Tulin alkoholistiksi armeijassa!

tulin tosi surulliseksi kertomastasi ja toivon että menet A-klinikalle ja kerrot siellä millaista intissä oli.
jos kaikki siellä juovat niin siihen koulutukseen on puututtava siten että siellä ei voi enää tapahtua samaa.
ymmärrätkö että me suomalaiset olemme kohta sodassa ja sinäkin joudut "rintamalle", yksin Herra tietää
mitä se tarkoittaa tänä päivänä.
olet oikeassa että armeijaa arvostetaan paljon ja siksi ihmettelen että me kansalaiset emme ole olleet tietoisia siitä että nuoret miehet alkoholisoituvat armeijassa. sellainen tieto ei ole edes käynyt mielessä
vaan ainoastaan se on huolestuttanut että mahdollinen ydinsota tekee meidän puolustautumisemme
huomattavasti monimutkaisemmaksi, lähes mahdottomaksi (?)
rukoilen puolestasi että saat avun elämäntilanteeseesi ja vien aiheesi rukouspiireihin.
voimia sinulle ja kiitos että kerroit tämän tiedon.

Kyllä tossa on perää! Oma poikani oli armeijassa pari vuotta sitten. Avoimesti on puhunut kaikesta. Esim. Cocacolaan sekoittivat käsidesiä, ja joivat sitä. Koskaan ei olisi kuulemma itse keksinyt tuollaista. Poika kertoi, että oli kaksi vaihtoehtoa: joko olla yksin ja hylättynä tai käydä tupakalla ja ryypätä muiden kanssa. Surullista, surullista, mutta totta. Koulutuksessa oli se epäoikeudenmukaisuus, että jos porukasta yksi teki jotain väärin ja kaikki muut toimivat täysin ohjeiden mukaan ja oikein, niin silti kaikkia rangaistiin. Ymmärrän, että tällainen tuntuu ja on epäoikeudenmukaista. Ehkä näin on aina ollut käytäntö, mutta silti se tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Ja vertaukseksi: poikani serkku ei armeijassa polttanut eikä juonut, ja kyllä, yksin sai olla! Kumpikaan serkuksista ei muistele armeija-aikaa hyvällä, kuten molempien isät muistelevat omaa armeija-aikaansa. Pojat sanoivat, että nykyisin on aivan liian paljon vapaa-aikaa armeijassa, enkä tarkoita lomia. On kuulemma tuntikausia pelkkää olemista, ja he toivoivat, että olisi koulutusta, siksihän he siellä ovat.