Eikö Stalinilla ollut aihetta pelätä Suomesta tulevaa hyökkäystä Pietaria vastaan? Saksa oli itään tulossa. Talvisodalla haluttiin varmistaa että sillä olisi yksi liittolainen vähemmän. Talvisota epäonnistui.
Toisaalta Mannerheim ei hyökännyt Pietariin mutta Stalin ei historiaa tuntevana miehenä pystynyt luottamaan Suomeen. Varsinkin kun ottaa huomioon Suomen läheiset suhteet Ruotsiin ja Saksaa joissa oli paljon Pietarin tuhoamisesta haaveileviä ihmisiä Suuren Pohjan Sodan ja ensimmäisen maailmansodan takia.
Toisaalta Mannerheim ei hyökännyt Pietariin mutta Stalin ei historiaa tuntevana miehenä pystynyt luottamaan Suomeen. Varsinkin kun ottaa huomioon Suomen läheiset suhteet Ruotsiin ja Saksaa joissa oli paljon Pietarin tuhoamisesta haaveileviä ihmisiä Suuren Pohjan Sodan ja ensimmäisen maailmansodan takia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tohtori Ensio Hiitonen lausuu Yhdysvaltalaisessa Syracuse University Pressin kirjassa 1945 "Maailman demokratian perusasioista" näin: Suomen hallitus ei syksyllä 1939 halunnut sotaa, mutta äärikansalliset ryhmittymät suhtautuivat vihamielisesti Neuvostoliittoon. Tämä ja suomalaisten neuvottelijoiden taitamattomuus sekä hätiköinti johtivat siihen, että "niin kutsutun talvisodan annettiin puhjeta". Sodan sytyttyä konservatiiviset voimat saivat vapaammat kädet ja veivät Suomen sittemmin jatkosotaan. Teksti kirjasta Idän etuvartio. Pekka Lähteenkorva Jussi Pekkarinen Suomi-kuva 1945-1981 sivu 42.
Suomen hallitus ei halunnut sotaa, mutta liittolaiset Hitler ja Stalin halusivat.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/venaja_hermostui_natsivertailusta_etyj-kokouksessa_845422.html?origin=rss
Venäjä hermostui natsivertailusta Etyj-kokouksessa
Etyj-edustajiston päätöslauselma suututti Venäjän edustajat perjantaina
Vilnassa. Lauselma rinnasti natsi-Saksan ja Venäjän roolit toisessa
maailmansodassa. Välittömästi lauselmaäänestyksen jälkeen Venäjän edustajat
marssivat ulos kokoussalista.
Lauselman mukaan natsi-Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto aiheuttivat koko
Euroopan laajuisen kansanmurhan. Venäjä yritti kaataa lauselman ennen
äänestystä, mutta epäonnistui.
Päätöslauselmassa ehdotetaan yhteistä muistopäivää natsismin ja stalinismin
uhreille. Edustajiston 385:sta jäsenestä vain kahdeksan äänesti lauselmaa
vastaan.
Välittömästi äänestyksen jälkeen Venäjän edustajat marssivat ulos kokoussalista.
- Ne, jotka rinnastavat natsismin ja stalinismin toisiinsa, unohtavat, että
Stalinin-aikainen Neuvostoliitto uhrasi eniten vapauttaakseen Euroopan fasismin
kynsistä, Venäjän edustaja Aleksander Kozlovsky sanoi Kommersant-lehdelle.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kokous pidettiin Liettuan
pääkaupungissa Vilnassa. Päätöslauselma kiristi Etyjin ja Venäjän jo ennestään
viileitä välejä.
AP, AFP
NL. Se hyökkäsi Talvisodassa ja jatkoi painostudta rauhan jälkeen. Suomelle ei jäänyt vaihtoehtoa.
"Sodan sytyttyä konservatiiviset voimat saivat vapaammat kädet ja veivät Suomen sittemmin jatkosotaan. "
NL tiesi jo v. 1939, että Saksan mahdollisesti tulevaisuudessa hyökätessä Venäjälle Suomi antaisi ilman muuta käyttää itseään yhtenä hyökkäystienä. Siksi NL pyrki ratkaisemaan Suomen suunnan turvallisuuskysymyksen kun Saksan huomio oli vielä kääntyneenä muualle. Koska Suomi ei suostunut neuvotteluratkaisuun, seurasi aseellinen selkkaus, jota Suomessa nimitetään talvisodaksi. Moskovan rauha oli sikäli NL:lle hyödyllinen, että suomalaisten ja saksalaisten hyökkäyksen lähtöasemat pohjoisessa olivat sen seurauksena v. 1941 huomattavasti huonommat kuin ne ilman talvisotaa olisivat olleet.
"Suomen hallitus ei syksyllä 1939 halunnut sotaa, mutta äärikansalliset ryhmittymät suhtautuivat vihamielisesti Neuvostoliittoon. Tämä ja suomalaisten neuvottelijoiden taitamattomuus sekä hätiköinti johtivat siihen, että "niin kutsutun talvisodan annettiin puhjeta". Sodan sytyttyä konservatiiviset voimat saivat vapaammat kädet ja veivät Suomen sittemmin jatkosotaan."
Kuvaus on suunnilleen oikea.
Se jatkoi törkeää painostusta rauhanteon jälkeen ja tuki mm. vallankumousta touhuavaa SNS-seuraa. Suomelle ei jäänyt lopulta muuta vaihtoehtoa kuin turvata Saksaan. NL sai vain mitä tilasi.
Ilman Talvisotaa ei olisi ollut jatkosotaa. Jos NL olisi noudattanut rauhanpolitiikkaa, ei mitään Talvisotaa siis olisi ollut. Mutta NL halusi yhdessä Saksan kanssa sotaa ja laajentaa alueensa Venäjän keisarikunnan rajoille. Nl ei suinkaan valmistautunut Saksan hyökkäystä vastaan, vaan itse hyökkäämään länteen, kun Saksa tekisi maihinnousun Englantiin ja sitoisi näin voimansa. siksi Stalin ei uskonut tiedustelutietoja.
"Eikö Stalinilla ollut aihetta pelätä Suomesta tulevaa hyökkäystä Pietaria vastaan?"
Oli kyllä. Leningrad oli tykinkantaman päässä Suomen rajasta.
"Saksa oli itään tulossa."
Enemmin tai myöhemmin. Molotov-Ribbentrop-sopimus oli NL:n hätäratkaisu lykätä Saksan hyökkäystä tuonnemmaksi.
"Talvisodalla haluttiin varmistaa että sillä olisi yksi liittolainen vähemmän."
Ensin NL tahtoi Suomelta pieniä myönnytyksiä Leningradin turvallisuuden parantamiseksi. Suomalaisten kieltäydyttyä kaikista sopimuksista NL päätti ratkaista koko Suomen asian samalla tavalla kuin Aleksanteri Suuri Gordionin solmun.
"Talvisota epäonnistui."
Koko Suomen miehittämisyritys, johon NL: ei alun pitäenkään olisi tullut ryhtyä, epäonnistui, mutta NL:n sotilaspiirien toivomat rajansiirrot saatiin aikaan. Niillä oli oma merkityksensä saksalais-suomalaisen hyökkäyksen torjunnassa v. 1941.
"Toisaalta Mannerheim ei hyökännyt Pietariin mutta Stalin ei historiaa tuntevana miehenä pystynyt luottamaan Suomeen."
Stalinilla ei historian ja Suomen yleisen mielipiteen valossa ollut mitään syytä olettaa, että Suomi puolustautuisi myös Saksaa vastaan. Hän tiesi että Suomi luovuttaisi alueensa Saksan käyttöön ja hyökkäisi sen rinnalla, mikäli Saksan ja NL:n välillä puhkeaisi sota. Siksi Stalin etsi jo v. 1938 ratkaisua Suomen kysymykseen epävirallisia neuvottelukontakteja käyttäen. Cajenderin tyhmyydestä (ei alueluovutuksia ennen vaaleja!) ja Erkon ylimielisyydestä (hän kohteli Boris Steinia kuin koiraa) johtui, että edullinen tilaisuus meni Suomelta ohi - syksyllä 1939 NL:n vaatimukset olivat jo koventuneet.
"Varsinkin kun ottaa huomioon Suomen läheiset suhteet Ruotsiin ja Saksaa joissa oli paljon Pietarin tuhoamisesta haaveileviä ihmisiä Suuren Pohjan Sodan ja ensimmäisen maailmansodan takia."
Suomessa oli tarpeeksi Pietarin tuhosta unelmoivia (on muuten tänäkin päivänä, ainakin tällä palstalla) omastakin takaa. Kokonainen Pietarin tuhosta kertova "tieteiskirjallisuuden" genre kukoisti Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla.
propagandaa taas kerran. Tutkimus on aika päiviä osoittanut nuo jutut täysin perättömiksi. Stalinin virheratkaisut johtivat maailmansotaan. Se ei selittelyillä parane.