Saksalainen näkemys Leningradista

”Karjalan kannaksella rajoituttiin kuitenkin vaatimattomaan kompromissiin sikäli, että määräävänä ei pitänyt olla poliittinen raja vaan maasto. Suostuttiin siihen, että suomalaiset joukot saivat hankkia itselleen taktillisesti suotuisat ja voimia säästävät asemat siitäkin huolimatta, että nämä tulisivat ole­maan kappaleen matkaa rajan toisella puolella. Mutta suomalaisten osallistumisesta saksalaisten hyökkäykseen Leningradia vastaan ei ollut puhettakaan. Ellei suomalaisilla syksyllä 1941 olisi ollut tätä poliittista kilpajuoksua, olisivat saksalaiset ja suomalaiset yhteisellä, vastakkaisilta suunnilta tapahtuneella hyökkäyksellä todennäköisesti vallanneet Leningradin. Se olisi saksalaissuomalaiselle rintamalle Suomenlahden pohjoispuolella koitunut aivan arvaamattoman suureksi menestykseksi ja parantanut strategista tilannetta. Suomalaiset olisivat saaneet vapaiksi riittävästi joukkoja osallistuakseen vahvoin voimin saksalaisten offensiiviin Muurmanninrataa vastaan.”
-Kenraali Waldemar Erfurth-
5133
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ja saksalaiset olisivat Leningradin rintamalta saaneet riitävästi vapaaksi joukkoja osallistuakseen Moskovan offensiiviin.

Kenraali Erik Heinrichs paljasti että kusetettiin saksalaisia. Komentajat yrittivät vakuuttaa ettei voimasuhteiden takia hyökkäykseen ole mahdollisuutta. Heinrichs taas sanoi piti tilannetta täysin turvattuna ja uskoi hyökkäyksen menevän eteenpäin.

Samaa uskoi varmasti Aksel Airo koska kannatti Sorokan valtausta siitä huolimatta ettei hyökätty Leningradiin.

Äänestä

Talvisodassa Suomi todisti voittavansa Leningradin piirin joukot. Kun ottaa vielä huomioon VENÄJÄN 23.armeijan SURKEAN menestyksen jatkosodan alussa niin on sanomattakin selvää että Erfurth oli oikeassa.

Äänestä

Lisäksi kun ottaa huomioon että Leningradin sotilaspiirin komentajana oli syyskuussa sama idiootti Kliment Vorošilov jonka Suomi oli päihittänyt talvisodassa. Andrei Ždanov ei mitään sotilasasioista tiennyt vaan keskittyi syömään kansan ruokavarastot ja sen vähäisen ruoka-avun mikä Lännestä tuli Leningradin väestölle.

Stalin korvasi Vorošilovin Žukovilla syyskuun kymmenentenä päivänä 1941. Suomen joukot olivat Leningradin porteilla syyskuun viidentenä ja kahdeksantena päivänä. Jos Suomi olisi päättänyt hyökätä niin ei edes Žukov olisi voinnut pelastaa Leningradin väestöä von Leebiltä ja saksalaisilta. Siksipä Žukov kirjoittikin muistelmissaan ettei Suomi osallistunut Leningradin piiritykseen koska tiesi miten ratkaiseva rooli Suomella oli noina syyskuun päivinä.

Ne jotka väittävät että Leningradin kaatumisella syyskuussa 1941 ei olisi ollut mitään merkitystä eivät tiedä sotahistoriasta mitään.

Äänestä

Jos suomalaiset olisivat hyökänneet kaupunkiin niin Kirill Meretskov ei koskaa olisi Tikvinässä pystynyt voittamaan kenraali von Leebiä. Tämä sama idiootti Meretskov joka kärsi surkeita tappioita jatkosodassa Suomen rintamalla eikä pystynyt talvisodassa valtaamaan Suomea.

Kyllä Stalin tämän tiesi. Joe luotti Žukoviin vaikka tiesi ettei edes Žukov olisi voinnut pelastaa Leningradia jos suomalaiset olisivat hyökänneet. Siksi Stalin vaati myös Iso-Britanniaa ja länsivaltoja julistamaan sodan Suomelle pistääkseen painetta heikkoon Mannerheimiin jotta tämä ei hyökkäisi. Ainut syy miksi Stalin, Roosevelt ja Churchill suostuivat Suomen kanssa erillisrauhaan oli juuri se ettei hyökätty Leningradiin ja toimittiin passivisesti.

Jos olisi hyökätty Leningradiin niin samanlainen miehitys olisi pistetty käyntiin kuten Baltian maissa jos Hitler silti olisi hävinnyt sodan.

Äänestä

Harmittaa kun ei kaadettu Leningradia kun siihen oli mahdollisuus ja päästy eroon tästä Suomenlahden pohjukkaa asuttavasta venäläisestä paskasta jonka Pietari I tänne toi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


totta vai tarua kirjoitti:

”Karjalan kannaksella rajoituttiin kuitenkin vaatimattomaan kompromissiin sikäli, että määräävänä ei pitänyt olla poliittinen raja vaan maasto. Suostuttiin siihen, että suomalaiset joukot saivat hankkia itselleen taktillisesti suotuisat ja voimia säästävät asemat siitäkin huolimatta, että nämä tulisivat ole­maan kappaleen matkaa rajan toisella puolella. Mutta suomalaisten osallistumisesta saksalaisten hyökkäykseen Leningradia vastaan ei ollut puhettakaan. Ellei suomalaisilla syksyllä 1941 olisi ollut tätä poliittista kilpajuoksua, olisivat saksalaiset ja suomalaiset yhteisellä, vastakkaisilta suunnilta tapahtuneella hyökkäyksellä todennäköisesti vallanneet Leningradin. Se olisi saksalaissuomalaiselle rintamalle Suomenlahden pohjoispuolella koitunut aivan arvaamattoman suureksi menestykseksi ja parantanut strategista tilannetta. Suomalaiset olisivat saaneet vapaiksi riittävästi joukkoja osallistuakseen vahvoin voimin saksalaisten offensiiviin Muurmanninrataa vastaan.”
-Kenraali Waldemar Erfurth-

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu