen aluetta mutta vetäytyi pois heti kun saksalaisvaara oli torjuttu. Mielestäni neukulla ei ollut ainakaan enään -44 vuonna aikomusta miehittää Suomea. Tuskin olisi miehittänyt vaikka olisi antauduttukin. Mannerheim olisi tullut pressaksi ja Paasikivi pääministeriksi ja takinkääntäjä Kekkonen ulkoministeriksi ja joku kommunisti yleisten teiden ja kulkulaitosten ministeriksi.
mustamaalailusi eivät sitten ole tietoa, ettäs ymmärtäisit edes sen. Jos neukku olisi halunnut sovjetisoida Suomen niin talvella -44-45 se olisi käynyt helposti.
Tosin, jos pahimmat vuoden 1918 lahtarit olisikin viety Siperiaan niin kuka niitä täällä olisi kaivannut? Ei niiden perään kukaan olisi itkenyt, eivät edes porvaritkaan. Niin viheliäistä sakkia ne olivat.
Positiivinen pittää olla , sanoi jo mummo-vainaa. Voipi olla ja voipi olla ettei voi olla.
Tuohon...:
"Mielestäni neukulla ei ollut ainakaan enään -44 vuonna aikomusta miehittää Suomea. Tuskin olisi miehittänyt vaikka olisi antauduttukin."
-...nyt kuitenkin vähän lainausta panssarikillalta:
Niin varmoja Kremlissä oltiin täydellisestä voitosta, että 28. kesäkuuta, siis edelleen päivälleen 60 vuotta sitten, Moskovassa saatiin valmiiksi huolellisesti laadittu asiakirja, joka suomalaisten olisi antautuessaan ollut allekirjoitettava. Asiakirja sisälsi viisikymmentäkuusi kohtaa. On paikallaan toistaa siitä muutamia kohtia.
“Suomen hallitus ja puolustusvoimain ylipäällystö tunnustavat Suomen asevoimien täydellisen häviön sodassa SNTL:ää vastaan ja ilmoittavat Suomen ehdottomasta antautumisesta pyytäen lopettamaan sotatoimet... Täten Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat, sijainnistaan riippumatta antautuvat ehdoitta... Suomen puolustusvoimain ylipäällystö suorittaa kaikkien Suomen maa-, meri- ja ilmavoimien aseistariisumisen NL:n sotavoimien ylipäällystön määräysten, aikataulun ja järjestyksen mukaisesti sen valvonnan alaisena... Tämän asiakirjan allekirjoittamishetkestä lähtien siihen saakka kunnes NL:n sotavoimien ylipäällystö on ottanut valvontaansa kaikki Suomen tietoliikenneyhteydet, kaikki radiolähetykset Suomen alueella on kielletty ja Suomen lennätin-, puhelin- ja radioyhteydet muihin maihin katkaistaan... Antautumisehtojen täyttämiseksi ja SNTL:n etujen turvaamiseksi NL:n sotavoimien ylipäällystö miehittää omin asevoimin ja oman harkintansa mukaan osittain tai kokonaan Suomen alueen, sen satamat, Ahvenanmaan saariston ja Suomenlahden saaret. SNTL:n hallitus toteuttaa kaikkia miehitysvaltiolle kuuluvia oikeuksia Suomen miehitetyillä alueilla. NL:n sotavoimien ylipäällystö julkaisee omat käskyt ja määräykset. Suomen hallitus ja Suomen kansa pyrkivät kaikin tavoin myötävaikuttamaan näiden käskyjen ja määräysten täytäntöönpanoon. Suomen hallitus antaa viipymättä määräykset kaikille viranomaisille totella ehdoitta määräyksiä.
Suomen hallitus sitoutuu toteuttamaan sellaiset lakisääteiset ja muut toimet, jotka NL:n sotavoimien ylipäällystö katsoo tarpeellisiksi tämän asiakirjan ehtojen täyttämiseksi. Suomen hallitus vastaa kaikista miehittämisestä johtuvista menoista. Suojeluskunnan kaikki osastot ja liittymät sekä Suomen muut vastaavat järjestöt on riisuttava aseista välittömästi... Kaikki suojeluskunnan jäsenet on internoitava... Liittoutuneille aiheutettujen tappioiden maksamisen vakuudeksi NL:n sotavoimien ylipäällystö asettaa takavarikkoon sekä Suomen pankin että muiden pankkien kultavarannon, ulkomaan valuutan ja muut arvotavarat.”
Tuossa linkki koko juttuun:
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200403_sivu_23.html
Näyttää vähän siltä että ei kuitenkaan ihan noin antauduttu , vaikka kieltämättä rähmälleen mentiinkin?
Tehtyään aselevon NL:n kanssa Romania alkoi heti vetää armeijaansa rintamalta ryhmittyäkseen ajamaan saksalaisia maasta. Neukutpa iskivät heti selkään ja miehittivät maan aselevon ehtojen vastaisesti.
Suomen tiedustelulla oli Romaniassa agentti, joka joutui jo neukkujen vangiksi, mutta bolsut eivät ymmärtäneet hänen taskussaan ollutta lappua vaan päästivät miehen menemään. Tämä lappupa olikin koodiavain, ja Suomeen lähti viesti tapahtumista.
Suomalaiset olivatkin varuillaan aselevon tullessa voimaan, ja armeija pysyi asemissa. Neukut sotivat päivän pidempään kuin suomalaiset, mutta kun huomasivat että vastapuoli ei poistu asemistaan, luopuivat yrittämästä.
Näin Suomi pelastui taas kerran, ja punaviherpieruja ketuttaa.
...kuin Suomi, siis suhteessa väkilukuunsa.
Vastarinta kannatti1 Meitä ei tapettu.
...viikossa"??
No Hietaska, joko Ryti on hirressä??
Joko suojeluskuntalaiset on suolistettu??
Neuvostodiktaattorin lausunnot Talvisodan ajoilta paljastivat hänen tajuntaansa:
“Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa. Heidät on helppo siirtää jonnekin.” ... “Valkosuomalaisten rungon muodostavat 150 000 suojeluskuntalaista. Olemme tappaneet heistä 60 000. Myös loput ammutaan. Vain vanhukset ja pikkupojat jätetään.”
Ja naiset olisi raiskattu puna-armeijan tyyliin.
...potaskaa.
NL esitti Suomelle rauhan ehdot kesäkuussa -44. Ne olivat sietämättömät, sillä neuvotteluidenkin ehtona vaadittiin suostumista ehdottomaan antautumiseen. Kun neuvotteluihin ryhmiminenkin olisi vienyt Suomelta Saksan tuen, ei ehtoja olisi voitu puhumalla lieventää.
NL:n vaatimuksia lievwennettiin teoilla: Murskaamalla hyökkääjän voimat Talissa ja Ihantalassa, Laatokan pohjoispuolella ja Ilomantsin korpitaisteluissa. Siellä puna-divisioonat sulivat olemattomiin.
Kesäkuussa stalin oli lainannut Suomen rinmtamalle valiojoukkoja, kaartindivisioonia: "Ottaa tuosta, vähäksi aikaa. Sitten minä lähetän ne Puolan-rintamalle kun Suomi on vallattu." Ei lähetetty, sillä nämä puna-armeijan parhaat yksiköt menettivät taisteluvoimansa suomalaisten tykistöiskuihin ja tehokkaaseen vastarintaan. Vsin rippeet palautettiin.
Suomea ei vallattu, eikä "pakotettu rauhaan" sillä aselepo tehtiin vasta syyskuussa, jolloin Saksan vetäytyminen kohti länttä mahdollisti Suomelle erillisrauhan. Jos Stalin olisi halunut vain Suomen pois sodasta, hän tiesi saavansa tahtonsa läpi vain odottamalla, eikö omia divisioonia uhraamalla.
Suomen vastarinta osoitti S>talinille, että tämä kansa on niin pirullista joukkoa, ettei sitä voi aseilla lannistaa. Parempi ryhtyä sodan jälkeen Suomen ystäväksi, ja pikkuhiljaa ujuttaa Suomeen sosialismi. Tämän linjan NL valitsikin. Sekään ei onnistunut.
kova uho päällä. Ihan kuin olisit itse ollut siellä.
...olla näsäviisas.
"Ne olivat sietämättömät, sillä neuvotteluidenkin ehtona vaadittiin suostumista ehdottomaan antautumiseen."
Kuten Paasikivi totesi, kevään 1944 ehdot eivät olleet sen sietämättömämmät kuin ne jotka lopulta syyskuussa 1944 hyväksyttiin.
"NL:n vaatimuksia lievwennettiin teoilla: Murskaamalla hyökkääjän voimat Talissa ja Ihantalassa, Laatokan pohjoispuolella ja Ilomantsin korpitaisteluissa."
Noissa taisteluissa estettiin Suomen välitön miehitys kesä-heinäkuussa 1944, mutta jo pian myöhemmin Suomen oli hyväksyttävä lähestulkoon samat ehdot jotka sille oli keväälä esitetty. "TORJUNTAVOITOT" OSTIVAT SUOMELLE AIKAA SODAN JATKAMISEEN, siinä kaikki, eivät mahdollisuuksia lieventää NL:n ehtoja sen päättyessä.
"Jos Stalin olisi halunut vain Suomen pois sodasta, hän tiesi saavansa tahtonsa läpi vain odottamalla, eikö omia divisioonia uhraamalla."
Ei Stalin olisi voinut antaa suomalaisten miehitysjoukkojen jäädä Venäjän Karjalaan kevääseen 1945 asti. Jo yksin suurvallan uskottavuudestakin oli kysymys.
"Suomen vastarinta osoitti S>talinille, että tämä kansa on niin pirullista joukkoa, ettei sitä voi aseilla lannistaa."
Stalin sai Moskovassa 1944 suomalaisilta sopimuksen, joka teki Stalinille mahdolliseksi milloin tahansa alistaa Suomen, ja nimenomaan asein, mikäli välttämätöntä. Mutta Stalinilla ei jatkosodan jälkeen ollut Suomessa enää ideologisia tavoitteita, ainoastaan turvallisuuspoliittisia, ja ne tyydytettiin Moskovan välirauhalla, Pariisin rauhansopimuksella ja yya-sopimuksella. Suomen poliittinen järjestelmän muuttaminen ei enää ollut Stalinin intresseissä.
"Parempi ryhtyä sodan jälkeen Suomen ystäväksi, ja pikkuhiljaa ujuttaa Suomeen sosialismi."
Mikäli Suomi olisi sodan jälkeen yrittänyt lähestyä länttä ja Natoa, Suomi olisi miehitetty salamannopeasti. NL:lla oli Suomeen nähden suvereeni asema.
Jos väität että maaliskuun ehdot olivat merkitykseltään (rintamatilanteet) samat syksyn ehtoihin verrattuna, niin paljoa ei kannata sinuun aikaa uhrata. Jos maaliskuun ehdot olivat samat kuin syksyn ehdot, niin eihän sinun kaltaisesi tarvitsisi sitä toistaa päivät pääksytysten.
Ne jatkaa valehteluaan ikäänkuin kukaan ei olisi heidän höpinöitään paljastanut.
....täällä innostuu oikein selittämään:
"Stalin sai Moskovassa 1944 suomalaisilta sopimuksen, joka teki Stalinille mahdolliseksi milloin tahansa alistaa Suomen, ja nimenomaan asein, mikäli välttämätöntä. Mutta Stalinilla ei jatkosodan jälkeen ollut Suomessa enää ideologisia tavoitteita, ainoastaan turvallisuuspoliittisia, ja ne tyydytettiin Moskovan välirauhalla, Pariisin rauhansopimuksella ja yya-sopimuksella. Suomen poliittinen järjestelmän muuttaminen ei enää ollut Stalinin intresseissä.
"Parempi ryhtyä sodan jälkeen Suomen ystäväksi, ja pikkuhiljaa ujuttaa Suomeen sosialismi."
Mikäli Suomi olisi sodan jälkeen yrittänyt lähestyä länttä ja Natoa, Suomi olisi miehitetty salamannopeasti. NL:lla oli Suomeen nähden suvereeni asema.
...."
Koro-tulkinta YYA-kaudesta on kuin pahimpien "neuvostovastaisen" l. faskistien suusta: Suomi oli aseiden tähtäimessä ja hirmuvallan alla: Jos liikahdat niin pamahtaa.!!
Kyllä neukut painostivat, soluttivat ja vehkeilivät, mutta oli se silti vähän siistimpää.
Joku tolkku jutuillesi, Koro!
Suomen armeija vetäytyi syksyllä 1944 suosiolla, laukaustakaan ampumatta, nykyiselle kaakkoisrajallemme.
Kaikki käsittivät että puna-armeija ei ollut vielä Kannaksen hyökkäyksessään pistänyt kaikkea peliin.
Suojeluskunta antautui ehdoitta, se lopetettiin. Samoin kävi myös mm. AKS:n.
Kuka voitti?
Puna-armeija (nykyinen Venäjä koska siihen liitettiin Petsamo) ja vankiloista vapautetut kommunistit. Samoin voittivat sodan molemmin puolin vangitut sotavangit.
Myös Liittoutuneet voittivat sillä jälleen yksi maa siirtyi sotimaan Natsi-Saksaa vastaan.
Ne sotatoimet oli kyllä suomenruotsalaisten tekemiä. Suursaareen valtaus oli sitten eri juttu.
hahahaha seuraavana varmaan joku valopää keksii syyttää Suomea Wilhelm Gustloffin uppoamisesta.
mielenkiintoista selvittää mikä oli Salpa-aseman (Salpalinja) todellinen merkitys vuonna 1944 ? Kun puhutaan usein "viimeisestä puolustuslinjasta", niin tämä todellinen "Mannerheimlinja" jääkin huomiota vaille. Siellä ei taisteltu, koska Neuvostoliitto keskeytti hyökkäyksen erinäisistä syistä 1944.
"Suojeluskunta antautui ehdoitta, se lopetettiin."
Suojeluskuntalaiset ja AKS:läiset puna-armeija pisti junanvaunuihin ja kuljettivat heidät pakkotöihin ja sitten teloitettaviksi?
Eikös lotille tapahtunut Suomen antauduttua ehdoitta - ihan kamalia?
Neuvostoliitto keskeytti koska se tarvitsi joukkoja Berliiniin. Virolaiset ja saksalaiset olivat osoittaneet tehokasta vastarintaa. Ryssillä oli 1944 Suomea vastaan sidottuna noin 2000 lentokonetta ja 800 tankkia.
Kaikki tämä tarvittiin Narvaan jotta päästäisiin ennen länsiliittoutuneita Berliiniin. Lisäksi Suomen valtaaminen olisi vaarantanut Operaatio Bagrationin koska sieltä olisi pitänyt siirtää joukkoja.
Koska Suomi ei osallistunut tehokkaasti Leningradin saartoon ja sota oli jo Hitler kohdalta ohi niin katsoa Stalin paremmaksi solmia Suomen kanssa rauhan kuin pistää miehityksen käyntiin kuten Baltian maissa.
" Mitenkään väheksymättä hirveitä taisteluja kokeneita veteraaneja sanon, että kesän -44 taistelut lukemattomine uhreineen taisi olla turha suonenisku kansaamme kohtaan. Eritoten siksi, että lopputuloshan oli antautuminen de facto. "
Tietänet ilmeisesti mitä mainitsemasi antautuminen OLISI tarkoittanut, JOS Suomi olisi joutunut vihollisen joukkojen miehittämäksi aina Tornionjoke myöten? Lappeenranta ja Imatra - Helsinki Vaasa. Turku - Oulu. Ei kuule näitä eikä muitakaan kaupunkejamme miehitysjoukot raiskanneet ja tuhonneet. Ei pystyttänyt veli venäläinen piikkilanka-aitaa Ruotsin rajalle. Ei pitänyt Stalinin joukot voiton paraatejaan Suomessa. Ei kuljettanut Stalin kansalaisiamme härkävaunuilla joukoittaen Siperiaan kuten suunnitteli. Totuus on de facto.
Miksi näin ei tapahtunut, vaikka haluja olisi venäläisillä ollutkin?
Kaiken tuon olisi neukkula voinut halutessaan tehdä heti syksystä -44 alkaen. Eli se halusi vain irrottaa Suomen sodasta, ei miehittää meitä. Vai onko sinulla jotain dokumentaatiota luulojesi tueksi? Ainahan voi irrotella posketonta propagandaa, ilman todisteita.
Suomi ei antautunut eikä NL valloittanut Suomea. Mutta JOS niin olisi käynyt ...niin silloin olisi tapahtunut kuten asian esitin. Tästä oli kysymys. -:))
Suomi ei enää ollut tärkeä kohde nekkuille. Stalinilla oli tähtäimessä Japani ja Saksa.
Ja sitten se, että muillakin rintamanosilla oli merkitystä sodan lopputuloksen kannalta. Ihantalan murtumisenkin jälkeen olisi hyökkäys voitu pysäyttää esimerkiksi Salpa-linjalla tai Kymijoella. Helsingin menettäminenkään ei olisi välttämättä merkinnyt itsenäisyyden menettämistä.
Ihantalan korostaminen on jälkiviisautta ja kärjistämistä.
Jos Ihantalassa olisi tullut läpimurto niin suuret tykistömassat olisivat jääneet niille kankaille. Ei olisi ollut mitään keinoa kuljettaa 250 tykkiä Salpalinjalle tai Kymijoelle. Tiethän olisivat olleet neukun hallussa ja Itä-Karjalasta olisi jouduttu tuomaan joukot jostain Pieksämäen kautta.
oli aseistettu 1944. Miehitettykin. Saksalaisten divisioona ja panssarivoimat olivat myös valmiina avittamaan.
Kyllä Salpa-asema olisi ollut voimakas este tarvittaessa.
...oli joukkojen puuttuminen:
Jos puna-armeijan kaartindivisioonat olisivat tavoittaneet Lappeenrannan kuten oli käsky, sensijaan että tuhoutuivat Talin-Ihantalan pelloille ja metsiin, suomalaisia joukkoja ei olisi saatu riittävän nopeasti VKT-linjan itäiseltä puoliskolta Salpa-linjalle. Katso karttaa niin ymmärrät.
Puna-armeijassa ymmärrettiin tämä, ja siksi hyökkäyksen kärki oli juuri Viipurin itäpuolella Saimaankanavan suunnalla. Oesch ja viimevaiheessa Vihma pelastivat suomalaiset siltä fyysiseltä tuhoamiselta, jota maan miehitys olisi merkinnyt.
2. Minkä kohtalon Suomi torjui?
Ymmärtääksemme, mitä oli pelissä keväällä ja kesällä v.1944, kun armeijamme perääntyi Karjalan Kannakselta, ja pysäytti sen jälkeen vihollisen Viipurinlahden tasalle, Talin ja Ihantalan maastossa käydyn suurtaistelun jälkeen. Annamme sotahistoriantutkijan eversti Sampo Ahdon kertoa. Seuraava on hänen puheestaan Panssariprikaatin vuosipäivänä 28.6.2004:
"Niin varmoja Kremlissä oltiin täydellisestä voitosta, että 28. kesäkuuta, siis edelleen päivälleen 60 vuotta sitten, Moskovassa saatiin valmiiksi huolellisesti laadittu asiakirja, joka suomalaisten olisi antautuessaan ollut allekirjoitettava. Asiakirja sisälsi viisikymmentäkuusi kohtaa. On paikallaan toistaa siitä muutamia kohtia."
“Suomen hallitus ja puolustusvoimain ylipäällystö tunnustavat Suomen asevoimien täydellisen häviön sodassa SNTL:ää vastaan ja ilmoittavat Suomen ehdottomasta antautumisesta pyytäen lopettamaan sotatoimet... Täten Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat, sijainnistaan riippumatta antautuvat ehdoitta...
Suomen puolustusvoimain ylipäällystö suorittaa kaikkien Suomen maa-, meri- ja ilmavoimien aseistariisumisen NL:n sotavoimien ylipäällystön määräysten, aikataulun ja järjestyksen mukaisesti sen valvonnan alaisena...
Tämän asiakirjan allekirjoittamishetkestä lähtien siihen saakka kunnes NL:n sotavoimien ylipäällystö on ottanut valvontaansa kaikki Suomen tietoliikenneyhteydet, kaikki radiolähetykset Suomen alueella on kielletty ja Suomen lennätin-, puhelin- ja radioyhteydet muihin maihin katkaistaan...
Antautumisehtojen täyttämiseksi ja SNTL:n etujen turvaamiseksi NL:n sotavoimien ylipäällystö miehittää omin asevoimin ja oman harkintansa mukaan osittain tai kokonaan Suomen alueen, sen satamat, Ahvenanmaan saariston ja Suomenlahden saaret. SNTL:n hallitus toteuttaa kaikkia miehitysvaltiolle kuuluvia oikeuksia Suomen miehitetyillä alueilla.
NL:n sotavoimien ylipäällystö julkaisee omat käskyt ja määräykset. Suomen hallitus ja Suomen kansa pyrkivät kaikin tavoin myötävaikuttamaan näiden käskyjen ja määräysten täytäntöönpanoon. Suomen hallitus antaa viipymättä määräykset kaikille viranomaisille totella ehdoitta määräyksiä.
Suomen hallitus sitoutuu toteuttamaan sellaiset lakisääteiset ja muut toimet, jotka NL:n sotavoimien ylipäällystö katsoo tarpeellisiksi tämän asiakirjan ehtojen täyttämiseksi. Suomen hallitus vastaa kaikista miehittämisestä johtuvista menoista. Suojeluskunnan kaikki osastot ja liittymät sekä Suomen muut vastaavat järjestöt on riisuttava aseista välittömästi...
Kaikki suojeluskunnan jäsenet on internoitava... Liittoutuneille aiheutettujen tappioiden maksamisen vakuudeksi NL:n sotavoimien ylipäällystö asettaa takavarikkoon sekä Suomen pankin että muiden pankkien kultavarannon, ulkomaan valuutan ja muut arvotavarat.”
"Kauhistuttavassa asiakirjassa on erityisen uhkaavaa sen sisältämä määräys kaikkien suojeluskuntalaisten internoimisesta eli vangitsemisesta. Toistasataatuhatta suomalaista olisi siis jo heti ensi alkuun lähtenyt Stalinin leireille."
Eversti Sampo Ahto: Panssariprikaatin vuosipäivän 28.6.2004 päiväjuhlan juhlapuhe.
http://www.tappis.0catch.com/torjuntavoitto_1944.htm
...suomalaisille:
Suomea varten laaditun antautumis-asiakirjan teksti kertoo aivan muusta, kuin "Suomen irrottamisesta sodasta Saksan rinnalla", mitä torjuntavoittomme väheksyjät yhä yrittävät selittää. Suomelta olisi riistetty kaikki suvereenin valtion tuntomerkit, ja olisimme olleet täydellisesti voittajan armoilla. Lisää antautumis-protokollaa:
“Mikäli Suomen hallitus tai puolustusvoimien ylipäällystö eivät täytä jotakin tässä asiakirjassa olevaa ehtoa, Neuvostoliiton sotavoimien ylipäällystö käyttää pakkokeinoja, joilla taataan ehtojen täyttäminen.”
Ev. Sampo Ahto.
Neuvostoliitto siis jätti itselleen täysin vapaat kädet tehdä Suomessa mitä tahansa, -jos olisivat voittaneet. Miten sopimuksen ehtoja olisi tulkittu, sen olisivat sanelleet voittajat yksin.
Neuvostodiktaattorin lausunnot Talvisodan ajoilta paljastivat hänen tajuntaansa:
“Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa. Heidät on helppo siirtää jonnekin.” ... “Valkosuomalaisten rungon muodostavat 150 000 suojeluskuntalaista. Olemme tappaneet heistä 60 000. Myös loput ammutaan. Vain vanhukset ja pikkupojat jätetään.”
Ev. Sampo Ahto.""
Eversti S.Ahto kertoo:
"Hyvää ei luvannut Suomelle vuoden 1941 neuvostopropagandakaan, joka sekin tavallaan heijasti maan johdon tahtoa. Neuvostoliiton myöhempi pääministeri Nikolai Tihonov julisti suomalaiset saksalaisiakin pahemmiksi rikollisiksi.
Juuri suomalaiset, jotka toivoivat Leningradin pyyhkimistä maan päältä, olivat yllyttäneet saksalaiset piirittämään kaupunkia. Mitään myönteistä ei suomalaisissa Tihonovin mukaan ollut, vaan he olivat salamurhaajia, luonnon kurjia lapsipuolia, järjettömiä ja mielisairaita.
Koska Leningradin valtaus ei ollut heille onnistunut, he olivat raivonneet Karjalan kannaksen rauhallisen neuvostoväen seassa tavalla, “joka asetti varjoon alhaisuudessaan, julmuudessaan ja terrorissaan jopa Gestapon julmimmat miehet”.
...
Neuvostopropagandit olivat siis paiskineet töitä stahanovilaisella innolla saadakseen soldaattinsa näkemään kaikenikäiset suomalaiset "fasistisina petoina".
Kun 150 000 suojeluskuntalaista olisi ammuttavina, ja kymmenet tuhannet lämmittämättömissä härkävaunuissa matkalla Siperian vankileirien saaristoon, jäljellejääneet -naiset, lapset ja vanhukset- olisivat jakaneet miljoonien saksalaisten ja itäeurooppalaisten naisten ja lasten kohtalon. Tämä oli meille suunniteltu tulevaisuus.
Puolassa tapahtui sitä miltä suomalaiset torjuntavoiton ansiosta säästyivät. Näin raportoidaan:
"Am 10. Januar 2009 gegen 20.00 Uhr wurde dem Heimatkreisvertreter Bodo Rückert telefonisch folgendes Erlebnis mitgeteilt:
Tammikuun 10. klo. 20.00 sai kotiseutuedustaja Bodo Rückert puhelimitse seuraavan aikalaistodistuksen:
"Im November 1945 hielt ich mich als Fünfzehnjähriger in der unmittelbaren Nähe des Marienburger Bahnhofs auf. Mit großem Geschrei stürzten plötzlich unter massiver Gewaltanwendung (Knüppeleinsatz) durch die polnische Miliz etwa 200 bis 300 Personen, Frauen und Kinder, durch das Haupttor des Bahnhofs auf die Straße. Sie wurden wie Vieh in Richtung Innenstadt getrieben …"
"Marraskuussa 1945 olin viisitoista vuotias. Olin Marienburgin rautatieaseman läheisyydessä, kun yht´äkkiä syöksyi suurella metelillä ja puolalaisten miliisien massiivisen väkivallan (pampuilla lyömisen) alaisina noin 200 tai 300 henkilöä, naisia ja lapsia rautatieaseman pääoven kautta kadulle. Heitä vietiin kuin karjaa kohti keskikaupunkia..."
"Ein auf die Straße gefallener Junge wurde dabei niedergetrampelt und unversorgt liegen gelassen."
"Eräs kadulle kaatunut poika joutui näin tallatuksi maahan ja hänet jätettiin siihen makaamaan ilman huolenpitoa."
"Das damalige brutale Geschehen durch die polnische Miliz ist mir unvergessen geblieben und durch die jetzige Berichterstattung in der Presse über die Funde in Marienburg ganz unverhofft in meine Gegenwart zurückgekehrt. Mit dieser Mitteilung, die ich auch beeiden würde, möchte ich der Aufklärung dienen."
"Tämä tuolloinen puolalaisten miliisien butaali teko on jäänyt unohtumattomana muistiini, ja nykyinen Marienburgin löytöjen käsittely lehdistössä on palauttanut sen mieleeni menneisyydestäni. Kun tämä uutisointi on vaikuttanut minuunkin, haluan osaltani auttaa tapahtumien selvittämistä."
(Name, Anschrift und Telefonnummer des Anrufers sind dem Heimatkreisvertreter bekannt)
TV:n uutisryhmä siis riensi lokakuussa v.2008 juurilöytyneen Marienburgin joukkohaudan äärelle ja puolalaiset katsojat saivat järkyttyä rikkiammutuista lasten pääkalloista ja yli 2000:sta vainajasta."
Suomalaisia ei viety kuin karjaa, lapsia ei talattu katuun, eikä joukkohaudoista etsitä tänään kadonneita sukulaisia. Tätä on torjuntavoitto. Kiitokset veteraaneille vielä kerran!
vetoautot. Kyllä niillä kyettiin kalustoa liikuttamaan.
oli varautunut Salpa-aseman hyödyntämiseen 1944. Ei kai siitä ole epäselvyttä. Ei sitä turhaan rakennettu ruotsalaisrahoituksella.
mutta Neuvostoliitto ja sen sotilasjohto kyllä tiesi tuon "pohjolan Kiinan muurin" jokaisen vaiheen. Eikä sitä tietenkää olisi voinut salatakaan, päinvastoin.
Oliko siitä, Salpalinjasta hyötyä vai eikö ollut ? Kukaan ei kerro.
siitä hyötyä. Se oli vahva este, sen tiesivät liittoutuneet satavarmasti.
Miten sopimuksen ehtoja olisi tulkittu, sen olisivat sanelleet voittajat yksin.
Mutta mutta, noinhan tehtiin nytkin. Kyllä valvontakomissio ja Zhdanov tunsivat ja tiesivät valtansa. Ja Suomi olisi voitu miehittää niin haluttaessa nopeastikin seuraavana talvena eli 1944-45.
Eikä keväällä -44 ollut kyse mistään antautumisesta vaan aivan samat ehdot, jotka sitten elokuussa hyväksyttiin. Miksi mutiset joutavia?
Enkä usko, että Suomea olisi kokonaan miehitetty vaikka olisimme kesäkuussa antautuneetkin. Neukulle oli hyödyllisempää pitää Suomen armeija pystyssä ja saada Suomi tappelemaan sakuja vastaan ja säästää siten omia miehiä muualle Eurooppaan.
" Mutta mutta, noinhan tehtiin nytkin. Kyllä valvontakomissio ja Zhdanov tunsivat ja tiesivät valtansa. Ja Suomi olisi voitu miehittää niin haluttaessa nopeastikin seuraavana talvena eli 1944-45. "
Stalinilla ei ollut mitään halua aloittaa enää uutta sotaa Euroopassa ja Suomea vastaan, koska hänellä ei ollut enää liittolaisia sodan jatkamiseksi. Lisäksi vain amerikkalaisten hallussa oli atomipommi joka oli Stalinille pelotte vailla vertaa. Lisäksi asekätkentä operaatio oli osoitus venäläisille Suomen halusta edelleen puolustaa maataan kaikin keinoin.
kyse kevään rauhanehdoissa. Siksi ne hylättiin. Lisäksi oli varottava Saksaa. Se oli kesän -44 mittaan menettänyt voimiaan, joten elokuussa tilanne oli toinen. NL vaati vielä 23.6. 44 ilmoitusta antautumisesta ehdoitta. Siitä ei enää puhuttu heinäkuun puolivälin jälkeen.
"Eikä keväällä -44 ollut kyse mistään antautumisesta vaan aivan samat ehdot, jotka sitten elokuussa hyväksyttiin. Miksi mutiset joutavia? "
Sinähän se joutavia höpiset. Perehtyisit hieman historiaan.
Antautumisen varalta oli Voroshilovin työryhmä laatinut toimintatohjeen. Se luovutettiin NL:n ulkoministeriölle. Kun torjuntavoiot muuttivat tilanteen, ei ohjeeseen palattu. Suomalaiset tutkijat löysivät sen Venäjän arkisotista -93 - ja kauhistuivat. Ei ole mitään epäselvää. Kesän -44 taistelut pelastivat miehitykseltä ja sen seurauksilta.
Ei sillä ole mitään "virkaa" jos miesvoimat puuttuu. Saksalaiset kyllä lupasivat Salpa-Asemaan voimaa. Mutta, mutta kun sitä ei sitten ollutkaan olemassa. Oli vanhoja suomalaisia reserviläisiä ja konekiväärejä ja "piiskatykkejä". Olisihan niilläkin jotakin saanut aikaan, jos vetäytyminen Suomen pääjoukoilta olisi jouduttu tekemään tuohon puolustus-asemaan 1944. Raskas tykistö ehkä olisi silloin jo menetettynä.
pari divisioonaa ja muita joukkoja. Kyllä SALPA olisi kyetty miehittämään. Nythän oli varaa irrottaa Kannakselta kaksi prikaatia Laatokan pohjoispuolelle ja palauttaa sakemannit.
tilanne vallitsi heinäkuun lopulla.Jos venäläiset olisivat saaneet aikaiseksi ratkaisevan läpimurron Viipurin seudulla kesäkuun lopulla, niin Suomen armeija olisi ollut hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin Talvisodan lopulla. Pääosa armeijasta olisi jäänyt Saimaan itä ja pohjoispuolelle eikä mistään olisi riittänyt joukkoja miehittämään Talvisodassa Kymijokilinjaa tai jatkosodassa Salpa-asemaa.
Mutta oli kuitenkin varauduttu Salpa-Asemaa käyttämään viimeisenä mahdollisuutena. Miehet olivat "edessä" mutta takana olisi ollut viimeinen reservi, 100 000 naista. Ja nuoria poikia (16-18 v.) "vanhusten" lisäksi. Ja olisi sieltä edestäkin porukkaa saatu oikealla viivytystaktiikalla. Eiköhän se Viipurin "menetyskin" juuri sitä ollut.
Se Viipurin mentys kyllä viittaa johonkin operaatioon, jota ei kuitenkaan tarvittu. Takerru tuohon Eeva Tammi. Se voi olla se asian ydin.
RvPr ja myöhemmin sakujen 122. D olisivat olleet käytössä. Kyettiinhän linnoittamaton VKT-asemakin miehittämään hyvin vaikeassa tilanteessa ja vähemmillä joukoilla.
nuo naiset, taisi olla vaan vitsi. Ei Suomen laki sallinut naisia eikä alikäisiä "surmansuuhun" ?
"Ihantala, turhako?
Uusi ajatus? 10.7.2010 21:21
Kesän -44 taistelujen ja erikoisesti Ihantalan ihmeen sanotaan pelastaneen Suomen itsenäisyyden. Väitän, että näin ei ehkä sittenkään välttämättä ole."
Tuotahan teikäläiset aina jankuttaa. Täysin perusteetta kuten tälläkin kertaa.
"Puna-armeijahan miehitti koko Itä-Euroopan eli ainakin 5 itsenäistä valtiota (Puola, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria) mutta eihän niitäkään N-liittoon liitetty. Miksi siis olisi Suomikaan liitetty? Kuten nähdään myös siitä, että N-liitto olisi talvella 1944-45 voinut ottaa Suomen hyvinkin helposti jos olisi halunnut. Mutta eipä vain halunnut."
Miksi listastasi puuttuvat Viro, Latvia ja Liettua? Oletkos Bäckmänni vai se hirttäjä-ämmä?
Viro, Latvia ja Liettua liitettiin. Miksei Suomeakin olisi liitetty?
Puna-armeija menetti mahdollisuutensa Suomen valtaamiseen kun sen valiodivisioonat tuhottiin Talin-Ihantalan pelloille. Suomen armeija säilyi iskukykyisenä, mutta stavka (NL:N pääesikunta) ei voinut antaa tälle suunnalle enempää joukkoja, ja näin oli sodan loppuun asti.
Sodan loputtua Euroopassa Stalinille oli poliittisesti mahdotonta aloittaa uutta sotaa Suomea vastaan. Stavkassa oltiin siis arvioitu oikein: Kesä-heinäkuun taitteessa -44 Suomi on otettava, tai sitten ei koskaan.
"Mitenkään väheksymättä hirveitä taisteluja kokeneita veteraaneja sanon, että kesän -44 taistelut lukemattomine uhreineen taisi olla turha suonenisku kansaamme kohtaan."
Höpinää.
" Eritoten siksi, että lopputuloshan oli antautuminen de facto. Syy miksi kansan haluttiin taistelevan oli vuoden 1918 lahtarien pelko siitä, että hallinto vaihtuu ja heidät viedään vastaamaan tekosistaan. Murha kun ei vanhene koskaan.2
Onko käpykaartilaisen tekemä poliisin murha Hämeenkyrössä vanhentunut? Vastaa rehellisesti, älä kiemurtele.
Ota selvää, mitä sanat "antautuminen" ja "de facto" tarkoittavat.
suurhyökkäys ei olisi saanut olla somalaisille yllätys. Tiedustelutietojen perusteella tehtyjen johtopäätösten olisi pitänyt osoittaa, mitä oli odotettavissa. Toisaalta suomalaiset olivat eläneet sotatilaan nähden rauhalli-
sissa olosuhteissa, mihin kuuluivat puuhdetyöt ja erilaiset ajanvieteohjelmat eikä niinkään kuri ja tiukka koulutus ja asemien kunnostus (Viipuri -44) . Tämä on ainakin osatotuus. Toisaalta toisen maailmansodan loppuvaiheessa huomattiin, että suurtaistelussa puolustusasemat aina murtuivat, jos hyökkäys tuli riittävän suurin voimin. Vastahyökkäykset olivat vastustajan pysäyttämistä varten. Siihen suomalaisilla ei ollut varaa Kan-
naksella suurhyökkäyksen alkuvaiheessa.
kuukauden mittaisella torjuntataistelulla suomalaiset saavuttivat ajanvoiton, mikä antoi poliittisille johtajille lisäaikaa erilaisten neuvottelujen käymiselle. Toisaalta neuvostojoukoille oli annettu määräaika- ehkä kuukausi- minkä kuluessa oli päästävä asetetuun tavoitteeseen. Sen jälkeen pääosa hyökkäysyhtymistä tarvittiin muualla, Saksan vastaisella rintamalla.
Suomalaisten onnistunut taistelu muutti myös Neuvostoliiton rauhanvaatimuksia lievemmiksi. Aikaisemmin esiintynyttä ehdotonta antautumista ei enää tuotu esille. Tässä mielessä Suomi oli voittanut paljon. Menetykset kuitenkin olivat raskaat, sillä kesäkuun aikana kokonaistappiot olivat lähes 25000 miestä. Toisaalta venäläisten kärsimät isot tappiot yllättivät heidätkin. Suomalaisten kokonaistappiot olivat heinäkuun puoliväliin mennessä noin 43000 miestä joista 6500 kaatunutta. Neuvostoliiton tappioa on arvioitu noin 200 000 mieheksi. Suomen asema ei siis ollut mitenkään toivoton suurhyökkäyksen päättyessä torjuntaan 1944.
sotanäyttämöiden yleistilanteella oli vaikutusta Suomeen, niin myös Suomen rintamatilanteella Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana oli vaikutusta Hitlerin päätöksiin. Neuvostojoukkojen aloitettua heinäkuun 13 päivänä hyökkäyksen Saksan Pohjoista armeijaryhmää vastaan Balttiassa Hitler vaati rintamalinjan ehdotonta pitämistä Narvajoella, vaikka sotilasjohto vaati vetäytymistä. Hitler katsoi, että suomalaisten kannalta Narvan rintaman pitäminen oli tärkeä. Kiista meni niin pitkälle, että maavoimien esikuntapäälikkö pyysi eroa. Hänen sijalleen valittiin kuuluisa panssarikenraali Guderian.
Suomella oli merkillepantavissa määrin lykkyä. Itsenäisyyden menetys oli todennäköistä, mutta toisin kävi. Sopii ihmetellä.
No, joka tapauksessa talvisodasta selvittiin oman vastarinnan avulla ensiksi, sitten sen vuoksi, että Stalin koki riskin joutua sotaan länsiliittoutuneiden kanssa liian suurena. Oli pakko lopetella sillä kertaa...
Jatkosodassa oli taaskin ensimmäisenä oma taistelutahto. Lopulta Stalinin kiire Saksaan toi ratkaisun. Ne parisataatuhatta neuvostosotilasta, jotka Suomen rintamalta siirrettiin, olivat enemmän kuin tarpeen muualla. Kannattaa muistaa, että pelkästään Berliinin taistelut aiheuttivat puna-armeijalle yli 300 000 sotilaan tappiot.
Vaikka Ihantala ns. voitettiinkin niin se kuitenkin mursi selkärankamme ja osoitti Suomen johdolle millaiseksi sodankäynti oli kehittynyt. Kuten myös millaiseksi Puna-armeija oli kehittynyt. Puna-armeijalle se oli vain yksi hävitty, tai paremminkin tavoitteistaan jälkeen jäänyt taistelu, jollaisia se oli joutunut kokemaan Saksan kanssa satoja. Sillä ei ollut Puna-armeijalle mitään käytännön merkitystä.
Kuten Roosevelt sanoi ennen Normandiaa: "Jos tämä taistelu hävitään niin briteille se on sodan loppu mutta meille se on vain yksi hävitty taistelu". Niin oli Ihantala-Vuosalmi neukullekin. Vain yhden, tavoitteistaan jälkeenjääneen, hyökkäyksen kulminaatiopiste. Niihin se oli tottunut eikä tilanne aiheuttanut Kremlissä mitään väristytyksiä tai paniikkimielialoja.
Suomen johto tajusi, että me emme kestä enää toista Ihantalaa tai toista Vuosalmea. Sota on nyt lopetettava ja sillä hyvä. Jos Ihantalan jälkeisillä linjoilla olisi tullut heinä-elokuussa uusi Valkeasaari olisi se ollut Suomen armeija totaalituho. 10 000 kaatunutta ja joukot ympäri metsiä. Tykistökin olisi jäänyt Ihantalan metsiin.
Siinä mielessä se oli meille turha taistelu koska palattiin siihen tilanteeseen mitä meille oli tarjottu jo keväällä -44, sen jälkeen kun sakut oli karkotettu Baltiasta. Mutta saivathan hysteerikot lisää sankarivainajia.
Ihantalan jälkeen vaatimasta ehdotonta antautumista ja ilmoitti olevansa valmis ottamaan Suomen valtuuskunnan vastaan.Myös Stalinille oli selvinnyt, että Suomen armeijaa ei ollut onnistuttu lyömään suunnitelman mukaan, eikä maa ollut antautumassa.
Stalinille oli selvinnyt, että Suomen armeijaa ei ollut onnistuttu lyömään suunnitelman mukaan, eikä maa ollut antautumassa.
Niin, ei suunnitelman mukaan mutta kerrankos sodassa suunnitelmista lipsutaan. Niin kävi II MS:ssa kaikille armeijoille, lukemattomia kertoja. Ei Kreml Ihantalan takia paniikkiin mennyt eikä pitkän tähtäimen suunnitelmiaan muuttanut. Jos se olisi välttämättä halunnut Suomen ottaa niin se olisi voinut tehdä sen seuraavan syksyn aikana ihan täytetöinään.
Ehdonta antautumista kannattaa yrittää vaatia josko vastapuolella sattuisi hermo pettämään ja vaatimus menisikin läpi. Ei siihen vaatimukseen kannata sen isompaa huomiota kiinnittää, normaalia neuvottelutaktiikkaa. Että on mistä näennäisesti voi sitten mukamas tinkiä.
Totuus on se, että toista Ihantala ei armeijamme olisi enää kestänyt. Sekin, että neukkujen uusi suurhyökkäys olisi aivan varmasti ollut ihan eri suuruusluokkaa mitä Ihantala oli. Esim. neukkujen tykistön Ihantalassa ampumat kranumäärät olivat vain pieni osa siitä mitä ne ampuivat Valkeasaaressa.
Valkeasaaren ammuskelut olivat tavanomainen valmisteltu keskitys. Sellaiseen kerätään ammuksia pitkään ja sitten ammutaan suunnitellusti. Ihantalassa oltiin prosessissa ja neukut taatusti ampuivat niin paljon kuin pystyivät. Sen enempää ei pystynyt. Rintamatilanne ei sallinut eikä huolto.
Voi olla, että Suomi ei tosiaankaan olisi kestänyt toista erää tyyliin Suomi vs. Neuvostoliitto. Sellaisen lopputulos olisi ollut selvä. Mutta kun kysymys ei ole mistään idioottomaisesta tietokonepelistä, monet ulkopuoliset seikat muuttavat kuvaa. Edes diktatuurin resurssit eivät ole loputtomat ja neukkula oli vuotanut verta jo suunnattomasti. Omat tilastonsa kertovat sodan sotilastappioista, että olisivat yhteensä jopa 7 miljoonaa. Diktatuurikin voi joutua pohtimaan, kannattaako hakata päätä seinään jonkun Suomen takia, jos sillä menetetään lisää 100 000- 250 000 miestä, joille olisi muutakin käyttöä.
Ja tämä: neukut eivät olisi mitenkään automaattisesti päässeet uusintayritykselläkään Ihantalasta läpi. Samaa tappiosuhdetta se olisi tiennyt jatkossakin.
" Siinä mielessä se oli meille turha taistelu koska palattiin siihen tilanteeseen mitä meille oli tarjottu jo keväällä -44, sen jälkeen kun sakut oli karkotettu Baltiasta. "
Ennakkoehdot neuvotteluille olivat vuodatettu saksalaisten tietoon joten Stalinin tarkoitus oli saada syttymään sota Suomessa olevia saksalaisia vastaan. Tällä asialla oli merkitystä.
Stalin esitti listansa jonka sisältö jakautui II - osaan joissa molemmissa oli kolme asiakokonaisuutta. Osa I - Jo ennen Moskovan neuvotteluita Suomen piti etukäteen hyväksyä KOLME asiakohtaa. a) ” NL ei vaadi sotaa Saksaa vastaan mutta suhteet on katkaistava. Jos Suomi on neutraali se ei salli vieraiden sotavoimien oleskelua maassaan. Ne on ainakin internoitava. Jos se on Suomelle ylivoimainen tehtävä NL on valmis antamaan välttämätöntä apua maa ja ilmavoimien muodossa.
b) Vuoden 1940 rauhansopimus on kaikilta osiltaan saatettava voimaan. Suomalaiset joukot vedettävä vuoden 1940 rajalle.
c) Sotavangit ja keskitysleireissä olevat ja työvelvolliset on luovutettava.
Osa II – Moskovassa voi neuvotella kysymyksistä jotka koskevat: a) osittaista ja täydellistä demobilisaatiota. b) sotatoimien tai Neuvostoliiton alueen miehityksen aikana aiheutettujen vahinkojen korvaamista. c) Petsamon piiriä.
Vain kaksi päivää myöhemmin Suomen saatua ehdot NL vuodatti ehdot julkisuuteen Dagens Nyheterin palstoilla. (”” Oliko Stalinin tarkoitus saada ehdot saksalaisten tietoon.””)
Mannerheim piti saksalaisten internoimista ”fyysisenä mahdottomuutena”. Epäilyttävältä tuntui myös demobilisaatioon viitannut pykälä, jota pohdittiin eduskunnassa että myös kuunneltiin Ruotsin UD:n mielipiteitä.
Hallitus päätyi antamaan seuraavan vastauksen Stalinille: ” Suomen hallitus, joka vakavasti pyrkii rauhallisten suhteiden pikaiseen palauttamiseen Suomen ja NL kesken, on tarkoin harkinnut Neuvostohallituksen esittämiä välirauhanehtoja. Hallitus on selvillä siitä, että edellytyksenä Suomen puolueettomuudelle välirauhan jälkeen on, että sotaa käyvän vieraan vallan joukkoja ei ole sen alueella. Tämä kysymys on kuitenkin niin monimutkainen, että se vaatii tarkempaa harkintaa. Suomen hallitus tahtoo siitä syystä ehdottaa neuvotteluiden aloittamista, joiden yhteydessä se saisi tilaisuuden esittää käsityksensä tästä ja muistakin kysymyksistä, jotka koskevat NL esittämiä välirauhanehtoja. Ulkoministeri Günther ja kapinettisihteeri Boheman olivat tyytyväisiä lausuntoon ja toivoivat positiivisia tuloksia.
Stalin ei hyväksynyt Suomen antamia näkökantoja. Kreml antoi vastauksen kahta päivää myöhemmin. ” Paasikivelle jätetyt ehdot olivat NL vähimmäis – ja perusvaatimuksia”; ainoastaan niiden hyväksymisen jälkeen voitaisiin keskustella vihollisuuksien lopettamisesta. Vaatimuksen hyväksymistä odotettaisiin maaliskuun 18 päivään saakka. Suomi oli saanut selvän ultimaatumin.
!!!!!!!!!!!::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Jos Suomi olisi hyväksynyt edeltäpäin saksalaisten internoimisen ja juuri tähän Stalin haki takeita,
että Helsinki suostuisi Kremlin kaavailemaan rauhaan.
Sellaiseksi ennakkoehdoksi sopi vaatimus saksalaisten internoimisesta. Tämänsuuntainen yritys merkitsi
auttamattomasti välirikoa Berliiniin, joloin Rytillä ei olisi enää ollut paluuta entiseen.
Tipottain tulleet ehdot hämäsivät Kollontainkin luulemaan muuta, eikä tietoisesti johtanut harhaan ruotsalaisia ja suomalaisia.
Asia voidaan muuttaa monimutkaisesta yksinkertaiseksi. Suomen johdolla oli vankka pyrkimys rauhaan jo vuoden -43 puolelta alkaen. Jos alkukevään -44 ehdotus olisi mitenkään käynyt rauhanteon pohjaksi, sitä olisi alettu työstää.
...oli paremmassa lyönnissä, kuin Talvisodassa ja materiaali oli riittävästi. NL:lla ei ollut enää asettaa joukkoja tä.lle suunnalle suurhyökkäyksen malliin. 'Mahdollisuuksien ikkuna' Suomen valtaamisen oli sulkeutunut.
Kun Stalin ei enää vaatinut armeijaltaan Suomen sotilaallista valtausta nyt mahdollisuuksien mentyä, sillä yritetään todistaa ettei hän ollut vaatinut sitä lainkaan? "Happamia sanoi kettu...."
Sampo Ahto:
"Niin varmoja Kremlissä oltiin täydellisestä voitosta, että 28. kesäkuuta, siis edelleen päivälleen 60 vuotta sitten, Moskovassa saatiin valmiiksi huolellisesti laadittu asiakirja, joka suomalaisten olisi antautuessaan ollut allekirjoitettava. Asiakirja sisälsi viisikymmentäkuusi kohtaa. On paikallaan toistaa siitä muutamia kohtia.
“Suomen hallitus ja puolustusvoimain ylipäällystö tunnustavat Suomen asevoimien täydellisen häviön sodassa SNTL:ää vastaan ja ilmoittavat Suomen ehdottomasta antautumisesta pyytäen lopettamaan sotatoimet...
Täten Suomen maa-, meri- ja ilmavoimat, sijainnistaan riippumatta antautuvat ehdoitta...
Suomen puolustusvoimain ylipäällystö suorittaa kaikkien Suomen maa-, meri- ja ilmavoimien aseistariisumisen NL:n sotavoimien ylipäällystön määräysten, aikataulun ja järjestyksen mukaisesti sen valvonnan alaisena...
Tämän asiakirjan allekirjoittamishetkestä lähtien siihen saakka kunnes NL:n sotavoimien ylipäällystö on ottanut valvontaansa kaikki Suomen tietoliikenneyhteydet, kaikki radiolähetykset Suomen alueella on kielletty ja Suomen lennätin-, puhelin- ja radioyhteydet muihin maihin katkaistaan...
Antautumisehtojen täyttämiseksi ja SNTL:n etujen turvaamiseksi NL:n sotavoimien ylipäällystö miehittää omin asevoimin ja oman harkintansa mukaan osittain tai kokonaan Suomen alueen, sen satamat, Ahvenanmaan saariston ja Suomenlahden saaret. SNTL:n hallitus toteuttaa kaikkia miehitysvaltiolle kuuluvia oikeuksia Suomen miehitetyillä alueilla. NL:n sotavoimien ylipäällystö julkaisee omat käskyt ja määräykset. Suomen hallitus ja Suomen kansa pyrkivät kaikin tavoin myötävaikuttamaan näiden käskyjen ja määräysten täytäntöönpanoon. Suomen hallitus antaa viipymättä määräykset kaikille viranomaisille totella ehdoitta määräyksiä.
Suomen hallitus sitoutuu toteuttamaan sellaiset lakisääteiset ja muut toimet, jotka NL:n sotavoimien ylipäällystö katsoo tarpeellisiksi tämän asiakirjan ehtojen täyttämiseksi. Suomen hallitus vastaa kaikista miehittämisestä johtuvista menoista. Suojeluskunnan kaikki osastot ja liittymät sekä Suomen muut vastaavat järjestöt on riisuttava aseista välittömästi...
Kaikki suojeluskunnan jäsenet on internoitava...
Liittoutuneille aiheutettujen tappioiden maksamisen vakuudeksi NL:n sotavoimien ylipäällystö asettaa takavarikkoon sekä Suomen pankin että muiden pankkien kultavarannon, ulkomaan valuutan ja muut arvotavarat.”
Kauhistuttavassa asiakirjassa on erityisen uhkaavaa sen sisältämä määräys kaikkien suojeluskuntalaisten internoimisesta eli vangitsemisesta. Toistasataatuhatta suomalaista olisi siis jo heti ensi alkuun lähtenyt Stalinin leireille."
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200403_sivu_23.html
Kesäkuun vaatimuksiinsa bolsut eivät koskaan enää palanneet, senjälkeen kun heidän kaartindivisiooniensa sotilaat makasivat "sammunein silmin", käyttääkseni Marskin sanontaa, Ihantalan taistelumaastossa. Torjuntavoitto oli todella torjuntavoitto. Ei se siitä selittelemällä muutu.
Joo, mutta täällä meillä Pispalassa yritetään sovitella marskin päälle kureliivejä. Onnistuisiko vähätteleminen sillä keinolla. Entä hienommilla kengillä. Entä sillä, että väitettäisiinkin marskin olleen alkujaan ufo? Entä sillä, että...
Ihantalan merkityksestä Suomelle: se pelasti Suomen itsenäisyyden sillä hetkellä ja periaatteessa jatkossakin. Neukut ymmärsivät, että tulee liian kalliiksi.
Suomelle olisi vaihtoehtoisesti ollut edessä kovempi tie kuin Eestille. Eestissä olivat ensimmäiset suurpuhdistukset 1940 miehityksen jälkeen. Toinen kierros alkoi 1944 jälkeen ja jatkui periaatteessa 50-luvulle asti. Vähintään Eestin kokemusten tuomaan "syvyyteen" asti Suomea olisi puhdistettu, mutta käytännössä enemmän, suuremman uppiniskaisuuden vuoksi.
Turha on Ihantalan voittoa turhitella. Turhittelijat ovat yleensä niitä, jotka haaveilevat yhä Suomesta Neuvostoliiton osavaltiona, että kivaa olisi muka ollut. Idän johtajat eivät vain olleet yleensä kovinkaan innostuneita paikallisista kommunisteista. Puhdistuksissa niitä puhdisteltiin yllättävän kovalla puhdistussuhteella. Olisi monelta Ihantalan turhittelijalta jäänyt aatteen paratiisi näkemättä.
Suomen historian yksi surullisimmista merkkipaaluista on vuoden 1941 sisältämä hyökkäystappio Kannaksella ja Syvärillä.
Puna-armeija sai tuolloin torjuntavoiton ja Suomi kärsi musertavan hyökkäystappion. Suur-Suomea ei koskaan syntynyt
http://www.ylioppilaslehti.fi/kuvat/2008/suursuomi_17.jpg
Puolestaan Operaatio Bagrationin jälkeen (kesällä 1944)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Bagration
kaikille oli selvää että Saksa oli taas kerran saanut loistavan torjuntavoiton ja puna-armeija oli jälleen kerran kärsinyt musertavan hyökkäystappion. Stalingradin jälkeen Neuvostoliitto oli kärsinyt hyökkäystappioita toinen toisensa perään ja Saksa oli saanut vastaavan määrän ehdottomia torjuntavoittoja.
Seuraus tästä kaikesta oli , veikkaisin, että puna-armeija oli vuonna 1944 romahtamisen ja masentumisen partaalla.
Vasta rauhantulo toukokuussa 1945 pelasti puna-armeijan jatkuvilta hyökkäystappioilta. Tuskinpa puna-armeija olisi kestänyt enää yhtäkään hyökkäystappiota tuon kuukauden jälkeen.
Ei puna-armeija kestänytkään. Romahduksen monivaiheisena seurauksena oli viimein 60-luvulla Moskvits Elite, joka oli kammottavasta seuraava. Kammottavampi taitaa olla sinun järjentorjuntajuoksusi.
kansantalous todellaki oli 1945 siinä kunnossa ettei se olisi kestänyt yhtäkään Pyrroksen voittoa. Hengenpitimiksi käytiin kauppaa Krimistä ja Itä-Saksasta. Kun "hintalappu" ei miellyttänyt länttä, niin sitten taas kiukuteltiin olan takaa. Yksi katkerimpia paikkoja NL:lle oli 40-luvulla se, että vaikka he aseistivat Israelin ja mahdollistivat voiton juutalaisille ,niin välittömästi sodan jälkeen Neuvostoliitto heitettiin neuvottelupöydästä ulos ja käskettiin pihalle leikkimään muiden pienten poikien kanssa. Taitaa juontaa niiltä ajoilta tuo Venäjän katkeruus ja alemmuudentunne. Puhutaan legitiimeistä intresseistä ja halutaan neuvottelupöytään G7:n isojen poikien kanssa vaikka kansantalous viittaakin noin G-107:n suuntaan. Monilla ex-suurvalloilla on iso ongelma jos sielu on supervallan sielu ja hartiat pikkupojan hartiat. Britanniallakin opetteluun meni monta sukupolvea. Nykyisin se on jo alistunut USA:n sylipuudelin osaan. Siitäpä tulikin mieleen, että onko Neuvostovenäjä tiedustellut Kiinalta mitä heillä on suunnitelmissa Venäjän varalta. Uuden isännän ääntä kannattaa kuunnella hyvissä ajoin.
Karjalan armeijan joukot kyllä olivat Syvärin eteläpuolella joten ei se niin musertava ollut.
Kannaksen tappio? Kannas saatiin takaisin ja pidettiin vuoteen 1944 asti.
heheheheh nyt voitkin kertoa "urhean ja taidokkaan" saksalaisen kenraali von Leebin surkeasta häviöstä Tikvinässä joka maksoi käytännössä Leningradin sekä Moskovan valtaamismahdollisuuden puhumattakaan Aatun typeristä käskyistä Stalingradin ja Kurskin aikana kuten se ettei Paulus saa murtautua ulos ja perääntyä Stalingradista tai se että Italiaan on siirrettävä joukkoja joten Citadel peruutetaan vaikka Kurskista Sisiliaan siirretyillä joukoilla ei ollut mitään vaikutusta.
Ai Puna-Armeija romahtamisen partaalla vuonna 1944? Mitähän historiankirjoja mahdat natsi olla lukenut.
Toukokuussa Puna-Armeija oli jo idiootti Berliinissä. Missä oli hyökkäys tappiot vai väitätkö että natsi puollustivat menestyksekkäästi Berliiniä? Siksikö Aatu ampui aivonsa ulos bunkkerissaan. hahahaha
on nykyisinki ettei perustavaa luottamusta ole syntynyt. Tiedä sitten ymmärtävätkö he itsekkään (Neuvostoliitto Venäjä) kuinka räikeässä ristiriidassa heillä ovat sanat ja teot. Ikänsä järjestelmän sisällä kasvaneet varmaan osaavat ne erottaa, mutta länsimaiseen elämänmuotoon ja arvoihin kasvaneella pienellä kansalla joka taistelee olemassaolostaan se on jo vaikeampaa. Vaikka välirauhansopimusta noudatetaan kirjaimellisesti ja liturgiat toistetaan hammasta purren niin kannattaa kuitenki pitää henkivakuutus voimassa. Meidän tapauksessa se oli asekätkentä. Kieliopinnoille on kaikkein pahinta myrkkyä se, että joudutaan liturgisesti pakolla toistamaan itselleen vieraita tai tarpeettomiksi koettuja sanoja. Katso pakkoruotsi. Suhteita Saksaan on helpottanut viimeiset 500v se, että puhutaan kulttuurisesti samaa kieltä.
minusta oli taas kiva kun Tukholmassa käydessä ihan hyvin pärjäsi sillä haukutulla "pakkoruotsilla" jota koulussa luettiin 55 vuotta sitten.
myönteinen suhtautuminen Ruotsiin ja ruotsinkieleen taitaa olla aika poikkeuksellista jos lueskelee noita EIRY:n kannanottoja. Heille ruotsinkielen opiskelu on yhtä vastenmielistä kuin Suomen valtion päättäjille tavata uutta yya-aapista. Toisaalta siinä ei auta mikään jos haluaa välttää lukkarin karttakeppiä sormiltaan.
on Suomelle tärkeää, koska aikanaan toteutuu se Dordek- talous ja valtioliito, melko varmasti. Englannilla tietysti on asemansa, mutta skandinavinen kieli on ehdoton.
pidät YYA-kielen osaamista Suomessa.
koulussa myös Saksaa. Onhan se tietysti "avainkieli". Samoin Venäjäkin.
Oli tarkoitus sanoa Nordek.
Berliinin valtaus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Berliinin_taistelu
Siihen osallistui 2 500 000 puna-armeijan sotilasta ja lopulta Saksa, Natsi-Saksa, antautui.
Oliko Suomen siirtyminen Akselivalloista Liittoutuneiden puolelle syksyllä -44 petturin työ?
Olisiko ollut mahdollista välttää, natsisaksalaisittain katsottuna, petturin leima ja kieltäytyä sotatoimista saksalaisia vastaan?
Joskus tulee mieleen että tänne kirjoittavat aseveliymmärtäjät eivät tajua ettei heillä ja natseilla ole paljoakaan eroa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Massacres_in_the_Soviet_Union
"Joskus tulee mieleen että tänne kirjoittavat aseveliymmärtäjät eivät tajua ettei heillä ja natseilla ole paljoakaan eroa."
Joskus väistämättä tulee mieleeni Viron historia - jos olisimme valinneet toisin. Toisaalta myös tuo natsivertauksesi tuo mieleeni aidon natsin, joka yrittää kiilottaa natsien hirmutekoja.
tuota Suomen siirtymistä, niin huomataan, että se tapahtui länsiliittoutuneiden puolelle. Sieltä "sankasta joukosta" pian löydettiin vanha kumppani Saksan Liittotasavalta jonka kanssa olikin helppoa palauttaa vanhat kulttuuri ja taloussuhteet. Luettuani viime vuosina ahkerasti teollisuushistoriaa, niin huomasin, että sadoissa Suomessa toteutetuissa teollisuusprojekteissa Neuvostoliitto oli saanut vapaassa kilpailussa hinta laatusuhteilla yhden ainoan toimituksen. Rautaruukin masuunin. Lähes kaikki muu olikin mennyt vapaassa kilpailussa Saksaan tai pohjoismaihin. Sotien jälkeinen pakkoavioliitto Neuvostoliiton kanssa oli helpompi kestää kun muisti, että se aito nuoruudenrakkaus uskollisesti odotti Itämeren etelälaidalla.
"Oliko Suomen siirtyminen Akselivalloista Liittoutuneiden puolelle syksyllä -44 petturin työ?"
Äärivasemmisto toitotti äänekkäästi, että pitää tilata idästä sitä sun tätä. Valitettavasti toisinaan tilattiinkin. Samat aatteenmiehet saivat sitten itse olla kärsimässä ja toteamassa, että mitä se itälaatu on kun esim. sähkövetureita saatiin katsella lähemmin. Suomessa saatiin mokomat rakentaa liki kokonaan uusiksi. Tuli tuettua aatetta.
Muista eräänkin vasemmistolehden, joka etusivullaan vaatimalla vaati, että Suomeen on saatava matkustajakoneita idästä. Kuinka moni äänestää, että olisi ollut hyvä juttu? Onneksi ei tilattu sen ensimmäistäkään!
Suomen olis isiis pitänyt uhrata itsensöä?
Saatana jo sen perusteella ne olisi tuhonneet Suomen kansan että meillä oli piirityksen luoteisosa hallussamme.
Sotaa ei pelata tunteilulla. Sodassa ei ole pettureita ja mahtailijoita. Se on sitä kuka siitä selviää hengissä. Varsinkin kuten Marski sanoi.
Saksa ja Venäjä olivat niin isoja kansoja että niillä oli vara uhrata siviileitä ja sotilaita. Suomalaisten ja monien muiden Euroopan pienien kansojen kohdalla asia ei ollut näin.
Loviisa 1 ja 2 pelaa hyvin, samoin sähköveturit. Olihan Ladatkin kunnon puolimaastureita esim. metsureille.
Me olemme ne Loviisatkin rakentaneet. Ovat pelanneet aika erilailla kuin eräskin Ukrainassa sijainnut toisenlaatuinen kamiina.
Ladoja oli itsellänikin, kun työläisperheestä olen (vaikken olekaan kallistellut vasemmalle). Köyhän oli pakko ostaa halpaa. Kyllähän Ladalla kulkemaan pääsi, yleensä paremmin kuin kävellen. En kuitenkaan pysty sanomaan, että mitä helskutin kehumista niissä on. Kyllä niistä paikkui paikka kuin paikka, vaikka olisivat olleet kuinka vähän ajettuja ja hyvällä pidolla. Uusikin Lada, jonka ostin, oli riesa.
Nivoista muutten paukkuvat vaihdelaatikot, onko tuttua. Ja bensankulutus on niissä ollut aina hysteerinen.
Yksi autokauppiastuttava "vuoti" tietoa ladoista, että nekin harsittiin usein kasaan vasta Lappeenrannassa. Kaikkea tuli vastaan. Samassa autossa saattoi olla erikokoisia mäntiä, sylinterinkannen tiiviste saattoi puuttua kokonaan ja ihan mitä tahansa, valitse itse.
Mosset olivat niin karmeita kapistuksia, että vaan jos tiukka aatteen mies oli lisäksi harvinaisen t...ä, meni ostamaan Mossen. Valinta oli niin outo, että toiset aatteenmiehetkin kyselivät, että miksvarten kun on sentään ladat, skodat ja varppurit.
kauden lehdistön ja suomalaisen teollisuuden toimintaa rinnakkain, niin huomataan venäläisten sananlaskujen osuvuus. Bumaka on bumaka, mutta praktika on praktika. Lehdistö halusi ylläpitää kiiltokuvamaisia suhteita Neuvostoliittoon ja joka tuntui silloin riittävän Venäjälle. Samanaikaisesti suomalainen teollisuus (jopa valtio-omisteinen) asetti Neuvostoliiton sille kuuluvalle paikalle eli raaka-ainetoimittajaksi ja kaikki uudenaikaisin tekniikka jolta edellytettiin, että se on käypäistä ainakin yhden sukupolven ajan tulevaisuudessa tuotiin lännestä. Se mikä nykyisessäkin Putinin Venäjässä on äärimmäisen säälittävää on se, että siellä ei kyetä kehittelemään mitään omaa uutta tai ei myöskään investoimaan läpiruostuneeseen neuvostoaikaiseen tuotantokoneistoon. Luonnonvaratkin vähenevät tai loppuvat joskus ja silloin Venäjälle ei jää mitään muuta mahdollisuutta kuin alistua Kiinan maatalousreservaatiksi. Kaikki puutullit tai kikkailut maataloustuotteiden tuontikielloilla Venäjä aikanaan löytää edestään.
reaktoriin voitaisiin soveltaa sen aikaisten teollisuusmiesten sanontaa. Metallurgiaa on kahdenlaista. Metallurgiaa ja poliittista metallurgiaa. Kun Imatran Voima saattoi alussa asettaa toimittajia järjestykseen hintalaatusuhteella, niin siellä ei mainittu ketään venäläistä toimittajaa. Sitten astui peliin poliittinen metallurgia ja patarauta tilattiin Neuvostoliitosta. Kaikki sellainen joka edellytti kehittynyttä tekniikkaa tilattiin lännestä. Turvajärjestelmät, automatiikka ja instrumentointi noin esimerkkeinä. Tämä kaikki ei suinkaan tarkoita sitä etteikö Neuvostoliitossa oltaisi pysytty mukana kovassa teknisessä kilpailussa. Suomalaiset karjakot arvostivat neuvostoliittolaiset sinkkiämpärit hyvin korkealle.
Muistelen neukkulan aikoja. Idänmatkoilla oli aina mukana niitä, joilta valui paikoista hunajaa koko ajan kun systeemi oli niin ihana. Itse näin, että valot sammuivat rajan jälkeen ja tie töyssyyntyi. Rakennukset muuttuivat surkeiksi hökkeleiksi, vaikka piti olla turisteille tarkoitettu paraativäylä. Kaikki toiminta muuttui hankalaksi ja hitaaksi. Kyttäämistä, kaiken tavaran pulaa. Oli eksoottinen ja mielenkintoinen kokemus vierailla idässä, mutta paluu oli aina hieno. Koko turistiporukka intoutui yleensä kansanlauluihin, kun neukkutullista oli päästy läpi. Soi "Kotimaani ompi Suomi" ja siihen liittyivät jo hunajakommaritkin siinä vaiheessa. Parhaiten muistan paluista sen "valojen syttymisen", kunnon maantiet ja siistin rakennuskannan. Ja jos muuten harvoin osaa olla kotimaastaan ja kansalaisuudestaan kiitollinen, niin silloin olin.
Joku näköjään voi aatella, että itsenäisyys on turha. Että antaa muitten viedä kaiken. Avaisiko muuten omat ovensa kelle tahansa.