Usein on kysytty olisiko Viro voinnut välttää itsenäisyyden menetystä. Ehkä ei koska Viro sijaitsi Berliiniin menevällä tiellä. Neuvostoliitto olisi silti voitu pistää maksamaan kovempi hinta. Vuoden 1919 voitto olisi toistunut jos Viro ei olisi suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin syksyllä 1939.
Viro olisi ehkä voinnut?
selter oli petturi
5133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Viron itsenäisyyttä tuskin olisi noissa oloissa voinut pelastaa. Moskovalla ja Berliinillä oli vähän ymmärrystä pienten kansojen kohtalolle.
Voidaan tietysti spekuloida, olisiko Viro toisenlaisilla liittolaisratkaisuilla voinut säilyttää itsenäisyytensä. Mutta millaisella? Viro kokeili yhteistyötä sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton kanssa. Molempiin osapuoliin riitti virolaistaistelijoita.
Entä jos Viron itsenäisyyden takuumiehiksi olisi laittanut täyden arvovaltansa sekä Suomi että Ruotsi - tai näistä edes toinen?
Entä jos Suomi natsi-Saksan liittolaisena olisi lähtenyt korostamaan "Suomen siltaa" ja Viron ja Suomen ikiaikaista yhteyttä vaatien valtioliittoa Viron kanssa ja Suomenlahden molempien rantojen yhdistämistä? Tällöin 1941 Suomi olisi ottanut kontolleen Viron "miehittämisen" ja vaatinut Saksaa pysymään poissa verisukulaistemme maalta, Latvian ja Liettuan tosin uhraten. Toisaalta sitten olisimme saaneet 1944 olla mukana ottamassa vastaan neuvostoarmeijan hyökkäystä ei ainoastaan Kannaksella, vaan myös Narvajoella. Miten resurssimme olisivat siihen riittäneet?
Toisaalta vanha NL tuskin olisi sallinut Suomenlahden molempien rantojen jäävän pois kontrollistaan. Jos jostain syystä Viro olisi saanut taakseen sellaisen takaajan, että hyökkäys sinne olisi ollut mahdoton, olisi NL toteuttanut laivastonsa liikkumisvapauden Suomenlahdella valtaamalla sen pohjoisrannan. Tällöin Baltia olisi ehkä voitu jättää rauhaan - edellyttäen, ettei se olisi toiminut natsi-Saksan astinlautana Neuvostoliittoon.
Eli liikaa jossittelua...
Kuitenkin loppukaneettina: Baltian maiden ajautuminen NL:n haltuun vahvisti sen, että Suomi saatettiin jättää sivuun NL:n suunnitelmissa. Varsinkin jos Suomi suostuisi taistelutta kaikkeen siihen, minkä se olisi voinut menettää taistelussakin.
Ehkä niinkin, tosin Balttian maiden ja Puolan olisi pitänyt ajoissa tiedostaa tilanne ja toimia, mikäli olisivat halunneet pitää yllä jonkinlaista keskusteluhyhteyttä, mutta esim. Puola oli niin omissa skenaarioissaan, ettei tämä ollut mahdollista ja itseasiassa oli ensimmäinen maailmansodassa yhdessä vallattu valtio ( N-liitto ja Saksa ).
Silloin kun taistelut alkoivat, oli jo liian myöhäistä, asia olisi pitänyt keskustella selväksi jo paljon aiemmin.
Puolalla ei ollut mitään asiaa Baltiaan. Liettualaiset eivät mitenkään erityisesti nauttineet siitä että heidän kulttuurinsa puolalaistettiin.
Viro ei tehnyt yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa. Se pakotettiin rumalla painostuksella hyväksymään sopimus. 30 000 virolaista pakotettiin liittymään Puna-Armeijaan. Vain 30% tästä määrästä selvisi hengissä sodasta.
Lähes kaikki vuonna 1919 Venäjälle paenneet virolaiset kommunistit oli ammuttu Stalinin puhdistuksissa.
Me suomalaiset olemme ns. "maantien laidalla", mutta virolaiset suoraan keskellä!
Kaiken pahan alkusyy oli itseasiassa Pätsin kaappaus, jonka vuoksi hallituksen poliittiset hartiat eivät olleet läheskään tarvittavan leveät vuoden -39 kriisissä. Kun siihen kisätään ulkopoliittisen johdon ehdoton luottamus Saksan ja Venäjän kaikissa oloissa ilmenevään vihamielisyyteen ja sen nojalla saatavaan Saksan tukeen, niin Ribbentrop Sopimus oli todellinen kriisi.
Pienenä kansantaloutena Viro ei ylipäätään voinut varustautua edes pienen armeijansa resursseissa, mutta ainakin liian myöhään toteutuneen panssarintorjuntatykistön hankinnan kiirehtimiseen ja sotatervikkeiden varastoinnin tehostamiseen olisi ollut realistiset mahdollisuudet. Nythän vain kahdeksan tykkiä suunnitellusta 200 ehti saapua ennen 1.9.1939 .
Ei Viron armeija aivan mitätön ollut. Kalustoa ja koulutettuja miehiä riitti parinkin heikon armeijakunnan tarpeisiin, joskin näitä ryhmittymiä ei voinut verrata venäläisiin vastaaviin ja kaikissa suhteissa ei oikein suomalaisiinkaan.Jälkimmäisilläkin kun oli käytössään parempi teollinen ja väestöllinen pohja. Kuitenkin, hankintasuunnitelmissa olevalla pst.kalustolla ja riittävillä varastoilla Viron valtaaminen ei olisi ollut pelkkä "poliisitoimenpide" ja puheille vapaaehtoisesta liittymisestä olisi ollut niin olematon pohja, että se ei olisi käynyt edes propagandaksi.
Päts ja Laidoner valitsivat toisen tien osin aivan järkiperustein, osin hyvinkin itsekäistä syistä ja sillä tiellä he pysyivät myös kesällä 1940, vaikka silloin olisi voitu vielä tehdä edes vähän kiusaa, jos muutaman tuhannen miehittäjän hengiltäottoa voi kiusanteoksi kutsua! Nähtyyn totaaliseen antautumiseen ei minkäänlaisia järkiperäisiä perusteluita löydy koska niitä ei ole.
Virolaiset olisivat menettäneet itsenäisyytensä kaikissa oloissa, mutta toisin toimien he olisivat maksattaneet siitä korkeamman hinnan kärsimättä mitenkään olellisesti enempää kuin tulevina runsaana vuosikymmenenä kärsivät. Upseerikunnan enemmistö olisi kuollut ehkä hiukan aiemmin, mutta arvokkaammin ja osa Puna-armeijaan pakolla värvätyistä olisi kuollut samalla tavoin kuin nytkin tuli tapahtumaan, mutta hivenen aiemmin ja oman maan uniformussa. Siviiliväestö taas olisi kärsinyt samalla tavalla kyydityksistä ja maan yli marssivien armeijoiden hävityksistä, joskin osin vähän aiemmin.
Puheet Suomen tai Ruotsin takuista voidaan unohtaa. Suomi oli itse liemessä ja Ruotsikin oli liian pieni toimija taatakseen yhtään mitään. Kannattaa muistaa, että heidän innolla 20-luvulla lupailemansa 9 divisioonaa olivat nekin toden tullen pelkkiä lupauksia. 20 luvun Venäjää vastaan ne olisivat olleetkin loistava vahvistus ja riittäneet jos ei sodan voittamiseen sotilaallisesti niin kuitenkin sen pitkittämiseen ja vähäisiin myönnytyksiin, mutta vuoden 1939 Venäjää ei edes noin suuri vahvistusjoukko olisi kyennyt pitkiksi ajoiksi pysäyttämään varsinkin jos minun tavallani otaksuu, että Ruotsalaisten sisäpoliittinenkaan kantti ei olisi kestänyt sodan aiheuttamia tappioita sen jälkeen kun kaatuneitten määrä olisi kivunnut selvästi yli 15 000 tuhannen.
Lopulta Viro oli yksin naapureinaan samassa liemessä ja osin vielä enemmän sisäpoliittisesti kuralla olevat valtiot.Edes ko. maiden sotilaskalusto ei ollut kaikin osin vaihtokelpoista , mistä esimerkkinä jopa käsiaseitten ampumatarvikkeet.