kuinka saan hometalon

Huomioni kiinnittyi Kauhajoki palstallakin virinneeseen suureen lämpöpumppukeskusteluun, jossa näitä
erinomaisia laitteita pitäisi käydä ostamassa peräti Seinäjoelta saakka. Samassa keskustelussa joku mainitsi
miten ihanan viileää on ollut kun on voinut pudottaa ilmalämpöpumpun jäähdytystoiminnon avulla huoneiden sisäilmaa.
Hyvät ilmalämpöpumpun omistajat kysynkin teiltä kuinka monella teistä on sellainen ulkoseinärakenne
, joka kestää homevaurioitumatta teknisen jäähdyttämisen mukanaan tuomat ongelmat ?
Kuinka moni teistä tietää tai edes luulee tietävänsä mitä siellä ulkoseinien välissä tapahtuu silloin
kun lämpötilojen ero on noin 10 - 15 asteen luokkaa.

Mittasin alkuillasta suhteellisen kosteuden arvoksi ulkona Vaisalan mittarilla 78.2 % lämpötila oli 21.6 astetta
jolloin kastepistelämpötilaksi muodostui n 17.8 astetta ja absoluuttisen kosteuden määrä asettui
noin 15g/m3 tienoille. Ei liene kovin vaikeata ajatella sitä, kuinka tuo lämmin vesihöyryä sisältävä
ulkoilma pääsee tunkeutumaan ulkoseinärakenteessa aina sinne höyrynsulkumuoviin saakka missä
tämä vesihöyry sitten kohtaa teknisesti jäähdytetyn sisäilman ja tiivistymistä alkaa tapahtumaan höyryn-
sulkumuovin ulkopintaan eli seinäeristeisiin kastellen ne vähitellen kokonaan, jolloin lopputuloksena
tulee olemaan seinäeristeiden homevaurio ja samalla eristyskyvyn katoaminen. Ja vielä haluan muistuttaa
siitä, että höyrymuotoisen veden maksimimäärät kasvavat samassa suhteessa kun lämpötila kohoaa.

Laskennallisesti kastepistelämpötila asettuu ympäröivää lämpötilaa noin 3-4 astetta matalammalle tasolle.
Toisin sanoen kaikki 3 astetta suuremmat lämpötilaerot sisä-ja ulkolämpötilan välillä kasvattavat riskiä
kondenssiveden muodostumiselle ulkoseinien väliin. Pahimmat riskialueet sijaitsevat huoneen ulkoseinien
alaosien reuna-alueilla koska kylmä tai viileä ilma alkaa kerrostumaan alhaalta ylöspäin.
3431
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Mukava huomata tällaisia asiallisia kirjoituksia Suomi24:lla.

Mutta joo, villathan siinä kastuu kun kastepiste syntyy seinän sisälle. Tosin talviaikaan nollapiste on väkisinkin jossakin kohtaa seinäeristettä, johon sitten alkaa kosteutta muodostumaan. Periaatteessa seinäeristeen pitäisi kestää kastepisteen syntyminen, kunhan kosteus pääsee edes jossakin vaiheessa haihtumaan pois. Yleensä seinä "kuivaa" viimeistään kevään aikana.

Nykyaikana on näitä automaattiviilennettyjä passiivienergia taloja, joissa on jopa 40cm paksut seinät. Näissä seinäeristeet eivät todennäköisesti ole koskaan kuivana. Mielenkiinnolla odottelen, koska niihin joudutaan tekemään isompaa remottia.

Äänestä

Tämä taloni on tehty 1938. Ulkona tiili ja alakerrassa sisällä tiili välissä lienee jotakin . ylakerrassa sisällä lauta ja eristeenä lienee sahajauhoja. Kellarikerroskin on betonista valettu lieneekö mitään eristettä . Talossa ei mitään murtumia. Näin ennen tehtiin.

Äänestä

kannata lämpöpumppua hankkia ollenkaan?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mika Muurimäki kirjoitti:

Huomioni kiinnittyi Kauhajoki palstallakin virinneeseen suureen lämpöpumppukeskusteluun, jossa näitä
erinomaisia laitteita pitäisi käydä ostamassa peräti Seinäjoelta saakka. Samassa keskustelussa joku mainitsi
miten ihanan viileää on ollut kun on voinut pudottaa ilmalämpöpumpun jäähdytystoiminnon avulla huoneiden sisäilmaa.
Hyvät ilmalämpöpumpun omistajat kysynkin teiltä kuinka monella teistä on sellainen ulkoseinärakenne
, joka kestää homevaurioitumatta teknisen jäähdyttämisen mukanaan tuomat ongelmat ?
Kuinka moni teistä tietää tai edes luulee tietävänsä mitä siellä ulkoseinien välissä tapahtuu silloin
kun lämpötilojen ero on noin 10 - 15 asteen luokkaa.

Mittasin alkuillasta suhteellisen kosteuden arvoksi ulkona Vaisalan mittarilla 78.2 % lämpötila oli 21.6 astetta
jolloin kastepistelämpötilaksi muodostui n 17.8 astetta ja absoluuttisen kosteuden määrä asettui
noin 15g/m3 tienoille. Ei liene kovin vaikeata ajatella sitä, kuinka tuo lämmin vesihöyryä sisältävä
ulkoilma pääsee tunkeutumaan ulkoseinärakenteessa aina sinne höyrynsulkumuoviin saakka missä
tämä vesihöyry sitten kohtaa teknisesti jäähdytetyn sisäilman ja tiivistymistä alkaa tapahtumaan höyryn-
sulkumuovin ulkopintaan eli seinäeristeisiin kastellen ne vähitellen kokonaan, jolloin lopputuloksena
tulee olemaan seinäeristeiden homevaurio ja samalla eristyskyvyn katoaminen. Ja vielä haluan muistuttaa
siitä, että höyrymuotoisen veden maksimimäärät kasvavat samassa suhteessa kun lämpötila kohoaa.

Laskennallisesti kastepistelämpötila asettuu ympäröivää lämpötilaa noin 3-4 astetta matalammalle tasolle.
Toisin sanoen kaikki 3 astetta suuremmat lämpötilaerot sisä-ja ulkolämpötilan välillä kasvattavat riskiä
kondenssiveden muodostumiselle ulkoseinien väliin. Pahimmat riskialueet sijaitsevat huoneen ulkoseinien
alaosien reuna-alueilla koska kylmä tai viileä ilma alkaa kerrostumaan alhaalta ylöspäin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu