Pitääkö paikkansa että Alfred Jodlin veli Ferdinand Jodl oli Norjan vuoristoarmeijan komentaja joka myös työskenteli Lapissa sekä Petsamossa ja kävi tapaamassa kenraali Dietliä?
Pitääkö paikkansa
kuka petsamon kauhu
7261
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
toimi Suomessa olevien saksalaisjoukkojen, Lapin Armeija ja 20. Vuoristoarmeija, esikuntapäällikkönä 1941-44. Dietlin kuoleman jälkeen hän oli muutaman päivän komentajan sijainen, kunnes Rendulic tuli paikalle. Jodlin seuraajaksi tuli pian kenraalimajuri Herman Hölter.
Saksalaisten esikunta oli Rovaniemen lähellä. Koska Jodl oli esikuntapäällikkönä Dietlin lähin alainen yli kaksi vuotta ja työhuoneet olivat vierekkäin, voisi arvella heidän tavanneen ainakin silloin tällöin. Varmaan Jodl kävi myös Petsamossa. Olihan siellä kolmannes armeijan vahvuudesta.
Hänet määrättiin syksyllä -44 Petsamossa olevan XIX VuorAK.n ( entinen Norjan VuorAK) komentajaksi. Hän johti AK:n vetäytymisen Norjaan.
Minä kun muistin hänet ensisijaisesti Petsamossa toimineen vuoristoarmeijakunnan komentajana.
http://www.lexikon-der-wehrmacht.de/Personenregister/J/JodlFerdinand.htm
Petsamo oli siihen aikaan osa Suomea.
Hääri siellä toinenkin paska. Koko Saksan armeijan tuleva ylipäällikkö Ferdinand Schörner.
"Arktis ist nichts" uhosi tämä saksalainen mutta menettipä silti Petsamon nikkelin ja Ruotsin rautamalmin eikä tullut Murmanskia ja Leningradia Pohjoisen kautta vallattua.
Hitlerin toinen palomies Rendulic onnistui yhtä surkeasti.
XIX VuorAK.n komentajana ei koskaan ollut Murmanskin tai Leningradin valtaus. Ruotsin rautamalmia toimitettiin Saksaan sodan loppuun asti.
Rendulicin tehtävänä oli irroittaa 20. VuorA Norjaan. Se onnistui hyvin.
Ei ollutkaan tärkein tehtävä mutta kyllä se siellä sitä varten oli että Murmanski saataisiin vallattua ja tärkeä avustusreitti Leningradiin katkaistua.
Rendulicin tehtävä oli pitää Petsamon nikkeli hallussa mutta siltipä sai turpaansa Meretskovilta. Vasta sitten kun Suomi teki erillisrauhan niin tuli hänelle joukkojen siirtäminen Norjaan ajankohtaiseksi.
lainkaan. Schörnerin tehtävä oli pitää asemansa ja suojata nikkelin saanti Petsamosta. Sch. lähti muihin hommiin jo talvella -44.
Jo loppuvuonna -41 oli käynyt selväksi, että ilman merkittäviä lisävoimia ei hyökkäystä voida jatkaa. Mannerheim kieltäytyi niitä antamasta ja Saksalla ei niitä ollut. Tai ehkä olisi, mutta Hitler piti Norjaa tärkeämpänä. Siellä oli 285 000 miestä ja mm pari jv-divisioonaa.
Suomi teki aselevon 4.9.44 ja välirauhan 21.9. Rendulic aloitti vetäytymisvalmistelut jo yöllä 2/3. 9. Karjalan Rintama hyökkäsi Petsamoon 7.10. Silloin oli vetäytyminen Lapista jo täydessä käynnissä. Petsamosta oli luovuttava 20.10.
Suomi tyhjennettiin muuten, mutta 7. VuorD jäi Sturmbock-asemaan Lätäsenolle. Sieltä se lähti tammikuussa -45. Venäläiset etenivät Kirkkoniemen vallattuaan vain Tanaan (Teno).