Ruotsi juutalaisvihan

pahemman kerran, eipä taida olla tavallisella ruotsalaisella totuudellista käsitystä asioista.

"Valehtelu kuuluu islamiin
Islamistisen terroristin ja Brittilän pommituksia suunnitelleen Mohammad Momin Khawajan entinen kihlattu Zeba Khan todisteli Kanadassa käydyssä oikeudenkäynnissä, että hänelle tuli täytenä yllätyksenä, että hänen miehensä olikin terroristi. Tämä siitä huolimatta, että Mohammad "Kavereiden kesken Mohis" Khawaja oli kertonut hänelle suoraan olevansa terroristi, kuten huomaa seuraavista Mohiksen ja Khanin välisestä keskustelusta otetuista lainauksista:

"Me tarvitsemme jatkuvaa ekonomista jihadia isku iskun jälkeen kunnes he kaatuvat, eivätkä nouse enää koskaan."
"Etkö sanoisi, että niiden 19 miehen toiminta syyskuun 11. päivänä ovat tarkimmat, tehokkaimmat ja kunniallisimmat tavat käydä ekonomista jihadia? Kuvittele, että tapahtuisi 10 kertaa syyskuun 11."

Zeba Khan vastasi tähän, että hän kuvitteli Mohiksen tarkoittavan niin sanottua "sisäistä jihadia". johon hän itse uskoo. Sisäinen jihad on sotaa omia vastoinkäymisiä, omaa epäuskoa ja muita omia henkilön sisäisiä ongelmia vastaan. Koska Mohis käytti useampaan otteeseen termiä "ekonominen jihad", oli Zeba torvi, jos hän ei tajunnut Mohiksen tarkoittavan konkreettista jihadia, johon Koraani ja islamistinen teologia suoraan kehottaa islamisteja. Varsinkin, kun ekonomia liittyy sanana tosiasialliseen maailmaan, eikä sielunelämään, ja Mohis myös aika selvästi sanoi, että hän tarkoittaa sillä syyskuun 11. tapaisia toimia. Toinen vaihtoehto tietenkin on, että Khan valehteli, kuten Koraanin mukaan kannattaa tietyissä tilanteissa toimia.

"Sota on petosta."
- Muhammed

Taqiyya on islamiin kuuluva traditio, joka käytännössä tarkoittaa valehtelua uskonnon puolesta tai sodassa, johon jihad kuuluu. Islamisteista taqiyyaa käyttävät pääasiassa shiat. Sunnien joukossa taqiyya on huomattavasti vähemmän hyväksyttyä toimintaa. Koraanissa taqiyya on ilmaistu kohdissa 3:28-29 ja 16:106. Tunnustetun Koraanin kommentaattori Ibn Kathirin mukaan jae 3:28 käskee islamisteja ystävystymään vain muslimien kanssa. Ystävyys vääräuskoisten kanssa ja avun vastaanottaminen vääräuskoisilta on sallittua vain, jos muslimi ei tunne tuota ystävyyttä sisällään, vaan pelkästään ulkoisesti. Muslimilla on oikeus peittää uskontonsa, mikäli sen julkinen ilmaiseminen vaarantaa joko islamia, islamin tavoitteita tai muslimin oman turvallisuuden. ...

...
Terroristit ja sharia-lakia vaativat muslimit ovat tulkinneet tämän tarkoittavan, että tarqiyyaa voi käyttää esimerkiksi soluttautuessa länsimaiseen kulttuuriin esittämällä joko olevansa maltillinen muslimi tai olemalla jotain muuta uskontokuntaa kuin islamia. Tarqiyyasta on kyse myös silloin, kun islamistit väittävät islamin olevan rauhan uskonto, joka kehottaa rauhalliseen vuoropuheluun muiden uskontokuntien kanssa. Tällaisesta tarqiyyasta esimerkkinä on New Yorkissa käyty "Islam on rauha!"-kampanja, jonka taustalla on kytköksiä terrorismiin, mikä tuli yllätyksenä ainoastaan niille samoille tyypeille, jotka yllättyivät myös kuullessaan Jari Sillanpään olevan homo.
[ Esimerkkejä terrorismin ja taqiyyan välisestä yhteydestä löytyy muun muassa Charles M. Sennotin kirjassa Exposing Al Qaeda's European Network ]
[ Professori Walid Pharesin kirjoitus kertoo valehtelun käyttämisestä islamilaisen valloittamisen apuna. ]

Toinen islamistinen traditio on niin sanottu "kitman". Kitman on läheistä sukua taqiyyalle ja se juontaa samoihin Koraanin jakeisiin sekä haditheihin. Kuten taqiyyassa, myös kitmanissa on kyse uskonnollisesta petoksesta, joka kuuluu islamiin ja jolle löytyy perustaa sekä islamin käytännöstä, Koraanista että islamilaisesta teologiasta. Siinä missä taqiyya on valehtelua, kitman tarkoittaa sitä, että kertoo totuuden, mutta jättää osan totuudesta kertomatta. Mikäli suomalaisen islam-tutkimuksen keulahahmo professori Hämeen-Anttila sattuisi olemaan muslimi, hänen kirjoituksensa islamista olisivat hyvä esimerkki kitmanista. Sinällään Hämeen-Anttila kirjoittaa islamista paljon faktaa, mutta hän myös jättää paljon faktaa mainitsematta. Kitmania on muun muassa se, että vähätellään islamin huonoja puolia ja korostetaan hyviä puolia.

Kitmanin ja taqiyyan ongelmana on se, että koskaan ei voi tietää, milloin muslimi käyttää niitä levittääkseen islamia länsimaihin, milloin hän ei oikeasti tiedä uskontonsa teologiaa ja milloin hän on oikeasti sitä mieltä, että tietyt asiat eivät kuulu islamiin. Esimerkiksi suuri osa sunneista ei hyväksy kitmania tai taqiyyaa, mutta myös sunnien keskuudesta löytyy sen hyväksyviä ihmisiä. Muslimeilta itseltään ei voi kysyä asiasta yhtään mitään, koska riippumatta siitä, hyväksyykö muslimi petoksen vai ei, hän vastaa, että ei hyväksy sitä tai että hän ei hyväksy sitä ainakaan tässä tilanteessa. Jos hän ei hyväksy sitä, hän on rehellinen. Jos hän hyväksyy sen, hän voi käyttää valhetta myös tässä tilanteessa."